-
JulkaisijaArtikkelit
-
Millainen on seuraava uusi kenttähanke ruuhkasuomessa? Onko kenttä perinteiseen tapaan osakekenttä vai löytyykö uusia tuulia? Pelataanko nykyisellä kapasiteetilla koko vuosikymmen, jos uudet tuulet eivät kanna? Golf-osakkeissa näyttää olevan ylitarjontaa hieman joka segmentissä: Nuoret kentät Kytäjä, Linna, Kulloo, Pickala Forest, Tapiola, Hirsala ym. ovat täyttäneet yläsegmentin hyvin. Laatukentälle löytyy runsaasti vapaita osakkeita jos pätäkkää riittää. Perustallaajalle edellisestä kenttäbuumista on vielä jäljellä syötävää, 2000-5000€:lla saa taskuunsa osakkeen aivan ok kentältä ja terveestä yhtiöstä. Seikkailumielisille löytyy parikin oivallista kohdetta jos ei pelkää että käteen jää pelkkä mustapekka. Toisin sanoen tallelokeroissa makaa suuri määrä erilaisten kenttien osakkeita jotka etsivät ”lopullista kotiaan” pelikäytössä. Nämä kodittomat osakkeet ovat kääntäneet markkinat ostajan/vuokraajan eduksi ja hinnat ovat laskenut saippuan tasolle. Onko mahdollista aloittaa uutta hanketta niin kauan kuin tuo puskuri on olemassa? Minne se purkaantuisi? -Junnuille? Pappa tuskin betalar. -Uusille pelaajillle? Kokeile golfia, maksa 5000€ ja sitoudu velkaan ja vastikkeeseen? -Satunnaispelaajille? He suuntaavat katseensa entistä enemmän Paloheinän ja SuperGolfin tyyppisten toimijoiden suuntaan. -Vuokrapelaajille? Nykyiset vuokrapelaajat saavat ”syrjittyjä”-pelioikeuksia yhä halvemmalla joten kuilu ostamiseen vain kasvaa. -Sijoittajille? You must be kidding, Muutamalta kentältä on jo lähtenyt viesti joka osoittaa että kanssaosakkaita ollaan valmiita puukottamaan selkään heti kun paikka tulee. -Golf-yhtiöt ostavat sisään ja mitätöivät ylimääräiset osakkeet: Ei taida riittää motivaatiota kun hyötyä ei juuri ole. Kentille mahtuu ilmeisen hyvin nykyinen määrä kierroksia joten välitöntä tarvetta uusille kentille tuskin on. Primetimet voivat olla ruuhkaisia, mutta sitä ei voi pitää mittarina. Pitkän jorinan jälkeen iytse aiheeseen: Onko ruuhkasuomi-golf siirtymässä uuteen aikakauteen ja seuraava kenttä rakennetaan jollakin uudella konseptilla? Vai sulatteleeko osakas-golf tätä ähkyä seuraavat 5-15v ja ponnistaa uuteen kiitoon? Sana on vapaa, mutta pidetään kommentit uudisrakentamiseen liittyvänä. EN MIELELLÄNI NÄKISI TÄTÄ TAAS YHTENÄ UUTENA KETJUNA JOSSA POHDITAAN MIKÄ ON AINOA OIKEA TAPA PELATA GOLFIA.
Ensimmäinen kysymys tuossa taitanee olla se että onko uusille kentille olemassa tilaus. En tiedä mitä nämä uudet tuulet voisivat olla mutta vaikea on kuvitella että ne itsessään loisivat kapasiteetin kasvutarpeen. Kenttähankkeitahan on muuten myös olemassaolevilla kentillä enkä tarkoita mitään laajennuksia. No tää nyt olikin juu uudisrakentamisell varattu ketju. Mietin silti olisiko syytä myös miettiä persusparannuste yms. tilaustakin.
Pay&play -ideologian kansalle kentän syntyminen tietäisi tietty sen minimieffortin käyttäjien suunnalta jolloin pitäisi olla joku iso massi millä mälläyttää kenttä kasaan. Vai mahtaisko sitä saada pankista lainaa loistavan tälläisen businessidean persusteella? Mun mielestä vähän kehnolta näyttää tuollainen. Jos joku kentän rakentaisi ’ite’ niin melkein sitten aikas hurjalla budjetilla ja sinnehän ei olis sitten kellään aisaa.
