-
JulkaisijaArtikkelit
-
Eikös se nyt ole aika lailla yksiselitteistä, että näkyvissä oleva pallo pitää joka tapauksessa tunnistaa ennen lyöntiä? Samalla tavoin pallo on tunnistettava, ennen kuin sille alkaa suunnitella vaihtoehtoista palloa. Nykysäännöillä kun ei voi enää edes esteestä käydä lyömässä tunnistamatta (tai teknisesti ottaen tietenkin voi, mutta sieltäkin väärän pallon lyömisestä tulee rankut).
ts kirjoitti: (14.4.2010 22:37:35)
Ihan mielenkiinnosta pitää kysyä, että miten ihmeessä voidaan pelata ’kahta palloa, joiden pelillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa’ . Mistä syntyy oikeus pelata vaihtoehtoista palloa, jolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kanssa?
Vaihtoehtoisen ja alkuperäisen pallot lyönnit lasketaan erikseen, niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Oikeus pelata vaihtoehtoinen pallo väärälle pallolle syntyy tarkoituksesta, joka tässä ajaa teon ohi. Pelaajalla on oikeus tehdä virheitä. Sen takia säännöt on laadittu. Pelaaja ei todellakaan pelaa sääntöjen mukaisesti pelatessaan vaihtoehtoista palloa väärälle pallolle. Siksi tällä pallolla pelattua tulosta ei oteta huomioon.
Ts. ”Oliskohan aika taas ajatella tätä pelin kautta ja siltä kannalta, miksi joku sääntö on laadittu.”
Aivan. Minunkaan mielestäni sääntö 15-3 ei ole turha. Väärää palloa voi pelata vahingossa, tietämättään, hölmöyttään jne, vaikka alkuperäinen pallo ei olekaan kadonnut.
Cleve kirjoitti: (14.4.2010 22:38:27)
Määritelmän mukaan pallo on kadonnut, kun pelaaja lyö korvaavaa palloa, oli ’korvaus’ sallittu tai ei.Mistä näitä sikiää? ;):D
Määritelmän mukaan pallo on kadonnut mm., jos ”pelaaja on lyönyt korvaavaa palloa.” e. The player has made a stroke at a substituted ball. Huom. aikamuoto. Se edellyttää, että pelaajalla on ollut tiedossa, että hän lyö korvaavaa palloa. Vain näin hänellä tulee mahdollisuus siihen, että hän on lyönyt korvaavaa palloa. Tässä pelaaja löi vaihtoehtoista palloa.(Tai oikeammin hän löi toista palloa, johon hänellä on oikeus säännön 3-3 perusteella).
Pallo pelissä määritelmässä sanotaan, että” mikäli pallo on korvattu toisella pallolla riippumatta siitä onko tämä sallittua, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo”. Huom. aikamuoto tässäkin: mikäli pallo on korvattu. Tässä ei ollut korvattu.
KL mainitsi taannoin, että sääntöjä sovellettaessa tarkoitus on joskus tekoa tärkeämpi kriteeri, joskus se on toisin päin. Mielestäni tässä casessa tarkoitus ajaa teon yli kirkkaasti. Pelaaja ei päättänyt, että hän lyö alkuperäiselle pallolleen korvaavan pallon, vaan että hän lyö alkuperäiselle vaihtoehtoisen pallon. Korvaavan pallon lyöminen tien vierestä olisi tekona rangaistava teko. Mielestäni tällaista ajatusmallia ei voida soveltaa tapaukseen, jossa on epätietoisuutta menettelytavoista.
Cleve: ”Totta kai palloilla on toistensa kanssa tekemistä, sama pelaaja niitä jostain syystä pelaa. Tapaukset liittyvät toisiinsa jo sääntöjenkin takia. Minäkö ajattelen mutkikkaasti? ;-)”
Sama pelaaja ja pudottamispaikka ovatkin ainoat yhteiset tekijät. Kun vaihtoehtoinen pallo on pudotettu, siitä tulee toinen pelissä oleva pallo. Kummankin pallon lyönnit on laskettava erikseen. Näin ei ole, jos alkuperäinen pallo korvataan. Silloin korvaavalla pallolla tehdyt lyönnit lisätään alkuperäisellä pallolla tehtyihin lyönteihin.
Jäin ihmettelemään logiikkaa, jossa vaihtoehtoisesta pallosta tulee alkuperäiselle pallolle korvaava pallo silloin, kun alkuperäinen pallo on kadonnut. Esim. jos alkuperäinen pallo katoaa kolmannessa lyönnissä ja vaihtoehtoisella pallolla on tehty jo kymmenen lyöntiä, niin korvaako vaihtoehtoinen pallo silloin alkuperäisen? Eli 5. lyönti lähtee pallolla, jolla on jo lyöty kymmenen lyöntiä, eikä vaihtoehtoista enää ole olemassakaan! Ja pelaaja on ilmoittanut, että vaihtoehtoisen pallon tulos otetaan huomioon, jos säännöt sen sallivat.
aakoo64 kirjoitti: (15.4.2010 10:48:19)
Eikös se nyt ole aika lailla yksiselitteistä, että näkyvissä oleva pallo pitää joka tapauksessa tunnistaa ennen lyöntiä?Ei kukaan lyö väärää palloa tahallaan. Sääntö 15-3 on laadittu näitä tapauksia vasten.
