-
JulkaisijaArtikkelit
-
Onko jäsenmuodolla väliä vai lajin pelaajamäärällä?
Mielenkiinnolla olen seurannut tätä jäsenyyskeskustelua. Itse olen ulkomaisen seuran jäsen ja pelaan gree fee maksuin täällä ollessani. Tuntuu kovin hämmästyttävältä tämä kulttuuriero ja keskustelu golfseurajäsenyyksistä.
Keskeistä lajin kannalta lienee sen tarjoama mahdollisuus lajin harrastamiselle. Mitä enemmän harrastajia, ja etenkin nuoria, sitä paremmat kansainväliset menestymisen mahdollisuudet. On mistä valita ja kouluttaa. Katsokaapa tuloksia nyt pelatusta nelimaaottelusta ja Espanjan avoimista!!!! Verratkaapa meidän ja jo muiden pohjoismaiden ammattilaisten määriä!!! Golfin menestys ja julkisuuskuva tulee tätä kautta.
Suomessa lienee vielä yhdistymisvapaus. Saa edelleen valita seuran, johon kuuluu. Oli se sitten yhdistys- tai osakepohjainen kenttäyhteisöseura. Yhdistyspohjaiset ottavat jäsenmaksua vastaan jäseniä ja osakepohjaiset osakeostoja vastaan. Yhdistyspohjaiset kattavat hoitokulunsa jäsenmaksu- ja /tai hoitovastiketuloilla. Osakepohjaiset kentät hoitovastiketuloilla. Kentät rakennetaan itse kunkin tahon omalla riskillä. Jäsenet ja osakkaat valitsevat mihin haluavat kuulua. Hoitovastikkeen osalta jokainen viisas laskee oman kriittisen pisteensä pelimäärien mukaan. Jos ei pelaa riittävästi omalla kentällään ottaa ns. tappiota. Maksaa vaan. Jokainen viisas osakkeenomistaja laskee myös sijoittamalleen pääomalle tuotto-odotukset, osakkeen arvonnousun ja/tai vastikemaksun alenemisen. Miten se sitten alenee? Lisätuloja aikaan saamalla!! Sponsorituloja ja/tai green fee maksuja sekä yritystapahtumia aikaansaamalla. Viime mainitun voisi verrata myös green fee tuloihin. Golfpisteen pörssisivut on eräänlainen tyytyväisyysmittari. Nyt näyttää osakemyynti ylittävän huomattavasti osakeostokysynnän!!
Green fee maksut ovat hinnoittelultaan joustavia kenttäpäätöksiä ja ohjaavat kysyntävirtoja. Itse en esimerkiksi pelaa Sarfvikissa enkä Nordcenterissä maksamalla Espanjan tasoakin korkeimpia green feemaksuja. Pitäkööt hintansa ja kerätköön hoitovastikkeensa osakkailtaan!! Sen olen huomannut, että hyvin raha on kelvannut ja toivotettu tervetulleeksi. En myöskään usko, etteivätkö green fee hinnat ole millekään kentille katteettomasti hinnoteltuja vaan päinvastoin.
Keskusteltakoon siis koko asiassa ensin siitä, mitä lajin kannalta halutaan ja ryhdyttäköön vasta sitten rajaamaan tai lisäämään mahdollisuuksia. Terve kilpailu antaa kaikkien kukkien kukkia ja mahdollisimman monen pelata!
Kyllä tarvitaan, mieheni Kalle omistaa osakkeen pääkaupunkiseudulla ja on jäsen samalla kentällä. Minä ja lapset olemme pelanneet 2 kautta (ollaan vissiin etäjäseniä, kun kuulutaan seuraan kaukana kotoa) ja tasoitus alkaa olla sitä luokkaa, että päästään Kallen kanssa ensi kesänä vieraspelaajina hänen kentälleen, eikä tartte kierrellä par3- kentillä. On ollut puhetta, että nipistetään muista menoista, että saadaan lisää osakkeita Kallen kentälle, mutta ei vielä ensi kesäksi, kun tarttis talvella tehdä golf-matka. Miten meidän olisi pitänyt toimia? Olisiko minun ja lasten pitänyt odottaa niin kauan, kun osakerahat on koossa ja aloittaa pelaaminen vasta sitten, vastatkaa Te kaikkitietävät ja osaavat?
Irmeli, miehesi Kalle on tosiaankin onnistunut valitsemaan harvinaisen osakekentän. Ainakin omalla osakekentälläni lapset (jos he ovat lapsia eikä aikuisia) pääsevät puoli-ilmaiseksi seuran jäseneksi ja kentälle pelaamaan. Aviopuoliso kyllä tarvitsee oman peliluvan
’Tee kirjallinen ehdotus asiasta kotiseurasi hallitukselle käsiteltäväksi seuraavassa yhtiö-/vuosikokouksessa. Siellä sitten luultavasti kuulet muilta osakkailta/ jäseniltä, miksi ehdotuksesi on/ ei ole hyvä.’
