Aihe: TasoSwingi - Golfpiste.com

27.11.–3.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[3][6]
KilpailuaSuomalaista

TasoSwingi

Esillä 25 viestiä, 201 - 225 (kaikkiaan 284)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Don Key kirjoitti: (2.1.2007 11:05:43)
    Tuli mieleen, että pitäisikö ensi kaudeksi maalata pallot vihreäksi. On kuulemma rauhoittava värikin.

    Tai sitten jos lähtis rundille ilman palleja. Eikös niitä ole sellasia ilmakitaristejakin?

    Prboy kirjoitti: (2.1.2007 1:47:16)

    Minä sain marraskuun alussa käänteentekevän ahaaelämyksen. Syynä olivat Fuken kirjoitukset yhdessä toisessa ketjussa ja John Jakobsin kirja. Entäpä jos käännänkin backsvingissä ensteksmäiseksi kroppaa (ja nimenomaan alakroppaa) oikealle (olen vasuri) ja annan heilahtaa. Olen maistellut tätä hallissa pari kuukautta ja olen huomannut lyöneeni tähän saakka täysin väärin. Tuntuu kuin nyt olisi tullut tehoa 50 % lisää. Kyseessä ei ole vain oma fiilikseni. Silminnäkijöidenkin mukaan lyöntini on muuttunut totaalisesti.

    Minun mielestäni lyöntiin ei saa rentoa heilahdusta, jos alakroppa passivoidaan. Jos katsoo Tigerin lyöntia hidastuksena, voi havaita hänen kroppansa rintamasuunnan kääntyneen jo yli 90 astetta, vaikka backsvingi tuskin alkanut.

    Hyvä havainto Prboy:lta
    Alakropan ’passivointi’ ei voi tarkoittaa etteikö se saisi kiertyä. Monet korostavat nimenomaan täyttä hartioiden kiertoa ja kyllä sen lantionkin täytyy kiertyä samalla. Kyse on sitten varmaan mielikuva-asioista kun puhutaan siitä mikä liikkuu ensin.

    Ihan toinen asia on sitten lantion heiluminen sivulle backswingissä, siinä menee helposti tarkkuus ja tehot samalla kertaa.

    Downswingissä lantion kierto on myös kaikkein tärkein, kaikilla huippupelaajilla lantio on osumahetkellä kiertynyt selvästi auki. Samalla lantio on myös liukunut eteenpäin ja pää mahdollisesti taakse. Sivuliikkeen määrä on hyvin yksilöllistä ja vaihtelee samallakin henkilöllä.
    Esim. Elsin pää ei juuri heilu normaalissa rautalyönnissä, driverilla kyllä jonkin verran. Painopisteen siirtymä hänellä varmaan maltillista, mutta ei mikään (yksi)tasoswingi.

    Nimetön

    ts kirjoitti: (2.1.2007 11:33:55)

    Rifle kirjoitti: (2.1.2007 10:42:10)

    Don Key kirjoitti: (2.1.2007 10:00:33)

    Annikan swingistä tulee aina mieleen harjoitusswingi. Paineeton heilautus. Kestää tiukoissakin paikoissa?

    Luulen, että sellaisen swingin kanssa tulee vaikeuksia niillä jotka eivät sitä painetta kykene käsittelemään eli 99 % golfareista ?. Juuri siksi se harjoitusswingi sujuukin (lähes kaikilta) hyvin, mutta kun laitetaan palloa eteen niin swingi muuttuu heti. Yleensä käsivarret / kädet jäykistyvät, aletaan puristaamaan mailasta lujempaa ja rytmi nopeutuu.

    Tuli tuosta harkkaswingistä mieleen tekemämme varsin laaja tutkimus (melkein 10 pelaajaa=) ) jossa katseltiin lavan kulkureittiä harkkaswingissä ja oikeassa lyönnissä. Pallolle imiset asettautuivat suhteessa 5-15cm lähemmäs, kuin mistä harkkaswingin rata vapaana kulki. Eli jos tuosta asettautumisesta olisivat saman heilautuksen tehneet, olisi seurauksena ollut huti joka kerta. Siinä yksinkertainen selitys harkkaswingin helppouteen.