Nimen omaan näkyvissä olevan pallon tapauksessa voi käydä näin kuin kävi. (Pallo näytti jäävän tielle, pallo oli saman merkkinen ja saman numeroinen. Ainoa mikä erotti sen alkuperäisestä saattoi olla piste, joka ei ollut näkyvissä. Pelaajalle ei tullut mieleenkään, että se olisi ollut väärä pallo).
Tämä keskustelu on nostanut vaihtoehtoisen pallon pelaamisen tietoutta.
Itselleni jää vähän epäselväksi vaihtoehtoisen pallon status. Siitä on omassa kohdassaan todettu, että se ei ole varis
Note 2: A second ball played under Rule 3-3 is not a provisional ball under Rule 27-2.
se ei ole alkuperäinen palloOnko se pelissä? Luultavasti.
Entä jos..
Toisen ryhmässä olevan pallo osuu tähän palloon putatessa, mutta tämä pallo ei ole se joka tullaan laskemaan tulokseen? Arvaan, että silti vastauksen 19-5. (vastaa 3-3/7)
tai..
Pallo ei ole ’yksipallo’-määräysten voimassa ollessa sitä oikeaa sorttia. Jos lasketaan, jos ei lasketaMutta mikä on status… tätä ei yksikäsitteisesti ilmene. (ja ehkä siksi keskustelua riittää)
PG kirjoitti: (15.4.2010 11:20:24)
Cleve kirjoitti: (14.4.2010 22:38:27)
Määritelmän mukaan pallo on kadonnut, kun pelaaja lyö korvaavaa palloa, oli ’korvaus’ sallittu tai ei.Mistä näitä sikiää? ;):D
Määritelmän mukaan pallo on kadonnut mm., jos ”pelaaja on lyönyt korvaavaa palloa.” e. The player has made a stroke at a substituted ball. Huom. aikamuoto. Se edellyttää, että pelaajalla on ollut tiedossa, että hän lyö korvaavaa palloa. Vain näin hänellä tulee mahdollisuus siihen, että hän on lyönyt korvaavaa palloa. Tässä pelaaja löi vaihtoehtoista palloa.(Tai oikeammin hän löi toista palloa, johon hänellä on oikeus säännön 3-3 perusteella).
Pallo pelissä määritelmässä sanotaan, että” mikäli pallo on korvattu toisella pallolla riippumatta siitä onko tämä sallittua, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo”. Huom. aikamuoto tässäkin: mikäli pallo on korvattu. Tässä ei ollut korvattu.
KL mainitsi taannoin, että sääntöjä sovellettaessa tarkoitus on joskus tekoa tärkeämpi kriteeri, joskus se on toisin päin. Mielestäni tässä casessa tarkoitus ajaa teon yli kirkkaasti. Pelaaja ei päättänyt, että hän lyö alkuperäiselle pallolleen korvaavan pallon, vaan että hän lyö alkuperäiselle vaihtoehtoisen pallon. Korvaavan pallon lyöminen tien vierestä olisi tekona rangaistava teko. Mielestäni tällaista ajatusmallia ei voida soveltaa tapaukseen, jossa on epätietoisuutta menettelytavoista.
Cleve: ”Totta kai palloilla on toistensa kanssa tekemistä, sama pelaaja niitä jostain syystä pelaa. Tapaukset liittyvät toisiinsa jo sääntöjenkin takia. Minäkö ajattelen mutkikkaasti? ;-)”
Sama pelaaja ja pudottamispaikka ovatkin ainoat yhteiset tekijät. Kun vaihtoehtoinen pallo on pudotettu, siitä tulee toinen pelissä oleva pallo. Kummankin pallon lyönnit on laskettava erikseen. Näin ei ole, jos alkuperäinen pallo korvataan. Silloin korvaavalla pallolla tehdyt lyönnit lisätään alkuperäisellä pallolla tehtyihin lyönteihin.
Jäin ihmettelemään logiikkaa, jossa vaihtoehtoisesta pallosta tulee alkuperäiselle pallolle korvaava pallo silloin, kun alkuperäinen pallo on kadonnut. Esim. jos alkuperäinen pallo katoaa kolmannessa lyönnissä ja vaihtoehtoisella pallolla on tehty jo kymmenen lyöntiä, niin korvaako vaihtoehtoinen pallo silloin alkuperäisen? Eli 5. lyönti lähtee pallolla, jolla on jo lyöty kymmenen lyöntiä, eikä vaihtoehtoista enää ole olemassakaan! Ja pelaaja on ilmoittanut, että vaihtoehtoisen pallon tulos otetaan huomioon, jos säännöt sen sallivat.
