Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › TasoSwingi
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 13:10:56)
Olet aivan oikeassa siinä, että mailanpäännopeudessa on suuri ero ennen ja jälkeen palloon osuman. En ole muuta väittänytkään.Se mitä minä sanoin oli, että sillä ei ole mitään merkitystä pallon lähtönopeuden kanssa, sillä tilanteeseen ei tule mistään ulkopuolelta uusia voimia.
Siis ts:n kommentti oli, että tulo/lähtönopeuden ero on ammattilaisilla pienempi, eli lapa säilyttää liike-energiansa paremmin läpi osuman. Se taas kertoisi siitä, että osuman aikana voimantuotto poikkeaisi hyvien pallonlyöjien ja huonojen välillä.
Tuo ts:n mainitsema ’pää liikkuu taakse’ juttu on aika mielenkiintoinen. Vertailin viime talvena Purhosen Pasin swingiä meidän ykkös tasoitusryhmän tuuppareiden swingeihin. Toi ’pää taakse’ juttu näyttäisi mun silmään olevan suurin yksittäinen ero. Tsiigailin samaa juttua eri kentillä koko viime kesän. ’Pää taakse osumassa’ liike näyttää olevan varattu pelkästään ammattilaisten käyttöön.
NimetönVasen pakki kirjoitti: (28.12.2006 14:34:25)
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 13:10:56)
Olet aivan oikeassa siinä, että mailanpäännopeudessa on suuri ero ennen ja jälkeen palloon osuman. En ole muuta väittänytkään.Se mitä minä sanoin oli, että sillä ei ole mitään merkitystä pallon lähtönopeuden kanssa, sillä tilanteeseen ei tule mistään ulkopuolelta uusia voimia.
Siis ts:n kommentti oli, että tulo/lähtönopeuden ero on ammattilaisilla pienempi, eli lapa säilyttää liike-energiansa paremmin läpi osuman. Se taas kertoisi siitä, että osuman aikana voimantuotto poikkeaisi hyvien pallonlyöjien ja huonojen välillä.
Saatoin tulkita ts:n tekstin väärin, mutta jos hän tätä tarkoitti niin en silti allekirjoita väitettä.
Jos jokin esine osuu n. 2000 kg voimalla 46 g painavaan (paikalla olevaan) esineeseen, niin en usko siinä olevan mitään eroa hyvällä tai hieman huonommalla osumalla. Sillä on varmasti vaikutusta kuinka hyvin pallo lähtee lentoon ja mihin suuntaan, mutta ei liike-energian säilyttämiseen.
Se mitä minä väitin, oli että on aivan sama onko draiverin nuppi kiinni narun päässä vai mailan varressa jos nupin nopeus on osumahetkellä sama. Pallo lentää yhtä pitkälle (normaalilla hyvällä osumalla)
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 11:46:30)
Mielenkiintoisia kuvia, mutta jos ’kaikki huippupelaajat ovat lähellä Tiger-Style asentoa’ ja Tiikeri pelaa 2-tasoisella swingillä, niin kuinka tämä liittyy TasoSwingi ajatteluun ja siitä mahdollisesti saatavaan lisäarvoon ?Kaikkilla swingityylillä on paljon samoja ominaisuuksia, silti ne eroavat toisistaan monissa tärkeissä kohdissa. Esim. eräs one-plane swingin ’guruista’ Chuck Quinton tähdentää nimenomaan sitä, että one-plane swingi voidaan tehtävä ainoastaan yhdellä määrätyllä tavalla ja kaikkien perinteisen kaksitasoisen swingin elementtien sotkeminen siihen on turmiollista.
Unohdit vissiin mitä alunperin kysyit.
NimetönVasen pakki kirjoitti: (28.12.2006 14:34:25)
Siis ts:n kommentti oli, että tulo/lähtönopeuden ero on ammattilaisilla pienempi, eli lapa säilyttää liike-energiansa paremmin läpi osuman.
Aika jännä ilmiö. Nimittäin huonolla osumalla mailanpää pitää nopeutensa parhaiten.
