23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][15]
KilpailuaSuomalaista

Tsemppausketju, HCP 20 -> 15 -> 10

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Tsemppausketju, HCP 20 -> 15 -> 10

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 141)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Tasoitus pudonnut sitten viime kirjoituksen 21.1->19.9. Osasyyksi putoamiseen huomasin myös pelistrategisen kehttymisen. Viime rundeilla olen systemaattisesti pyrkinyt lyömään palloa par vitosilla niin, että matkaa griinille kolmannella lyönnillä on jäänyt 110 m, joka on mulle just sopiva PW:n mitta. Näin myös par 4 väylillä jos avaus on epäonnistunut eli jos avaus on ollut raffissa/bunkkerissa olen lyönyt sopivaan paikkaan väylälle, mistä olen päässyt lyömään täyden PW::n ta SW:n, tämä on parantanut huomattavasti pituuskontrollia griinille ja tätä kautta olen päässyt puttaamaan lähempää. Avauksia olen lyönyt spoonilla ja hybridillä ettei lyhyillä par 4 jäisi ärsyttävää 60 metriä jäljelle. Loppukesän tavoittekseni olen asettanut 90 lyönnin kierroksen eli +18 eli bogikierros.

    Pitäisikin muuten joskus lähteä pelaamaan puhtaasti bogikierrosta, että yrittäisi pelata ihannetulokseen +18. tietenkin par3-väylillä ei ole mitään järkeä lyödä välilyöntiä, mutta muuten ei yrittäisikään tavoitella ylipitkällä lyönnillä greeniä, vaan jättäisi tarkoituksella esim. tuohon 110m, josta pystyisi lyömään kontrolloidusti pallon greenille. Vastaavanlaisesti pääsee kyllä pelaamaan monilla väyliillä, kun pelaa punaisilta. Itse kokeilin ja tasuri tipahti kivasti, kun tuloskorttiin sai kirjata 87 lyöntiä. Muuten alan pääsemään pikkuhiljaa tasaiseen alle 100 lyönnin tuloskuntoon, joten kyllähän tällä tsemppiketjulla on ollut vaikutusta.

    Jaaski kirjoitti: (23.8.2013 13:50:31)
    Pitäisikin muuten joskus lähteä pelaamaan puhtaasti bogikierrosta, että yrittäisi pelata ihannetulokseen +18. tietenkin par3-väylillä ei ole mitään järkeä lyödä välilyöntiä, mutta muuten ei yrittäisikään tavoitella ylipitkällä lyönnillä greeniä, vaan jättäisi tarkoituksella esim. tuohon 110m, josta pystyisi lyömään kontrolloidusti pallon greenille. Vastaavanlaisesti pääsee kyllä pelaamaan monilla väyliillä, kun pelaa punaisilta. Itse kokeilin ja tasuri tipahti kivasti, kun tuloskorttiin sai kirjata 87 lyöntiä. Muuten alan pääsemään pikkuhiljaa tasaiseen alle 100 lyönnin tuloskuntoon, joten kyllähän tällä tsemppiketjulla on ollut vaikutusta.

    Mä käytän tätä tragediaa hyvinkin usein, katsomalla toki avauksen ensin. Käytännössä yli 190m en edes yritä päälle…mä tosin yritän tiputtaa 50-60m matkalle, jostain syystä vajaasvingiset sändit pelittää ok

    Sana tragedia siitä syystä että useammankin kerran olen itsekseni hykerrellyt miten fiksu olen, ja sitten duffannut 25 metrisen…

    Hmph, käväisin puoli kierrosta, vaihteeksi aivan surkea esitys. 54 lyöntiä, duffeja ja toppeja, hoh. Eka draivi jo näytti suuntaa, slaissi ojaan.

    Vaikutti varmaan myös se, että oli myöhäinen ilta ja pelasin yksin. Jotenkin vaikea keskittyä yksin, kun on niin erilainen pelirytmi. Ja huomasin jo ennen kierrosta rangella käydessäni, että on yksi niistä päivistä, kun ei osu palloon.

    Varasin nyt tunnin pro-opastusta, aikomuksena katsoa pitkät lyönnit, sekä onko chipeissä ja puteissa jotain tekniikkajuttuja muutettavana.