Kyllähän se varmaan jonninsortin talkoota tuollainen kenttähanke vaatii. Osakeyhtiömuotoinen rakentelu ei liene pöllömpi tapa kerätä rahaa niin rakennus- kuin ylläpitovaiheessakin. Kentän olemassaolon kantilta se nyt on sama miten tuo massa sitoutetaan eli ei sen kait tarttisi osakeyhtiömuotoisena. Osakeyhtiöhommeleissa kylläkin pitäisi olla kieli keskellä suuta kun suunnittelee yhtiömuotoa. Olisko joku Ry osuuskunta parempi? Enpä usko, porsaanreikien torjuntaa tehokkaampaa olisi tehdä osallistumisesta kiinnostavampaa. Erilaisia pelivaihtoehtoja? Enpä tiijä, näitäkin on nähty.
Mitähän ne uudet tuulet tosiaan voisivat olla? Ziljoonia sponsseja? Rahanpesua?
Ennustan, että kenttiä syntyy, jos on syntyäkseen tällä vuosikymmenillä kolmesta syystä:
– matkailua edistävät hankkeet, veturina esim. hotellit, teemapuistot yms.
– p&p kenttiä kaupunkien läheisyyteen, halvalla, pa3 tyyppiä ehkä pari par4 väylää
– suljettu 100-200 pelaajan ns. vuorineuvoskenttäViimeksi mainittu Suomesta puuttuu. Kaikilla ns. paremmilla kentillä on pelioikeuksia niin paljon, että tarvittaessa kuka tahansa perustallaaja voi ostaa kentältä osakkeen. Tämän huippukentän rakennukustannukset voisivat olla vaikka 15 milj. ja vastike 3000. Tällöin osake maksaisi (200 osaketta) 75 ke. Ko. satsaukseen saisi tuoda vieraita ilmaiseksi silloin tällöin pelamaan, esim. vaikka 5-10 kertaa kausi.
Siis kyllähän tälläinen osakkuuspelaaminen on ennemminkin köyhien laji. Niin veikkaisimpa vaan että sellainen ’vuorineuvoskenttä’ ei osakkuuspelaamista jakaisi olleskaan. Pelaamisestaan toki kyseisellä kentällä saisi maksaa. Ja paljon. Ja ilmaan mitään omistussuhetta.
Kun suomalainen keskiverto ikääntyy, niin golf voisi olla seuraava sauvakävelyn muoto. Siinä olisi myös aivotoimintaa stimuloivaa tekemistä toisin, kuin pyörätietä nylkyttäessä.
Kohta pompsahtaa Suomen ns. rikas segmentti eläkkeelle ja heillä todennäköisesti on enämbi taloudellisia mahdollisuuksia pitää kunnostaan huolta. Moni on kuitenkin varmaan hyvin epäileväinen golfin suhteen, koska sillä on alppihiihdon, tenniksen ja purjehduksen tavoin taakkanaan aikaisemmista vuosista elitistinen leima.
Mitä terveempinä nämä vanhukset eläkkeitään viettävät, sitä vähemmän yhteiskunta joutuu heidän hoivaamiseensa panostamaan. Jos kunnat ja mahdollisesti valtiokin sijoittaisivat hyvissä ajoin edes osan tuosta summasta kunnallisen par-3_4-kenttäverkostoon, saataisiin kaksi härkästä.
Toisaalta keskivertovanhuksille mielenkiintoista tekemistä, joka aktivoisi kärsimään vähemmillä hoidoilla ja toisaalta nuorille persaukisille tapa lähestyä tätä kalliiksi miellettyä lajia. Puolivarakkailta vanhuksilta kerättäisiin jonkinlainen askartelu ja virikemaksu, jolla pääsisi jakamaan hyvää lasten ja nuorten parissa uuden terveyttä parantavan harrasteen parissa.
Sosiaalistettaisiin erakoituvat vanhukset nuorison kanssa samoille kunnallisosuuskuntakentille viettämään aikaa yhdessä. Samalla hyviä käytöstapoja ja ystävällistä käytöstä korostava golfkulttuuri pyyhkäisisi keski-ikäisten hämmästykseksi nuoret pois kaduilta kesäksi ja vanhusten tekemällä tehty viriketoiminta voitaisiin tarpeettomana lopettaa.
Voi toki olla, että nämä tyhjästä varakkuutensa nyhtässeet nousukkaat eivät osaisikaan käyttäytyä eläkkeelle jäätyään ja alkasivat äksyillä, kun ei enää ole ketään käskettäviä kotioloissa, kun puoliso joko on mukautunut tai siirtynyt esi-isien maille.