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 14:58:43)
Se mitä minä väitin, oli että on aivan sama onko draiverin nuppi kiinni narun päässä vai mailan varressa jos nupin nopeus on osumahetkellä sama. Pallo lentää yhtä pitkälle (normaalilla hyvällä osumalla)Johtuu se sitten mistä tahansa niin mitattu fakta on että Pallon lähtönopeus/mailanpään nopeus osumassa (=tehokerroin) vaihtelee eri pelaajilla välillä 1,1-1,5 (?).
Nappiosumallakaan tavan klubituuppari ei saa tehokerrointa taitavien lyöjien tasolle. Ei asia aivan noin yksinkertainen ole, että pallo lähtisi aina samalla nopeudella mailanpään nopeuteen nähden.Itse en ole muuta selitystä keksinyt kuin että oleellista on onko mailanpää kiihtymässä vai hidastumassa = tuottaako pelaaja mailanpäähän jarruttavaa vai kiihdyttävää voimaa osumahetkellä. Käytän tästä omassa kielenkäytössäni kentällä maalaistermiä ’oliko osumassa voimaa takana’. Voin olla metsässä pahastikin mutta eipä olisi eka kerta.
Parti kirjoitti: (28.12.2006 14:26:58)
Mun laskuopin mukaan kaverilta katosi pallonpäältä lyödessä normaalilyönnistään 430m-250m=180m. Jos mun lyönnistä ottaa yhtä paljon pois niin voi jättää kaikenmittaiset mailat pois ja heitellä palloa eteenpäin. 😉
No minä ihmettelin tätä samaa testimonialia jo aiemmin. Janos lyö rantapallon päältä pitemmälle polviltaan ja vasen käsi taskussa!
Parti kirjoitti:
Vaikka kiusallaan alakautta jos sattuu homofobisia kavereita samaan lähtöön 😉Jos nyt kuvittelit, notta minä tunsin piston – ööö – nivusissani, niin erehdyit. Nykyisin pelkään sokettia enemmän kuin homoja. Jälkimmäisten kanssa olen oppinut tulemaan toimeen niin sanotusti yrityksen ja erehdyksen kautta; mikään inhimillinen ei ole vierasta. Soketti taas iskee aina yllättäen, ikään kuin juuri silloin, kun olet pahaa aavistamatta poimimassa saippuaa suihkun lattialta…
Mä nyt kovasti IHmettelen nuita housujenlikaantumiskommentteja tällä joka viittais nenälleen(kö?) kaatumiseen. Eihän tuossa huitaisussa kuitenkaan ole kyse eteenpäin menevän voiman vastustamisesta vaan ennemminkin alaspäin suuntautuvan voiman. Kai? Hä? Tä? Kö? Tällöin kyllä tuon vasenpan jalkan alaspäin kohistuva voima tullee arvoon arvaamattomaan(ko?). Tälle höpinälle ei auta kauhiasti massa-arvoa kyllä laittaa…
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 10:31:08)
Jos joku sitten sanoo, että hitterin tapa tuottaa voimaa lyöntiinsä on tehokkain, niin itse en ole asiasta samaa mieltä. Puhdas hyvin tehty ’swingeri’ on erittäin tehokas tapa tuottaa voimaa ja saada mailanpäännopeus korkeaksi. Väitteiden mukaan hyvä swingeri lyö pidemmälle kuin hyvä hitteri. Sanottakoon nyt kuitenkin, että mm. Tiger Wood:sin väitetään sekoittavan molempia tapoja keskenään. Tämä on kuulemma on mahdollista, mutta äärimmäisen haastavaa ja vaatii poikkeuksellisia kykyjä.
Tosiaan tuo Taigeri käyttää omassa swingissään noiden mainitsemiesi swingaus-tyylien sekoitusta. Jossain kai kutsutaan tota swingiä ns. four-barrell -swingiks. Ja niinku mainitsit, niin ilmeisesti peruspulliaiselle suht. haastava toteuttaa.
