-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuplaviesti poistettu, meinasi taas tauti iskeä.
aiemmin esimerkkeinä mainitsemissani golfyhtiöissä (Kurki, Gumböle, Hirsala jne.) kausipelioikeuden hinta on ”rakennemuutoksen” myötä saatu varsin kohtuulliselle tasolle.
Gumböle lienee varsin huono esimerkki ”rakennemuutlksen vaikutuksista”. Siellä halpa hinta perustunee siihen, että osakkaat maksavat toisten pelaamista vastikkeiden kautta.
Gumböle käy paemmin esimerkistä yhtiöstä, jossa osakkeen omistaminen ei tuo mitään muuta kuin velvoitteen maksaa. Pelaamisen saa hoidettua samalle kentälle halvemmalla tai enintään samaan hintaan ilman omistamisen riesaa.
Positiivista Gumbölessä on yhteistoiminta lähikenttien kanssa.
Kurkissa lienee tapahtunut todellinen rakennemuutos kun monen pienen omistajan tilalle tuli muutama suuromistja. Tämä tehnee toiminnasta selvästi päämärätietoisempaa ja tuo toimintaa kannatavusvaateen kun omistaja ei välttämättä halua upottaa rahojaan toisten pelaamisen tukemiseen. Vanhoille omistajille irtautuminen maksoi mutta ”kohtuullisella” summalla pääsivät eroon osakkeistaan.
EGS lienee entisellään, joskin takavuosien loisto ja vetovoimaon vain muisto. Jäsenillä on vapaus valita jatkaako jäsenenä vai ei. Tässä vahva plussa yhdistysmuotoiselle toiminnalle.
Ilmeisesti juuri noilla kentillä rakennemuutos on alkanut jo ennen koronaviruksen ilmaantumista..Ymmärrettävästi koska myös epäkohdat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Hienoa että asiat rullaa pikkuhiljaa parempaan suuntaan.
Viesteistä ilmenee myös ettei Gombölen osakkaiden osalta löytynytkään ratkaisua. Sinällään hämmästyttävää koska siihenkin olisi varsin helppo lähteä etsinään ratkaisua. Esimerkki sellaisesta löytyy läheltä – ehkä niin läheltä ettei sitä ole edes huomattu.
Gumbölen osakkaat voisivat tehdä aivan samanlaisen osake-/pelioikeusjärjestelyn kuin tehtiin Kurk’in osalta.
Siis osakkaat perustavat uuden osakeyhtiön (esim. Gumböle Golf Holding Oy = lyhennettynä GGH).
Perustamisen jälkeen kaikki myyvät osakkeensa uudelle GGH-yhtiölle.
– myynti voisi tapahtua samalla tavalla kuin Kurk’issa jossa osakkaat maksoivat uudelle yhtiölle erikseen sovittavan kauppasumman (per osake) ja saivat vastineeksi tietyn pituisen pelioikeuden Kurk’iin.
– kyseisten kauppojen jälkeen GGH-yhtiö huolehtii kaikien omistajiensa tulevien kausien pelioikeusmaksuista (hoito- ja velkavastikkeet) Gumböle Golf’ille. Entisen osakkaat pelaavat ko. kentillä nimetyillä pelioikeuksilla (tai miten tahansa pelaaminen on järjestetty).
– luonnollisesti GGH-yhtiö joutuu perimään osakkailtaan (=siis entisiltä Gumböle Golf’in osakkalta) vastaavat maksut.
– missään tapauksessa ei voi eikä saa menetellä niin että tällaisen osakekaupan myötä pyrittäisiin jollain väärällä tavalla välttelemään osakkeisiin sidottujen yhtiövelkojen maksua.Käytännössä suurin ero (Kurki’issa tehtyihin järjestelyihin nähden) olisi se että antamassani esimerkkitapauksessa GGH:n omistajina ovat entiset Gumbölen osakkaat, eivätkä ulkopuoliset henkilöt (oman yhtiönsä kanssa).
No, mitä järkeä tällaisessa järjestelyssä on?
Pidän selvänä että jos uuteen GGH-yhtiöön tulisi osakkaiksi vaikkapa 200 Gumbole Golf’in osakasta heillä olisi paljon enemmän neuvoteluvaltaa Gumböle Golf Oyn tai muiden toimijoiden suuntaan kuin aikaisemmin yksittäisinä osakkaina.
