-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pelaamattoman ysin kaava käy minunkin järkeeni, vaikka aiempaa mallia ankarampi onkin. Sen sijaan 10-17 pelatun reiän kaava tuottaa mielestäni toistuvasti perusteettoman ankaria lopputuloksia.
En tiedä millainen 10-17 pelatun reiän kaava on, mutta maalaisjärjellä ajatellen periaatteen luulisi olevan sama mikä pelaamattoman ysin kaavassa näyttää olevan: tasoitustulokseksi pelaamattomilta rei’iltä tulee se, mikä tilastolaskelmien perusteella yhtä monelta pelatulta reiältä keskimäärin tulee pelaajan tasoituksesta riippuen. Kun se yhdeksältä pelaamattomalta reiältä on 0,52 * tarkka hcp + 1,2 = X, niin kahdeksalta pelaamattomalta reiältä sen luulisi olevan 8/9 * X, seitsemältä pelaamattomalta 7/9 * X … jne. Mielestäni näin olisi OK, mutta mikä on totuus?
Tasoitusmääräyksissä kirjoitetaan, että
– Odotettu tasoitustulos rei’ille, joita ei ole pelattu, lasketaan pohjautuen tasoitukseen ja _kentän_vaikeuteen_.
– Tasoitustulos rei’iltä, jotka pelaaja on pelannut, lasketaan todellisten tulosten ja _reiän_vaikeuden_ perusteella.
– Pelattujen reikien tasoitustulos yhdistetään odotettuun tasoitustulokseen, jotta saadaan 9 tai 18 reiän tasoitustulos.Tästä voisi päätellä, että pelaamattomien reikien vaikeus ei vaikuta niiltä saatavaan odotettuun tulokseen, vaan kentän yleinen vaikeus. Jos jää pelaamatta muutama pelaajan taitotasoon verraten helppo reikä, pelaajaa saatetaan rokottaa kentän yleisen vaikeuden kautta?
”Onko näillä sitten oikeasti mitään merkitystä, niin ei. Mutta mielenkiintoista pohdiskeltavaa!”
Juuri niin. Itsekin jäin vielä pohdiskelemaan. Erityisesti kiinnosti kysymys: ”Augusta National takatiiltä, vai paikallinen par3 kenttä etutiiltä?” Minulle lähin sloupattu par3 löytyi Tammisaaresta.
Alla laskelmat pelaajalle, joka pelaa etuysin tai takaysin mahdollisimman lähelle omaa tasoitustaan hcp:llä 15,0. Tällöin pelatun ysin tasoitustulos on mahdollisimman lähellä arvoa 7,5. Pelaamattoman ysin tasoitustulos saadaan ”tutulla” kaavalla. Hcp:llä 15,0 se on kentästä ja tiistä riippumatta 9,0.
Augustan etuysi takatiiltä:
(x-37, 3)x113/130 = 7,5, => x = 45,9
Augustan takaysi takatiiltä:
(x-37,6)x113/142 = 7,5, => x = 47,0x = se lyöntimäärä (korjattu bruttotulos), jolla pelatun puolikkaan tasoitustulokseksi saadaan hcp:n puolikas (tässä 7,5).
Teroreettiset lyöntimäärät pelatuille yseille ovat 45,9 ja 47,0. Etuysillä hcp:llä 15,0 pelaava pääsee siis 46 lyönnillä lähimmäksi omaa tasoitustaan ja takaysillä 47:llä. Tasoitustulokseksi 18 reiälle tulee Augustassa siten n. 7,5 + 9,0 = n. 16,5 riippumatta siitä, kumman kenttäpuoliskon pelaa.
Eken par3, 9 reikää:
(x-25,3)x113/74 = 7,5, => x = 30,2 -> 30Ekessä 18r:n tasoitustulos on niin ikään n. 7,5 + 9,0 = n. 16,5 (tietenkin), mutta ysin pelaaminen omaan pariin vaatii huomattavasti vähemmän lyöntejä kuin Augustassa. Miksi siis lentäisi rapakon taakse, kun Ekeen pääsee helposti omalla autolla, eikä edes peliaikaa tarvitse varata…
Onko ilta liian pitkällä ja en nyt siksi hoksaa jotain, vai onko tuossa kaavassasi kuitenkin virhe?
