Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Tsemppausketju, HCP 20 -> 15 -> 10
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Yritetäänpäs, syntyisikö tällainen vaikka pitkäaikainenkin ketju! Kokemusten vaihtoa noin HCP 20 tason tuuppareilta, joiden tarkoitus olisi parantaa peliä. Tai HCP 10 tuuppareilta kommentteja, kuinka saitte pelitason 20 -> 10? Itse olin vuosia pelaamatta, keväällä aloittelin uudestaan, olen pääsemässä nyt takaisin noin HCP 20 tasoon. Uudelleen aloituksen jälkeen keväällä eka kierros 116 lyöntiä, nyt viimeisimmät puolikkaat kierrokset noin 50, siis suunta on ainakin oikea. Unelma olisi vielä tässä elämässä päästä alle HCP 10, mutta voi olla että aktiivisuus ei riitä. Realistisesti, kun pelailen noin 10-15 kierrosta kesässä + harjoitusalueilla käyn 1-2 krt/viikko.
itsellä myös kova parannustavoite päällä, tosin takamatkaa vähän enemmän (tasuri 29).
Tavoitteena kesän loppuun mennessä pelata tasaisesti alle 100 lyönnin kierroksia, nyt alkuvuoden kierrokset 102-108 (tosin useampi ysi 46-48).
Suurin ongelma löytyy ihan perussvingistä ja sen ailahtelevuudesta, lähinnä joko tusaan avaukset tai kakkoslyönnit. Tätä ongelmaa lähdin korjaamaan pro:n avustuksella männä viikolla, käynnissä on uuteen vartalonliikkeeseen totuttelu, mikä näkyi tänään täysin perseelleen menneellä kierroksella kun kroppa ei oikein osannut päättää mitä svingiä käyttäisi 🙂
sliceking kirjoitti: (18.7.2013 16:50:04)
Suurin ongelma löytyy ihan perussvingistä ja sen ailahtelevuudesta, lähinnä joko tusaan avaukset tai kakkoslyönnit. Tätä ongelmaa lähdin korjaamaan pro:n avustuksella männä viikolla, käynnissä on uuteen vartalonliikkeeseen totuttelu, mikä näkyi tänään täysin perseelleen menneellä kierroksella kun kroppa ei oikein osannut päättää mitä svingiä käyttäisi 🙂Kyllä se siitä varmaan lähtee!
Itse kävin myös keväällä pro’lla, tärkein kommentti oli että ’lyö urheilullisemmin, kun kerta pystyt’.
Siis swingiin enemmän vartalon kiertoa ja kaiken kaikkiaan energisempi ote.
Sitä rupesin sitten noudattamaan, lyönnit alkoi mennä pitemmälle – ja sivummalle – ja toppaamaan ja duffaamaan…Nyt olen käynyt rangella sen jälkeen ehkä 8-10 sankoa = noin 300 lyöntiä, ’energisesti’, kummasti alkaa osua paremmin ja lentää suorempaan. Ja ovat pidentyneet, samoihin joissa olivat 10 vuotta sitten mikä on minusta hyvä saavutus ;-D
Varsinkin draiveihin on tullut lisää potkua, eikä osuma ole ainakaan huonontunut loppujen lopuksi, kun huomasin että jos käyttää enemmän vartaloa, voi pitää ranteet vakaampana.
Itselläni tökkii eniten lähipeli, mutta sehän on etupäässä vain treeniin käytetystä ajasta kiinni.
Vuoden kolmas täysi, kierros, nyt meni ekan kerran alle 100, ja bogeypisteet bufferiin.
Palautin myös tuloskortin, edellisestä onkin varmaan 10 vuotta aikaa.Nyt olen päässyt jo suunnilleen takaisin 20 tasoon. Pitkät lyönnit menevät nyt hyvin, mutta lähipeli tökkii. Tällä äskeisellä kierroksella joka 99 lyöntiä:
39 puttia
15 chippiä
—————-
chipit + putit yhteensä 54 kpl, plus neljä santalyöntiä = 58, on tietysti aivan liikaa.
Ja kolmen putin griinejä 5 kpl, joista neljässä vielä lisäksi chippi ennen putteja!Oletteko vastaavan tasoiset noin 20 HCP tuupparit tilastoineet, paljonko teillä on chipit + putit + sändit yleensä kierroksella? Fiilinkini on, että tuo esim 58 kpl yhteensä on tähän tasoon huono tulos?