– jatkossa GGH-yhtiöllä olisi hyvät mahdollisuudet pyrkiä neuvottelemaan monenlaisista yhteistyö-/kauppajärjestelyistä joissa se voisi mahdollisesti kuitata osakekauppojen myötä itselleen siirtyneitä velvoitteita.
– jossain vaiheessa myös osakkaat pääsisivät eroon maksuvelvoitteistaan ja jatkaisivat pelaamista ilman sitoumuksia.Tällaisiin osakeyhtiöiden perustamisiin, yhtiöjärjestyksiin. osakekauppoihin jne. liittyy paljon erilaisia oikeudellisia asioita..Siksi on syytä ottaa asian hoitajaksi ammattinsa osaava lakimies (tai -toimisto).
– sellaisia voi löytyä myös osakkaiden joukosta.(ehkä vanhimmat Gumbölen osakkaat ymmärtänevät mitä tarkoitan)Sanottakoon lopuksi ettei minulla ole minkäänlaista osuutta (eikä ole koskaan ollutkaan) näihin yhtiöihin tms.
Voisiko Suomen golfrakennetta tarkastella siltä pohjalta, että arviolta puolet pelioikeuksista on joko täysin passiivisia tai vähäisellä käytöllä – ja silti niistä maksetaan normaalit vuosimaksut. Toinen puolisko pelioikeuksista on sitten aktiivikäytössä, eli pelataan 20+ kertaa vuodessa.
Näissä ”passiiviosakkaissa” on paljon yrityksiä ja varakkaita yksityishenkilöitä, jotka maksavat vastikkeensa mukisematta, vaikka välitön hyöty ei ole tehokkain. Monet heistä ajattelevat ylläpitävänsä golfkenttiä, jotta voivat halutessaan muutaman kerran vuodessa mennä pelaamaan. He eivät varmaan nykytilanteessa ostaisi osaketta, mutta eivät myöskään näe vaivaa päästäkseen niistä eroon.
Nämä passiiviosakkeet ovat erinomainen osa meidän golfia, koska niiden johtosta maksavien jouko on paljon laajempi, eikä kenenkään tarvitse maksaa yli 1000 euron vuosimaksua (paria poikkeusta lukuunottamatta). Jos maksajia olisi vähemmän (eli passiiviset maksaisivat vain pay&play), golfin pelaaminen olisi paljon kalliimpaa, aivan kuten monessa muussa maassa. Laajapohjaisuuden ansiosta golf on meillä kansanurheilua, eikä ”eliitin rehvastelua”.
Eikö nykytilanne ole paras mahdollinen ja tavoitteena on tämän tilanteen ylläpitäminen, jossa mahdollisimman laajapohjainen joukko jakaa kustannuksia, eikä golf siten ole kenellekään liian kallista. Sitten vielä nämä Play64 yms laajennukset, joilla nykyistä järjestelmää hyödynnetään mahdollisimman paljon ilman suuria lisäkustannuksia. Minä ainakin olisin tyytyväinen, jos nykytila jatkuisi seuraavat 30 vuotta.
Putti-Possun näkemyksestä olen eri mieltä. Harva mukisematta maksaa asiasta, jolle ei koe tarvetta. Eikä sille periaatteelle voi rakentaa kestävää tulevisuutta, että joku muu maksaa pelejämme. Golfillisilla perusteilla harva osakkeen ostaa ja vielä harvemmalta kentältä. Jos tilanne etenee nykyiseen malliin niin viiden vuoden kuluttua alle kolmannes pelaa omalla osakkeellaan. Loput 2/3 maksaa vaihtelevalla innostuksella muiden hauskanpitoa. Joku nauttii tilanteesta useampi muu ei.
Ei tämä edusta kestävää kehitystä. Eikä tilanne varmaankaan jatku 30 vuotta. Tuskin kuluu viittä vuotta kun näemme asiassa laajoja muutoksia. Mitä ne muutokset ovat ja kuinka ne toteutuvat jääköön se tässä vaiheessa tarkastelematta. Onhan tulevaisuuden tekeminen helpompaa kuin sen ennustaminen.Eikka: Ei tämä edusta kestävää kehitystä. Eikä tilanne varmaankaan jatku 30 vuotta. Tuskin kuluu viittä vuotta kun näemme asiassa laajoja muutoksia.
Näin juuri..