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (28.8.2013 20:06:04)
    Hmph, käväisin puoli kierrosta, vaihteeksi aivan surkea esitys. 54 lyöntiä, duffeja ja toppeja, hoh. Eka draivi jo näytti suuntaa, slaissi ojaan.

    Vaikutti varmaan myös se, että oli myöhäinen ilta ja pelasin yksin. Jotenkin vaikea keskittyä yksin, kun on niin erilainen pelirytmi. Ja huomasin jo ennen kierrosta rangella käydessäni, että on yksi niistä päivistä, kun ei osu palloon.

    Varasin nyt tunnin pro-opastusta, aikomuksena katsoa pitkät lyönnit, sekä onko chipeissä ja puteissa jotain tekniikkajuttuja muutettavana.

    Mehän mennään samaa sykliä 🙂 sunnuntaina kierros, kortti bägin pohjalle jo seiskareiällä kun sellainen räkäslaissi jatkuvasti mitä ei tänä kesänä ole näkynyt, loppua kohti muutama hyvä draivi ja pitkä rautakin mutta otti pattiin kun ei tiennyt mitä olisi pitänyt korjata. Rangella tosin pelitti vielä ok. Pron tunti maanantaina antoi taas uutta puhtia ja vinkkejäkin siihen mikä meni pieleen…

    Haasteena tällä hetkellä uusi asia, puu-kolmosen käyttö väylältä. Kotikenttä Kiinassa on sen mittainen että 180-200 metrin kakkoslyönnit olis tarpeen. Kävin lyhyesti tänään rangella tätäkin kokeilemassa, jännä juttu että hybridi (19 astetta) lähti nätisti mutta tuo kolmonen slaissasi aivan peevelisti…

    Tänään rangella, raudat menee nätisti pientä fadea ja suunnilleen kohteen suuntaan, mutta puumailat (1 ja 3) slaissaa niin perkuleesti (hybridi ei, taaskaan). Ei auta vaikka kuinka yrittää vartta laskea downsvingiin ja kiertää vartaloa (tosin sen puutteellisuudesta tuo taitaa johtua). Yhden ämpärin yritin hakea fiilistä ihan rauhassa, palloja päättömästi mäiskimättä, mutta kun ei löytynyt niin ei löytynyt. Huomenna tarkoitus kiertää uusi Lakisto, katsotaan miten se pallo huomenna liitää.

    sliceking kirjoitti: (28.8.2013 20:39:55)
    …. jännä juttu että hybridi (19 astetta) lähti nätisti mutta tuo kolmonen slaissasi aivan peevelisti…

    Mulla tuli sama ilmiö vastaan jo jokunen vuosi sitten: hybridit toimivat mutta puumailoilla jatkuvasti huonoja osumia. Siksi olenkin korvannut väyläpuut hybrideillä. Puu5 on vielä bägissä ja käytössä harvakseen. Spoonin olen kokonaan hylännyt.

    Ballmarker kirjoitti: (30.8.2013 5:43:49)

    sliceking kirjoitti: (28.8.2013 20:39:55)
    …. jännä juttu että hybridi (19 astetta) lähti nätisti mutta tuo kolmonen slaissasi aivan peevelisti…

    Mulla tuli sama ilmiö vastaan jo jokunen vuosi sitten: hybridit toimivat mutta puumailoilla jatkuvasti huonoja osumia. Siksi olenkin korvannut väyläpuut hybrideillä. Puu5 on vielä bägissä ja käytössä harvakseen. Spoonin olen kokonaan hylännyt.

    Olipas epärohkaisevaa 🙂 millä lyöt tikunnokasta?

    sliceking kirjoitti: (30.8.2013 7:37:12)

    Ballmarker kirjoitti: (30.8.2013 5:43:49)

    sliceking kirjoitti: (28.8.2013 20:39:55)
    …. jännä juttu että hybridi (19 astetta) lähti nätisti mutta tuo kolmonen slaissasi aivan peevelisti…

    Mulla tuli sama ilmiö vastaan jo jokunen vuosi sitten: hybridit toimivat mutta puumailoilla jatkuvasti huonoja osumia. Siksi olenkin korvannut väyläpuut hybrideillä. Puu5 on vielä bägissä ja käytössä harvakseen. Spoonin olen kokonaan hylännyt.