Tasoitus taitaa mennä kaavalla (korjattu lyöntimäärä-CR)x(113/SR) ja tietysti PCC mutta jätetään se tässä huomiotta.
Otetaan esimerkiksi 100 lyöntiä, CR=70, ja SR=130
Golfliiton sivuilta löytyvällä laskukaavalla saadaan:
(100-70)x(113/130)=26,0
Mutta tuolla yllä käyttämälläsi tulee:
(100-70):113×130=35,5Mutta kuten sanottua, ilta on jo pitkällä. Aamulla tämä ehkä aukenee paremmin. 🙂
Kiitos tarkkaavaisuudesta, PuurPatti. Korjailin viestiäni. Toivottavasti sain virheet poistettua.
Kaivoin vähän historiaa esiin vajaiden kierrosten osalta. Löysin pari esimerkkiä Lakistosta, jossa jäänyt kierros kesken illan pimennyttyä liian aikaisin.
Tasoituksen ollessa 22.3 pelaamattomille rei’ille tuli keskimäärin par + tasoituslyönnit + 0,6 lyöntiä. Kun taas tasoituksella 20.0 pelaamattomille rei´ille tuli keskimäärin par + tasoituslyönnit + 0,55 lyöntiä. Eli kyllä se reagoi pelaajan tasoitukseen.
Kun tätä vertaa aikaisemmin käytössä olleeseen malliin, jossa ekalle pelaamattomalle tuli nettobogey ja lopuille nettopar, niin aika äkkiä voi todeta uuden laskentakaavan olevan huomattavan paljon ankarampi. Keskimäärin voisi sanoa, että jos pelaamattomia reikiä on enemmän kuin kaksi, niin uusi malli ”rankaisee”.
Tähän liittyen muuten erikoinen havainto eBirdien toiminnasta. Sehän on näyttävinään koko kierroksen laskennallisen lyöntimäärän tuloskortin yhteydessä, esim. 94/74*. Mutta jos laskee tuolla ylempänä esitetyllä kaavalla tasoitustuloksesta takaisinpäin, niin ilmeneekin laskennassa käytetyn suurempaa kokonaislyöntimäärää kuin tuo 94 (itse asiassa 94 muuten on par + tasoituslyönnit niille pelaamattomille rei´ille). Omassa tapauksessani se laskennassa käytetty arvo taisi olla 96,2 lyöntiä, joka on neljälle reiälle juurikin edellä mainittu 0,55 ylimääräistä lyöntiä per reikä. Aika erikoista ettei se laskennassa käytetty arvioitu kokonaislyöntimäärä ole lainkaan näkyvillä, vaikka sen pystyy halutessaan jokainen selvittämään.
Vanhaan verrattuna uusi malli kyllä rankaisee, mutta ysejä pelattaessa ero näyttää jäävän aika pieneksi. (10-17 reiän kierroksiin en ota kantaa, koska en tunne laskentamenetelmää).
Esimerkkinä Lakistossa keltaisilta (56) pelattu 9r tasoituskierros (etu-tai takaysi). CR/SR etuysillä 34,9/136, takaysillä 35,7/138.
Uusi malli
Jos hcp = 22,3, niin pelaamattomalta ysiltä tasoitustulos = 0,52×22,9 + 1,2 = 12,80 riippumatta siitä kumpi ysi jää pelaamatta.Vanha malli
Pelaamattomalta ysiltä tuli 17 bogipistettä, joka Lakistossa hcp:llä 22,3 tuli 50 lyönnillä sekä etu- että takaysiltä. Tällöin– tasoitustulos etuysiltä:
(50 – 34,9) x 113 ÷ 136 = 12,55– tasoitustulos takaysiltä:
(50 – 35,7) x 113 ÷ 138 = 11,71Erotukset (uusi – vanha):
– etuysi pelaamatta: 12,80 – 12,55 ≈ 0,3
– takaysi pelaamatta: 12,80 – 11,71 ≈ 1,1
– erotuksien keskiarvo ≈ 0,7Jos hcp oli 20,0, niin 17 pb vaati etuysiltä 48 ja takaysiltä 49 lyöntiä. Tasoitustulokset vastaavasti 10,88 ja 10,89. Uudessa mallissa tasoitustulos molemmille yseille 11,6. Erotus (uusi – vanha) ≈ 0,7.