Suomi on niin nuori golfmaa ettei toimialan palvelurakenteet ole vielä päässet muokkautumaan kysynnän ja tarjonnan osalta erilaisia kuluttajaryhmiä tyydyttävään tasapainoon.
– meillä on paljon osakkeisiin sitoutuneita pelaajia joilla olisi tarvetta irtaantua sitoumuksistaan (erilaisista syistä)
– toisaalta myös runsaasti harrastajia jotka kaipaavat lisää erilaisia kaupallisesti toimivia Pay&Play vaihtoehtoja.
– lisäksi varsin monissa kenttä(osake)yhtiöissä olisi muutenkin tarvetta muokata ja uudistaa vanhoja toimintamalleja.Uskon myös että lähivuosien aikana tulee tapahtumaan muutoksia erityisesti kenttä(osake)yhtiöiden toiminnassa ja sen myötä myös palveluiden tarjonnassa.
– mahdollisesti koronaviruksen mukanaan tuoma, myös talouteen vaikuttava, poikkeistilanne vauhdittaa, käytännössä jo aiemmin alkaneita muutoksia.
– kenties joitakin jo entuudestaan taloutensa kanssa heikossa asemassa olleita kenttäyhtiöitä lyö laput luukuille.
– kuitenkin niin että golf-toiminta jatkuu uudella ja erilaisella pohjalla.Täytyy taas palauttaa keskusteluun perusfaktat, jotka eivät koronan vaikutuksesta mihinkään muuttuneet:
– osakepohjainen toiminta takaa edullisimman tavan pelata silloin kun on riittävästi omaan kenttään sitoutuneita pelaajia. Tällä logiikalla useimmat kentät on alunperin perustettu. Toiminta on ollut järkevällä pohjalla ja edullista, kun kentällä on ollut noin 800 innokasta pelaavaa pelioikeuden haltijaa / osakasta. Toiminta on perustunut omakustannushinnoitteluun ja vuosituloksen tavoitetaso on ollut parhaimmillaan poistojen jälkeen 0 ja useimmiten ennen poistoja 0, eli rahat ovat riittäneet kentän ylläpitoon
– nyt ei enää noin ole, vaan useilla kentillä 50-70 % pelioikeuksista on muiden kuin pelaavien osakkaiden käytössä. Osakkeen omistajat pyrkivät vuokraamaan pelioikeudet pois, usein hinnalla millä hyvänsä. Kun muutenkaan osakeomistuksesta ei kaikille hyötyä ole, niin osakkeiden jälkimarkkinat toimivat huonosti.
– jos osakkaiden maksuhalu poistuu, pitää tilalle tulla toinen malli, jossa toimitaan kaupallisella pohjalla. Tällöin yrittäjäriskin kattaminen ja tuoton saaminen tarkoittaa, että vuosituloksen pitää olla reilusti positiviinen, jolloin myös yksittäisen pelaajan pelimaksut nousevat nykyisestä
– nykytilanne halpoine osakkeineen tarjoaa tietenkin houkuttelevan mahdollisuuden rohkealle yrittäjälle hankkia edullisesti arvokasta omaisuutta ja kenties rakentaa sen pohjalta kannattavan liiketoiminnanSe miten eri kentät selviävät tulevasta tilanteesta jää nähtäväksi. Se on kuitenkin selvää, että pelimaksut yleisesti nousevat, muuten yhtälö ei toimi. Ja samalla tietenkin parhaat ja harvat osakaspelaamiseen perustuvat kentät eritytyvät yleislinjasta ja tarjoavat osakkailleen edullisen tavan pelata. Tämä ehkä piristää myös näiden kenttien osakekauppaa ja nostaa osakkeiden hintoja järkevälle tasolle
… – useilla kentillä 50-70 % pelioikeuksista on muiden kuin pelaavien osakkaiden käytössä. Osakkeen omistajat pyrkivät vuokraamaan pelioikeudet pois, usein hinnalla millä hyvänsä. Kun muutenkaan osakeomistuksesta ei kaikille hyötyä ole, niin osakkeiden jälkimarkkinat toimivat huonosti.
Ruuhka-Suomessa saattaa tapahtua polarisoitumista, kuten monella muullakin elämänalueella. Eli hyvät pärjäävät ihan hyvin ja heikoimmasta päästä osa kituuttaa tai lopettaa tai muuttuu ”KKK-kentäksi”, jota hoidetaan jos ehditään.
