-
JulkaisijaArtikkelit
-
EAI: Jos pelattaisiin eri tiiltä, sama pelaaja olisi aina ensiksi lyömässä avauslyöntiä. Tämä antaisi toisena lyövälle aiheetonta etua lyöntivalintojen suhteen.
Reikäpelissä noudatetaan kuitenkin oikeaa lyöntijärjestystä, vaikka pelattaisiin eri tiiltä. Sääntö 6.4a: ” Reiän voittaneella pelaajalla on aloitusoikeus seuraavalla tiiausalueella. ”
… joku voisi sanoa, että tämä menettely hidastaa pelaamista, mutta kahden hengen reikäpeli on kuitenkin golfin nopein pelimuoto, jotta muiden jalkoihin tuskin jää.
Miksi golfin säännöissä tulisi määrätä miten nuo tasoituslyönnit määrätään reikäkohtaisesti? Kuten jo edellä on todettu, indeksointitapoja on monia.
Ensinnäkin jokaisella kentällä on tietääkseni vain yksi indeksointitapa, joka löytyy tuloskortista. Eri indeksointitavat ei liity tähän asiaan lainkaan. Tuloskortissa oleva on se jota noudatetaan tai ainakin pitäisi noudattaa. Minulla ei ole tiedossani kenttää tai kilpailua Suomessa, jossa näin ei tehdä.
Toiseksi yksi oleellisimmista ellei kaikkein oleellisin seikka minkä tahansa kilpaurheilulajin säännöissä on ja pitäisi olla se, miten ratkaistaan kilpailun voittaja. Esimerkiksi jalkapallon, jääkiekon ja koripallon säännöissä kerrotaan kumpi joukkue kilpailun voittaa vaikka tämän luulisi olevan näissä urheilulajeissa itsestään selvää. Tosin tiedän ainakin yhden suositun pallopelin, jonka säännöistä tämä maininta puuttuu. Sen löytämisen jätän sinulle. Olisihan kovin tylsää, jos aivan jokaiseen kysymykseen löytyisi suora vastaus internetistä.
Golfissa scratch-kilpailujen osalta säännöissä reikä- että lyöntipelin osalta on kerrottu kuka voittaa kilpailun. Samoin tasoituksellisessa lyöntipelissä.
Sen sijaan tasoituksellisessa reikäpelissä sääntö on kirjoitettu huonosti. Niinpä seurauksena on tässäkin keskusteluketjussa näkyvät erilaiset käytännöt ja tulkinnat. Olisi paljon helpompaa kaikille jos säännöissä olisi tuo lisäys tai edes maininta ’toimikunnan päättämällä tavalla’).
Sellaiselle joka haluaa perehtyä golfin sääntöihin olisi hyvä, jos säännöissä olisi kerrottu ’kaikki’. Käytännön syistä näin ei tietenkään voida tehdä, vaan lisäksi on olemassa paikallissääntöjä, kilpailumääräyksiä, kilpailusääntöjä jne.
Mistään suomenkielisestä golfliiton materiaalista en ole löytänyt mainintaa miten tasoituslyönnit määrätään reikäkohtaisesti. Joidenkin suomalaisten kenttien nettisivuilta sen voi löytää, esim. Kuusamo, Yyteri ja Kytäjä.
Lopuksi vielä ko. sääntökohta:
”(2) Reiät, joilla tasoituslyöntejä käytetään.
Tasoituslyönnit jaetaan reikäkohtaisesti ja alhaisempi nettotulos voittaa reiän.
Jos tasan olevaa ottelua jatketaan kierroksen jälkeen, tasoituslyönnit annetaan samoille rei’ille kuin kierroksen aikana (ellei toimikunta jaa niitä toisella tavalla).Kukin pelaaja on vastuussa siitä, että tietää millä rei’illä hän saa tai antaa tasoituslyöntejä toimikunnan laatiman reikäkohtaisen tasoitusindeksoinnin mukaisesti (tämä löytyy yleensä tuloskortista).”