Jos hcp oli 5,0, niin 17 bp saatiin etuysillä 39 lyönnillä ja takaysillä 40 lyönnillä, jolloin tasoitustulokset olivat vastaavasti 3,41 ja 3,52. Uudella tavalla 0,52×5+1,2 = 3,8. Erotus (uusi – vanha) ≈ 0,3-0,4.
Jos em. kierrosten tasoitustulokset (18r) mahtuisivat 8 parhaan joukkoon, niin uuden mallin vaikutus itse tasoitukseen olisi korkeintaan +0,1 vanhaan malliin verrattuna.
Laskin tasoitustulokset vanhan käytännön mukaisesti myös Augustan takatiille ja Eken par3:lle, kun hcp = 15,0.
Augustan takatiin etuysillä 17 pb ansaitaan em. tasoituksella 47 lyönnillä ja takaysillä 48 lyönnillä, jolloin tasoitustulokset ovat vastaavasti 8,43 ja 8,28.
Eken 9-reikäisellä par3:lla hcp:llä 15,0 pelaava saa käyttää 17 bogipisteeseen vain 31 lyöntiä => tasoitustulos 8,70.
Uuden mallin mukaisesti pelaamattoman ysin tasoitustulos on molemmilla kentillä 9,00, kun hcp = 15,0.
Kummallakin kentällä pelaamattoman ysin tasoitustulosten erotus (uusi – vanha) mahtuu ≈ 0,7 sisään.
Rock. 9 väylää, pelasin kenttä hcp+1. Tulos oli kenttä hcp +2,5. Yhdeksän reikäisellä ei tehdä tulosta. Ehkä sen pitää olla noin. Ihmettelin vaan kun siellä ei ole mitään toista ysiä jonka olisi voinut jättää pelaamatta.
”ei ole mitään toista ysiä jonka olisi voinut jättää pelaamatta.”
Eikös Rockilla ole 18 reikäiselle myös hcp määritelty, se on 2*9r kierroksia = 18r.
Olen pelannut 2*9r kierroksia maailmalla ja usealla etu- ja takaysi pelataan eri tiipaikoilta kuitenkin siten, että molempien ysien kierros on suunnilleen yhtä pitkä/vaikea. Hieno kenttä on esimerkiksi Jebel Ali Dubain eteläosissa (joka on siis täysmittainen 9r par35). Tämä ei tarvitsisi uusia tiipaikkoja, vaan tuloskortin, jossa olisi sekoitettu nykyisiä tiipaikkoja.
Heska: pelasit vain ”etuysin”. ”Takaysiltä” (= toinen kierros) saat tasoitustuloksen x = 0,52 * hcp + 1,2. Jos tuo kenttä hcp + 2,5 oli eBirdien ilmoittama tasoitustulos, niin se oli 18r:n tasoitustulos ja sisältää x:n.
Eli ysejä pelaavaa vähän rangaistaan puuttuvasta toisesta puolikkaasta. En silti valita, tuo Rock oli kauden harvoja ysejä. Ensin luulin että aika hyvä kierros kun vain yksi lyönti lipsahti yli oman parin mutta sitten se olikin 2,5. Ehkä se on kohtuullista ettei yseillä voi kikkailla. Joskus mulla menee niin että toinen ysi voi olla ihan pska ja toinen loistava mutta laitan silti molemmat samaan kierrokseen kun niin on pelattu.
Hämärä muistikuva on että Portugalin Algarvessa Gramachon kenttä oli sellainen että oli kahdet teepaikat samalle väylälle, en muista oliko eri lippujen paikatkin. Nyt en tiedä onko enää.
Kaava antaa puuttuvasta puolikkaasta tasoitustulokseksi (0,02 x tarkka tasoitus + 1,2) suuremman arvon verrattuna puolikkaan tarkkaan tasoitukseen. Esim. jos tarkka tasoitus = 15,0, niin puuttuvan puolikkaan tasoitustulokseksi määräytyy 0,02 x 15 + 1,2 = 1,5 suurempi arvo, kuin puolikkaan tarkka hcp, eli 15,0/2 + 1,5 = 9,0.
Nähdäkseni tarkoituksena on, että puuttuvan puolikkaan tasoitustuloksen tulee olla se, mitä pelaajat keskimäärin puolikkaalta saavat*, eikä puolikkaan tarkka tasoitus, joka vain silloin tällöin saavutetaan tai alitetaan, jos tasoitus on kohdallaan. Jos näin on, niin mielestäni kyse on mieluummin ”rangaistuksesta”, kuin varsinaisesta rangaistuksesta.