    Olipas epärohkaisevaa 🙂 millä lyöt tikunnokasta?

    Draiverilla.

    Kävin joku päivä sitten pron pakeilla, sain ohjeita muuttaa alkuasentoa ja lantion käyttöä.

    Tuntui kyllä auttavan että swingi pyörii paremmin, ja sillä saan lisää voimaa, tavallaan ilmaiseksi. Mutta sen verran oli muutoksia että eka sanko rangella oli 50% duffeja, ja loputkin minne sattuu, muutama oikein super-räkäslaissikin. Siis swingin pohjan korkeustuntuma ensin aivan hukassa, ja samoin rytmitys lantio-hartiat-kädet.

    No, pari sankoa kun veteli lisää, johan rupesi osumaan, duffitkin oikeastaan väheni normaaliin määrään (joka minulla on ehkä lähes 1/10…), siis kyllä tästä vielä hyvä tulee.

    Positiivista oli että pro sanoi että älä muuta käsien käyttöä tai grippiä, ne toimii ihan OK (tälle tasolle) ja kielsi yrittämästä tai ajattelemasta mitä tekisi ranteilla tai että löisi drawta tms.

    Lisäksi pistettiin chippi ihan uusiksi, grippiä myöten. Kokeilin muutaman kymmenen palloa, kyllä siitäkin taitaa parempi tulla kuin ennen. Chipissä minusta uskaltaa tehdä isojakin tekniikkamuutoksia, kun lyönnin tulos on kuitenkin hyvin paljon kiinni siitä onko tuntuma pituuteen oikea. Ja nyt chippitekniikka on ’normaali’ ja ’oikeampi’. Vielä jäykän oloinen, kun täytyy varmuuden vuoksi jännittää kaikkia lihaksia, mutta kyllä se siitä rentoutuu kun muutama sata kertaa klikkaa.

    Golfjalka jo vipattaa että pääsisi kentälle kokeilemaan, mutta realistisesti, kyllä kannattaisi vielä 2-5 sankoa käydä rangella ennen sitä, että tuo uusi alkuasento ja pyörivämpi swingi vakiintuisi edes vähän.

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (17.8.2013 10:54:53)

    kebax kirjoitti: (16.8.2013 13:45:20)
    Huippu-urheilijoitten kohdalla puhutaan händäreistä joiden eteen laitetaan plussa. Hogan taas nimenomaan puhui ihan tavantallaajista kun kertoi 90 rikkomisen olevan naurettava tavoite. Ei hän kertonut että jokaikisestä golfarista voisi tulla huippugolfari mutta paarin pintaan pitäisi pystyä ihan kaikkien pelaamaan.

    Huippulahjakkaalle huippu-urheilijalle homma on näennäisen helppoa. Ei ’ihan kaikilla’ ole riittävää käsi-silmä-koordinaatiota ja pallosilmää.

    Vai miksi, kebax, me ei vedetä ensi kiekkaa pariin?
    Ja ainakaan minä luultavasti en edes alle 90?

    Omalta osaltani voin spekuloida, mitä pitää tehdä ennen kuin saisin parin aikaiseksi. Tämä nyt on tietysti arvaus kun ei ole golfista valmennuskokemusta, mutta kuvittelisin sen olevan esimerkiksi seuraavan 3 vuoden aikana:

    – 10.000 puttia (arvio 100 / tunti = 100 tuntia treeniä)
    – 10.000 chippiä (arvio 100 / tunti = 100 tuntia treeniä)
    – 20.000 rangelyöntiä (arvio 50 / tunti = 400 tuntia treeniä)
    – käynti prolla kuukauden välein 1 tunti tsekkaus = 12 kertaa vuodessa, siis 36 kertaa kolmessa vuodessa.

    Treeniä olisi yhteensä 600 tuntia kolmessa vuodessa = 200 tuntia vuodessa = 4 tuntia viikossa, kesät talvet.
    Ja pelikierrokset päälle.

    Itsestäni arvaisin että tuolla pääsisin takuuvarmasti alle HCP 10, ehkä jopa alle 5. Ja voi olla, että sen jälkeenpienellä tuurilla jo par-kierros voisi joskus onnistua, jollain helpommalla kentällä.
    HCP 5 ja siitä eteenpäin en osaa sanoa, mihin asti pääsee pelkällä työllä, ja missä tarvitaan jo sitten oikeaa lahjakkuuttakin?