NimetönParti kirjoitti: (28.12.2006 15:11:35)
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 14:58:43)
Se mitä minä väitin, oli että on aivan sama onko draiverin nuppi kiinni narun päässä vai mailan varressa jos nupin nopeus on osumahetkellä sama. Pallo lentää yhtä pitkälle (normaalilla hyvällä osumalla)Johtuu se sitten mistä tahansa niin mitattu fakta on että Pallon lähtönopeus/mailanpään nopeus osumassa (=tehokerroin) vaihtelee eri pelaajilla välillä 1,1-1,5 (?).
Nappiosumallakaan tavan klubituuppari ei saa tehokerrointa taitavien lyöjien tasolle. Ei asia aivan noin yksinkertainen ole, että pallo lähtisi aina samalla nopeudella mailanpään nopeuteen nähden.Itse en ole muuta selitystä keksinyt kuin että oleellista on onko mailanpää kiihtymässä vai hidastumassa = tuottaako pelaaja mailanpäähän jarruttavaa vai kiihdyttävää voimaa osumahetkellä. Käytän tästä omassa kielenkäytössäni kentällä maalaistermiä ’oliko osumassa voimaa takana’. Voin olla metsässä pahastikin mutta eipä olisi eka kerta.
Siihen ’mitattuun faktaan’ en ota kantaa ennen kuin tällaisen näen. Se, että ’tehokertoimet’ pelaajilla ovat erilaiset taas ei ole mikään ihme ja se voi johtua monista eri asioista.
Käsitykseni mukaan, sillä onko mailanpää kiihtymässä vai hidastumassa ei pitäisi olla mitään merkitystä. Ainoastaan sillä mikä sen nopeus on osumahetkellä.
Myöskään sillä onko lyönnissä ’voimaa takana’ ei pitäisi vaikuttaa millään tavoin. Osumahetkeen kun ei tule eikä siitä katoa voimaa mihinkään.
P.S ja kaikkiin näihin väitteisiin myös sama ’metsä’ varauma 😉
Nimetöndata kirjoitti: (28.12.2006 15:11:33)
Vasen pakki kirjoitti: (28.12.2006 14:34:25)
Siis ts:n kommentti oli, että tulo/lähtönopeuden ero on ammattilaisilla pienempi, eli lapa säilyttää liike-energiansa paremmin läpi osuman.
Aika jännä ilmiö. Nimittäin huonolla osumalla mailanpää pitää nopeutensa parhaiten.
Näin minäkin sen järkeilisin eli samaa mieltä datan kanssa.
NimetönRifle kirjoitti: (28.12.2006 16:45:01)
data kirjoitti: (28.12.2006 15:11:33)
Vasen pakki kirjoitti: (28.12.2006 14:34:25)
Siis ts:n kommentti oli, että tulo/lähtönopeuden ero on ammattilaisilla pienempi, eli lapa säilyttää liike-energiansa paremmin läpi osuman.
Aika jännä ilmiö. Nimittäin huonolla osumalla mailanpää pitää nopeutensa parhaiten.
Näin minäkin sen järkeilisin eli samaa mieltä datan kanssa.
Pienenä lisäyksenä edelliseen, että en usko eroa olevan käytännössä juuri ollenkaan paitsi silloin kun verrataan erittäin hyviä ja erittäin huonoja osumia toisiinsa.
Mutta tämä on kyllä jo ihan mutua…
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 16:45:01)
data kirjoitti: (28.12.2006 15:11:33)
Vasen pakki kirjoitti: (28.12.2006 14:34:25)
Siis ts:n kommentti oli, että tulo/lähtönopeuden ero on ammattilaisilla pienempi, eli lapa säilyttää liike-energiansa paremmin läpi osuman.
Aika jännä ilmiö. Nimittäin huonolla osumalla mailanpää pitää nopeutensa parhaiten.
Näin minäkin sen järkeilisin eli samaa mieltä datan kanssa.
Mää taas ymmärsin tuon niin, että ammattilaisilla lapa säilyttää paremmin liike-energiansa kuin klubituupparilla. Ei kait siinä puhuttu notta millaisessa lyönnissä liike-energia säilyy parhaiten?