Asemasota on alkanut ja osapuolet kaivautuneet syviin poteroihinsa ;-))
Pahoittelen aikamuotovirhettäni, joka ei kuitenkaan muuta määritelmän sisältöä eikä ainakaan johda esittämääsi tulkintaan.
Vastauksena kysymykseesi alempana; ei korvaa vaan kadonneen pallon korvaa säännön 27-1 mukaan pelattava uusi pallo. Tämä on taas erilainen tapaus kuin nyt käsiteltävä…
Cleve kirjoitti: (15.4.2010 13:36:19)
Pahoittelen aikamuotovirhettäni, joka ei kuitenkaan muuta määritelmän sisältöä eikä ainakaan johda esittämääsi tulkintaan.
Ei käyttämälläsi aikamuodolla ole mitään tekemistä säännöissä käytettyyn aikamuotoon. Jälkimmäinen ratkaisee, mitä säännöllä tarkoitetaan.
PG kirjoitti: (15.4.2010 11:13:40)
ts kirjoitti: (14.4.2010 22:37:35)
Ihan mielenkiinnosta pitää kysyä, että miten ihmeessä voidaan pelata ’kahta palloa, joiden pelillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa’ . Mistä syntyy oikeus pelata vaihtoehtoista palloa, jolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kanssa?
Vaihtoehtoisen ja alkuperäisen pallot lyönnit lasketaan erikseen, niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. .
Niillä on juuri sen verran tekemistä, että se toinen pelataan jo muten pelissä olevan pallon vaihtoehdoksi. Esim. tyyliin: ’en tiedä saako tuon pelissä olevan palloni sijaiinista vapaan dropin, joten lyön sen paikaltaan, mutta pelaan vaihtoehtoisen siltä varalta, että saankin vapautuksen. Jos vapautus tulee, haluan tuon dropatun pallon kirjattavan tuloksekseni’
Olet oikeassa, että pelissä saa tehdä virheitä, kuten olettaa jotain palloa omakseen. Se vaan yleensä maksaa jotain.
Kun pelaaja tässä tapauksessa droppaa tuon vaihtoehtoisen pallon peliin, hän tekee virheen, koska hänen alkuperäisen pallonsa sijainti ei oikeuta vaihtoehtoista pelaamaan, oli säännön sanamuoto mikä tahansa. Vai aletaanko vetämään tiiltäkin jatkuvasti kahdella pallolla sillä perusteella, että pelaajalla on aina oikeus pelata tuo vaihtoehtoinen. Voihan sitä väittää olevansa epätietoinen vaikka siitä, saako tiiauspaikan vasemmasta reunasta pelata 😉
ts kirjoitti: (15.4.2010 8:14:46)
Oletko miettinyt, miksi deccareissa ei ole tuolla 3-3 seudulla yhtään tällaista tapausta. Johtuuko se siitä, että 3-3 käsittelee jo lähtökohtaisesti tilannetta, jossa pelaajalla on epätietoisuus menettelytavoista. Jos alkuperäistä palloa ei ole löytynyt, ei voi olla epätietoisuutta miten jatketaan.Juu, olen miettinyt myös tuota. Lisäksi olen miettinyt miksei siellä ole deccaria pallon nostamisen kieltämisestä, vaikka sellainenkin tilanne on tullut vastaan. Myös olen miettinyt miksi siinä kirjassa on kymmenittäin deccareita, joissa käsitellään itsestäänselvyyksiä, jotka jokainen täysjärkinen ymmärtää pelkän sääntökirjan avulla.
Näitä miettiessäni olen tullut siihen tulokseen, että kaikkia tarvittavia deccareita ei vielä ole kirjoitettu, koska maailma ei vielä ole valmis 😉
ts kirjoitti: (15.4.2010 14:59:27)
Kun pelaaja tässä tapauksessa droppaa tuon vaihtoehtoisen pallon peliin, hän tekee virheen, koska hänen alkuperäisen pallonsa sijainti ei oikeuta vaihtoehtoista pelaamaan, oli säännön sanamuoto mikä tahansa. Vai aletaanko vetämään tiiltäkin jatkuvasti kahdella pallolla sillä perusteella, että pelaajalla on aina oikeus pelata tuo vaihtoehtoinen. Voihan sitä väittää olevansa epätietoinen vaikka siitä, saako tiiauspaikan vasemmasta reunasta pelata 😉Aletaan vain, se on täysin sääntöjen mukaista. Missään ei määritellä kuinka epätietoinen tai minkä säännön suhteen pelaajan pitää olla pelatessaan vaihtoehtoista palloa.
