-
JulkaisijaArtikkelit
-
Eli sääntökysymys. Saako vapaan dropin tilapäisestä vedestä raffissa? Taas tuli viikkokilpailussa tenkapoota.
Saa vapautuksen, ellei oikeutta ole rajoitettu paikallissäännöllä.
Säännöt sanoo:’Jos pallo on pelialueella, määritettän se lähin paikka, joka ei ole esteessä tai viheriöllä…’
Raffi on siis pelialuetta?
Itse perskules löin 10cm syvästä putisti (vettä satoi, joten kastuminen ei enää haitannut), kun pelikaverit ei vapaata droppia antanut, kun ei pallo väylällä ihan ollut… Pitääpä muistuttaa heitä heti 🙂
Kyllä raffi on pelialuetta. Tästä on väännetty peistä ennenkin. Kerran kisoissakin merkkari ei meinannut antaa vapaata droppia. En viittinyt kuitenkaan sieltä vesilammikosta lyödä, joten vänkäsin asian sääntökirjan kanssa ja sain sen vapaan dropin :0)
Ei merkkarin sanomisista kannata liikaa paineita ottaa. Ei merkkari ole tuomari. Jokainen pelaaja vastaa itse pelaamisestaan ja sääntöjen noudattamisesta. Voit ihan rauhassa pelata sääntöjen mukaisesti, vaikka merkkari olisi mitä mieltä tahansa. Jos olet epävarma jostain säännöstä, niin voit aina pelata vaihtoehtoisen pallon ja antaa tuomarin ratkaista asian myöhemmin (jos siis tuomaria ei saa heti paikalle).
Jos merkkari pullikoi liikaa vastaan, niin hänelle voi kohteeliaasti ilmoittaa, ettei hänellä ole päätösvaltaa asiassa 🙂
Tällä viikolla kisassa kaveri löi raffiin tai oikeastaan melkein metsään niin, että pallo oli syvällä turpeessa hankalan kannon juuressa. Lähes mahdoton lyödä.
Mutta ottaessaa stanssin kaveri huomasi seisovansa tilapäisesssä vedessä ja pääsi näin ilman rankkua ulos hankalasta paikasta.
Hörhö puhuu asiaa, pelaaja on aina vastuussa tekemisistään eikä merkkari voi pakottaa pelaajaa pelaamaan sääntöjen vastaisesti. Jos näin tapahtuu niin pelaaja on kuitenkin se joka kärsii, eli pahimmassa tapauksessa diskataan. Merkkarin ohjeet eivät voi myöskään ’vapauttaa’ sääntöjen noudattamisesta, eli jos merkkari muistaa säännön väärin, on pelaajan vika jos sitä noudattaa.
Eikä merkkarilta tarvitse koskaan edes kysyä esim. dropatessa, että ’onko hyvä?’, kyllä pelaajan pitää itse tietää onko paikka oikea. Pelaaja voi silti pelata sääntöjen vastaisesta paikasta vaikka omasta mielestä ja merkkarin mielestä paikka ’on hyvä’. Jos asiaa ei kysy, ei pelaamisen jälkeen myöskään kannata itkeä jos pelasi väärästä paikasta ja merkkari antaa rankut. Toki esim. vesiesteestä vapauduttaessa on syytä yhdessä katsoa esteen rajan ylityskohta ettei pelaamisen jälkeen tule enää tulkintakiistaa.
Mites toi pelialue sit oikein määritellään? Out paalujen luona on aika helppoa, mutta tilanteessa, jossa raffi ilman selkeätä rajaa (esim. leikkuulla näytetty) muuttuu metsäksi? Muistan jonkun saaneen ko. vapaan dropin, vaikka oli aika selkeästi metsässä…
Ei, en jaksa nyt katsoa s-kirjasta =)
Pelialue: Kenttä kokonaisuudessaan poislukien esteet, tiiauspaikat ja viheriöt. Sittenhän voidaan puhella ja muutenkin antaa tuulen huulia heilutella ja höpöttää lyhyeksi leikatusta pelialueella… ilon kautta 🙂
Edellisessä kysyttiin miten erottaa metsän ja karheikon.
Metsäkin = karheikko sääntöjen mukaan, ellei metsää ole merkitty esteeksi tai outiksi. Jos näin on, toimii tilapäisen veden sääntö syvälläkin metsän siimeksessä.
Muistaakseni säännöissä ei ole määritelty sitä, mikä on karheikko, metsä tms. Se on ’vain’ kentän aluetta. Sen sijaan siellä on ’alueista’ määritelty mm. teeboxi, greeni, este, bunkkeri, vesieste, repairi.