Täydet lyönnit väittäisin että tähän tasoon OK:
GIR 3 kpl, yksi birdie, avaukset 14 kpl OK / 4 kpl pahemmin vinossa. Tosin vain kaksi avausta väylällä, mutta monta oli vain vähän raffin puolella. Draivit rullien kanssa 200 – 230 m, ja esim rauta-6 noin 140 m.Siis nyt keskityttävä lähipeliin. Uskomus on, että jo 10 – 20 tunnin treenillä saan monta lyöntiä pois tuloksesta.
Ite vetelen 26 händärillä, kovana tavoitteena olisi päästä ykkösellä alkavaan lukemaan tämän kauden puolella. Viime kauteen verrattuna, jolloin aloitin ovat lyönnit parempia ja pitempiä, mutta ailahtelevuutta on hyvin paljon. Keskimäärin 6-7 penaltia per kierros, joka kertoo erityisesti avausongelmista. Mielestäni tasoni pitäisi olla kierroksilla noin 95 lyöntiä, mutta tasaisuutta ei vaan vielä ole löytynyt ja nyt keskiarvo on 102 lyöntiä. Lähipelissä käytännössä aina pääsen alle 36 putin ja chippejä on noin 10. Hyvä ketju ja tsemppiä vaan kaikille.
Pitäisi varmaan itsekin tuota pro:ta kokeilla, mutta lajissa kuin lajissa olen tottunut ekaksi itse tekemään virheet.
Itse olen pelannut viime vuosina noin 20-30 rundia kesässä ja pudottanut tasoitusta 29->21,1. Oman tuntemuksen mukaan suurin apu tähän pudotukseen on ollut lähipelin parantuminen. Nykyään pelaan melko tasaisesti alle 100 lyönnin kierroksia (95-99), putteja on tällä kaudella ollut keskimäärin vähän yli 36/ kierros, väyläosumia hieman alle 6/ kierros ja GIR vähän yli kolme/ kierros. Mikäänhän ei harmita niin paljoa kuin se että olen usein miten esim. par 4 väylillä kahdella alle 20 metrissä reiästä ja sitten siihen 20 metriin tulee käytettyä se 4 lyöntiä. Lähipelin parantaminen on tie tuloksen putoamiseen. Tsemppiä kaikille loppukesän peleihin.
Tuollainen löytyi aihetta liipaten, mielenkiinnolla luin
Heti alkuun mainitsen että minulla ei händäri ole aikoihin ollut noin kaksikymmentä. Josko se oli sitä silloinkaan. Ajatukseni liittyvätkin lähinnä kokemuksiini kun olen hudiskellut ja siihen mitä olen tästä pelistä kuunnellut, lukenut tai muutoin seurannut. Miksi sitten itse en ole kehittynyt golfariksi on aivan toinen tarina. Mutta sillä jorinalla ei mitään lisäarvoa tälle ketjulle saada.
Tsemppaaminen on hieno juttu. Tuli vaan sellainen tunne että onko tässä tavoitteet jäämässä hieman köykäisiksi. Minusta kuullostaa että tämä nyt on jäämässä vähän sellaiseksi puuhasteluksi. Missä sinänsä ei ole mitään vikaa koska kaikki tekeminen on hyväksi. Eri asia mitä siittä seuraa. Hyvillä mielin toki hyvää mieltä.
Jo viime vuosisadan puolivälissä kerrottiin että se pelaaja teeskentelee joka sanoo nauttivansa 90 lyönnin kierrostuloksista. On kuitenkin tarve rikkoa tuo 90. Ja sitten kun rikkoo niin seuraavaksi 80. Ja sittenhän seuraa par tai alle. Aika vaikeaa nytkimistä tuo oli Suuren Golfarin mielestä joka kertoi että jokaisen golfarin pitäisi pystyä pelata paarin pintaan. Ei ole mitään esteitä. Tässä valossa minusta on ihmeellistä että 60 vuoden jälkeen edellen nämä ’välitavoitteet’ ovat ihmisten mielissä. Mutta liekö näin ollut jo satoja vuosia?