    **********************************’

    Samanlaisia heittoja voisi keksiä muista harrasteista. Esimerkiksi:

    – jokaisen terveen miehen pitäisi pystyä juoksemaan maraton alle kolmen tunnin (mikä on vielä hyvin kaukana huippu-urheilijan tuloksesta)

    – jokaisen pianon pimputtajan pitäisi pystyä soittamaan Bachin Voltemperierte Klavier ilman virhelyöntejä (mikä on vielä hyvin kaukana huippupianistin suorituksesta)

    Miksei se sitten onnistu?

    No, kun ei ehdi eikä viitsi treenata tarpeeksi. Ja se on ihan oikea syy, eikä ’tekosyy’.

    *******************************************
    Niin että, yritetään nyt alle 90 ensin, siitä sitten pienin askelin.

    Erinomainen kirjoitus.

    Näyttää siltä, että tämä liikunta golfpalloa mailoilla eteenpäin tyrkkien on joillekin harrastelijoille jotain suurempaa kuin terveellistä ulkoliikuntaa kauniissa ja raikkaassa ympäristössä.

    Tässä aika hyvä:
    http://thesandtrap.com/t/10993/how-did-you-get-to-a-single-digit-handicap

    En lukenut kuin vähän alkua, mutta moni oli sitä mieltä että 20 hcp golfarin händäri paranee monta pykälää kesässä (jopa kuukaudessa) jos

    1)
    oppii suunnittelemaan pelinsä (course management) suomeksi sanottuna, oppisi milloin pitää olla varovainen ja ottaa välilyönti, ja milloin pitää olla agressiivinen

    2)
    treenaa lähipeliä 100 m ja alle

    yli puolet lyönneistä on putteja + chippejä + lyhyitä pitchejä.
    Jos noita on 50 per kierros, ja esim 20 tuntia treenaamalla niistä saisi 10% pois (eli vähemmän duffattuja chippejä, kolmen putin griinejä, topattuja pitchejä), sehän olisi 5 lyöntiä / kierros.
    Draiveja pidentämällä sen sijaan lienee vaikeaa parantaa tulosta 5 lyöntiä / kierros ;-D

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (30.8.2013 22:19:30)
    Draiveja pidentämällä sen sijaan lienee vaikeaa parantaa tulosta 5 lyöntiä / kierros ;-D

    Näin varmaan, mutta suoristamalla monesti enemmänkin. Minä en ihan niinkään lähtisi tuohon ’lähipeli on tärkeintä’ juttuun. Tämä nyt riippuu tietysti ihan siitä millä pelitasolla liikkuu, eli tuleeko normikierroksilla 40, 45, vai 50 lähipelilyöntiä, mutta minä kaikkein mieluiten suoristaisin driveä tällä hetkellä. Tai korjataan, ’minä kaikkein mieluiten suoristan driveä tällä hetkellä’ 😉

    Tuo treenaamisjutu josta kirjoitit oli varsin hyvä. Itsehän minä päätän minne se menee ja jos ei mene, itsehän minä olen silloin sen valinnan tehnyt. Eli ei ole huvittanut harjoitella. Driven lyöminen ladulle ei nyt mikään ihan hillittömän vaikea asia kuitenkaan ole jos vaan viitsii vähän manaamisen sijaan harjoitella.

    ts

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (30.8.2013 22:19:30)

    Draiveja pidentämällä sen sijaan lienee vaikeaa parantaa tulosta 5 lyöntiä / kierros ;-D

    Varsin väärä käsitys tuo. Toki riippuu lähtötasosta, mutta esim 190m ilmassa > 220m antaa varmasti helposti 5 lyöntiä kierroksella etua. Ainakin jos ne pysyy vielä ladullakin

    ts kirjoitti: (30.8.2013 22:48:45)

    Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (30.8.2013 22:19:30)

    Draiveja pidentämällä sen sijaan lienee vaikeaa parantaa tulosta 5 lyöntiä / kierros ;-D

    Varsin väärä käsitys tuo. Toki riippuu lähtötasosta, mutta esim 190m ilmassa > 220m antaa varmasti helposti 5 lyöntiä kierroksella etua. Ainakin jos ne pysyy vielä ladullakin

    Juurikin näin. Parhaat kierrostulokset ovat tulleet poikkeuksetta silloin kun avauspeli on toiminut.
    Tiedän kyllä pelaajia joiden peli perustuu hyvään lähipeliin, mutta siellä tulee aina katto vastaan jossain vaiheessa.