Tigerin omia arvioita swingistään löytyy esim täältä.
Tiger Tips
Niistä voi jokainen itse katsella tasojen määrää ym.Jamasa kirjoitti: (28.12.2006 17:11:51)
… Ei kait siinä puhuttu notta millaisessa lyönnissä liike-energia säilyy parhaiten?Jotenkin tämäkin sepustus näyttäis jäävän vajaaksi…
NimetönJamasa kirjoitti: (28.12.2006 17:11:51)
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 16:45:01)
data kirjoitti: (28.12.2006 15:11:33)
Vasen pakki kirjoitti: (28.12.2006 14:34:25)
Siis ts:n kommentti oli, että tulo/lähtönopeuden ero on ammattilaisilla pienempi, eli lapa säilyttää liike-energiansa paremmin läpi osuman.
Aika jännä ilmiö. Nimittäin huonolla osumalla mailanpää pitää nopeutensa parhaiten.
Näin minäkin sen järkeilisin eli samaa mieltä datan kanssa.
Mää taas ymmärsin tuon niin, että ammattilaisilla lapa säilyttää paremmin liike-energiansa kuin klubituupparilla. Ei kait siinä puhuttu notta millaisessa lyönnissä liike-energia säilyy parhaiten?
Eiköhän tässä ole ollut perusolettamana, että ammattilaiset lyövät paremmin ja puhtaampia osumia kuin klubituupparit.
Mutta mitäpä tässä toisten kirjoituksia tämän enempää tulkitsemaan. Ts kertokoon aikaan itse mitä tarkoitti.
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 16:41:50)
Siihen ’mitattuun faktaan’ en ota kantaa ennen kuin tällaisen näen. Se, että ’tehokertoimet’ pelaajilla ovat erilaiset taas ei ole mikään ihme ja se voi johtua monista eri asioista.Käsitykseni mukaan, sillä onko mailanpää kiihtymässä vai hidastumassa ei pitäisi olla mitään merkitystä. Ainoastaan sillä mikä sen nopeus on osumahetkellä.
Myöskään sillä onko lyönnissä ’voimaa takana’ ei pitäisi vaikuttaa millään tavoin. Osumahetkeen kun ei tule eikä siitä katoa voimaa mihinkään.
P.S ja kaikkiin näihin väitteisiin myös sama ’metsä’ varauma 😉
Tämä ’mitattu fakta’ ei ole mikään yksittäinen tutkimus vaan esim. jotkut näistä Launch Monitor-tyyppisistä vempamista osaavat mitata tehokertoimen. Itsekin jossain demossa pääsin sellaisella mäiskimään. ’On sen kapitalistinenkin tiere jo tunnustanstanu…’ 🙂
Ja tuohon selitysosastoni analysointiin ei pidä hirveästi ruutia tuhlata. Silkkaa arvailua ja kielikuvia joita käytän kun riuhtaisun jälkeen ihmettelen miksi joskus lähtee ja toisinaan taas ei… Tehokertoimista mumiseminen antaa minusta pelikavereille enempi analyyttisen ja uskottavan kuvan kuin jos manaisin esim liian löysää vartta ajurissa tai kun selkä on taas vähän jäykkä tai että aina käy näin kun kuu on nousevan Uranuksen päällä tai….
methodrami kirjoitti: (28.12.2006 10:10:31)
Kerronpa tässä saman jutun, joka löytyy myös kirjastani ja vastaa kysymykseen. Adriaan van Rensberg on eteläafrikkalainen mestari pituuslyönnissä. Pisin valvottu lyönti lähes 430 metriä.
Kysymys kuuluu; missä on pönkkäjalka ja miten ihmeessä voi lyödä niin pitkälle saamatta tukea maasta? Minun tulkintani on se, että hänen lyöntinsä (ainakin tässä tapauksessa) perustuu erittäin voimakkaasti alakehon ja yläkehon väliseen jännitteeseen, joka purkautuu yläkehon kiertona ja sitä kautta käsien suurena nopeutena.