Avainsana tässä on työkalut. Tokihan jos omaa urheilullisuutta niin osa onkin jo heti kunnossa. Mutta useimmiten pitää alkaa omaksumaan se miten palloa pitää lyödä niin että ymmärtää miten se käyttäytyy. Tietenkään koskaan ei pysty ymmärtämään tuosta oikein kukaan, mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Pallon lyömisen opetteluun pitää tehdä paljon töitä. Toisten pitää tehdä vielä enemmän. Joillekin, kuten minä, ei riitä sekään.
Nyt jos jäädään tutkimaan puttien määrää, päivittelemään ’välitavoitteitten’ edistymistä tai muuta joutavaa niin se on kaikki pois työkalujen hiomisesta. Jos vehkeet ei ole kunnossa niin tarkkojen pelisuunnitelmien yms. tekeminen on aika tavalla turhaa. Ja silverbullettia ei ulkopuolelta löydy. Ellet sitten löydä sitä sisältäsi.
Tämä minun ehdotukseni ei ole ohimennen katsottuna erityisen kannustava. Mutta voin vakuuttaa että tarkoitukseni on tsempata. Siitä huolimati antoiko kirjoitukseni ajatuksia vai ei.
Peace.
Kiitti hyvästä viestistä kebakko.
Varmasti ovat asiat kuten sanot, mutta puhutaankohan me nyt eri asioista? Tilastot yms. joista tuossa puhutaan ovat heijastuma pelitaitojen (eli kuten ymmärsin viestisi ’työkalut’), erityisesti svingin ja pallonhallinnan kehittymisestä. Aivan varmasti taitoja pitää kokonaisvaltaisesti kehittää, ja tämä vaatii paljon työtä. Tilastot sitten kertovat että tapahtuuko edistymistä.
Mutta, muutosjohtamisteoreetikoiden (Kotter yms.) yksi muutoksen aikaansaamisen onnistumisen edellytyksistä ovat quick wins, eli ns. pikavoitot, Näitä tarvitaan jotta motivaatiota jaksetaan pitää yllä suuremman muutoksen aikaansaamiseksi. Itse tulkitsen tämän ketjun (ja erityisesti tuon linkkaamani ketjun) kommentit ja vihjeet hyviksi quick wins -lähteiksi. Otetaan vaikka nyt tuo itsestäänselvä lähipelin treenaaminen. Viime kierroksellani tuffasin tai soketin 4-5 chippiä 10m sisällä viheriöltä. Helppo parannus olisi hioa nuo lyhyet pomminvarmoiksi vaikka sitten kotinurmella, omaa saamattomuutta on jos ei sitä tee. Mutta siihen voisi kannustaa muiden kommentit ja kannustus tuohon.
Itse olen ottanut sellaisen lähestymisen että kirjaan lopputulokset vasta koko kierroksen jälkeen. Kierroksella keskityn reikä reiältä pelitaktiikkaan, sekä jokaiseen lyöntiin yksilöinä. Näin ei pääse käsi vapisemaan jos joku kriittinen raja (90 lyöntiä tms.) kolkuttelee ja on viimeisestä reiästä/putista kiinni.
Olin tänään taas prolla, erinomainen kaveri. Viime kerralla pisti siis perussvingin vartaloliikkeineen kokoremonttiin, toi lyönteihin ihan uuden varmuuden. Tänään lähin lähinnä hakemaan uskonvahvistusta, mutta avautuikin pandoran laatikko kaiken maailman uusine opeteltavine asioineen. Ja pisteeksi päälle vielä täysin eri chippitekniikka. Eli seuraavaa kaaos-kierrosta odotellessa…
sliceking kirjoitti: (1.8.2013 23:19:42)
…Itse tulkitsen tämän ketjun (ja erityisesti tuon linkkaamani ketjun) kommentit ja vihjeet hyviksi quick wins -lähteiksi. Otetaan vaikka nyt tuo itsestäänselvä lähipelin treenaaminen. Viime kierroksellani tuffasin tai soketin 4-5 chippiä 10m sisällä viheriöltä. Helppo parannus olisi hioa nuo lyhyet pomminvarmoiksi vaikka sitten kotinurmella, omaa saamattomuutta on jos ei sitä tee. Mutta siihen voisi kannustaa muiden kommentit ja kannustus tuohon.
…
Joo, juuri jotain tuollaista haen itsekin, että kun treeniaikaa on rajallisesti – mihin seuraavat 2 tuntia, tai 5 tai 10, kannattaa käyttää, että tulos paranisi mahdollisimman paljon?