Ai niin, ja hymiö perään 😉
Laitan vielä viimeisen ontuvan analogiadeccarin tähän tapaukseen, sitten jään odottelemaan korkeimman tuomiota asiassa. Dec 27-2c/3 pelaajan varapallo tuomittiin pelissä olevaksi palloksi, koska pelaajalla olisi ollut mahdollisuus varmistaa oliko alkuperäinen pallo outissa vai ei. Samaa ajatusmallia käyttäen tässä casessa oli pelaajalla mahdollisuus ja velvollisuus todeta, onko tiellä oma vai väärä pallo. Koska hän ei näin toiminut, ei hän voi myöskään vedota aikeeseensa/tarkoitukseensa pelata vaihtoehtoista palloa. Pelaajalla on joissain tapauksissa siis velvollisuus todeta pallonsa sijainti, ellei hän näin tee, muuttuu myös varapallon status. En keksi syytä miksei myös vaihtoehtoiselle pallolle voisi näin käydä. Täältä tähän.
ts kirjoitti: (15.4.2010 14:59:27)
Kun pelaaja tässä tapauksessa droppaa tuon vaihtoehtoisen pallon peliin, hän tekee virheen, koska hänen alkuperäisen pallonsa sijainti ei oikeuta vaihtoehtoista pelaamaan, oli säännön sanamuoto mikä tahansa.Tätä minäkin olen koko ajan yrittänyt sanoa. Jos säännöistä löytyisi tälle virheelle rangaistus, niin pelaaja voisikin pelata vaihtoehtoisen pallon sääntöjen mukaisesti, jolloin tällä pallolla saatu tulos tulisi kyseisen reiän tulokseksi. Kun virheelle ei ole määritelty rangaistusta, voidaan vain todeta, että pelaaja ei pelannut vaihtoehtoista palloa sääntöjen mukaisesti, eikä sillä saatua tulosta voida ottaa huomioon.
Cleve kirjoitti: (15.4.2010 20:14:49)
Laitan vielä viimeisen ontuvan analogiadeccarin tähän tapaukseen, sitten jään odottelemaan korkeimman tuomiota asiassa. Dec 27-2c/3 pelaajan varapallo tuomittiin pelissä olevaksi palloksi, koska pelaajalla olisi ollut mahdollisuus varmistaa oliko alkuperäinen pallo outissa vai ei. Samaa ajatusmallia käyttäen tässä casessa oli pelaajalla mahdollisuus ja velvollisuus todeta, onko tiellä oma vai väärä pallo. Koska hän ei näin toiminut, ei hän voi myöskään vedota aikeeseensa/tarkoitukseensa pelata vaihtoehtoista palloa. Pelaajalla on joissain tapauksissa siis velvollisuus todeta pallonsa sijainti, ellei hän näin tee, muuttuu myös varapallon status. En keksi syytä miksei myös vaihtoehtoiselle pallolle voisi näin käydä. Täältä tähän.
Tuo on kieltämättä todella ontuva eikä liity tähän tapaukseen edes etäisesti. Ensinnäkin pelaajan caddie sanoi pallon olevan outissa (minkä vuoksi pelaaja ylipäätään lähti pelaamaan varapalloa) ja toisekseen pelaaja löi varapalloaan lähempänä reikää kuin missä alkuperäinen pallo oli, jolloin varapallosta (tottakai!) sääntöjen mukaan tulee pelipallo.
KL kirjoitti: (15.4.2010 21:14:06)
Cleve kirjoitti: (15.4.2010 20:14:49)
Laitan vielä viimeisen ontuvan analogiadeccarin tähän tapaukseen, sitten jään odottelemaan korkeimman tuomiota asiassa. Dec 27-2c/3 pelaajan varapallo tuomittiin pelissä olevaksi palloksi, koska pelaajalla olisi ollut mahdollisuus varmistaa oliko alkuperäinen pallo outissa vai ei. Samaa ajatusmallia käyttäen tässä casessa oli pelaajalla mahdollisuus ja velvollisuus todeta, onko tiellä oma vai väärä pallo. Koska hän ei näin toiminut, ei hän voi myöskään vedota aikeeseensa/tarkoitukseensa pelata vaihtoehtoista palloa. Pelaajalla on joissain tapauksissa siis velvollisuus todeta pallonsa sijainti, ellei hän näin tee, muuttuu myös varapallon status. En keksi syytä miksei myös vaihtoehtoiselle pallolle voisi näin käydä. Täältä tähän.
Tuo on kieltämättä todella ontuva eikä liity tähän tapaukseen edes etäisesti. Ensinnäkin pelaajan caddie sanoi pallon olevan outissa (minkä vuoksi pelaaja ylipäätään lähti pelaamaan varapalloa) ja toisekseen pelaaja löi varapalloaan lähempänä reikää kuin missä alkuperäinen pallo oli, jolloin varapallosta (tottakai!) sääntöjen mukaan tulee pelipallo.
Tai siis deccarin tapauksessa väärä pallo. Anteeksi sekaannus.