Mielenkiintoinen esimerkki in eräs pk-seudun kenttä, jossa pelioikeuden vuokrahinta on noussut 100-200 euroa muutaman vuoden takaisesta ja on noin reilu 200€ yli vuosivastikkeen. Kierrosmäärät ovat hyviä, kenttä on hyvin hoidettu ja hyvien etäisyyksien päässä. Uskon, että kyseinen kenttä pärjää jatkossakin nykymallilla (= vastikevelvoite).
Toisaalta gf-hintaero hyvän ja heikon kentän välillä on siksi pieni, että heikoimmilla kentillä voi olla vaikeuksia saada hoitokuluja kasaan. Tästä johtuen hoidon tasosta on edelleen tingitävä ja kierre alaspäin on selvä. Tämän takia heikoimmat kentät ovat olleet hätää kärsimässä ja osa jo lopettanut ja keksinyt maapohjalle muuta käyttöä.
–Klubipelaaja: nyt ei enää noin ole, vaan useilla kentillä 50-70 % pelioikeuksista on muiden kuin pelaavien osakkaiden käytössä. Osakkeen omistajat pyrkivät vuokraamaan pelioikeudet pois, usein hinnalla millä hyvänsä. Kun muutenkaan osakeomistuksesta ei kaikille hyötyä ole, niin osakkeiden jälkimarkkinat toimivat huonosti.
Varsin oikea kommentointi kenttäyhtiöiden nykytilasta..
Suomeen ja varsinkin pääkaupunkiseudulle rakennettiin 2000-luvun alun golfboomin aikaan (ja Nokian jne. kuumentamina talouden nousuvuosina) kenttiä joiden rakentamiseen ei ollut reaalista puhjaa (Kytäjä lienee ainoa poikkeus, siellä koko pääoma oli kasassa jo ennen rakentamispäätöstä). Lähtökohtaisesti kenttähankkeita toteutettiin reilusti alimitoitetulla osakasmäärällä. Pahimmillaan jopa reilusti alle puolella siitä omasta (= osakeanneissa saadusta) pääomasta joka olisi tarvittu kattamaan rakennuskustannukset (tulevista kentänhoitikustannuksista puhumattakaan).
– hankkeet saatettiin valmiiksi lainarahalla joiden takaajiksi ja maksajiksi joutuvat hyväuskoisesti hankkeisiin mukaan lähteneet osakkaat.
– käytännössä näiden kenttäyhtiöiden osakkaat ovat joutuneet maksamaan osakkuudestaan kahteen kertaan. Osin jopa kolmeenkin, verrattuna alkuperäiseen osakeannin merkintähintaan. Eräiden kenttäyhtiöiden osakkaat maksavat edelleenkin rakennusaikaisia yhtiövelkoja (=rahoitusvastikkeet).Ymmärrettävästi velkaisten kenttäyhtiöiden osakkeille ei juurikaan löydy kysyntää. Varsinkin kun tiedetään ettei yhtiöissä ole likimainkaan riittävää määrää vastikkeita maksavia osakkaita.
– pienelle omistajaporukalle (=pelaavat osakkaat) jo pelkkä kentänhoito (=hoitovastike) on muihin kenttiin verrattuna kalliimpaa/osake.
– lisäksi samoille kentille kaupitellaan pelioikeuksia halvemmalla kuin osakkaat itse maksavat pelaamisestaan.Näitä talousongelmaisia kenttäyhtiöitä lienee käytännössä vain muutamia (ehkä enintään 10-20 kpl koko Suomessa). Toki sekin riittää aiheuttamaan hankaluuksiasia kaikkien golfosakeyhtiöiden osakkuuksien sekä pelioikeuksien jälkimarkkinoilla.
Jää nähtäväksi johtaako koronaviruksen myötä aiheutunut poikkeuksellinen tilanne uusiutumiseen. Todennäköisesti.
Mutta, viimeistään aika korjaa tilantta tulevina vuosina. Jossain velat tulee maksetuksi ja toisaalla löytyy muita ratkaisuja.Tuskin kuluu viittä vuotta kun näemme asiassa laajoja muutoksia.
Tällä tavalla on tällä forumilla kirjoitettu jo toistakymmentä vuotta. Milloin me oikein näemme niitä laajoja muutoksia..?