Olen tuloshakuinen, koska olen pelannut kilpaa toista pallopeliä, jossa pääsin aikanaan siihen 1% joukkoon harrastajista (Suomessa) joka jo ymmärtää ainakin jotain pelitaktiikasta ja tuloksen tekemisestä, ja on jonkinlainen vakiintunut tekniikka ja pallotuntuma – vastaisi ehkä golfin 1. tasoitusryhmän huonompaa päätä eli ehkä HCP 3 tai 4?.
Ja tiedän kyllä, että golfissa en koskaan (edes) niin pitkälle pääse.
Nyt kun aloitin golfin uudestaan tänä kesänä käytännössä 10 vuoden tauon jälkeen, en ollut ehtinyt / viitsinyt vielä käydä treenialueen bunkkerissa. Viime kierroksella löin bunkkerista 5 kertaa, joista sain 1 ylös kunnolla. Sen jälkeen sitten menin treenialueen bunkkeriin. Jossa ekat 30 lyöntiä, ei onnistu millään.
Yritin avata mailaa enemmän, vähemmän, tulla hiekkaan loivemmin, jyrkemmin, tai kauemmas, lähemmäs… kunnes yhtäkkiä naps, kaunis kaari 8 m päähän. Sitä sitten yritin toistaa, seuraavat 30 lyöntiä niin johan alkoi pallot nousta (ehkä luokkaa 2/3, mikä ei ole enää kuitenkaan katastrofaalisen huonosti)
Eikä aikaa mennyt kuin noin 45 min – vaikutus kierrostulokseen saattaa olla hyvinkin 1-3 lyönnin parannus?Ja samat ongelmat chipissä mulla, osuma huono ja pituudet mitä sattuu. Katselin hyviä chippaajia harjoitusalueella, ja totesin että mun taaksevienti pitää olla lyhyempi. Ja lisäksi vasen käsi vakaampi (= koko ajan ’yhtä suora’) Lisäksi en ole nyt vielä uskaltanut (tänä kesänä) chipata kuin seiskalla, totesin että pakko opetella pitch ja/tai sandi myös uudestaan (10 v sitten chippasin myös niillä)
Ratkaisu: treenialueella noin 50 chippiä sändillä, ja kotona takapihalla 100 kpl pitchillä, tuntuu että osuma parani jo näillä paljon. Eikä aikaa mennyt yhteensäkään kuin 1-2 tuntia.
Täytyy nyt muistaa ennen seuraavaa kierrosta vielä muistutella seiska-chippi myös uudestaan, olen aivan varma että sen pituustuntuma jo hävisi näiden ’uusien chippimailojen’ myötä ;-DTänään hyvä puolikas kierros,
– 46 lyöntiä
– ei yhtään tuplaa huonompaa
– 20 bogeypinnaa, jätin myös kortin, uusi HCP 19.x. Tässä tasoitusryhmässä saa näköjään vielä jättää 9 reiän kortteja.FIR = 4 per 9 reikää
GIR = 2 per 9 reikää
yksi rankkariSilti lähipeli tökkii vieläkin. 19 puttia puolikkaalla, ja esim yhdellä greenillä 12 metristä ensin duffattu chippi + sitten 3 puttia. Ehkä pitäisi pyytää pron mielipide mun chipeistä ja puteista, onko tekniikassa jotain parannettavaa. Nyt kun ei ole pelannut vuosiin, tekniikkaa jopa pystyisi muuttamaan, jos tarpeen?
Treeniä vaan lisää.
Lähipeli kuntoon, sieltä lähtee paljon lyöntejä pois.
Itsellä kehitys ollut seuraava:
Nyt 7,8
2012 lopussa 9,3
2011 lopussa 12,7
2010 lopussa 16,9Lyönti on kehittynyt 2010 – 2013 siten, että rautoihin tullut noin maila lisää mittaa ja draivi on tarkemmin väylällä. Väyliä lyön nykyään 10-12/kierros ja griinejä 10-14. Kierrostulos on 76-80 välillä säännöllisesti. 76 ennätyskiekka keltaiselta ja 80 valkoiselta.
Mikä on eniten parantunut kolmen vuoden aikana on ehdottomasti lähipeli. Nyt saan paremmalla prosentilla 2m putteja sisään ja huonommastakin griiniosumasta selviää poikkeuksetta kahdella putilla.