”Ehkä se on kohtuullista ettei yseillä voi kikkailla.”
Juuri näin.
(* Tilasojen mukaan ”keskiarvokierroksen tulos on noin kolme lyöntiä tasoitusta korkeampi, jos tasoitus on kohdallaan.” Tässä kierroksella tarkoitetaan luonnollisesti täyttä kierrosta ja tasoituksella täyden kierroksen tarkkaa tasoitusta. Puolikkaalle puolet molemmista.)
Kuuntelin nyt hieman viiveellä tuon Golfpisteen podcastin aiheesta ja mielestäni toimittajat ilmeisen tahattomasti osoittivat omaa toimintaansa kuvaillessaan, miksi PCC ei tunnu toimivan silloin kuin olosuhteet ovat vaikeat. Tomittaja 1 ”jättää kortin silloin kun hänen tuloksensa tuntuu vastaavan sitä, mikä hänen pelitasonsa omasta pitäisi olla ja jos on viitsinyt yrittää loppuun asti koko kierroksen” ja toimittaja 2 ”ei jätä korttia jos on vaikeat olosuhteet tai illalla mennyt myöhään tai fiilis ei muuten vaan tunnu hyvältä tai kenttä ei ole läpikotaisiin tuttu”. No, noin tekee varmasti aika moni muukin pelaaja. Joten sitten kun olisi ne oikeasti vaikeat olosuhteet kentällä niin tasoituskortin jättävät ainoastaan sinä päivänä olosuhteisiin nähden poikkeuksellisen hyvin pelanneet plus pieni joukko meitä niuhoja jotka jättävät kortin joka kierroksesta. Kun PCC lasketaan vain jätetyistä tasoituskierroksista niin tuollaisena vaikeana päivänä jätettyjen korttien tuloskeskiarvo ei korreloi alkuunkaan sen kanssa, miten siellä kentällä on valtaosa pelaajista oikeasti pelannut. Tai sitten kortteja jätetään jopa niin vähän, että PCC:tä ei lasketa sille päivälle ollenkaan.
Ja tämän takia ainakin minä olen nykyisen systeemin viiden vuoden aikana saanut positiivisen PCC:n tasan yhden kerran yhteensä noin 200 tasoituskierroksella, vaikka olisi kuinka kentällä poikittain tulevaa sadetta tai negatiivinen ”sää tuntuu kuin” -lämpötila. Ja siksi myös nuo PCC -1:t ärsyttävät – systeemi tuntuu toimivan vain pelaajaa rankaisevaan suuntaan. Olisin ihan valmis luopumaan PCC:stä kokonaan – systeemi toimisi jos jokainen pelaaja jättäisi jokaiselta kierrokselta tasoituskortin, mutta tämä ei ole mitenkään realistinen skenaario.
Itsellä samoja kokemuksia, kuin Sport Goofylla.
Pelanut vuosikausia, säästä riippumatta ja jätän jokaisen kierroksen jälkeen siitä tasoituskortin.En muista koskaan nähneeni PCC plus kierrosta.
Sen sijaan PCC-miinuksia useita, esimerkiksi viimeisien 20 kierroksen joukossa niitä on kolme kappalettaPCC = /C stä
Händärihuijarijutussa Mika W loihe lausui:
”Perusidea tasoituksessa on se, että tasoitus ei kuvaa sitä tulosta, joka golfarin tulisi pystyä pelaamaan joka kerta, vaan hänen potentiaalista huipputulostaan.
Wikströmin mukaan keskiarvokierroksen tulos on noin kolme lyöntiä tasoitusta korkeampi, jos tasoitus on kohdallaan.”Tällöin toimittajat toimivat juuri oikein. Toisaalta totta että eihän tuo PCC toimi silloin järkevästi. Mun mielestä se toimii vain kisoissa kun kaikki kortit jätetään. Muuten ei.
Tuosta lainauksesta kyllä seuraa että te jotka jätätte kaikista kierroksista tasoitustuloksen, olette epäiltyjä händäri huijareita koska se ei ole teidän potentiaalinen huipputulos vaan keskiarvo. Tasoituksenne on siis liian korkea. Ja kuten monet muutkin meistä, me ei olla oikein ymmärretty mikä se HCP on.