Tämä purkautuminen tarkoittanee sitä, että alakeho on vetänyt downsvingissä ja jossain vaiheessa yläkehon kierto alkaa purkautua ja saavuttaa alakehoa. Kuinka sitten alakeho voi vetää, jos pitää seistä tasajalka-asennossa?
Kaiken kaikkiaan on hyviä juttuja. Itseäni mietityttää vertaukset Moe Normaniin, Ben Hoganiin, Jim Furykiin jne. Kaikki he kuitenkiin käyttävät samaa tekniikkaa hiukan eri ’seossuhteilla’.
Karkeamotorisella tasolla svingi koostuu kolmesta liikeosasta: Vartalon kierto selkärangan ympäri (ei nyt puututa enempää ala-/ylävartalon suhteisiin), käsien pystyliike yläs ja alas, ranteiden taitto ylös ja alas. Nämä kolme liikeosaa samaan aikaan toteutettuina muodostavat mailanpäälle liiketason, joka voi olla tosi pysty, jos käsien nosto- ja laskuliike on dominoiva (Jim Furyk) tai flatti, jos vartalon kierto on dominoiva (Moe Norman) tai siltä väliltä. Ranteiden taittoliike ja alastullessa rannekulman pito tehostaa svingin nopeudenmuodostusta ja tuo pituutta. Moe ei käytä juuri lainkaan, joten on tarkka ja lyhyt. Sergion rannekulma on terävä, joten lyönti on pitkä.
Se mikä liikeosien seossuhde kullekin sopii, riippuu kunkin hemmon fyysisistä ominaisuuksista. Kun siihen lisätään vielä hiukan persoonallisia pakkoliikkeitä, jokaiselle muodostuu omanlaisensa toistettaviss oleva tyyli. Kun oman svinginsä (millä tahansa seossuhteella) tuntee ja hallitsee, voi tulla todella hyväksi pelaajaksi. Siksi avainsana onkin tekniikan tosiasioiden ymmärtäminen ja oman svingin hallitseminen niin, että tietämykselliset syy-/seuraussuhteet toteutuvat käytännössä.
NimetönParti kirjoitti: (28.12.2006 18:09:04)
Tehokertoimista mumiseminen antaa minusta pelikavereille enempi analyyttisen ja uskottavan kuvan kuin jos manaisin esim liian löysää vartta ajurissa tai kun selkä on taas vähän jäykkä tai että aina käy näin kun kuu on nousevan Uranuksen päällä tai….Täysin samaa mieltä. Olen huomannut, että eivät ne varsi- ja huonopäivä selitykset oikein tahdo enää purra. Paljon parempi on manata erilaisia teho/kiihtyvyys -kertoimia ja esim. Magnus -efektin esiin vetäminen on tosi kova sana. Sillä selittää melkein minkä tahansa huonon lyönnin 😉
Jäsen XXL kirjoitti: (28.12.2006 15:20:14)
Jos nyt kuvittelit, notta minä tunsin piston – ööö – nivusissani, niin erehdyit. Nykyisin pelkään sokettia enemmän kuin homoja. Jälkimmäisten kanssa olen oppinut tulemaan toimeen niin sanotusti yrityksen ja erehdyksen kautta; mikään inhimillinen ei ole vierasta. Soketti taas iskee aina yllättäen, ikään kuin juuri silloin, kun olet pahaa aavistamatta poimimassa saippuaa suihkun lattialta…Tässä olet kyllä elämän peruskysymysten äärellä. Jos tekisi gallupin niin tuskin löydät niin homofobista peluria että hän ottaisi pelikaverikseen soketin jos vaihtoehtona olisi kierros homon kanssa.
Normaalipelurille tulos kentälle on aina se tärkein juttu ja sen takia pistetään pikkuseikat sivuun.