KL kirjoitti: (15.4.2010 21:14:06)
Cleve kirjoitti: (15.4.2010 20:14:49)
Laitan vielä viimeisen ontuvan analogiadeccarin tähän tapaukseen, sitten jään odottelemaan korkeimman tuomiota asiassa. Dec 27-2c/3 pelaajan varapallo tuomittiin pelissä olevaksi palloksi, koska pelaajalla olisi ollut mahdollisuus varmistaa oliko alkuperäinen pallo outissa vai ei. Samaa ajatusmallia käyttäen tässä casessa oli pelaajalla mahdollisuus ja velvollisuus todeta, onko tiellä oma vai väärä pallo. Koska hän ei näin toiminut, ei hän voi myöskään vedota aikeeseensa/tarkoitukseensa pelata vaihtoehtoista palloa. Pelaajalla on joissain tapauksissa siis velvollisuus todeta pallonsa sijainti, ellei hän näin tee, muuttuu myös varapallon status. En keksi syytä miksei myös vaihtoehtoiselle pallolle voisi näin käydä. Täältä tähän.
Tuo on kieltämättä todella ontuva eikä liity tähän tapaukseen edes etäisesti. Ensinnäkin pelaajan caddie sanoi pallon olevan outissa (minkä vuoksi pelaaja ylipäätään lähti pelaamaan varapalloa) ja toisekseen pelaaja löi varapalloaan lähempänä reikää kuin missä alkuperäinen pallo oli, jolloin varapallosta (tottakai!) sääntöjen mukaan tulee pelipallo.
Kerta kiellon päälle. Tuo deccari liittyy tähän caseen melkein yhtä paljon kuin suuri osa muista postauksista variaatioineen. 8-D
PG kirjoitti: (15.4.2010 21:13:32)
ts kirjoitti: (15.4.2010 14:59:27)
Kun pelaaja tässä tapauksessa droppaa tuon vaihtoehtoisen pallon peliin, hän tekee virheen, koska hänen alkuperäisen pallonsa sijainti ei oikeuta vaihtoehtoista pelaamaan, oli säännön sanamuoto mikä tahansa.Tätä minäkin olen koko ajan yrittänyt sanoa. Jos säännöistä löytyisi tälle virheelle rangaistus, niin pelaaja voisikin pelata vaihtoehtoisen pallon sääntöjen mukaisesti, jolloin tällä pallolla saatu tulos tulisi kyseisen reiän tulokseksi. Kun virheelle ei ole määritelty rangaistusta, voidaan vain todeta, että pelaaja ei pelannut vaihtoehtoista palloa sääntöjen mukaisesti, eikä sillä saatua tulosta voida ottaa huomioon.
Mitenkäs väärän pallon määritelmä suhtautuu tään teoriaasi?
ts kirjoitti: (15.4.2010 21:31:46)
PG kirjoitti: (15.4.2010 21:13:32)
ts kirjoitti: (15.4.2010 14:59:27)
Kun pelaaja tässä tapauksessa droppaa tuon vaihtoehtoisen pallon peliin, hän tekee virheen, koska hänen alkuperäisen pallonsa sijainti ei oikeuta vaihtoehtoista pelaamaan, oli säännön sanamuoto mikä tahansa.Tätä minäkin olen koko ajan yrittänyt sanoa. Jos säännöistä löytyisi tälle virheelle rangaistus, niin pelaaja voisikin pelata vaihtoehtoisen pallon sääntöjen mukaisesti, jolloin tällä pallolla saatu tulos tulisi kyseisen reiän tulokseksi. Kun virheelle ei ole määritelty rangaistusta, voidaan vain todeta, että pelaaja ei pelannut vaihtoehtoista palloa sääntöjen mukaisesti, eikä sillä saatua tulosta voida ottaa huomioon.
Mitenkäs väärän pallon määritelmä suhtautuu tään teoriaasi?
Väärä pallo on tässä tapauksessa tielle hylätty, ei pelissä oleva pallo, jota pelaaja löi kaksi kertaa. Alkuperäisellä pallolla pelattiin sääntöjen mukaisesti. Sillä saatu tulos on lyönnit + kaksi rangaistuslyöntiä väärän pallon pelaamisesta.
Cleve kirjoitti: (15.4.2010 21:25:25)
Kerta kiellon päälle. Tuo deccari liittyy tähän caseen melkein yhtä paljon kuin suuri osa muista postauksista variaatioineen. 8-DHeh, siinä olet kyllä oikeassa :-))))
ts kirjoitti: (15.4.2010 14:59:27)
Vai aletaanko vetämään tiiltäkin jatkuvasti kahdella pallolla sillä perusteella, että pelaajalla on aina oikeus pelata tuo vaihtoehtoinen. Voihan sitä väittää olevansa epätietoinen vaikka siitä, saako tiiauspaikan vasemmasta reunasta pelata 😉Tulee muistaa, että kilpailijan pitää ilmoittaa toimikunnalle tilanteen tosiseikat ennen kuin palauttaa tuloskorttinsa. Tosiasiahan on, että kilpailija valehtelee, väittäessään olleensa epätietoinen siitä, saako tiiauspaikan vasemmasta reunasta pelata.
Jos kilpailija siis ilmoittaa valehtelevansa, toimikunta toteaa, että sääntö 3-3 ei ole voimassa tässä tapauksessa. Ensin lyödyn pallon tulos tulee voimaan.