Nyt ei Veikolle jotenkin aukea tämä reikäpelihomma, vaikka sitä olen yrittänyt vilpittömästi selittää parhaan taitoni mukaisesti.
Veikko kirjoittaa:
Olisi paljon helpompaa kaikille jos säännöissä olisi tuo lisäys tai edes maininta ’toimikunnan päättämällä tavalla’).
Säännössä 3.2c(2) NIMENOMAAN sanotaan tuolla tavalla. Otapa Veikko se sääntökirja käteesi ja lue tuo kohta.
Sen sijaan tasoituksellisessa reikäpelissä sääntö on kirjoitettu huonosti. Niinpä seurauksena on tässäkin keskusteluketjussa näkyvät erilaiset käytännöt ja tulkinnat.
Ei sääntöä ole ainakaan minun mielestäni kirjoitettu huonosti, sen sisältö on minulle aivan päivänselvä. Tässä keskusteluketjussa näkyvät erilaiset tulkinnat johtuvat eri kirjoittajien erilaisesta tietämyksestä tämän lajin säännöistä, mikä ei ole lainkaan poikkeuksellista.
Ensinnäkin jokaisella kentällä on tietääkseni vain yksi indeksointitapa, joka löytyy tuloskortista.
Kuten aiemmin totesin, ennen tuloskortissa oli varsin yleisesti kaksi indeksointia, nykyään on tyydytty yhteen. Vielä pari vuotta sitten eräällä kentällä noita oli edelleen kaksi, valitettavasti en kenttää muista, mutta noita kenttiä saattaa vielä Suomessakin olla, ulkomailla niitä on tuhansittain. Tiedän kuitenkin, että ainakin yhdellä kentällä tässä maassa reikäpelikilpailuja varten reikien indeksointi muutetaan poikkeamaan siitä tuloskortissa olevasta, tai ainakin vielä viime vuonna muutettiin.
Toiseksi yksi oleellisimmista ellei kaikkein oleellisin seikka minkä tahansa kilpaurheilulajin säännöissä on ja pitäisi olla se, miten ratkaistaan kilpailun voittaja.
Tottahan toki, mutta on lajeja, joissa kilpailumääräykset poikkeavat toisistaan eri kilpailuissa eikä voittaja siten ratkea pelkkien lajikohtaisten sääntöjen perusteella. Esimerkkinä golfin lisäksi heitän biljardin, jossa esimerkiksi 9-pallossa eri kilpailuissa voidaan vaatia erilaisia asioita, vaikka pelimuodon varsinaisissa säännöissä moisia asioita ei vaaditakaan.
EDIT: Lisätään tähän vielä selvennykseksi ja tarkennukseksi se, että toimikunnalla on valta päättää siitä miten pelaajien tasoituksia kussakin kilpailussa käytetään. Osatasoitukselliset kilpailut eivät ole mitenkään harvinaisia eikä niistäkään ole mitään mainintaa säännöissä, koska golfin säännöt eivät ota kantaa tasoitusten määräytymiseen eikä niiden lukuarvoihin. Myöskään säännöt eivät määrää millä tavalla reikäpelissä tasoituslyönnit jaetaan reikäkohtaisesti, ainoastaan ne määräävät sen, että tasoituslyönnit jaetaan reikäkohtaisesti (eikä siis vaikkapa kaikki tasoituslyönnit yhdelle ainoalle reiälle).
Säännössä 3.2c(2) NIMENOMAAN sanotaan tuolla tavalla. Otapa Veikko se sääntökirja käteesi ja lue tuo kohta.