    Kuten sanoit niin tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan lavan kulkureittiä harkkaswingin ja lyönnin aikana. Näiden todettiin olevan erilaisia. Ja jos oikein ymmärsin niin muita tekijöitä ei tutkittu 😉

    Jos lyönnit kun eivät kuitenkaan (pääsääntöisesti) ole huteja, niin mikä sitten on tämän tutkimuksen johtopäätös ? Harkkaswingin tekeminen 5-15 cm lähempänä normaaliswingin rataa johtaisi hyviin swingeihin ja kauniisiin pallon lentokaariin …tuskinpa.

    ts

    Niinno… me kyllä tehtiin toisin päin. Siirrettiin ne pelaajat samalle etäisyydelle suhteessa pallosta, kuin mistä harkkaswingi kulki. Eipä sillä monelle juuri merkitystä ollu… muutaman kymmenen metriä klubipelaajilla lisää mittaa ja slaissit hävis 🙂

    ts kirjoitti: (2.1.2007 13:03:51)
    Niinno… me kyllä tehtiin toisin päin. Siirrettiin ne pelaajat samalle etäisyydelle suhteessa pallosta, kuin mistä harkkaswingi kulki. Eipä sillä monelle juuri merkitystä ollu… muutaman kymmenen metriä klubipelaajilla lisää mittaa ja slaissit hävis 🙂

    Eläpäs ny riehaannu eli pidetään se mieli avoimena. Ties kuinka taitavaks väistelijäksi kehittyis jos oikein paljon harjottelis =)

    Nimetön

    Kebax, on niitä, kuin myös ilmaroudareita ja -bändäreitä.

    Nimetön

    ts kirjoitti: (2.1.2007 13:03:51)
    Niinno… me kyllä tehtiin toisin päin. Siirrettiin ne pelaajat samalle etäisyydelle suhteessa pallosta, kuin mistä harkkaswingi kulki. Eipä sillä monelle juuri merkitystä ollu… muutaman kymmenen metriä klubipelaajilla lisää mittaa ja slaissit hävis 🙂

    Minä tässä vain hieman vinoilin niiden sinun ’tutkimustesi’ kustannuksella kun tulokset ja johtopäätökset tuntuvat tällaisissa olevan turhan usein hieman mutu-pohjalla. Silti niistä kerrotaan suurena totuutena 😉

    Termit korrelaatio ja kausaliteetti lienevät tuttuja. Otetaan vanha esimerkki jäätelöstä ja lämpimästä kesästä. Näiden kahden asian välillä on varmasti selvä korrelaatio. Sen sijaa kausaliteetti onkin jo mielenkiintoisempi kysymys.

    – jos tulee lämmin kesä niin ihmiset syövät paljon jäätelöä, tai vaihtoehtoisesti
    – jos ihmiset syövät paljon jäätelöä niin tulee lämmin kesä.

    Toisesta esimerkistä puuttuu kausaliteetti …arvaa kummasta 😉

    Eli jos kaksi asiaa esiintyy samanaikaisesti niin se ei suinkaan tarkoita sitä, että toinen johtuu toisesta. Esim. tässä sinun harjoitusswingi ’tutkimuksessasi’ on varmasti korrelaatio, mutta ei välttämättä kovinkaan vahvaa kausaliteettia.

    Hyvin suuri osa epämääräisistä tutkimuksista on korrelaatiopohjaisia. Niiden avulla sitten yritetään todistella milloin mitäkin. Tarkoitus ei ole olla ylikriittinen, mutta mm. tämä Taso-swingi – painonsiirto ajattelu tuntuu hyvin vahvasti sellaiselta. Erilaisia asioita esiintyy samanaikaisesti, mutta niiden välillä ei ole kausaliteettia eli syy-yhteyttä.

    ts

    Nii… eikä minuakaan oikeestaan muu tuossa kiinnosta, kuin että kuinka noista kahdesta eri asemasta voisi tehdä samat liikkeet??

    Tuota… tutkimuksista…nii…mutupohjallahan näitä…

    Ja nyt nauramatta ne jotka tietää missä mennään 🙂

    Nimetön

    ts kirjoitti: (2.1.2007 15:40:57)
    Nii… eikä minuakaan oikeestaan muu tuossa kiinnosta, kuin että kuinka noista kahdesta eri asemasta voisi tehdä samat liikkeet??

    Tuota… tutkimuksista…nii…mutupohjallahan näitä…

    Ja nyt nauramatta ne jotka tietää missä mennään 🙂

    Ja siitähän tässä tietysti oli kysymys… 🙂

    Mutta minä kun en näistä jutuista tajua mitään niin sallit varmaan että naureskelen hieman näille ’tutkimuksille’ ja muille ’golf-totuuksille’ 😉

    Rifle kirjoitti: (2.1.2007 16:29:58)
    Mutta minä kun en näistä jutuista tajua mitään niin sallit varmaan että naureskelen hieman näille ’tutkimuksille’ ja muille ’golf-totuuksille’ 😉

    Totisesti hihittelet partaasi?