    90:n alitus ei toki vaadi vielä kummoisiakaan avauksia.

    Ballmarker kirjoitti: (30.8.2013 21:48:54)
    Näyttää siltä, että tämä liikunta golfpalloa mailoilla eteenpäin tyrkkien on joillekin harrastelijoille jotain suurempaa kuin terveellistä ulkoliikuntaa kauniissa ja raikkaassa ympäristössä.

    Luinko tästä jonkinlaista asennetta?

    pjs

    Lähipelin harjoittelemisen tärkeyttä (tuolla tasolla) on siinä mielessä fiksua korostaa, että sen harjoitteleminen on aika helppoa eikä välttämättä vaadi edes kauhean paljon ohjausta (esim. prolta). Enemmän viitseliäisyyttä ja sitoutumista.

    Sen sijaan jos haluaa merkittävästi panostaa svingiin ja saada sitä kautta huomattavaa kehitystä, joutuu satsaamaan asiaan enemmän ja pitkäjänteisesti (ellei sitten svingissä satu olemaan vain jokin tietty virhe, jonka saa korjattua jollakin quick fixillä).

    Jos haluaa säännönmukaisesti (eikä vaan silloin tällöin ’hyvänä päivänä’) pelailla seiskalla alkavia tuloksia, alkaa lyöntipituus ja etenkin sektorin kaventuminen (pallot useammin pelissä) tulla enemmän kuvioihin mukaan. Mutta ainakin avarammilla kentillä singeliksi pääsee ilmankin.

    Ei siinä, jos svingi on jo valmiiksi kohtalaisen hyvässä kuosissa, oikealla tekemisellä kohtalaisen vähäisetkin parannukset voivat saada merkittävästi hyvää aikaa. Viime kaudella itse tosiasiassa rämmin HCP 10-15 tulostasolla, tänä vuonna muutamien aika yksinkertaisten muutosten jälkeen toistettavuus on parantunut ja mittaa tullut lisää joka mailaan (pl. wedget) noin 15-25 metriä; se on auttanut todella paljon ja tältä osin lyönti on HCP 5 tai jopa vähän alle -tasoa.

    Itselläni huonointa on lähipeli, johtunee osittain siitä että olin 10 vuotta melkein kokonaan pelaamatta, joten pituustuntumaa chippeihin ja pitcheihin ei ole, eikä sitä saa yhtäkkiä takaisin. Tänään 9 reikää par3-kentällä, tuloksena yksi par, loput huonompia. Tosin griinit tuolla on pieniä ja kuperia, ja aika huonossa kunnossa jotkut. Silti arvelisin että jos häviän scr-pelaajalle täydellä kierroksella 20 lyöntiä, niistä 12-15 häviän alle 100 m greenistä.

    Pelasin joku aika sitten hcp 5 eläkeläisen kanssa. Monella väylällä meillä oli avaukset vierekkäin. No, hän aloitti kierroksen tekemällä 8 paria peräkkäin. Minä en ;-D
    tietysti kyseessä on ääritapaus, loistava lähipelaaja, mutta silti.

    Totta kai mulla avauksissakin parannettavaa on, mutta kun treeniaikaa on rajallisesti, meinaan tällä hetkellä käyttää enemmän aikaa lähipeliin ja lähestymislyönteihin, vähemmän draiveihin. Rautalyönneissä uusi voimakkaampi lantion pyörittäminen sai aikaan että lyönnin suuntaus heittelehtii, toivottavasti väliaikaisesti, kunnes uusi ajoitus löytyy ja vakiintuu.