Luin tuon kohdan moneen kertaan. Ainakaan minun käyttämissäni säännöissä ei mainita tasoitusten eroa lainkaan. Missä kohtaa golfin tuossa kohtaa säännöissä puhutaan TASOITUSTEN EROSTA? Siitä oli nimimerkki ziben kirjoituksessa alun perin kyse:
Olen tulkinnut asian näin: Jos A pelaa tasoituksella 10 ja B tasoituksella 20, niin tällöinhän A saa kymmenellä vaikeimmalla yhden eteen ja lopuilla ei mitään ja B kahdella vaikeimmalla kaksi eteen ja muilla yhden, mistä seuraa että 3.-10. vaikeimmilla reiillä molemmat saavat yhden ja muilla B saa yhden enemmän kuin A. Nämä sitten vähennetään bruttolyönneistä kullakin reiällä.
ps. kiitän nimimerkki KL1:tä asiallisesta ja kärsivällisestä keskustelusta
Luin tuon kohdan moneen kertaan. Ainakaan minun käyttämissäni säännöissä ei mainita tasoitusten eroa lainkaan. Missä kohtaa golfin tuossa kohtaa säännöissä puhutaan TASOITUSTEN EROSTA? Siitä oli nimimerkki ziben kirjoituksessa alun perin kyse
Ei siellä tasoitusten eroa luekaan, vaan se, että toimikunta päättää asiasta.
Kuten olen aiemmin (viesti nro 2 tässä ketjussa) kirjoittanut, golfin säännöt eivät tuota sen tarkemmin määrittele. Myöhemmissä viesteissäni yritin lisäksi kertoa, että sekä USGA että R&A ovat julkaiseet kilpailujen järjestäjille ohjeita, joissa kerrotaan yhdestä tietystä tavasta jakaa nuo tasoituslyönnit, mutta niissäkään ei asiaa mitenkään lukita.
Summa summarum: golfin säännöt eivät määrittele sitä miten tasoituslyönnit jaetaan reikien kesken, se on toimikunnan tehtävä. Toki asia voisi olla sanottuna jossakin selvemminkin, mutta koska niin ei ole tehty, se tarkoittaa määrätynlaista valinnanvapautta ja nimenomaan kilpailujen toimikunnille.
Entistä haastavampaa on toimikunnalla määritellä tasoitukset oikein, mikäli
– tasoitusreiät on jaettu epätasaisesti kentän etu- ja takaysille
– reikäpeli on vain 9r mittainen (kuten esim. osassa SM-kisoja) tai jopa 6r (kuten esim. junnujen sm-kisojen karsintakierroksilla), vaikka sm-kisoissa tai seurojen mestiksissä pelataan ilman tasoituksia
– em. tilanteissa minusta on parempi ratkaisu se, jossa paremmin toimii aikaisemmin kuvaamani ratkaisut, joissa tasoituslyönteja annetaan heti alkuun (x up/down) tai tasoitusryhmittäin pelataan eri tiipaikoilta (esim. <10 takatii, 10-20 klubitii, 20- ”etutii/sininen”)Entistä haastavampaa on toimikunnalla määritellä tasoitukset oikein, mikäli
– tasoitusreiät on jaettu epätasaisesti kentän etu- ja takaysilleJuuri tuon vuoksi tasoituksellista reikäpeliä pitäisi pelata vain siihen soveltuvalla reikäindeksoinnilla.
reikäpeli on vain 9r mittainen (kuten esim. osassa SM-kisoja) tai jopa 6r (kuten esim. junnujen sm-kisojen karsintakierroksilla), vaikka sm-kisoissa tai seurojen mestiksissä pelataan ilman tasoituksia
Nyt en pysynyt kärryillä. Pelataanko siis meillä Suomessa reikäpelin SM-kisoja tasoituksellisina?
KL: reikäpeli on vain 9r mittainen (kuten esim. osassa SM-kisoja) tai jopa 6r (kuten esim. junnujen sm-kisojen karsintakierroksilla), vaikka sm-kisoissa tai seurojen mestiksissä pelataan ilman tasoituksia
Nyt en pysynyt kärryillä. Pelataanko siis meillä Suomessa reikäpelin SM-kisoja tasoituksellisina?