Oikeastaan tämä tulospainotteisuus on pelottavankin tärkeää. En edes uskalla ajatella sellaisen gallupin tuloksia missä kysyttäisiin mitä soketti-vaivainen olisi valmis tekemään päästäkseen loppuiäkseen soketista eroon…
Parti kirjoitti: (28.12.2006 18:29:19)
Oikeastaan tämä tulospainotteisuus on pelottavankin tärkeää. En edes uskalla ajatella sellaisen gallupin tuloksia missä kysyttäisiin mitä soketti-vaivainen olisi valmis tekemään päästäkseen loppuiäkseen soketista eroon…
Tämä nyt ei liity mitenkään tämän ketjun aiheeseen mutta…
Tuosta tuli mieleen, että joskus muinoin kysyttiin erilaisia kysymyksiä ammattilaisilta ja yksi oli se, että kumman jättäsivät pois, seksin vai golfin.
Ja jos oikeen muistan niin aikas tasaseen jakaantui vastaukset ja olikohan se itse Nick ’late draw’ Faldo joka vastasi notta golfin voisi jättää paitsi…paitsi…jos saisi pitää orgastisen i3-lyönnin :).Muistaako joku miten tämä meni oikein 😀
Minun puolestani tämän homostelun kanssa saa toimia nyt ihan miten tahansa; hassahtaa ny vaikka naisen näköiseen mieheen tai sitten vaikka retkahtaa johonki Butchiin. Mutta elkää ny hyvät miähet viljelkö tuota sanaa nuin ääneen!!! Laittakaa vaikkapas asteriskeja stratekisiin paikkoihin tai johonkin. Kunhan ette tuota ääneen lausu ja koko forumille huonoo onnea manaa. Täm o pahempi juttku ko peilin särkymine. Nii!
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 17:23:51)
Jamasa kirjoitti: (28.12.2006 17:11:51)
Rifle kirjoitti: (28.12.2006 16:45:01)
data kirjoitti: (28.12.2006 15:11:33)
Vasen pakki kirjoitti: (28.12.2006 14:34:25)
Siis ts:n kommentti oli, että tulo/lähtönopeuden ero on ammattilaisilla pienempi, eli lapa säilyttää liike-energiansa paremmin läpi osuman.
Aika jännä ilmiö. Nimittäin huonolla osumalla mailanpää pitää nopeutensa parhaiten.
Näin minäkin sen järkeilisin eli samaa mieltä datan kanssa.
Mää taas ymmärsin tuon niin, että ammattilaisilla lapa säilyttää paremmin liike-energiansa kuin klubituupparilla. Ei kait siinä puhuttu notta millaisessa lyönnissä liike-energia säilyy parhaiten?
Eiköhän tässä ole ollut perusolettamana, että ammattilaiset lyövät paremmin ja puhtaampia osumia kuin klubituupparit.
Mutta mitäpä tässä toisten kirjoituksia tämän enempää tulkitsemaan. Ts kertokoon aikaan itse mitä tarkoitti.
Niin ,notta juu… täyty tuossa reilu sata kuvaa katsella huippupelaajista eri aikakausilta, ettei luottanut vain lukemaansa. On kuvia sadan vuoden takaa ja siitä läpi aina meidän päiviimme asti. tietyt asiat ovat säilyneet eri aikakausien huippujen tekemisessä…
Siis tarkoitin juuri tuota lavan nopeuden säilymistä mahdollisimman hyvänä läpi koko osuman. Senhän voi tietty mieltää niinkin, että osuman aikana on liikenopeuden suhteessa kasvettava, koska palloon purkaantuu suuri osa energiasta.
Heitänpä tuosta lainauksen Hebronilta:
’Often, when a player believes extra yards come from only making the clubhead go faster, it can cause the clubheap pass the players hands before impact. This causes a great loss of force…… // If Your goal is more distace, find the way to keep the mass of the clubhead ehind Your hands and You will have more force on the ball at the impact and a longer ball flight.