Jos kilpailija ei ilmoita valehtelevansa, toimikunta katsoo, että sille ei ole ilmoitettu tilanteen tosiseikkoja. Tässä tapauksessa kilpailija suljetaan pelistä 🙁
Ennen korkeimman oikeuden päätöstä haluan vielä korostaa sitä, että ’kilpailijan pitää ilmoittaa toimikunnalle tilanteen tosiseikat ennen kuin palauttaa tuloskorttinsa. Ellei hän näin tee, hänet suljetaan pelistä.’ Sääntöä 3-3 soveltaessaan kilpailija ei siis ole oman pelinsä tuomari, vaan ratkaisu asiassa on ehdottomasti alistettava toimikunnalle. Jos pelaaja lähtee pelaamaan kahdella pallolla, nähdäkseni hänen on vietävä leikki loppuun asti tällä periaatteella.
Käsiteltävässä tapauksessa on aluksi tilanne, jossa kilpailija on epätietoinen menettelytavoista. Siksi hän voi pelata reiän kahdella pallolla. Myöhemmin, kun todetaan, että alkuperäinen pallo ei ollutkaan tiellä vaan raffissa, syntyy uusia epätietoisuuksia, esim. 1. saako vaihtoehtoisella pallolla enää jatkaa? 2. Onko alkuperäinen pallo kadonnut vai ei? 3. Jos se on kadonnut, niin onko se kadonnut tiiltä lyötäessä vai silloin, kun vaihtoehtoista palloa on lyöty?
Mielestäni säännöt eivät anna kilpailijalle mahdollisuutta pelata reikää useammalla pallolla. Siksi en lähde spekuloimaan vaihtoehdoilla, jotka syntyvät näistä uusista epätietoisuuksista. Sen sijaan haluaisin mieluummin verrattavan toisiinsa näitä kahta tapausta:
1. Kilpailijan alkuperäinen pallo on tiellä. Kilpailija ottaa ’vapaan dropin’ ja pelaa vain tätä palloa. Myöhemmin (viimeistään ennen seuraavaa tiiauspaikkaa) käy ilmi, että vapaa droppi ei ollut sallittu.
2. Kilpailijan pallo ei ole tiellä, vaikka hän luulee niin. Kilpailija ottaa ’vapaan dropin’. Myöhemmin (viimeistään ennen seuraavaa tiiauspaikkaa) käy ilmi, että tiellä ei ollutkaan oikea pallo ja siten vapaa droppi ei ollut sallittu.
Miten nämä pallot pelataan sen jälkeen, kun käy ilmi, että vapaa droppi ei ollut sallittu?
PG kirjoitti: (19.4.2010 8:27:47)
Sen sijaan haluaisin mieluummin verrattavan toisiinsa näitä kahta tapausta:1. Kilpailijan alkuperäinen pallo on tiellä. Kilpailija ottaa ’vapaan dropin’ ja pelaa vain tätä palloa. Myöhemmin (viimeistään ennen seuraavaa tiiauspaikkaa) käy ilmi, että vapaa droppi ei ollut sallittu.
2. Kilpailijan pallo ei ole tiellä, vaikka hän luulee niin. Kilpailija ottaa ’vapaan dropin’. Myöhemmin (viimeistään ennen seuraavaa tiiauspaikkaa) käy ilmi, että tiellä ei ollutkaan oikea pallo ja siten vapaa droppi ei ollut sallittu.
Miten nämä pallot pelataan sen jälkeen, kun käy ilmi, että vapaa droppi ei ollut sallittu?
1. Pelaaja saa säännön 18 perusteella 2 penalttia. Jos rike on vakava, hänen tulee palata takaisin korjaamaan virheensä ennen seuraavan reiän aloittamista., muussa tapauksessa tulos jää voimaan.
2. Pelaaja on dropannut pallonsa väärään paikkaan (rikkonut siis sääntöä 27-1) ja hänen tulee palata takaisin tiille diskauksen uhalla, koska rike on vakava. Tämä siis siksi, että pelaajan alkuperäinen pallo oli kadonnut ja hänen olisi pitänyt heti mennä lyömään kolmas lyöntinsä tiiltä. Sen sijaan hän droppasi pallonsa tiipaikan sijaan jonnekin muualle ja siten pelasi väärästä paikasta. Väärää palloa hän ei pelannut, koska pelaajalla on säännön 27-1 mukaan mahdollisuus laittaa peliin mikä tahansa pallo, tässä tapauksessa löytöpallo.
KL kirjoitti: (19.4.2010 12:46:57)
1. Pelaaja saa säännön 18 perusteella 2 penalttia. Jos rike on vakava, hänen tulee palata takaisin korjaamaan virheensä ennen seuraavan reiän aloittamista., muussa tapauksessa tulos jää voimaan.
Tästä saa helposti sellaisen käsityksen, että jos rike on vakava, eikä pelaaja korjaa sitä, niin tulos jää voimaan. Et kai tätä tarkoittanut?