    Nimetön

    kebax kirjoitti: (2.1.2007 16:51:45)

    Rifle kirjoitti: (2.1.2007 16:29:58)
    Mutta minä kun en näistä jutuista tajua mitään niin sallit varmaan että naureskelen hieman näille ’tutkimuksille’ ja muille ’golf-totuuksille’ 😉

    Totisesti hihittelet partaasi?

    Ottiko se pieni Freud heitto silloin aikanaan noin koville 😉

    Rifle kirjoitti: (2.1.2007 17:41:38)

    kebax kirjoitti: (2.1.2007 16:51:45)

    Rifle kirjoitti: (2.1.2007 16:29:58)
    Mutta minä kun en näistä jutuista tajua mitään niin sallit varmaan että naureskelen hieman näille ’tutkimuksille’ ja muille ’golf-totuuksille’ 😉

    Totisesti hihittelet partaasi?

    Ottiko se pieni Freud heitto silloin aikanaan noin koville 😉

    Kääpiönheitto on tuntematon alue mulle.

    4par kirjoitti: (2.1.2007 8:17:31)
    Annika näyttää kääntelevän mailaa yläasennossa vähän joka suuntaan. Onko noita päätasoja kaksi kappaletta? Alakerta on aika passivinen, eikö.

    Annikan alakerta on passiivinen backsvingissä, minkä ansiosta lantion ja hartioiden välille syntyy ihan oikea ’venymäkireys’. Kun siitä tilasta lantio lähtee vetämään kierrolla eikä sivuliu’ulla, liikkeet ylipäänsäkin näyttävät tosi vähäisiltä, koska mitään välystä ei esiinny. Alakerta lähtee siis mukaan mukaan heti ja painonsiirto tosiaankin jää minimiin.

    Prboy kirjoitti: (2.1.2007 1:47:16)
    Minä sain marraskuun alussa käänteentekevän ahaaelämyksen. Syynä olivat Fuken kirjoitukset yhdessä toisessa ketjussa ja John Jakobsin kirja. Entäpä jos käännänkin backsvingissä ensteksmäiseksi kroppaa (ja nimenomaan alakroppaa) oikealle (olen vasuri) ja annan heilahtaa. Olen maistellut tätä hallissa pari kuukautta ja olen huomannut lyöneeni tähän saakka täysin väärin. Tuntuu kuin nyt olisi tullut tehoa 50 % lisää. Kyseessä ei ole vain oma fiilikseni. Silminnäkijöidenkin mukaan lyöntini on muuttunut totaalisesti

    Onpas kiva kuulla, jos näistä ’paskan jauhannoista’ on jollekin hyötyäkin. John Jacobsista puheenollen en ole koskaan ollut mikään suuri ihailija, mutta hän opetuksensa perusasiat ovat täyttä totta. Sen todistaa myös miehen itsensä vuosikymmeniä erittäin toimiva svingi. Hän on yli 60 v. ja voitti vielä vastikään CT:llä.
    Yleenskäkin kannattaa kuunnella sellaisia staroja, joiden oma peli pysyy kasassa mahdollisimman pitkään (vastoinkuin Johnny Miller, joka on innokas jalkojen sivuliu’un ja aikaisen painonsiirron paasaaja ja yksipuolinen draw-pelaaja).

    ts

    fukke diise saisse kirjoitti: (2.1.2007 18:24:34)
    Onpas kiva kuulla, jos näistä ’paskan jauhannoista’ on jollekin hyötyäkin. John Jacobsista puheenollen en ole koskaan ollut mikään suuri ihailija, mutta hän opetuksensa perusasiat ovat täyttä totta. Sen todistaa myös miehen itsensä vuosikymmeniä erittäin toimiva svingi. Hän on yli 60 v. ja voitti vielä vastikään CT:llä.
    Yleenskäkin kannattaa kuunnella sellaisia staroja, joiden oma peli pysyy kasassa mahdollisimman pitkään (vastoinkuin Johnny Miller, joka on innokas jalkojen sivuliu’un ja aikaisen painonsiirron paasaaja ja yksipuolinen draw-pelaaja).