Ainakin ammattilaisille on tuttu käsite ’potentiaalinen energia’ Nimitykseen ei tarvitse tarttua sen enempää, mutta sillä tarkoitetaan yleisesti tässä yhteydessä oikean ranteen ja jopa kyynärvarren kulman säilymistä niin, että niiden ojentumisen voima on käytettävissä vastustamaan pallon osumaan tulon rekyyliä. Toisin sanoen mailalla on tuossa tilanteessa eniten tukea takana. Vanhentunut (joskin edelleen yleinen)uskomus on, että vapaana liikkuva mailanpää olisi niin voimakas, että pallon rekyyli ei sen liikenopeuteen vaikuttaisi osuman aikana. Tämä on selitys siihen, miksi toiset alhaisemmalla lapanopeudella saavat pallolle suuremman lähtönopeuden (=paremman hyötysuhteen) Koittakaapa vaikka taivuttaa mailan vartta jotain estettä vasten, niin huomaatte ison eron, onko lapa käsien tasolla vai takana.
Tuohon samaan asiaan liittyy sekä vasemman puolen tuki, että pään siirtyminen osumassa kohteesta pois päin. Samalla sivulla on kuva Hoganista, Tigrusta ja Sneadista. On toki satoja muitakin, mutta noista yhteisenä asiana näkyy heti, että vartalo on kallistunut kohteesta pois päin ja pää jokseenkin oikean polven kohdalla. Aivan saman ilmiön voitte nähdä muissakin lajeissa.
Olen tuota teosta ennenkin mainostanut, mutta Hebronin Golf swing secrets and lies, on parhaita lajia käsitteleviä kirjoja joka on käsiini joutunut. Hemmetisti kuvia tukemassa väitteitä, eikä silti juurikaan omia näkemyksiä, vaan toteamuksia kuvien perusteella.
Romuttaa samalla muutaman muun kirjan tavoin hyvin suuren osan vanhoista uskomuksista, jotka ovat levinneet ja jääneet henkiin niiltä ajoilta, jolloin hyvät pelaajat välittivät omia tuntemuksiaan eteenpäin, ilman että faktatietoa oli saatavilla.Ainoo mistä oon katkera, että edelleen herra tarjoo varmaan vaan Fukkelle lounaan vaikka mä sitä näin tehokkaasti mainostan 🙂
Yllättävän paljon on tuon kirjan asioita tuonne sivuilleenkin laittanut:
Nimetönts kirjoitti: (28.12.2006 20:23:25)
Niin ,notta juu… täyty tuossa reilu sata kuvaa katsella huippupelaajista eri aikakausilta, ettei luottanut vain lukemaansa. On kuvia sadan vuoden takaa ja siitä läpi aina meidän päiviimme asti. tietyt asiat ovat säilyneet eri aikakausien huippujen tekemisessä…
Siis tarkoitin juuri tuota lavan nopeuden säilymistä mahdollisimman hyvänä läpi koko osuman. Senhän voi tietty mieltää niinkin, että osuman aikana on liikenopeuden suhteessa kasvettava, koska palloon purkaantuu suuri osa energiasta.
Heitänpä tuosta lainauksen Hebronilta:
’Often, when a player believes extra yards come from only making the clubhead go faster, it can cause the clubheap pass the players hands before impact. This causes a great loss of force…… // If Your goal is more distace, find the way to keep the mass of the clubhead ehind Your hands and You will have more force on the ball at the impact and a longer ball flight.
Ainakin ammattilaisille on tuttu käsite ’potentiaalinen energia’ Nimitykseen ei tarvitse tarttua sen enempää, mutta sillä tarkoitetaan yleisesti tässä yhteydessä oikean ranteen ja jopa kyynärvarren kulman säilymistä niin, että niiden ojentumisen voima on käytettävissä vastustamaan pallon osumaan tulon rekyyliä. Toisin sanoen mailalla on tuossa tilanteessa eniten tukea takana. Vanhentunut (joskin edelleen yleinen)uskomus on, että vapaana liikkuva mailanpää olisi niin voimakas, että pallon rekyyli ei sen liikenopeuteen vaikuttaisi osuman aikana. Tämä on selitys siihen, miksi toiset alhaisemmalla lapanopeudella saavat pallolle suuremman lähtönopeuden (=paremman hyötysuhteen) Koittakaapa vaikka taivuttaa mailan vartta jotain estettä vasten, niin huomaatte ison eron, onko lapa käsien tasolla vai takana.