Nyt Heska olemme eri mieltä tästä. Tuo Wickströmin lainaus tarkoittaa minun käsittääkseni sitä, että se kaava, jolla tasoitus lasketaan, tuottaa omista kierrostuloksista tasoitusluvun, joka on muutaman lyönnin keskiarvotulosta matalampi. Ei sitä, että pelaajan tulisi jättää vain hyviltä kierroksilta kortti. Muutenhan tasoituksen laskemiseen tarvittaisiin yksinkertaisimmillaan vain yksi kierros, se elämän paras suonenveto vuodelta miekka kivessä? Koska kaikki muut kierrokset tuota omaa enkkaa lukuunottamatta ovat huonompia eivätkä siten kuvasta sitä potentiaalia, joka pelaajalla on yhden kerran uralla realisoitunut.
Se voi olla noinkin, voin olla väärässä. HCP joka on on 20:n viimeisimmän tasoitustuloksen joukosta 8:n parhaan tasoitustuloksen keskiarvo on varmaan parempi kuin kaikkien tulosten keskiarvo.
Toisaalta mitä tuokin tarkoittaa kun sanotaan ”joka golfarin tulisi pystyä pelaamaan joka kerta”. Jos pelaaja onnistuu pelaamaan nolla bogi pistettä joka reiäiltä, siitä ei huonommaksi ainakaan voi päästä eli varmasti pystyy siihen aina.
Tämä kertoo vaan siitä että hcp on aika epämääräinen, hieman ”sinnepäin” oleva luku, ei missään nimessä mikään absoluuttisen tarkka ja PCCn heiluttelu ei normaalisti toimi. Kisoissa ja silloin kun kentällä on jokin helpotus ja halutaan siti olla tasoituskelpoinen. Vaikka niin että jostain syystä esim yksi par5 onkin lyhennetty par4:ksi. Siihen tuo voisi olla kätevä parametri tai säätö. Ellei muita tilapäissäätöjä ole.
Olisi ainakin hyvä jos kaikilla olisi sama käsitys ja tapa toimia mutta siihen emme taida päästä. Jotain kehitystä voisi tulla, mutta ihmiset pelaavat niin eri määriä kierroksia per vuosi. Helppo jåttää kortti jos pelaa 20 kierrosta mutta jos pelaa 200 niin jaksaako niitä kaikkia laittaa ja onko sillä merkitystäkään.
Otetaanpa tähän hieman normaalijakaumamatematiikkaa, mikä lienee ollut pohjana asetettaessa näitä laskentakaavoja:
1) kahdeksan parhaan keskiarvo 20 joukosta on hcp = m – 0.93*s, missä m on slopetasoituksen mukaisen tuloksen x jakauman odotusarvo ja s hajonta (slopetasoituksen mukainen tulos tarkoittaa x = (tulos-CR)*113/slope))
2) tämä edellyttää, että pelaaja jättää kaikista kierroksistaan kortin; jos esimerkiksi joka kolmas kertaa ei jätä, kun “ei ole jaksanut yrittää loppuun asti” tai muulla tuloksen mukaan valikoivalla tavalla, hänen tasoituksensa on paras 30 kierroksen joukosta ja siten parempi kuin sen pitäisi olla eli hcp = m – 1.196*s;
3) todennäköisyys sille, että tulos x < hcp eli pelitulos on parempi kuin tasoitus on m:stä ja s:stä riippumaton eli noin 17%; pelaaja pelaa siis alle tasoituksensa harvemmin kuin joka viides kerta (tuo 8 parasta 30:stä pelaa alle tasoituksensa vain noin 13% kierroksista)
4) pelaamattoman ysin tulokseksi haluttaisiin asettaa m/2 eli hcp/2+0.465*s; miksi?
4a) yksi vaihtoehto olisi estimoida hajonta s pelaajan tuloshistoriasta viimeisen 20 kierroksen ajalta
4b) toinen (valittu) vaihtoehto on mallittaa s lineaarisena funktiona hcp:stä; tämän tuloksena on siis päädytty siihen, että hcp/2+0.465*s = 0.52*hcp +1.2, josta takaperin laskien on hajonnan sanottu riippuvan tasoituksesta seuraavasti: s = 0.043*hcp + 2.58 (yllättävän pieni riippuvuus hcp:stä!?)