    Nyt on kyllä sekaannus kahden eri John Jacobsin kesken. Tämä kirjoja kirjoittanut ei ole kyllä pelannut aikoihin ja ikääkin reilusti yli 70v

    ts kirjoitti: (2.1.2007 18:30:57)
    Nyt on kyllä sekaannus kahden eri John Jacobsin kesken. Tämä kirjoja kirjoittanut ei ole kyllä pelannut aikoihin ja ikääkin reilusti yli 70v

    Kappas vaan. Mä oon aina sen kummemmin miettimättä pitänyt niitä samana jätkänä. No, viestien sanoma pysyy siitä huolimatta samana.

    ts

    Elä välitä…. mulle kävi sama kämmi -99 kun herra kävi täällä meitille Golfin saloja valottamassa. Taisipa olla hallitseva avoin Suomenmestari (olipa ihme lause), joka silloin asian minulle oikaisi 🙂

    ts kirjoitti: (2.1.2007 19:12:38)
    Elä välitä…. mulle kävi sama kämmi -99 kun herra kävi täällä meitille Golfin saloja valottamassa. Taisipa olla hallitseva avoin Suomenmestari (olipa ihme lause), joka silloin asian minulle oikaisi 🙂

    Mutta mä oon nähny molemmat vielä livenä, toinen luennoin PGA Teaching and Coaching Conferencessa, toinen pelas pari vuotta myöhemmin Miamissa – aikas himmee kämmi.

    ts

    Ääähh… ja mää oon nähny vaan toisen 3 kertaa. 2x PGA Teaching and Coaching Conferencessa ja kerran Talissa.

    Mutta ettei totuus unohtuisi, niin tässä sitä todellista Golfoppia. Kiitokset Timpalle 🙂

    Kattokaa tarkasti, että opitte

    pikaopastus swingin saloihin

    Nimetön

    Minäkin olen nähnyt toisen niistä Jacobseista kerran telkkarissa ja toisen kerran eräässä lehdessä… niin ja Furyk käveli kerran vastaan yhdessä tilaisuudessa. Tosin ei kyllä moikannut.

    Rifle kirjoitti: (2.1.2007 10:42:10)

    Don Key kirjoitti: (2.1.2007 10:00:33)

    Annikan swingistä tulee aina mieleen harjoitusswingi. Paineeton heilautus. Kestää tiukoissakin paikoissa?

    Luulen, että sellaisen swingin kanssa tulee vaikeuksia niillä jotka eivät sitä painetta kykene käsittelemään eli 99 % golfareista ?. Juuri siksi se harjoitusswingi sujuukin (lähes kaikilta) hyvin, mutta kun laitetaan palloa eteen niin swingi muuttuu heti. Yleensä käsivarret / kädet jäykistyvät, aletaan puristaamaan mailasta lujempaa ja rytmi nopeutuu.

    Olen törmännyt samaan asiaan mitatessani käsien kiihtyvyyksiä eri suuntiin Swingia-rannetietokoneella. Harjoitusswingissä kiihtyvyyskäyrät voi saada hyvinkin ’ammattimaisen’ näköisiksi, mutta heti kun pannaan pallo paikalleen ja lyödään, kiihdytyskäyrät muuttuvat selvästi huonommiksi – eivätkä ammattimaisen näköiset käyrät onnistu enää millään (paitsi ammattilaisilta).

    Jos pallon paikalle pannaan jokin muu esine, vaikkapa käsine, käyrät ovat taas kauniit, mutta vaihdettaessa pallo paikalleen jälleen erilaiset. Pallolla on siis jostain syystä todella maaginen vaikutus pelaajan käyttäytymiseen. Joku voisi tutkia, mistä tämä perimmältään johtuu ja miten asia on korjattavissa. Monen peli paranisi heti oleellisesti, jos tämän ’palloefektin’ pystyisi hallitsemaan.

    ,Notta on tarvinnu oikeen mittarin tohonkin havaintoon? Täähän on varmaan yksi niistä asioista, jotka erottelee ammattilaiset ja/tai pelimiehet klubituuppareista.

    IMHO elikkäs oma näkemykseni, omiin tuntoihin perustuen:
    a) Ilman palloa, ns harjoitus swingi:
    – pystytään keskittymään kohteeseen
    – swingi on sellainen, mikä tuntuu helpolta, luonnolliselta
    – edellisistä juontuen päästään / ollaan ’zonessa
    – kaikki tulee selkärangasta

    b) Pallo peliin:
    – tohon pitäisi osua?
    – totahan pitää lyödä, että se lentää
    – oonksmä stansannu oikein?
    keskitytään keskittymiseen

    Nimetön

    Olen havainnut, että kirkkaan hohtavaa uutta palloa kohtelee varovaisemmin, ikäänkuin silkkihansikkain. Otapa tilalle mutainen ja viillelty vanha löytömunkki, niin johan lyödään kuin vierasta sikaa. Pörheltävät tosin äänekkäästi mennessään, minne sitten milloinkin menevät.