KL: ”Väärää palloa hän ei pelannut, koska pelaajalla on säännön 27-1 mukaan mahdollisuus laittaa peliin mikä tahansa pallo, tässä tapauksessa löytöpallo.”
Ei pelannut. Tuossa 1. tapauksessakaan pelaaja ei nähdäkseni pelaisi väärää palloa, vaikka pudottamisen yhteydessä alkuperäinen pelikelpoinen pallo vaihtuisi toiseen palloon. Korvaavasta pallosta tulee pelissä oleva pallo, riippumatta siitä onko korvaaminen sallittua tai ei. Mikäli hän lyö väärin korvattua palloa, on seurauksena säännön 5-3 yleinen rangaistus ja tietenkin lisäksi 2 penalttia säännön 18 perusteella. Olenko ymmärtänyt oikein?
Sääntötietämyksen terävin kärki on tänään kokoontunut ja käsitellyt sekä tärkeitä että vieläkin tärkeämpiä asioita. On kuitenkin mainittava, että joukosta oli poissa kunnianarvoisa Asko Arkkola pitkäksi venyneiden 70-vuotisjuhliensa vuoksi (ONNEKSI OLKOON, ASKO!!!). Joukosta puuttui myös kuljettajansa X.Y., myöskin pitkäksi venyneiden juhlien vuoksi, kuljettaja ei näetsen ollut sen paremmin ajokunnossa kuin Askokaan.. 😀 (’Siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana…’). Vielä kerran onnea Askolle!
Mitä tulee käsillä olevaan Elmerin vaihtoehtoiseen palloon, niin yhteen kokoontuneet naiset ja herrat olivat harvinaisen yksimielisiä asiasta: Elmerillä oli sääntöjen sallima mahdollisuus pelata vaihtoehtoinen pallo, jota ei kuitenkaan hyväksytä tulokseen, koska säännöt eivät salli ko. pallon tulosta hyväksyttäväksi ko. reiän tulokseksi. Asia siis pihvi.
Ai ettei ole? Joku ei ymmärtänyt? Ei se mitään, yritän selventää.
Siis, Elmeri oletti tiellä olevan pallon olevan hänen oma alkuperäinen pallonsa ja päätti pelata vaihtoehtoisen pallon. Vaikka tiellä oleva pallo olikin jonkun muun kuin Elmerin, oli Elmerillä silti oikeus pelata vaihtoehtoinen pallo säännön 3-3 mukaisesti. Tätä oikeutta ei Elmeriltä voida riistää, vaikka kyseessä olikin väärä pallo. Myöskään Elmeriä ei voida ko. säännön perusteella velvoittaa tunnistamaan palloaan vaihtoehtoisen pallon pelaamisen oikeuttamiseksi, koska Elmeri hyvässä uskossa kuvittelee tiellä olevan pallon olevan nimenomaan hänen.
Kuitenkin siinä vaiheessa, kun Elmeri totesi pelanneensa tieltä väärää palloa, hänen vaihtoehtoista palloaan ei hyväksytä tulokseen, koska alkuperäisen pallon olinpaikka ei ollut tiedossa. Jos Elmeri olisi löytänyt alkuperäisen pallonsa, hän olisi voinut jatkaa sillä kahdella penaltilla (väärän pallon pelaaminen). Kun hän ei sitä löytänyt, hänen on palattava tiille lyömään uusi pallo ja viides lähtee.
Lopputulema on siis se, että pelaajalla on oikeus pelata vaihtoehtoinen pallo, vaikkei hänen alkuperäisen pallonsa olinpaikka olisikaan tiedossa. Tämän pallon tulosta ei kuitenkaan hyväksytä reiän tulokseksi, mutta sen pelaamisesta ei myöskään rangaista (sääntö 3-3). Olennaista on se, että pelaajalla on syy olettaa väärä pallo hänen omaksi pallokseen. Tahallaan ei väärälle pallolle tietenkään voi pelata vaihtoehtoista palloa, siitä tulisi siinä vaiheessa korvaava pallo.
Toivottavasti osasin kiteyttää parlamentin sanoman oikein.
PG kirjoitti: (19.4.2010 20:40:39)
KL kirjoitti: (19.4.2010 12:46:57)
1. Pelaaja saa säännön 18 perusteella 2 penalttia. Jos rike on vakava, hänen tulee palata takaisin korjaamaan virheensä ennen seuraavan reiän aloittamista., muussa tapauksessa tulos jää voimaan.
Tästä saa helposti sellaisen käsityksen, että jos rike on vakava, eikä pelaaja korjaa sitä, niin tulos jää voimaan. Et kai tätä tarkoittanut?
En suinkaan, huonosti muotoiltu. Jos vakavaa rikettä ei korjata, diskaus on tuloksena. Tarkoitin sillä muulla tapauksella sitä, ettei rike ollut vakava.