Tämän takia heikoimmat kentät ovat olleet hätää kärsimässä ja osa jo lopettanut ja keksinyt maapohjalle muuta käyttöä.
Viimeisten 10 vuoden ajalta muistan vain Kuusamon kentän toiminnan lopettamisen. Virkistä P-P muistiani, mitkä muut kentät ovat panneet pillit pussiin?
Joitan pieniä kenttäyhtiöitä on lopettanut…mutta erilaisia muutoksia on viime vuosina tapahtunut muuallakin.
Hill-Side muuttui P&P kentäksi, Kurk, Espoo ja Gumböle ovat rukanneet toimintamalliaan uusiksi, Hirsalakin poisti paljon kritiikkiä saaneen pakkovastikkeen. Jokunen muukin on tehnyt samoin (en muista nimiä).
Taisi olla jotain uutta myös Kulloon ja Paloheinän kohdalla.Mutta, voi hyvin olla että asiat on korjaantuneet muilla kentillä..kuka tietää?
KL: Viimeisten 10 vuoden ajalta muistan vain Kuusamon kentän toiminnan lopettamisen. Virkistä P-P muistiani, mitkä muut kentät ovat panneet pillit pussiin?
Himoksen vanha kenttä, Mäntsälän W-Golf, Kuusvaara Golf Joensuun eteläpuolella sekä Laukanlampi Golf Pieksämäellä, Peltola Golf Turengissa ja Virvik joutui kai jotenkin ”järjestelemään”
KL: Viimeisten 10 vuoden ajalta muistan vain Kuusamon kentän toiminnan lopettamisen. Virkistä P-P muistiani, mitkä muut kentät ovat panneet pillit pussiin?
P-P: Himoksen vanha kenttä, Mäntsälän W-Golf, Kuusvaara Golf Joensuun eteläpuolella sekä Laukanlampi Golf Pieksämäellä, Peltola Golf Turengissa ja Virvik joutui kai jotenkin ”järjestelemään”
Itse taas en muista Kuusamon kentän toiminnan lopettamista, nuo P-P:n mainitsemat lopettamiset kyllä.
Kuusamo Golf meni konkurssiin syksyllä 2017, mutta sen toiminta on jatkunut senkin jälkeen hartiapankkivoimin. Tarkoituksena on, että toiminta jatkuu tänä vuonnakin. Toivottavati toiminta ei lopahda koronaan.
Muutoksista kenttien toimintamalleihin on kesksuteltu tosiaan ainakin kymmenen vuotta mutta isompaa muutosta ei ole tapahtunut. Syynä tähän lienee pelaamattomien osakkaiden passiivisuus yhtäältä ja toisaalta omistamiseen liittyvä harha, oman omaisuuden arvo tyypillisesti yliarvioidaan, eikä lamaantunut golf-osakemarkkina ole tarjonneet riittävää korvausta suhteessa alkuperäiseen investointiin. Vastikkeita keräävä yhtiö ei oikeasti voi kovin helposti vaikeuksiin joutua.
Koronatilanne saattaa kuitenkin muuttaa asiaa:
– vieraspelaamisen ollessa pannassa ei greenfee tuloja, jolloin osakkaille voi tulla lisämaksuja
– samasta syystä pelilippukaupan voi olettaa olevan pois pelistä, jos vierailemaan ei pääse, eli osakas ei pääse lippujaan myymään ja siten minimoida tappiotaanKun kenttien pitäminen pelikunnossa vaatii käytännössä saman työmäärän ja kustannuksen pelimäärästä riippumatta, voisi olettaa, että pelaamattomia osakkaita tullaan kurittamaan tämän kauden aikana vielä lisämasuilla (toki pelaavatkin osakkaatt maksamaan joutuvat, mutta heillä vastineena on mahdoillisuus pelata).
Toisaalla, voi olla, että koko tilanne onkin pelkkää harhaa. Tyypillisenä vuotena tähän aikaan vuodessa pelataan vain muutamalla kentällä kauden alkaessa tosimielessä vasta toukokuun puolella. Ehkä tästäkin vuodesta lopulta kuoriutuu ihan kelpo pelikausi ja välttämättömät muutokset taas lykkääntyvät eteenpäin.
Itse taas en muista Kuusamon kentän toiminnan lopettamista, nuo P-P:n mainitsemat lopettamiset kyllä.