Puttitreeniä ja chippitreeniä olen tehnyt kohtuu paljon, varsinkin talvella. Puttitreeneissä teen pituuskontrollitreenejä ja suuntatreenejä, en niinkään puttia kuppiin. Chippejä eri alustoilta kohteisiin ja esteiden yli. Paljon vaan toistoja.
MizunoMake kirjoitti: (5.8.2013 15:40:42)
Treeniä vaan lisää.
Lähipeli kuntoon, sieltä lähtee paljon lyöntejä pois.
… …
Puttitreeniä ja chippitreeniä olen tehnyt kohtuu paljon, varsinkin talvella.
Kiitos rohkaisusta MizunoMake!
Voitko kertoa, mikä on itselläsi ’kohtuu paljon’, esim. kuinka monta toistoa keskimäärin per viikko?
– putteja?
– chippejä?Itsekin kokeilin oman takapihan nurmikolla chippailla, sillä tavalla saa paljon toistoja viikossa kun ei tarvitse erikseen lähteä treenialueelle, voi ottaa esim 20 min monta kertaa viikossa. 20 min saa jo ehkä 50 toistoa chippiä, eli helposti 100-200 viikossa, kyllä sillä jo luulisi ainakin osuman paranevan.
Puttitreeni ei tällä hetkellä kotona onnistu, pitäisi joku ratkaisu keksiä (ostaa puttimatto?)
Tää ketjuhan on kuin tehty mulle, tarvitsen terapiaa 🙂
Aloitin golfin 2004 syksyllä, jonka jälkeen pelailin aktivisemmin (30-40 kierrosta/vuosi) kolmisen vuotta. Nyt viime kesänä hulluus iski uudelleen. Tasoitus on 19,8, tosin nousun varaa olisi hieman 🙂 Nimittäin vaikeuksia pitää peliä kasassa koko rundia. Triplat ja isommat sotkee tuloksen niin, että alle satasen on vaikea päästä. Ysejä kyllä pelaan säännöllisesti alle 50 lyöntiä, ennätys lienee tältä kesältä 43 Aulangon Hugolta (jota pidän hyvänä kun ei ole kotikenttä). 18 reiään enkka 97 tältä vuodelta.
Suurin ongelma siis on se, että peli hajoaa välillä rundilla aivan totaalisesti, vaikka mielestäni olen ihan hyvässä fyysisessä kunnossa. Suurimmat hekkoudet ovat pitkässä pelissä (lyön pitkälle metsään). Toisaalta talvella ajattelin ensimmäisen kerran oikein tosissaan alkaa treenaamaan puttaamista. Chippaamista olen hinkannut pari kesää lähipelialueella ja se sujuu jo riittävän hyvin.
Jostain pitäisi löytää se taikanappi, jolla saisi vähän tasaisuutta otteisiin. Tämän jälkeen lähtisi helpostikkin 10 lyöntiä tuloksesta… 😉
Ostin uuden putterin, jospa se auttaisi…
No, ihan vakavasti puhuen, olen tähän asti tökkinyt 15 vuotta vanhalla Wilsonin tavarataloputterilla, jota ei ole tasapainotettu mitenkään, eikä inserttejä ym hienouksia.
Tämä uusi ’oikea putteri’ tuntuu huomattavasti vakaammalta erityisesti 2-6 m puteissa. Vanhalla turhan kevyellä rimpulalla jos osui vähänkin kärkeen tai kantaan päin sweet spotista, se keinahti, jolloin putti jäi lyhyeksi ja vinoon. Toisaalta, kun vanha putteri oli kevyempi, se tuntui herkemmältä – mutta tällä tasolla ’herkemmältä’ taitaa tarkoittaa samaa kuin ’vaikeammalta’.
Kokeilin uutta jo puolikkalla kierroksella, ei nyt voi sanoa että saman tien tulosta olisi olennaisesti parantanut (8 chippiä + 18 puttia, eikä yhtään yli 2-metristä sisään) mutta toisaalta en ole siihen vielä tottunut. Monta puttia jäi lyhyeksi, voi olla että siihen vaikuttaa uusi raskaampi putteri. Griinit oli myös kosteat ja hitaat.
Rautaseiska-chippin pituuskontrollia on vähän sotkenut, että rupesin treenaamaan myös pw ja sandi-chippejä. No, ei kai siihen auta muu kuin lisää treeniä, noilla kaikilla kolmella mailalla.