PG kirjoitti: (19.4.2010 20:40:39)
KL: ”Väärää palloa hän ei pelannut, koska pelaajalla on säännön 27-1 mukaan mahdollisuus laittaa peliin mikä tahansa pallo, tässä tapauksessa löytöpallo.”Ei pelannut. Tuossa 1. tapauksessakaan pelaaja ei nähdäkseni pelaisi väärää palloa, vaikka pudottamisen yhteydessä alkuperäinen pelikelpoinen pallo vaihtuisi toiseen palloon. Korvaavasta pallosta tulee pelissä oleva pallo, riippumatta siitä onko korvaaminen sallittua tai ei. Mikäli hän lyö väärin korvattua palloa, on seurauksena säännön 5-3 yleinen rangaistus ja tietenkin lisäksi 2 penalttia säännön 18 perusteella. Olenko ymmärtänyt oikein?
Et.
Kyseessä ei ole väärin korvattu pallo, vaan väärästä paikasta pelattu pallo (vrt. 1-tapauksen selostus aiemmin). Sääntö 5-3 ei liity tähän mitenkään, olisiko typo? (tarkoitit sääntöä 15-2 ?). Säännön 18 perusteella ei taasen mitään rangaistuksia voida määrätä, koska pelaaja ei ole liikuttanut pelissä olevaa palloaan, vaan löytöpalloa, josta siis nostohetkellä tuli hänen oma pallonsa, jota hän saa droppailla mielin määrin minne haluaa.
KL kirjoitti: (25.4.2010 21:10:33)
PG kirjoitti: (19.4.2010 20:40:39)
KL: ”Väärää palloa hän ei pelannut, koska pelaajalla on säännön 27-1 mukaan mahdollisuus laittaa peliin mikä tahansa pallo, tässä tapauksessa löytöpallo.”Ei pelannut. Tuossa 1. tapauksessakaan pelaaja ei nähdäkseni pelaisi väärää palloa, vaikka pudottamisen yhteydessä alkuperäinen pelikelpoinen pallo vaihtuisi toiseen palloon. Korvaavasta pallosta tulee pelissä oleva pallo, riippumatta siitä onko korvaaminen sallittua tai ei. Mikäli hän lyö väärin korvattua palloa, on seurauksena säännön 5-3 yleinen rangaistus ja tietenkin lisäksi 2 penalttia säännön 18 perusteella. Olenko ymmärtänyt oikein?
Et.
Kyseessä ei ole väärin korvattu pallo, vaan väärästä paikasta pelattu pallo (vrt. 1-tapauksen selostus aiemmin). Sääntö 5-3 ei liity tähän mitenkään, olisiko typo? (tarkoitit sääntöä 15-2 ?). Säännön 18 perusteella ei taasen mitään rangaistuksia voida määrätä, koska pelaaja ei ole liikuttanut pelissä olevaa palloaan, vaan löytöpalloa, josta siis nostohetkellä tuli hänen oma pallonsa, jota hän saa droppailla mielin määrin minne haluaa.
Nyt en ymmärtänyt tekstistäsi hölökäsen pöläystä. Tapaus 1 oli:
1. Kilpailijan alkuperäinen pallo on tiellä. Kilpailija ottaa ’vapaan dropin’ ja pelaa vain tätä palloa. Myöhemmin (viimeistään ennen seuraavaa tiiauspaikkaa) käy ilmi, että vapaa droppi ei ollut sallittu.
Jos kilpailija saa vapaan dropin, silloin hän yleensä nostaa alkuperäisen pallonsa ja pudottaa sen sääntöjen sallimaan paikkaan. Nyt kun vapaata droppia ei ollutkaan, hän tulee liikuttaneeksi pelissä olevaa palloaan ja lyöneeksi sitä väärästä paikasta (sehän olisi pitänyt lyödä tieltä siitä, missä se makasi). Tähän sinä itse tarjosit rangaistusta säännön 18 perusteella. Nyt väität, että säännön 18 perusteella ei mitään rangaistusta voida määrätä! Eikö sittenkin sääntö 18 ole se sääntö, johon säännössä 20-7c viitataan? (Jos kilpailija lyö väärästä paikasta, hän saa kahden lyönnin rangaistuksen soveltuvan säännön mukaisesti).
Kirjoitin: ”Tuossa 1. tapauksessakaan pelaaja ei nähdäkseni pelaisi väärää palloa, vaikka pudottamisen yhteydessä alkuperäinen pelikelpoinen pallo vaihtuisi toiseen palloon.”
Heitin siis kysymyksen, mitäs jos väärästä paikasta pelaamisen lisäksi alkuperäinen pelikelpoinen pallo olisi vaihtunut toiseen palloon vahingossa tai tietoisesti? (Jos pallo käy välillä taskussa, niin sellainen vahinko voi joskus sattua). Pelikelvottoman voi vaihtaa, mutta pelikelpoisen vaihtamisesta seuraa säännön 5-3 yleinen rangaistus. Silloin ei olisi kysymys väärän pallon pelaamisesta, vaan väärin korvatun pallon pelaamisesta (tämän lisäksi vielä väärästä paikasta pelaamisesta).
-
JulkaisijaArtikkelit