    Mies, pelannu 3vuotta, HCP 17,5 (tulee vuositarkastuksessa laskemaan 15,5:een)

    Lähdin tähän kauteen tasan 20 tasurilla edellisen repaleisen kauden jälkeen. Otin prolta 3h, joista kaksi ekaa heti kauden alkuun. 9kk totaalitauon jälkeen tosi oikea ratkaisu tuo pro. Sitten säännöllistä 1-2h 4krt/vko rangereeniä, jotta uusi svingi saatiin sisään. Sitten seur kk 3 rundia viikossa, jotta tottuu taas pelaamiseen. Heinäkuu oli taukoa ja nyt elokuussa 2 vko putkeen rangella 1-2h ja nyt muutama kierros takana. +18 ja +17 sekä ysejä vajaa bogeytasolle ollu kierrokset ja svingi todella paljon helpomman tuntunen ja varmempi. Lisäksi mitat kasvanu mukavasti, esim rauta7:lla ilmat 160m. Syksyllä voi olla jo lähelle 80 joku kierros jos vaan putit ei hörpi ulos.

    Vastauksena: Jos oikeasti haluat tasurin 10 alle niin se vaatii sulta monimi jonkun intensiivijakson (2-4vko) kesässä ja sen molemmin puolin sitten myös säännöllistä pelaamista ja rangea. Pro tietystin alkuun, että työstät oikeita juttuja. Pari tollasta kautta perä jlk, niin on realistista odottaa kehitystä.

    Vähälle jäänyt golf viime viikkoina, mutta kun itsellä tuntuu olevan ongelmana lähipeli, olen käynyt nyt muutaman kerran par-3 kentällä.

    Taidan olla oikeassa että lähipeli on pullonkaula, kun oma HCP on 18, enkä oie neljällä yrittämällä päässyt 9 reiän par-3 kierrosta bogi-tahdissa. Useimmilla väylillä chippi + 2 puttia = bogi. 2-3 paria per kierros yleensä, mutta toisaalta yleensä vähintään yksi katastrofi, eli tripla tai pahempi.

    Mukavaa treeniä tuo oikeastaan, pakko miettiä tarkkuutta koko ajan, ja kun siellä on hyvin tilaa varsinkin myöhemmin illalla, saa pelata yksin ja vaikka chipit ja putit kahdella pallolla.

    Par-3 kentällä kun ei draiveja ole, tarkkuuteen oppii kiinnittämään enemmän huomiota?
    Jos draivi on 5% vinossa (200 m / 10 m vinossa), se on usein vielä ihan OK eikä vaikuta lopputulokseen mitenkään. Jos lähestyminen on 5% vinossa (esim 140 m / 7 m vinossa), se on heti tulokseen lisää plus 1…3 lyöntiä, riippuen onko iso vai pieni griini, ja lähellä bunkkereita, vettä tms.

    Jos tällä hetkellä hyvä haltia kysyis multa kumman otat, joka par nelkulla olet satasessa tai alle lyömässä kakkoslyöntiä, tai että olisin tosi hyvä lähipelaaja, ei valinta olisi vaikea.

    Eka vaihtoehto antais ainakin mahdollisuuden kehittyä..

    ts

    get in the hole! kirjoitti: (12.9.2013 16:40:44)
    Jos tällä hetkellä hyvä haltia kysyis multa kumman otat, joka par nelkulla olet satasessa tai alle lyömässä kakkoslyöntiä, tai että olisin tosi hyvä lähipelaaja, ei valinta olisi vaikea.

    Eka vaihtoehto antais ainakin mahdollisuuden kehittyä..

    Juuri näin. Pitkä peli kuntoon niin ei tarvi jauhaa siitä lähipelin toimimattomudesta. Putti on sitten asia erikseen.

    get in the hole! kirjoitti: (12.9.2013 16:40:44)
    Jos tällä hetkellä hyvä haltia kysyis multa kumman otat, joka par nelkulla olet satasessa tai alle lyömässä kakkoslyöntiä, tai että olisin tosi hyvä lähipelaaja, ei valinta olisi vaikea.

    Olisipa ollut hyva haltia mukana matkassa viikon alussa kun pelasin suosikkikenttaani tuolla Washingtonin osavaltion puolella. Oli meinaan niin, etta kun pelaa par-nelosta 530jaardin mitalla, olisin halunnut myos olla alle satasessa, josta puolikas gappi pahalle griinille. Nyt ei niinkaan ollut, vaan jouduin tuikkamaan puu-nelosta griinille. Vieri kuitenkin yli, josta hyva lahipeli pelasti par:in.