Käytkö harjoitusgreenin kautta ennen kierrosta? Ite yritän käyttää 10-15 min ennen kierrosta greenillä, jolloin ei tule ’yllätyksenä’ greenien nopeus ja sitä kautta tule muutama ylimääräinen putti kierrokseen. Vaikka ei nyt muuten voi sanoa, että olisin mikään ihmeellinen puttaaja, niin tuolla tyylillä usein pelaan paremmin ensimmäiset greenit verrattuina muihin pelikavereihin ja sitä kautta kierroksen puttimäärä on alle 36.
Jaaski kirjoitti: (14.8.2013 9:55:47)
Käytkö harjoitusgreenin kautta ennen kierrosta? Ite yritän käyttää 10-15 min ennen kierrosta greenillä, jolloin ei tule ’yllätyksenä’ greenien nopeus ja sitä kautta tule muutama ylimääräinen putti kierrokseen. Vaikka ei nyt muuten voi sanoa, että olisin mikään ihmeellinen puttaaja, niin tuolla tyylillä usein pelaan paremmin ensimmäiset greenit verrattuina muihin pelikavereihin ja sitä kautta kierroksen puttimäärä on alle 36.Kyllä yritän käydä ennen kierrosta 1 sangon rangella, sekä vähintään 10-20 puttia greenillä.
En usko että huonot puttitulokseni ovat siitä kiinni, vaan ihan yksinkertaisesti, liian vähäisestä treenaamisesta, ja pelaamisesta. Kun käyn kentällä vain 10-15 kertaa kesässä, ja niistäkin suurin osa puolikkaita kierroksia, rutiini erityisesti griinien lukemiseen on heikko.
Positiivisesti ajatellen, on hyvä jos huono puttaaminen johtuisi liian vähäisestä treenaamisesta, koska se on helppo korjata ;-D
Moi,
Talvella käyn keskimäärin 4 kertaa viikossa harjoittelemassa lajia, 1-2 tuntia kerralla. Jos vain tunti aikaa niin silloin lyön pitkää mailaa ja lyhyttä rautaa tai treenaan vain puttia. Parin tunnin treenissä otan chippiä kohteisiin ja esteiden yli noin tunnin ja puttia tunnin tai lyön isoja vetoja tunnin ja puttia tunti. Toistoja tulee tunnin aikana paljon, en ole laskenut lyötyjä määriä kuitenkaan. Puttia tosiaan treenaan suhteessa enemmän kuin chippejä.
Treenit kehittyy talven aikana siten, että alkutalvesta teen paljon toistoja ja en välitä niin kohteesta. Pyrin vaan hakemaan hyviä osumia kaikilla mailoilla, myös putterilla. 🙂
Talven edetessä ja kevättä kohti mennessä alan ottamaan kohteita mukaan ja treenaan enemmän pelinomaisesti. Eli chippaan eri kohteisiin yhtä palloa, puttaan eri kohteisiin, lyön palloa merkattuun paikkaan verkossa. Tämä on toiminut minulla.
kebax kirjoitti: (1.8.2013 18:47:16)
Jo viime vuosisadan puolivälissä kerrottiin että se pelaaja teeskentelee joka sanoo nauttivansa 90 lyönnin kierrostuloksista. On kuitenkin tarve rikkoa tuo 90. Ja sitten kun rikkoo niin seuraavaksi 80. Ja sittenhän seuraa par tai alle. Aika vaikeaa nytkimistä tuo oli Suuren Golfarin mielestä joka kertoi että jokaisen golfarin pitäisi pystyä pelata paarin pintaan. Ei ole mitään esteitä. Tässä valossa minusta on ihmeellistä että 60 vuoden jälkeen edellen nämä ’välitavoitteet’ ovat ihmisten mielissä. Mutta liekö näin ollut jo satoja vuosia?
Tavoitteellisesti huipulle pyrkivän urheilijan, ja harrastelijan, tavoitteet ja asenne ovat erilaiset.
Huiput pyrkivät aina parempaan. Siksi he ovat huipulla, koska ovat pyrkineet aina parempaan. Motivaatio on niin korkea että mitkään esteet eivät ole harjoittelun ja keskittymisen tiellä. Tai jos on esteitä, ne raivataan pois. Viisinkertainen major-voittaja haluaa kuudetta, yhtä paljon kuin ensimmäistä.