Samalla nuoret oppisivat paremmin arvostamaan ikäihmisiä, joita näkee nykyään vain elokuvissa ja hoitolaitosdokumenteissa.
Vaikea uskoa että löytyisi tarvetta vain parin sadan osakkaan erikoiskentille. Osakkaita on kuitenkin hyvä olla sen verran että kentän hoito ja ylläpito olisi jotensakin kohtuullisen hintaista ja oheistoiminta (esim. klubiravintola) kannattavaa. Laadukkaita palveluita järjestyy rakentamalla vaikkapa muutama tasokas ’vierasmaja’ kentän läheisyyteen joissa voi järjestää pelaamisen ohella tapaamiset sekä laadukkaan majoituksen ja muuta ohjelmaa. Kotimaiset vuoristoneuvokset pelaavat kyllä nykyisilläkin kentillä ihan lystikseen. Varsin monessa paikassa tällaiset asiat ovat jo hyvässä hoidossa. Itse kentän osalta pitää hallinnon skarpata sen verran ettei sitä myydä liian ruuhkaiseksi. Ja, tulevaisuudessa myös auton käyttö tulee lisääntymään ainakin ns. business-pelaamisessa mikä on myös syytä huomioida.
Eniten tarvetta olisi ihan peruskentille. Niiden tulisi olla joka suhteessa edullisia. Ja, alkuvaiheessa riittäisi hyvin 6-9 reikää, joista suurin osa voisi olla par kolmosia. Hoitotasosta voitaisiin tinkiä edullisen pelaamisen hyväksi. Tällaisen rakentaisi kohtuullisen pienelle maa-alueelle (=pellolle, johon voisi saada vaikka kesannointituen), eikä siellä tarvittaisi kuin muutama bunkkeri malliksi. Kasteluvettä keräävä sammakkolampi kelpaisi mainiosti vesiesteeksi. Kannattaa muuten käydä katsomassa mallia vaikka Norjasta jossa iso osa kentistä on juuri tällaisia. Ne lienee rakennettu alkuunsa talkoilla, kausimaksu on luokkaa 100-200 euroa. Hoidosta vastaa joku paikallinen isäntä ja muutama kesäduunissa oleva koululainen/opiskelija. Jonkinlainen liiteri ja parikolme muovipöytää tuoleineen riittää yhdistetyksi cädärikopiksi ja klubirakennukseksi. Automaatista saa limpparia ja cadari myy pienestä pakastimesta jätskipuikkoja.
En pidä todennäköisenä, että lähivuosina pääkaupukiseudulle uusia kenttiä rakennettaisiin. Nykyiset kentät uudistuvat ja uudistavat pelioikeusjalosteitaan paremmin golfareiden erilaisia tarpeita tyydyttäviksi.
Par3 -kenttiä on jo melkoinen määrä, niitä tuskin tarvitaan lisää. Eri tasoisia ja hintaisia golfkenttiä tarvitaan mutta ne muodostuvat nykyisestä kenttävalikoimasta – olosuhteiden pakottamina tai sitten suunniteluna profiloitumisena.
Tapiola saa vielä odottaa muutaman vuoden, tuskin sinne rahoitusta saadaan.Jylan kirjoitti: (2.3.2010 21:15:37)
… Eniten tarvetta olisi ihan peruskentille. Niiden tulisi olla joka suhteessa edullisia. Ja, alkuvaiheessa riittäisi hyvin 6-9 reikää, joista suurin osa voisi olla par kolmosia. Hoitotasosta voitaisiin tinkiä edullisen pelaamisen hyväksi. Tällaisen rakentaisi kohtuullisen pienelle maa-alueelle (=pellolle, johon voisi saada vaikka kesannointituen), eikä siellä tarvittaisi kuin muutama bunkkeri malliksi. Kasteluvettä keräävä sammakkolampi kelpaisi mainiosti vesiesteeksi. Kannattaa muuten käydä katsomassa mallia vaikka Norjasta jossa iso osa kentistä on juuri tällaisia. Ne lienee rakennettu alkuunsa talkoilla, kausimaksu on luokkaa 100-200 euroa. Hoidosta vastaa joku paikallinen isäntä ja muutama kesäduunissa oleva koululainen/opiskelija.Minkähän arvoiseksi lajia katsotaan jos peruskenttä on tuollainen? Tuolla toisessa ketjussa jo arvostelin tälläistä ajattelutapaa jossa metrisen heinän katsotaan välttävän väylän hoitotasoksi. Suomi on jo nyt paljon liian pienelle alalle rakennettuja kenttiä. Ja kuinka paljon muuten siihen talkootyöhön voidaan luottaa osallistumismäärien ja osaamisen suhteen?