4c) koska m on odotusarvo slopetasoituksen mukaiselle tulokselle, sitä ei enää korjailla kentän slopen mukaanTulosjakaumat eivät tietenkään ole normaalijakaumia, mutta jotain näkökulmaa tämä tarjonnee. Toivottavasti laskin oikein…
Tasoitusjärjestelmän yhteydessä ollaan paljon keskusteltu siitä, miten kortteja pitäisi jättää. Ainakin seuraavia näkemyksiä on esitetty
1. kaikilta kierroksilta kortin, myös vajailta kierroksilta ja myös ulkomaisilta
2. kaikilta kotimaisilta kierroksilta, muttei ulkomailla pelatuista
3. vain kilpailukierroksilta (varsinkin, jos niitä tulee riittävästi: 20+ vuodessa)
4. myös harkkakierroksilta (vaikka ei pelaisikaan ihan tasoitussääntöjen mukaan: ei reikään asti, myös terapiapalloja, mulligani jne)
5. vain ne kierrokset jotka alentavat omaa tasoitusta (oman egon vuoksi ja myös päästäkseen kiertueille)
6. vain ne kierrokset, jotka nostavat tasoitusta (jotta pärjäisi paremmin hcp-kierroksilla)
7. vain normaaleilla keleillä pelatuista kierroksilta (ei esim. syksyn myrskyssä tai sateessa tai kun griinit on holkitettu, tms)Ja sitten on tasoitukset jotka on pelattu vuosia sitten. Joskus muistaakseni piti jättää tietty määrä tuloksia vuodessa jotta tasoitus oli aktiivinen. Sellaista ei taida olla enää.
Nyt olen tutkinut asiaa ja kyllä juttu on näin notta:
WHS:n ajatus on, että kaikki kierrokset, jotka pelataan ”tasoituskelpoisesti”, pitäisi kirjata tasoituskierroksina.
Harkkakierroksella voi testata uutta mailaa, pelata kahdella pallolla, antaa reikiä, käyttää mulliganeja tms. Muutama huono kierros menee läpi ilman että vaikuttaa mihinkään. Miten tämä sitten käytännössä vaikuttaa mihinkään, jos ei ennen kierrosta päätä pelaavansa tasoituskierroksen ja pysy siinä eli pelaa sääntöjen mukaan.Pitäisikö ennen kierrosta laittaa rasti ruutuun jota ei voisi muuttaa enää myöhemmin. Oliko Gamebookissa jotain tuollaista, en muista.
Periaatteena on, että jätetyt kortit ovat edustava otos pelaajan tulosjakaumasta. Mitä suurempi määrä kortteja, sitä pienempi epävarmuus jakaumaparametrien estimaateissa. Kun useilla pelaajilla tuo jakauma muuttuu ajassa (parempaan tai huonompaan suuntaan), tiheästi jätetyt kortit päivittää jakaumaa parhaiten.
Tämän perusteella olennaista on, että ennen kierroksen alkua on päätetty, jätetäänkö kortti tai ei niin, että saavutettu tulos ei vaikuta päätökseen.
P-P:n vaihtoehdoista:
1:paras
2:hyvä
3: hyvä mutta päivittyy hitaasti kehittyvällä pelaajalla
4: sama kuin 1 jos tulos lasketaan sääntöjen mukaisesti
5&6: huono
7: melko hyvä, mutta huonompi kuin1-4Itse jätän kaikki kortit kesäkuun alun ja syyskuun puolivälin välillä. Tämä jakso on ”varsinainen pelikausi”, muu aika on ”harjoituskautta.
Pelaamattomia ysejä pelataan vähän, joten ajattelin kirjoittaa siitä vielä vähän.
Väsäilin pelaamattoman ysin vanhalle käytännölle (=pelaamattomasta ysistä 17 bogipistettä) matemaattisen mallin. Tällainen oli tulos:
Pelaamattoman ysin tasoitustulos vanhan käytännön mukaan = 0,50*hcp + 113/SR, jossa hcp = tarkka hcp.
Tasoitustulosten(9r) kaavat:
Nykyinen: tt(9r) = 0,52*hcp + 1,2
Vanha: tt(9r) = 0,50*hcp + 113/SR
Erotus(nykyinen-vanha) = 0,02*hcp +1,2 – 113/SR
-
JulkaisijaArtikkelit