Huiput eivät myöskään osaa luovuttaa, vaikka tilanne olisi kuinka toivoton. Harrastelija lyö hanskat tiskiin kun tulee vastoinkäymisiä. Huippu-urheilija kokoaa itsensä hetkessä ja jatkaa taistelua.Harrastelijalla lahjattomuus, opetuksen ja valmennuksen puute, ja muut elämän velvoitteet rajoittavat kehitystä. Niin se on, ja täytyy olla.
Haluan harrastelijana nauttia golfista, ja siksi minun täytyy
1) nauttia yksittäisistä hyvistä suorituksista (hieno chippi puolen metrin päähän kupista! Eka kertaa tällä väylällä green in regulation! Olipa hyvä osuma rautaviiitosella raffista, 180 metristä griinille! Jo neljäs avaus peräkkäin väylälle, WAU! Luinpa hienosti tuon griinin, putti kääntyi lopussa juuri kuten pitikin!’
2) nauttia edistymisestä pienin askelin. Esim. jahtaan vieläkin ensimmäistä alle 90 kierrostulostani.Olen melko varma, että nautin suuresti, kun saavutan sen!
Muistan 15 vuoden takaa kierroksen, kun pelasin aloittelijana eka kerran alle 100, ja korttikin on tallessa.3) olla tyytyväinen, että 10 vuoden tauon jälkeen olen tänä kesänä päässyt parissa kuukaudessa takaisin samalle tulostasolle kuin silloin.
3) ymmärtää että olen keski-ikäinen, en enää niin notkea ja voimakas kuin nuorempana, eikä tilanne parane tulevaisuudessa.
Huippu-urheilijoitten kohdalla puhutaan händäreistä joiden eteen laitetaan plussa. Hogan taas nimenomaan puhui ihan tavantallaajista kun kertoi 90 rikkomisen olevan naurettava tavoite. Ei hän kertonut että jokaikisestä golfarista voisi tulla huippugolfari mutta paarin pintaan pitäisi pystyä ihan kaikkien pelaamaan.
kebax kirjoitti: (16.8.2013 13:45:20)
Huippu-urheilijoitten kohdalla puhutaan händäreistä joiden eteen laitetaan plussa. Hogan taas nimenomaan puhui ihan tavantallaajista kun kertoi 90 rikkomisen olevan naurettava tavoite. Ei hän kertonut että jokaikisestä golfarista voisi tulla huippugolfari mutta paarin pintaan pitäisi pystyä ihan kaikkien pelaamaan.Tiedän että tämä on ’heikko’ argumentti, mutta tämä liittyy myös siihen miltä tiiltä pelaa. Työn vuoksi pelaan tällä hetkellä lähinnä täällä Kiinassa, kentällä joka on sen mittainen että Suomen keltaisilta pelatessa kakkoslyönnin pituudeksi jää usein 200m. Tämän vuoksi moni par 5 onkin kutonen ja par 4 nelonen. Tiedän toki että lyöntipituus liittyy swingin kehittymiseen ja parempaan suoritukseen, mutta nykysvingillä ja kunnolla olisin enemmän kuin tyytyväinen 90 alitukseen (viime vkl parempi kierros 108 lyöntiä, katsotaan miten huomenna käy). Eli minulle 90 alitus ei ole minkään mittapuun mukaan naurettava suoritus.
kebax kirjoitti: (16.8.2013 13:45:20)
Huippu-urheilijoitten kohdalla puhutaan händäreistä joiden eteen laitetaan plussa. Hogan taas nimenomaan puhui ihan tavantallaajista kun kertoi 90 rikkomisen olevan naurettava tavoite. Ei hän kertonut että jokaikisestä golfarista voisi tulla huippugolfari mutta paarin pintaan pitäisi pystyä ihan kaikkien pelaamaan.Huippulahjakkaalle huippu-urheilijalle homma on näennäisen helppoa. Ei ’ihan kaikilla’ ole riittävää käsi-silmä-koordinaatiota ja pallosilmää.
Vai miksi, kebax, me ei vedetä ensi kiekkaa pariin?