Ei, minusta tälläinen turskanpurijoiden malli ei vaikuta ollenkaan hyvältä vaihtoehdolta uudeksi tuuleksi. Kaikella kunnioituksella pioneerien työtä kohtaan sanon kuitenkin että tässä pikemminkin käännettäisiin kelloja 50 vuotta taaksepäin.
Fantti kirjoitti: (2.3.2010 18:56:25)
Ennustan, että kenttiä syntyy, jos on syntyäkseen tällä vuosikymmenillä kolmesta syystä:
– matkailua edistävät hankkeet, veturina esim. hotellit, teemapuistot yms.
– p&p kenttiä kaupunkien läheisyyteen, halvalla, pa3 tyyppiä ehkä pari par4 väylää
– suljettu 100-200 pelaajan ns. vuorineuvoskenttäViimeksi mainittu Suomesta puuttuu. Kaikilla ns. paremmilla kentillä on pelioikeuksia niin paljon, että tarvittaessa kuka tahansa perustallaaja voi ostaa kentältä osakkeen. Tämän huippukentän rakennukustannukset voisivat olla vaikka 15 milj. ja vastike 3000. Tällöin osake maksaisi (200 osaketta) 75 ke. Ko. satsaukseen saisi tuoda vieraita ilmaiseksi silloin tällöin pelamaan, esim. vaikka 5-10 kertaa kausi.
Ei kai! Eikös tuo Amerin rakentama Bökarsin kenttä Porvoossa ole juuri tällainen. Sinnepä ei tavan golfarilla juurikaan ole asiaa.
Noita matkailua edistäviä ehkä herkimmin syntyy, mutta toivoisi, että pieniä p&p kentille olisi aika jo kypsä. Suljettuja kenttiä en kaipaa.left kirjoitti: (2.3.2010 22:21:40)
[Ei kai! Eikös tuo Amerin rakentama Bökarsin kenttä Porvoossa ole juuri tällainen. Sinnepä ei tavan golfarilla juurikaan ole asiaa.Nojuu, mutta nyt ei haettu ihan tuollaista kenttää. Se Bökarsin ysireiköinen ei taida muutoin kuin tuon suljetun statuksensa osalta eroa tavan ysireikäsestä suomessa. Ja kyl mää tunnen yhden tavan golfarin joka siellä on pelannu.
Moni toimiala on viimeisinä vuosikymmeninä konsolidoitunut, jolloin pienemmät yhtiöt ovat fuusioiden tai yrityskauppojen seurauksena yhdistuneet suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Mitäpä jos Uudellamaalla golfkenttien kehitys jotaisi samaan suuntaan, jossa kenttäyhtiöt fuusioituvat muodostaen suurempia kokonaisuuksia. Aulanko ja Tawast yrittivät tätä Hämeenlinnassa, mutta fuusiomalli on liian vaikea toteutettavaksi. Yhiöt kuitenkin jatkoivat yhteistyömallilla. Voi olla, että muutaman vuoden päästä yrittävät uudelleen ja toteuttavat sen yksinkertaisemmin esimerkiksi suunnatulla annilla.
Voisiko Uudellamaalla toimia malli, jossa muutama hyvä kenttä yhdistyisivät, joilloin esimerkiksi Pickalan pelioikeus kelpaisi myös Hirsalassa ja päinvastoin. Tällaisella kokonaisuudella olisi edellytyksiä laajentua ostamalla tai rakentamalla kokonaisuuteen uusi kenttä, ja uusi osakas saisi samalla pelioikeuden kaikille tämän kokonaisuuden kentille. Hirsala/Pickala esimerkki sen vuoksi, että näillä oli tänä vuonna vaihtosopimus ja luonteva tapa edetä minusta onkin tehdä ensin yhteistyösoppari, jota sitten tiivistetään johtaen lopulta yhtiöiden yhdistämiseen. Pelioikeuksia per 18 reikää ei kutienkaan olisi enempää kuin 800, mikä lienee lähellä normia nykyisin.