Kyllä tilapäistä vettä voi olla myös bunkkerissa tai vaikka teepaikalla.
Mikäli pallo oli kuvailemassasi paikassa (syvällä turpeessa kannon alla (=paikassa, josta ei voi lyödä), vapautusta ei saa sillä perusteella, että sattuu seisomaan lätäkössä, joka siinä välillä on ja välillä ei.
Mm. säännössä 25 on poikkeus, jonka mukaan mahdottomista paikoista (HUOM. eri asia kuin ’pelaamaton paikka’) ei saa vapautusta, eikä myöskään silloin, jos lätäkössä joutuu seisomaan vain pelatakseen luonnottomaan suuntaan tai luonnottomassa asennossa ilman ymmärrettävää perustetta.
Niin voikin olla, ja sen takia näitä paikkoja varten on säännössä erikseen oma maininta.
Kuten totesin palloa oli ’lähes’ mahdotonta lyödä. Lyönti oli toki mahdollinen ja jopa ihan oikeaan suuntaan ja stanssi todella oli vedessä. Mutta ei ehkä olisi ollut järkevää yrittää sitä lyödä, ainakaan minä en olisi yrittänyt.
Olin ko. flaitin kolmas pelaaja mutta hyväksyin täysin sekä pelaajan että hänen merkkarinsa päätöksen tilapäisestä vedestä.
En muista törmanneeni säännöissä käsitteeseen mahdoton paikka! Pelaamaton paikka kylläkin, jonka pelaaja saa itse päättää. -Mitähän mahtaa lyöntipelissä tapahtua jos mahdottomasta paikasta ei voi millään tavoin vapautua eikä lyömällä kerta kaikkiaan pääse pois?
Pieni oleellinen tarkennus pelialueeseen:
Pelialue käsittää koko kentän lukuun ottamatta:
a: pelattavan reiän tiiauspaikkaa ja viheriötä sekä
b: kentän kaikkia esteitä
Muut tiiausalueet ja viheriöt eivät siis kuulu pelialueeseen. Ihan heti ei tule mieleen mitään sellaista konkreettista tapausta, jossa tällä olisi merkitystä, mutta ehkä joku sellaisen keksii. Kaukaa haettuna ehkä talvisääntö määriteltynä koko pelialueella voisi olla sellainen, jos sattuu lyömään pallonsa toisen väylän tiiausalueelle. Tällöin ei palloa saa nostaa, puhdistaa ja asettaa parempaan paikkaan.
Vieraspelaaja viittaa säännön 25-1 poikkeukseen, joskin käsitettä ’mahdoton paikka’ ei löydy sääntökirjasta. Poikkeuksen ydin on estää pelaajaa saamasta vapautusta esim. seisomalla tilapäisessä vedessä pallon ollessa onton puun sisällä. On selvää, ettei onton puun sisältä palloa voi lyödä, joten vapautusta säännön 25-1 perusteella ei saa.
Peliähän tietenkin voi ja pitääkin jatkaa (pl. stableford), mutta silloin pitää soveltaa sääntöä 28, pallo pelaamattomassa paikassa.
mahdottomasta paikasta vapaudutaan tietysti pelaamattoman paikan säännön mukaisesti rankkarilla.
KL: muiden reikien tiiauspaikat ja greenit (vaikka vierailta greeneiltä ei saakaan pelata rangaistuksetta) määritelmän mukaan KUULUVAT pelialueeseen ja normaali talvisääntö on voimassa millä tahansa lyhyeksileikatulla alueella, joka tarkoittaa väyläpituutta tai sitä lyhyempää leikkauskorkeutta. Normaalisti tiit on leikattu johonkin korkeuteen väyliä lyhyemmäksi mutta greenejä korkeammaksi.
Olet aivan oikeassa, selkeä ajatusvirhe minulta.
Joskus näkee talvisäännön kirjoitetun siten, että ’voimassa koko pelialueella lyhyeksi leikatulla alueella’. Tällöin voidaan tietenkin viisastella siitä, kuuluuko pelattavan reiän tiiausalue tuon talvisäännön piiriin vai ei. Tarkoitus on tietenkin aivan selvä, eli koko lyhyeksi leikattu alue on talvisäännön alaista, mutta säännön kirjoitusasu kielii paikallissäännön laatijan puutteellisesta sääntötuntemuksesta.