Siis sennujen sm-kisoissa pelataan 9r reikäpeliturnaus ja junnujen sm-kisoissa pelataan alkusarja 4 hengen ryhmässä, jossa jokainen pelaa vuorotellen jokaistan vastaan (jokainen pelaa 3 kpl 6r otteluita). Joidenkin seurojen mestiksissä pelataan vastaavilla systeemeillä. Nämä pelataan luonnollisesti ilman tasoituksia.
… mutta siis jos vastaavia turnauksia (9r tai 6r) järjestetään klubikisoissa tasoituksellisina, niin kortin indeksointi ei välttämättä toimi, kun saattaa olla, että 6r tai jopa 9r ei satu yhtään tasoitusreikää.
PS. Saattaa olla, että jonain vuonna innostutaan myös reikäpelin sm-kisoissa tasoituksellisiin kisoissa, onhan sellainen jo ymmärtääkseni käytössä M80 lyöntipelin sm-kisoissa.
Off-topicina, kysyisin, miksi golfissa ei näe ns. haastelistaa reikäpelin kilpailumuotona.
Tenniksestä tutun haastelistan idea sovellettuna golfiin olisi jotain seuraavaa:
1) Kisa kestää koko kauden tai jopa kausien yli
2) Aluksi osallistujat asetetaan tasoitusten perusteella paremmuusjärjestykseen (tämän jälkeen tasoituksilla ei ole merkitystä, paitsi jos pelaajajoukkoa halutaan täydentää kesken kisan, esim ikiturnauksessa)
3) Pelaaja saa haastaa, esimerkiksi, kenet tahansa kolmesta välittömästi hänen yläpuolellaan olevaa pelaajaa tasoituksettomaan reikäpeliotteluun
4) Jos haastaja voittaa ottelunsa, hän ja haastettu vaihtavat listalla paikkoja; jos haastaja häviää ottelun, hän putoaa listalla yhden sijan.Listaa voi ylläpitää 50 vuoden takaiseen tapaan korttitelineessä klubilla kaikkien näkyvillä tai sitten voi olla hieman modernimpi ja pitää sitä seuran webbisivuilla.
Parasta tässä on se, ettei tarvitse mietitä näitä tasoituksia ja pelaajat saavat suunnilleen tasoistaan otteluseuraa.
Tasoituksethan ovat pöljiä jos lyöntipelissä (ei tässä tarkemmin, olen siitä taannoin kirjoitellut tänne palstalle), mutta reikäpelissä pöljiä^2, minkä tämäkin keskusteluketju on osoittanut.
… mutta siis jos vastaavia turnauksia (9r tai 6r) järjestetään klubikisoissa tasoituksellisina, niin kortin indeksointi ei välttämättä toimi, kun saattaa olla, että 6r tai jopa 9r ei satu yhtään tasoitusreikää.
Tuo on toki mahdollista, jos indeksointi on tehty hölmösti.
Olen jo aiemminkin tämän täällä kertonut, mutta toistan, että mielestäni kaikki kentät pitäisi indeksoida reikäpeliä varten eikä reikien vaikeuden avulla (koska reikien vaikeus on perin suhteellista). Ammattimaisesti indeksoidulla kentällä myös lyhyemmät ottelut ovat niin tasapuolisia kuin tasoituksellinen reikäpeli nyt ylipäätään voi olla. Ei siis kovin tasapuolista, mutta se on toinen tarina. Enkä muuten näe millään tasolla järkevänä 6- tai edes 9-reikäisten tasoituksellisten reikäpeliottelujen pelaamista kilpailumielessä.
Tasoituksethan ovat pöljiä jo lyöntipelissä (ei tässä tarkemmin, olen siitä taannoin kirjoitellut tänne palstalle), mutta reikäpelissä pöljiä^2, minkä tämäkin keskusteluketju on osoittanut.
Papan kanssa samaa mieltä. Tasoituksellinen reikäpeli muistuttaa suuresti lottoa.
-
JulkaisijaArtikkelit