Jos ajatten asiaa omalta kannaltani, kaikkein kiinnostavin golfosake olisi sellainen, joka omistaisi 5-10 huippukenttää alle 100 km. Hesasta ja jossa maksaisin hoitovastiketta vain 1 kentästä sen sijaan, että joudun ostamaan monta osaketta tai vaihtoehtoisesti maksamaan greenfeen pelatessani vieraskentällä.
Minusta tämä näyttäisi olevan luonnollinen kehityskulku ja yhteistyömallit kenttien välillä ovat hyvä tie oikeaan suuntaan. Uskon, että jotkut kentät lähtevät etenemään tähän suuntaan ja aika näyttää mihin ne hankkeet johtavat.
left kirjoitti: (2.3.2010 22:21:40)
Noita matkailua edistäviä ehkä herkimmin syntyy, mutta toivoisi, että pieniä p&p kentille olisi aika jo kypsä. Suljettuja kenttiä en kaipaa.
Olen ennenkin kysynyt ja kysyn taas: Kuka rakentaa ja kenen varoilla ja kuka tai ketkä kantavat projektista taloudellisen vastuun sitten kun kenttä on valmis, eikä tulorahoitus kata edes käyttömenoja?
Chip Greenside kirjoitti: (2.3.2010 23:49:23)
left kirjoitti: (2.3.2010 22:21:40)
Noita matkailua edistäviä ehkä herkimmin syntyy, mutta toivoisi, että pieniä p&p kentille olisi aika jo kypsä. Suljettuja kenttiä en kaipaa.
Olen ennenkin kysynyt ja kysyn taas: Kuka rakentaa ja kenen varoilla ja kuka tai ketkä kantavat projektista taloudellisen vastuun sitten kun kenttä on valmis, eikä tulorahoitus kata edes käyttömenoja?
Jos hyväksytään sellainen näkemys, että veronmaksajien rahaa voi käyttää uimahallien, yleisurheilukenttien, jää- ja palloiluhallien yms. rakentamiseen, on täysin epäloogista, että samaa näkemystä ei hyväksytä golfkenttien kohdalla. Golfhan jos mikä on kaikenikäisille (myös ns. vanhuksille) sopivaa, kansanterveyttä ylläpitävää liikuntaa.
Yhteiskunnan taholta ainoa looginen tapa suhtautua tähän asiaan on se, että joko a) veronmaksajien rahaa ei käytetä koskaan minkäänlaisen liikuntapaikan rakentamiseen tai b) 9-reikäisen golfharjoituskentän rakentaminen on prioriteetissa korkealla harkittaessa verorahojen käyttöä liikuntapaikkoihin.
Putti-Possu kirjoitti: (2.3.2010 23:32:52)
Moni toimiala on viimeisinä vuosikymmeninä konsolidoitunut, jolloin pienemmät yhtiöt ovat fuusioiden tai yrityskauppojen seurauksena yhdistuneet suuremmiksi kokonaisuuksiksi.Mitäpä jos Uudellamaalla golfkenttien kehitys jotaisi samaan suuntaan, jossa kenttäyhtiöt fuusioituvat muodostaen suurempia kokonaisuuksia. Aulanko ja Tawast yrittivät tätä Hämeenlinnassa, mutta fuusiomalli on liian vaikea toteutettavaksi. Yhiöt kuitenkin jatkoivat yhteistyömallilla. Voi olla, että muutaman vuoden päästä yrittävät uudelleen ja toteuttavat sen yksinkertaisemmin esimerkiksi suunnatulla annilla.
Voisiko Uudellamaalla toimia malli, jossa muutama hyvä kenttä yhdistyisivät, joilloin esimerkiksi Pickalan pelioikeus kelpaisi myös Hirsalassa ja päinvastoin. Tällaisella kokonaisuudella olisi edellytyksiä laajentua ostamalla tai rakentamalla kokonaisuuteen uusi kenttä, ja uusi osakas saisi samalla pelioikeuden kaikille tämän kokonaisuuden kentille. Hirsala/Pickala esimerkki sen vuoksi, että näillä oli tänä vuonna vaihtosopimus ja luonteva tapa edetä minusta onkin tehdä ensin yhteistyösoppari, jota sitten tiivistetään johtaen lopulta yhtiöiden yhdistämiseen. Pelioikeuksia per 18 reikää ei kutienkaan olisi enempää kuin 800, mikä lienee lähellä normia nykyisin.