    Kaksi reikaa myohemmin edessa oli 255 jaardinen par3. Onneksi lahipeli pelasti taas… Etuysilla (jonka pelasin kahdesti tipsien takarajalta) on mittaa 4000jaardia. Riittaa 😉 Golf ei ole niin yksinkertainen peli, etta voisi kuvitella pelaavansa ’tee box’ -> 100jaardia x14.

    Svingi ja lahipeli ovat kaksi taysin eri asiaa, jotka taydentavat toisiaan. Eivat poissulje toisiaan. On golfari milla tasolla tahansa (kysykaa vaikka Michelsonilta tai vaikka silta maailman ykkoselta), hyva lahipeli on se milla se tulos pidetaan aisoissa. Pitkapeli antaa mahdollisuuden hyvaan scoreen, mutta lahipelilla se score tehdaan.

    Ymmarran toki, etta tuossa on kyseessa toivomus hyvalle hengettarelle. Ei siina mitaan. Kuhan nyt vastasin huvikseni… 😉

    Golfinn kirjoitti: (12.9.2013 19:28:56)

    get in the hole! kirjoitti: (12.9.2013 16:40:44)
    Jos tällä hetkellä hyvä haltia kysyis multa kumman otat, joka par nelkulla olet satasessa tai alle lyömässä kakkoslyöntiä, tai että olisin tosi hyvä lähipelaaja, ei valinta olisi vaikea.

    Olisipa ollut hyva haltia mukana matkassa viikon alussa kun pelasin suosikkikenttaani tuolla Washingtonin osavaltion puolella. Oli meinaan niin, etta kun pelaa par-nelosta 530jaardin mitalla, olisin halunnut myos olla alle satasessa, josta puolikas gappi pahalle griinille. Nyt ei niinkaan ollut, vaan jouduin tuikkamaan puu-nelosta griinille. Vieri kuitenkin yli, josta hyva lahipeli pelasti par:in.

    Kaksi reikaa myohemmin edessa oli 255 jaardinen par3. Onneksi lahipeli pelasti taas… Etuysilla (jonka pelasin kahdesti tipsien takarajalta) on mittaa 4000jaardia. Riittaa 😉 Golf ei ole niin yksinkertainen peli, etta voisi kuvitella pelaavansa ’tee box’ -> 100jaardia x14.

    Svingi ja lahipeli ovat kaksi taysin eri asiaa, jotka taydentavat toisiaan. Eivat poissulje toisiaan. On golfari milla tasolla tahansa (kysykaa vaikka Michelsonilta tai vaikka silta maailman ykkoselta), hyva lahipeli on se milla se tulos pidetaan aisoissa. Pitkapeli antaa mahdollisuuden hyvaan scoreen, mutta lahipelilla se score tehdaan.

    Ymmarran toki, etta tuossa on kyseessa toivomus hyvalle hengettarelle. Ei siina mitaan. Kuhan nyt vastasin huvikseni… 😉

    Tuon voisi tulkita myös niin ettei Philin pitkä peli ole riittävää, vaan tekee tulosta hyvällä lähipelillään..?
    Noilla kavereilla on molemmat asiat balanssissa, eikä niiden tekemistä voi verrata meikäläisiin.

    Edelleenkin väitän, että parin teko on oleellisesti helpompaa 100, kuin 150 (oli ne sitten jaardeja tai metrejä).
    Tuolla kuvailemallasi monsteriväylällä joutuu slaissaava klubipelaaja lyömään 3 väylälyöntiä, mutta pitempilyöntinen hemmo (niinkuin sinä!) on griinillä tai sen vieressä kahdella nasautuksella joka oleelisesti helpottaa myös lähipeliä.

    Mikään ei kuitenkaan estä pitkälyöntistä hemmoa olemasta viellä jopa kohtuullinen lähipelaaja, eli niinkuin sanoit nämä eivät sulje pois tosiaan, mutta jos osaamisjärjetystä minulta kysytään (ei kysytä, mutta vastaan kuitenkin) niin asetan pitkän pelin osaamisen etusijalle.

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 141)
Vastaa aiheeseen: Tsemppausketju, HCP 20 -> 15 -> 10

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Tsemppausketju, HCP 20 -> 15 -> 10