Vastaavanlaisia puolitulkinnallisia asioita löytyy turhan usein. Kurkissa oli maanantaina paikallissäännöissä mainittu reiän 16 viheriöbunkkerista, että se on G.U.R. ja että ko. bunkkerista pelaaminen on kielletty. Lähistöltä löytyy DZ, johon pallo tulee pudottaa. No, tarkoitushan on aivan selvä, eli tuosta bunkkerista vapaudutaan rangaistuksetta. Kuitenkin muistaen tällä palstalla hiljan olleen kirjoitusketjun jäin kaipaamaan tuota lisäystä, jolla todellakin sääntöjenkin pilkkuja noudattaen rangaistusta ei tule.
Edelleen Kurkissa oli kentällä olevista teistä kirjoitettu seuraavaa: ’Kentän alueella olevat päällystetyt, rakennetut tiet ovat haittoja. Sääntö 24-2.’ Eli jos kentältä sattuu löytymään rakentamaton tie, joka on päällystetty, niin paikallissäännön mukaan se ei olisi haitta. Näinhän ei tietenkään voi olla, rakentamatonkin keinotekoisesti päällystetty tie on haitta (tai siis se päällyste on haitta). Mielestäni tuo Kurkin paikallissääntö on vähintäänkin puolivillainen eikä selvennä teiden statusta riittävästi, tosin rakennetut hiekkapäällysteiset tiet saadaan tällä tavoin julistettua haitoiksi, mitä ne normaalisti sääntöjen mukaan eivät olisi (vrt. toinen ajankohtainen keskusteluketju).
Ei ole helppoa paikallissääntöjenkään laatiminen.
NimetönAprikoit,että jos paikallissäännöissä on maininta talvisäännöstä,jotta voimassa koko pelialueella lyhyeksi leikatulla alueella,se muka tarkoittaisi jotain toista tiialuetta.Näinhän se ei ole,koska tiialue ei ole pelialuetta.
Tämä tarkoittaa sitä,että talvisääntö on voimassa myös esim. lyötäessä vaikka tykkänään toisen kentän lyhyeksi leikatulle alueelle.
Tällä on vain haluttu varmistaa,ettei joku pelaaja luule,että talvisääntö olisi voimassa vain ko. pelattavan väylän lyhyeksi leikatulla alueella.
Sana koko on sinänsä jo sääntöjenkin puolesta tarpeetonmutta ei muuta tilannetta miksikään muuksi.
Teistä sen verran,etten ole milloinkaan nähnyt rakentamatonta päällystettä.
Minä tulkitsen maininnan päällystetyt tiet aina kiinteiksi haitoiksi.Hiekkapintahan ei ole päällyste.
Ruohobunkkerihan on automaattisesti pelialuetta ja siihen voi asettaa aina repairin.Ei ns.ruohobunkkeri ole este.
Tämä kirjoittamalla kommunikointi osoittautuu jälleen kerran hankalaksi. Naamakkain selittäminen on niin paljon helpompaa ja väärinymmärrykset hellpo korjata. Tämä alustus siksi, että olet ymmärtänyt kirjoittamastani viestistä kutakuinkin kaiken väärin.
Siis: pelattavan reiän tiiausalue ei kuulu pelialueeseen, kuten jo kävi selväksi. Siitä tuo pieni epäloogisuus kuvailemassani talvisäännön versiossa, jollainen versio voi siis antaa aiheen kummastella onko talvisääntö voimassa ko. tiiausalueella.
Kurkin ensimmäisen paikallissäännön ymmärsit myös väärin. Olepa tarkkana, jos käyt siellä pelaamassa. Sääntö meni siis: …päällystetyt, rakennetut tiet… Huomaa pilkku sanojen välissä.
Missään ei puhuttu rakennetuista päällysteistä, vaan rakennetuista teistä, joilla on päällyste. Luetun ymmärtäminen kunniaan!
Viheriö- eli griinibunkkeri ei ole sama asia kuin ruohobunkkeri, eihän, Snakes? Väyläbunkkerikaan ei ole Turun- tai Länsiväylällä.
Oletko krapulassa vai vielä humalassa, kun tuo ymmärrys normaalisti erittäin hyvin kärryillä pysyvällä kaverilla heitti noin pahasti?
Relaa ny hyvä miäs.. tai hengitä ainakseen pussiin 🙂
’Tämä kirjoittamalla kommunikointi osoittautuu jälleen kerran hankalaksi. Naamakkain selittäminen on niin paljon helpompaa ja väärinymmärrykset hellpo korjata.’
…eli siis pienellä pysty/mattopainilla korjata noi väärinymmärrykset?? 😉
-
JulkaisijaArtikkelit