Konsolidointi on välttämätön, se kohdistuu kentän hoitoon, hallintoon ja varausjärjestelyihin. Konsolidoinin myötä yhteistyön on lisäännyttävä (muutoin yhteistyö tapahtuu vain hypergolfien ja pölöheinien kautta). Fuusiot ovat hankala asia, koska osa kentistä omistaa maapohjan ja osa toimii vuokramaalla. Taseet ovat hyvin erilaiset.
Varausjärjestelmiin yleensä liittyy myös laskurit, tiedetään kuka on pelannut ja montako kierrosta missäkin. Varausjärjestelmä yleensäkin tulisi olla paljonkin nykyistä kustannustehokkaampi.
Kentän hoidossa voidaan käyttää myös yhteisiä koneita niissä tehtävissä, joissa käyttöaste on hyvin alhainen. Jokaisesta kentän hoitajasta ei myöskään ole koneiden huoltajaksi, paljon on vielä tehtävissä. Patrioottiset kenttäyhtiöt ovat muutoksessa melko kankeita.Putti-Possu kirjoitti: (2.3.2010 23:32:52)
Moni toimiala on viimeisinä vuosikymmeninä konsolidoitunut, jolloin pienemmät yhtiöt ovat fuusioiden tai yrityskauppojen seurauksena yhdistuneet suuremmiksi kokonaisuuksiksi.Mitäpä jos Uudellamaalla golfkenttien kehitys jotaisi samaan suuntaan, jossa kenttäyhtiöt fuusioituvat muodostaen suurempia kokonaisuuksia.
Jos ajatten asiaa omalta kannaltani, kaikkein kiinnostavin golfosake olisi sellainen, joka omistaisi 5-10 huippukenttää alle 100 km.
Tämähän olisi se kaikken järkevin ratkaisu tosin 100 km on liian suuri säde 30 mk Helsingin keskustasta on maksimí etäisyys . Esim tälläinen 7kentän fuusio. Jossa yhden vastikkeen hinnalla saa pelata 7kentällä. Tosin lisäksi täytyisi olla esim 5-10 euron ’kentän hoitomaksu’ Hyötyä ja säästöjä tulisi valtavasti Yksi toimitusjohtaja, yksi ajanvaraus, Yksi kenttämestari jonka päätehtävä oliis kilpailuttaa ja valvoa kentänhoito toimenpiteet.
Tämä nostaisi rekettimaiseen nousuun tämä fuusio-osakkeen hinnan ja siitä tulisi haluttu arvopaperi. Valitettvasti hajaantunut omistus estää tälläisen kehityksen.
Tosin palohienän Golfpeilipaketilla pääsee kokeilemaan miltä tälläinen golf-fuusio-kenttä tuntuu käytännössä jo vaikka tänä kesänä, tosin ilman osakkeen omistamisen riemua.
Ballmarker kirjoitti: (3.3.2010 5:47:56)
Chip Greenside kirjoitti: (2.3.2010 23:49:23)
left kirjoitti: (2.3.2010 22:21:40)
Noita matkailua edistäviä ehkä herkimmin syntyy, mutta toivoisi, että pieniä p&p kentille olisi aika jo kypsä. Suljettuja kenttiä en kaipaa.
Olen ennenkin kysynyt ja kysyn taas: Kuka rakentaa ja kenen varoilla ja kuka tai ketkä kantavat projektista taloudellisen vastuun sitten kun kenttä on valmis, eikä tulorahoitus kata edes käyttömenoja?
Jos hyväksytään sellainen näkemys, että veronmaksajien rahaa voi käyttää uimahallien, yleisurheilukenttien, jää- ja palloiluhallien yms. rakentamiseen, on täysin epäloogista, että samaa näkemystä ei hyväksytä golfkenttien kohdalla. Golfhan jos mikä on kaikenikäisille (myös ns. vanhuksille) sopivaa, kansanterveyttä ylläpitävää liikuntaa.
Yhteiskunnan taholta ainoa looginen tapa suhtautua tähän asiaan on se, että joko a) veronmaksajien rahaa ei käytetä koskaan minkäänlaisen liikuntapaikan rakentamiseen tai b) 9-reikäisen golfharjoituskentän rakentaminen on prioriteetissa korkealla harkittaessa verorahojen käyttöä liikuntapaikkoihin.
Toivottavasti tämä kommunismi ei etene tätä palstaa pidemmälle. Vai pitäsi vielä ihmisten jotka eivät edes pelaa golffia alkaa rahoittamaan, joidenkin harrastusta.