Ja ainakaan minä luultavasti en edes alle 90?Omalta osaltani voin spekuloida, mitä pitää tehdä ennen kuin saisin parin aikaiseksi. Tämä nyt on tietysti arvaus kun ei ole golfista valmennuskokemusta, mutta kuvittelisin sen olevan esimerkiksi seuraavan 3 vuoden aikana:
– 10.000 puttia (arvio 100 / tunti = 100 tuntia treeniä)
– 10.000 chippiä (arvio 100 / tunti = 100 tuntia treeniä)
– 20.000 rangelyöntiä (arvio 50 / tunti = 400 tuntia treeniä)
– käynti prolla kuukauden välein 1 tunti tsekkaus = 12 kertaa vuodessa, siis 36 kertaa kolmessa vuodessa.Treeniä olisi yhteensä 600 tuntia kolmessa vuodessa = 200 tuntia vuodessa = 4 tuntia viikossa, kesät talvet.
Ja pelikierrokset päälle.Itsestäni arvaisin että tuolla pääsisin takuuvarmasti alle HCP 10, ehkä jopa alle 5. Ja voi olla, että sen jälkeenpienellä tuurilla jo par-kierros voisi joskus onnistua, jollain helpommalla kentällä.
HCP 5 ja siitä eteenpäin en osaa sanoa, mihin asti pääsee pelkällä työllä, ja missä tarvitaan jo sitten oikeaa lahjakkuuttakin?**********************************’
Samanlaisia heittoja voisi keksiä muista harrasteista. Esimerkiksi:
– jokaisen terveen miehen pitäisi pystyä juoksemaan maraton alle kolmen tunnin (mikä on vielä hyvin kaukana huippu-urheilijan tuloksesta)
– jokaisen pianon pimputtajan pitäisi pystyä soittamaan Bachin Voltemperierte Klavier ilman virhelyöntejä (mikä on vielä hyvin kaukana huippupianistin suorituksesta)
Miksei se sitten onnistu?
No, kun ei ehdi eikä viitsi treenata tarpeeksi. Ja se on ihan oikea syy, eikä ’tekosyy’.
*******************************************
Niin että, yritetään nyt alle 90 ensin, siitä sitten pienin askelin.Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.8.2013 10:54:53)
Vai miksi, kebax, me ei vedetä ensi kiekkaa pariin?
Syy on loftissa.
Pieniä askeleita…
Tänään 97, mutta tärkeimpänä 10 FIR, vain 2 GIR.
Ja vain yksi tripla, mutta tuplia jonkin verran, pari paria, ei birkkuja.
Harjoittelemaan ei oikein ole kerennyt (paitsi huomenna menen), mutta take-awayhin tein muutoksen jossa vein taakse enemmän käsillä kuin aiemmin, tuntuu antavan stabiilimman svingin.
Edelleen haasteita chippien kanssa (turhia duffeja, liikaa lyömistä käsillä, pituuskontrolli heikkoa) ilta menee hotellihuoneen mattoon reikää hakatessa (jättää mustia jälkiä, toivottavasti ei liikaa :-).
Toinen haaste oli kakkoslyönnit huonoilta makuilta, lähinnä kaltevilta pinnoilta. Niitä kun pääsisi rankella reenaamaan…
Eilen puoli kierrosta, 20 BP eli händäri parani taas -0.8.
Tänä kesänä jo -1.6 alas, siis suunta on oikea! Nyt olikin viimeinen kerta kun sain jättää 9 reiän kortin, koska pääsin / jouduin nyt 3. tasoitusryhmään.Uusi putteri toimii hyvin, vaikka ei yhtään pitkää uponnut, mutta toisaalta ei myöskään yhtään 3 putin griiniä.
Kaksi pitchiä viidestä huonoilla osumilla, siis 40% (1 toppi + 1 duffi), noita en ole juurikaan treenannut tänä kesänä, täytyy ottaa työn alle.
Chipit suht OK, nyt kun olen treenannut niitä. Tuntuma pituuteen on nyt sekä r7 että pw:llä.Yksi draivi veteen, mutta tuolla on kapeat väylät, avaukset kokonaisuutena OK.
Greeniosumia ei yhtään!, siis rautalyönnit ovat vinossa, tai pituus heittää.Siis lisäparannukseen tarvitaan tarkemmat lähestymislyönnit etäisyyksiltä 30 – 140 m.
Voi olla helpommin sanottu kuin tehty… tarvinnee reilun määrän lyöntejä, ja ehkä pro saisi katsoa onko joku syy, miksi menevät vinoon? Menee kyllä vuorotellen joka puolelle, siis voi olla että ei mitään systemaattista vikaa, vaan vain toistojen puutetta. -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Tsemppausketju, HCP 20 -> 15 -> 10