Kuusamo Golf meni konkurssiin syksyllä 2017, mutta sen toiminta on jatkunut senkin jälkeen hartiapankkivoimin. Tarkoituksena on, että toiminta jatkuu tänä vuonnakin. Toivottavati toiminta ei lopahda koronaan.
Nyt menivät minulla kentät sekaisin, tarkoitin Ruka Golfia, sitä 9-reikäistä. Samalla suunnalla kuitenkin 😉
Kyllä mäntsälä ja peltola on lopetettu. Pieksämäestä ja kuopiosta en tiedä.Samoin vantaan golfpuisto.
Vierumäki Country Club jätti konkurssihakemuksen. Varsinaisena syynä ei ainakaan suoranaisesti ole golfliiketoiminta. Mutta jää nähtäväksi mikä vaikutus omistajayhtiön konkurssilla on jatkossa golfkenttien toimintaan..
– Golf kenttäyhtiöillä on paljon muitakin (pien-/pelaaja-)omistajia kuin konkurssiin hakeutunut Country Club..
– toivottavasti löytyy niin paljon vastikkeiden maksajia että toiminta jatkuu tulevaisuudessakin. Uskon niin.
– hyvää oli se tieto ettei konkurssi vaikuta ainakaan alkavan kauden toimintaan. Tai, kuinkahan käy challenge-kisalle?Taustalta löytyy kuitenkin sen verran ”raskaan sarjan” omistajia että olisi vaikea nähdä että urheiluun liittyvä liiketoiminta loppuisi Vierumäellä. Mutta yllättävän nopeasti tässä edettiin…mikä lienee syynä?
Ikävä kyllä, tämä ei jääne ainoaksi golftoimialaa sivuavaksi uutiseksi. Korona pistää palikoita uuteen järjestykseen.
Tällä tavalla on tällä forumilla kirjoitettu jo toistakymmentä vuotta. Milloin me oikein näemme niitä laajoja muutoksia..?
Vierumäki Country Club näytti jo mallia, miljardööristä huolimatta. Tietysti jos kiistää faktat ja ummistaa silmänsä, niin ei tuotakaan nähnyt.
Etusivulla näyttää olevan vielä uutinen aiheesta.
Oi Kiitäjämaantien, avaa vähän miten vierumäen hotelli/ravintolayhtiön konkurssi liittyy golfiin? Vierumäellä on pari kenttää toki, mutta piirrä joku lanka vielä tähän jota en suoraan näe?
Niin siis ne hotellin työntekijät pelasivat Cookella ja Classicilla niin paljon, että kun he nyt poistuvat pelaajistosta, niin kentät menevät selvitystilaan ja kenttien tilalle rakennetaan suuri luomuporkkanamaatila. Vaiko eikö?
Mikäli muistan oikein, kun Cooke rakennettiin, niin uudella hotellilla oli merkittävä osuus peliajoista – olivatko osakkeita vai muu diili, en muista. Konkurssin myötä ja muutenkin Vierumäellä matkailijoiden määrän vähentyminen voi näkyä golfyhtiöiden taloudessa myös.
Toisaalta vaikutus voi olla sikäli positiivinen, että viime vuosina kentät ovat olleet tupaten täynnä, jopa niin että on ollut vaikea saada tiiausaikaa. Nyt tilanne ehkä joksikin aikaa ”normalisoituu”, eli en usko mihinkään romahdukseen, kun alue on täynnä loma-asutusta.
Vierumäki Golf Clubin osake-enemmistön omistaa konkursiin mennyt Vierumäki Country Club. Nämä sen omistamat osakeet ja niihin kuuluvat pelioikeudet oli tarkoitettu Gof Resortin asukkaille. Hotelli rakennettiin sitten myöhemmin ja sitten sen asukkaat saattoivat pelata näillä pelioikeuksilla. Tosin lähes kaikki, ketkä pelasivat Cookella greenfeellä, käyttivät näitä Country Clubin pelioikeuksia, tietämättään. Asia selvisi kun katsoi kuittia, kenelle maksu meni.
KL1 kommentti nyt vain kertoo että on täysin pihalla tuosta Vierumäen kuviosta ja ei tiedä taustoja. Onhan näitä muitakin mennyt konkurssiin, Hillside golf nyt tunnetuimpana esimerkkinä.
-
JulkaisijaArtikkelit