Voi hyvä jumala sentään.Visionääri kirjoittaa: ’Tosin palohienän Golfpeilipaketilla pääsee kokeilemaan miltä tälläinen golf-fuusio-kenttä tuntuu käytännössä jo vaikka tänä kesänä, tosin ilman osakkeen omistamisen riemua.’
Ja jatkaa seuraavassa:
’Toivottavasti tämä kommunismi ei etene tätä palstaa pidemmälle. Vai pitäsi vielä ihmisten jotka eivät edes pelaa golffia alkaa rahoittamaan, joidenkin harrastusta.
Voi hyvä jumala sentään.’Eikös tuo Paloheinän vuokra ole aika kaukana käyvästä arvosta. Pitää nostaa, herra auta meitä.
visionääri kirjoitti: (3.3.2010 9:49:27)
Ballmarker kirjoitti: (3.3.2010 5:47:56)
Jos hyväksytään sellainen näkemys, että veronmaksajien rahaa voi käyttää uimahallien, yleisurheilukenttien, jää- ja palloiluhallien yms. rakentamiseen, on täysin epäloogista, että samaa näkemystä ei hyväksytä golfkenttien kohdalla. Golfhan jos mikä on kaikenikäisille (myös ns. vanhuksille) sopivaa, kansanterveyttä ylläpitävää liikuntaa.Yhteiskunnan taholta ainoa looginen tapa suhtautua tähän asiaan on se, että joko a) veronmaksajien rahaa ei käytetä koskaan minkäänlaisen liikuntapaikan rakentamiseen tai b) 9-reikäisen golfharjoituskentän rakentaminen on prioriteetissa korkealla harkittaessa verorahojen käyttöä liikuntapaikkoihin.
Toivottavasti tämä kommunismi ei etene tätä palstaa pidemmälle. Vai pitäsi vielä ihmisten jotka eivät edes pelaa golffia alkaa rahoittamaan, joidenkin harrastusta.
Voi hyvä jumala sentään.
Luitko sinä kokonaan tuota edellistä Ballmarkerin kirjoitusta? Mitä se muuta on kuin toisten harrastustoiminnnan rahoitusta, kun nyt yhteiskunnan (veronmaksajien) rahoilla ylläpidetään hyppoyrimäkiä, jäähalleja, urheilukenttiä jne. Ballmarkerhan esitti vaihtoehtoina, että yhteiskunnan pitäisi lopettaa kokonaan varojen käyttö liikuntapaikkojen rakentamiseen tai alkaa tekemään myös golfille harjoituskenttiä.
Ei sen puoleen, kyllä minä hyväksyn perustason liikuntapaikkojen ylläpidon varsinkin nuoria ajatellen. Huippujen vaatimat erikoisolosuhteet sitten saisivatkin olla jollain lailla heidän itse kustantamiaan, mutta ennemminkin nykyään tuntuu olevan vain koko ajan lisää vaatimuksia yhteiskunnalle.
visionääri kirjoitti: (3.3.2010 9:41:21)
Tämä nostaisi rekettimaiseen nousuun tämä fuusio-osakkeen hinnan ja siitä tulisi haluttu arvopaperi. Valitettvasti hajaantunut omistus estää tälläisen kehityksen.Tosin palohienän Golfpeilipaketilla pääsee kokeilemaan miltä tälläinen golf-fuusio-kenttä tuntuu käytännössä jo vaikka tänä kesänä, tosin ilman osakkeen omistamisen riemua.
Kuten Eikka kirjoitti, ei yhtiöitä tarvitsisi välttämättä yhdistää juridisesti, riittää kun toiminnan yhdistää. Kentät pysyisivät itsenäisinä mutta ylläpidon jas hallinnon hoitaisi yksi yhteinen yhtiö.
Yhtiön osakkaat pelaaisivat ristiin eri kentillä, kompensaatiosta pitäisi sopia jos rasotus eri kenttien välillä vinoutuisi.
Ja kuten sanoin, tämä ketju olisi kivaa pitää asiapohjalla; ei siis Paloheinän mainostusta tai sen tonttivuokran oikeellisuuden arviointia, kiitos.
Näitä ei ole. Ja paradoksimaisesti siten myöskään tule.