    Nimetön

    methodrami kirjoitti: (3.1.2007 9:19:05)

    Rifle kirjoitti: (2.1.2007 10:42:10)

    Don Key kirjoitti: (2.1.2007 10:00:33)

    Annikan swingistä tulee aina mieleen harjoitusswingi. Paineeton heilautus. Kestää tiukoissakin paikoissa?

    Luulen, että sellaisen swingin kanssa tulee vaikeuksia niillä jotka eivät sitä painetta kykene käsittelemään eli 99 % golfareista ?. Juuri siksi se harjoitusswingi sujuukin (lähes kaikilta) hyvin, mutta kun laitetaan palloa eteen niin swingi muuttuu heti. Yleensä käsivarret / kädet jäykistyvät, aletaan puristaamaan mailasta lujempaa ja rytmi nopeutuu.

    Olen törmännyt samaan asiaan mitatessani käsien kiihtyvyyksiä eri suuntiin Swingia-rannetietokoneella. Harjoitusswingissä kiihtyvyyskäyrät voi saada hyvinkin ’ammattimaisen’ näköisiksi, mutta heti kun pannaan pallo paikalleen ja lyödään, kiihdytyskäyrät muuttuvat selvästi huonommiksi – eivätkä ammattimaisen näköiset käyrät onnistu enää millään (paitsi ammattilaisilta).

    Jos pallon paikalle pannaan jokin muu esine, vaikkapa käsine, käyrät ovat taas kauniit, mutta vaihdettaessa pallo paikalleen jälleen erilaiset. Pallolla on siis jostain syystä todella maaginen vaikutus pelaajan käyttäytymiseen. Joku voisi tutkia, mistä tämä perimmältään johtuu ja miten asia on korjattavissa. Monen peli paranisi heti oleellisesti, jos tämän ’palloefektin’ pystyisi hallitsemaan.

    Erittäin mielenkiintoinen havainto. Olen aina uskonut, että se ilmenee juuri niin kuten kuvasit. Tosin en ole tiennyt, että ilmiö olisi noin hallitseva.

    Käsittääkseni kyseessä on aivan normaali psyykkinen reaktio, joka tuottaa fysiologisen vaikutuksen. Sitä ei voi poistaa, mutta sitä pystyy hallinnoimaan. Edes ammattilaiset eivät saa sitä pois, mutta on erilaisia metodeja, joilla sen vaikutusta pystyy lieventämään ja oppimaan elämään sen kanssa myös kovassa paineessa.

    ….niin ja t.s:lle tiedoksi, että näillä metodeilla en sitten tarkoita siirtymistä samalle etäisyydelle kuin missä harkkaswingi kulki 😉

    Tuota voisi kokeilla, nimittäin tuota että miten se maila kulkee kun ei ole palloa ja on pallo, nimittäin peittämällä silmät ja kaveri joko laittaa pallon tai ei laita. Tosin voi tulla huteja ainakin aluksi.
    Paremmin varmaan sokkotesti onnistuisi sokealta joka osaa jo sitä palloa lyödä näkemättä sitä. Eiös heitä ole jopa singelissä olevia?

    ts

    Psykologisena ilmiönä mua kyllä kiinnostaa eniten tuollaiset Riflen tyypiset nerot, jotka keskittyvät dissaamaan toisten ajatuksia, miettimättä lainkaan argumentteja joita on esitetty. On varmaan ollu tylsät lelut lapsena. Joku puukeppi varmaan ainoona, ja silläkin oppinu vaan kopautteleen itteensä ottaan.

    Aika pienellä miettimisellä ymmärtää, että jos tuo etäisyys palloon on pienempi, kuin vapaan liikkeen vaatima, pelaaja automaattisesti kompensoi sitä vetämällä käsiä sisään ja supistamalla kehää osumassa. Siinä hyvin suuri syy moniin slaisseihin, sekä moniin muihin hassuihin liikkeisiin.

    Olen aina antanut salissinpoistotakuun oppitunneille, enkä vielä kertaakaan ole joutunut lupausta lunastamaan. Pusheja, pushslicejä ja hookkeja on tosin tullut tilalle aluksi, mutta yhtään sliceä en ole tuon metodin käytön yhteydessä nähnyt.

Esillä 25 viestiä, 201 - 225 (kaikkiaan 284)
Vastaa aiheeseen: TasoSwingi