Tuohon samaan asiaan liittyy sekä vasemman puolen tuki, että pään siirtyminen osumassa kohteesta pois päin. Samalla sivulla on kuva Hoganista, Tigrusta ja Sneadista. On toki satoja muitakin, mutta noista yhteisenä asiana näkyy heti, että vartalo on kallistunut kohteesta pois päin ja pää jokseenkin oikean polven kohdalla. Aivan saman ilmiön voitte nähdä muissakin lajeissa.
Olen tuota teosta ennenkin mainostanut, mutta Hebronin Golf swing secrets and lies, on parhaita lajia käsitteleviä kirjoja joka on käsiini joutunut. Hemmetisti kuvia tukemassa väitteitä, eikä silti juurikaan omia näkemyksiä, vaan toteamuksia kuvien perusteella.
Romuttaa samalla muutaman muun kirjan tavoin hyvin suuren osan vanhoista uskomuksista, jotka ovat levinneet ja jääneet henkiin niiltä ajoilta, jolloin hyvät pelaajat välittivät omia tuntemuksiaan eteenpäin, ilman että faktatietoa oli saatavilla.Ainoo mistä oon katkera, että edelleen herra tarjoo varmaan vaan Fukkelle lounaan vaikka mä sitä näin tehokkaasti mainostan 🙂
Yllättävän paljon on tuon kirjan asioita tuonne sivuilleenkin laittanut:
Arvasin, että sinulla on mielessä ne Hebronin väitteet. On kutenkin hyvä muistaa, että se on vain yhden henkilön näkemys asiasta ja että ammattilaisia on monenlaisia.
Ohessa linkki erääseen toisenlaiseen ja tuoreempaan (tieteelliseen) näkemykseen samasta asiasta. Siinä todistetaan varsin pitävästi, että mitään sellaista ’osuman tulon rekyyliä’ei ole olemassakaan… tai on mutta sen vaikutus on mitätön.
Tätä väittämää on muuten yritetty kumota useammalta taholta varsin kiihkeästi viime aikoina, sillä se romuttaa eräitä uusia teoriota. Näissä yrityksissä ei ole ainakaan toistaiseksi onnistuttu, joten tämän parempaa tietoa asiasta ei pitäisi löytyä 😉
Ei se kyllä Hebronin ajatus ole. Kyllä tuohon löytyy hyvin paljon muitakin viitteitä.
50g:n pallolla on kiistatta vastusta noissa nopeuksissa, ja toinen kiistaton asia on, että pelaajilla on mitattu suuria eroja lavan nopeuden putoamisessa osuman aikana. Parhailla se putoaa vain noin 20% mutta yli 40%:n pudotuksia on nähty hyvilläkin pelaajilla.
Pirusti oli hianoja kaavoja juu…. se ei tuolleen pikaisesti selvinny, että oliko koko mailaan (ja siitä käsiin) kohdistuvaa restistanssia mitattu, vaiko varteen kohdistuvaa.
No kahtellaan lisää kevään mittaan kun saadaan vähän tuloksia ulos…
Nimetönts kirjoitti: (28.12.2006 21:20:16)
Pirusti oli hianoja kaavoja juu…. se ei tuolleen pikaisesti selvinny, että oliko koko mailaan (ja siitä käsiin) kohdistuvaa restistanssia mitattu, vaiko varteen kohdistuvaa.
No kahtellaan lisää kevään mittaan kun saadaan vähän tuloksia ulos…
Eipä sillä ole paljoa merkitystä mihin se resistanssi on katsottu kohdistuvaksi jos sitä ei ole 😉
Mutta katsellaan kuinka asia menee eteenpäin. Pystyytkö joku todistamaan tämän väittämän vääräksi ja muuttuvatko vanhat käsitykset asiasta…
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › TasoSwingi