Yleensä tässä aiheessa viitataan siihen että veronmaksajien rahoja ei sovi haaskata golfkenttien ylläpitoon. Tämä lienee varmaankin ihan perusteltua sillä eipä taida oikein mitkään harrastuspaikka pyöriä puhtaasti verovaroin. Ellei sellaiseksi sitten lasketa shakinpeluuta kirjastossa.
Jos kunnalliselle kentälle olisi yleinen hyväksyntä niin siltikään en usko että homma tulisi toimimaan. Kunnallisesta koneistosta ei löydy motivaatiota hoitaa kentänpidon yksityiskohdat ammattimaisella asiantuntemuksella.
Joo ei ole kunnallisista kentistä uusiksi tuuliksi. Kunnan rooli tässä asiassa on edelleen siellä persusinfrassa.
Mitä se muuta on kuin toisten harrastustoiminnnan rahoitusta, kun nyt yhteiskunnan (veronmaksajien) rahoilla ylläpidetään hyppoyrimäkiä, jäähalleja, urheilukenttiä jne.
Aivan oikein ja nämä hyppyrimäet, uimahalli verkostot ovat jäänteitä suomen sosialistiselta aikakaudelta . Toivottvasti Suomeen ei rakenneta yhtään hyppyrimäkeä
enää valtion tai kunnan varomarkoilla.Harkimo on omalla esimerkillään osoittanut, että mittaviakin hankkeita voidaan viedä läpi ilman veronmaksajien kukkaroa (Hartwall arena suomen suurin jääähalli).
Kansanterveydestä ei huolta tarvitse kantaa, riittää kuin jokainen huolehtii itsestään ja omasta kunnostaan. Kävelemään ja juoksemaan vaan, elintasosairaudet ja laiskuus ei poistu rahalla. Sillä ne nimenomaan on tullut.
Eikö veronmaksajien rahoitusta ole myös Paloheinän kenttähankkeessa n. 100 000,-€ kaupungin lahjoituksen muodossa?
Paljonko sinulle visionääri maksetaan Paloheinän puffauksesta – puffien määrään perustuvaa olettaisin, ainakaan puffien laatuun perustuvaa kompensaatiota on vaikea perustella muille kuin lokeille.
Kenttien yhteistyökuviot varmaankin kehittyvät tällä vuosikymmenellä, mutta syntyykö tällä tavoin uudisrakentamista? Voisiko tosiaan yhden fuusioidun kenttäkompleksin tarpeet vaatia uuden kentän rakentamista? Tämähän voisi tosiaanki olla uusi tuuli: olemassaolevia rakenteita ja asiantuntemusta hyväksikäyttäen vältettäisiin kokonaan uuden tulokkaan esiintuloon liittyviä sudenkuoppia. Vai?
visionääri kirjoitti: (3.3.2010 11:07:34)
Mitä se muuta on kuin toisten harrastustoiminnnan rahoitusta, kun nyt yhteiskunnan (veronmaksajien) rahoilla ylläpidetään hyppoyrimäkiä, jäähalleja, urheilukenttiä jne.
Aivan oikein ja nämä hyppyrimäet, uimahalli verkostot ovat jäänteitä suomen sosialistiselta aikakaudelta . Toivottvasti Suomeen ei rakenneta yhtään hyppyrimäkeä
enää valtion tai kunnan varomarkoilla.Harkimo on omalla esimerkillään osoittanut, että mittaviakin hankkeita voidaan viedä läpi ilman veronmaksajien kukkaroa (Hartwall arena suomen suurin jääähalli).
Kansanterveydestä ei huolta tarvitse kantaa, riittää kuin jokainen huolehtii itsestään ja omasta kunnostaan. Kävelemään ja juoksemaan vaan, elintasosairaudet ja laiskuus ei poistu rahalla. Sillä ne nimenomaan on tullut.
Uskotko itsekään näihin juttuihisi – kunhan ’revittelet’. Aikaisemmassa viestissä vihjasit, että Paloheinän kaltainern pelioikeusjalostaja toimii jo nyt kuten kenttäyhtiöt tulevaisuudessa – tuskin. Paloheinän mainosmiehet eivät ole ainakaan luottamusta herättävää tyyppiä. Provoilu saa riittävän varovaisiksi tavalliset tervejärkiset golfin pelaajat.
Paloheinän ja kenttähankkeiden osalta on kyllä merkillepantavaa se että kentän laajennus on melko poikkeuksellista uudisrakentamista. Eli reikien määrän lisäämisen sijaan luodaan väljyyttä kentälle.
-
JulkaisijaArtikkelit