Olet tässä asian ytimessä. Kun viimeksi olin vuosikokouksessa niin agendassa ei muistaakseni ollut kohtaa ’Suomen golfin kehittäminen’. Ei voida olettaa että Suurien Linjojen vetäminen tapahtuisi jonkun yksittäisen seuran kokouksessa. Ne kai vedetään; kuten vieraspelaaja sanoi, liiton vuosikokouksessa.
Iltalehden artikkelissa Sarfvikin toimarikin oli sitä mieltä että myös satunnaisen golfarin rahoja tarvitaan golfin kehittämiseen. Toivottavasti Sarfvik lähtee ajamaan tätä asiaa kun se aika vuodesta tulee.
Henkilökohtaisesti pistän tämän asian hyllylle. Minulla on pelaamisasiat kunnossa joten mitä tämä minulle kuuluu. Alan miettimään tärkeämpi asioita kuten esimerkiksi pitäisikö Nemesikseni svingipainoksi säätää illalla D2 vai D3? Hmmm…
😉
Maksut, maksutavat ja -vaihtoehdot, hintalistat jne päätetään juuri siellä seurassa, sen päättävässä kokouksessa. Ei liitossa. Voithan esittää juuri Villelle sopivaa uutta ’puoli- tai neljännesvuosi- tai rajoitettujen pelikertojen maksua’., jos sekä kerta- että vuosimaksu ovat hänen elämäntilanteeseensa huonosti sopivia vaihtoehtoja.
Loistava esimerkki. Miksi juniorille pitäisi ostaa osake ja vielä suomen kalleimpiin kuuluvalta kentältä?
NimetönNiin kauan kuin p&p -kenttiä ei ole olemassa, niin mielestäni gf-pelaamiseen (jos kentällä on tilaa) pitäisi riittää gc-taidot ja voimassa oleva vakuutus. Esim. naisten olisi huomattavasti helpompaa aloittaa pelaaminen (aluksi 2-5 krt/vuosi) ilman pakkojäsenyyttä johonkin seuraan. Oma emäntäni pelaa ensikesänä ehkä vaajaa 10 krt ja hänelle pelkän jäsenyyden kustannus on n. 8 e/kerta. Kun huomioidaan vielä liittymismaksut, greenfeet ja välineet, niin on erittäin vaikea perustella esim. naisella, että golf on kiva ja halpa harrastus. (Aluksi niitä naisia ei tahdo saada kentälle, mutta vanhemmiten niitä ei pääse edes karkuun lähtemällä golfkentälle :-).)
Yleensä seuran koko tulisi olla sellainen, että gf -pelaajia mahtuu kentälle. Kaikilla seuraan kuuluvilla tulisi olla pelioikeus, joko osake tai vuokrapelioikeus. Tällöin tiedetään hyvissä ajoin, kuinka paljon gf-pelaajia kentälle mahtuu ja osataan budjetoida tuleva kausi oikein. Jollei pelioiketta lunasta, niin sitten vain seurattomaksi gf:llä pelilipuilla ym. pelaamaan. En ymmärrä miten pelioikeudettomat voisivat olla seuran toiminnalle hyväksi – muutoin kuin kannatusjäseninä.
Ei kaikilla ole mahdollista lunastaa osaketta, mutta onko oikein pakottaa jäseneksi johonkin etäseuraan? Ajatus paikallisen seuran jäsenyydestä kypsyy, kun on ollut tarpeeksi kauan seuraton – vailla juuria.
Katkesi tuo edellinen viestini keskeltä. Hanskavirhe. Sorry. Tässä loppuosa:
Suomen golfin kehittäminen kyllä tapahtuu pääasiassa juuri siellä, missä itse toimintakin: Seuroissa ja klubeilla. Ei golfliiton liittovaltuuston kokouksessa, joskin sekin kokous on hyvin tarpeellinen ja sillä on omat tehtävänsä.
Eiköhän se liitto ole paremminkin golfseuroja avustava yhteistyöelin, jolle seurat ovat sälyttäneet joitakin tehtäviä ja velvoitteitakin.
Ja lopuksi lainaus Sinulta: ’ Minusta ei ole oikein kun Ville joutuu rahoittamaan minun pelaamistani. Minusta Villen osuuden pitäisi olla edes jotenkin suhteessa siihen kuinka paljon hän kotikenttäänsä käyttää.
Miksei seuroille kelpaa tällaiset villet jäseniksi pienemmillä eduilla ja käyttöön perustuvalla veloituksella? Tällaisia villejä on kuitenkin sen verran paljon että heiltä heruisi seuralle ihan kivasti rahaa ja tulot/kierros olisivat suuremmat kuin meiltä aktiivipelaajilta.’ Siis liitto vaiko seura?
Tämä oli siis edellisen viestin lopusta pois pudonnut pätkä.
Raudoissa yleensä pyrin swingipainoon D2½. Näin se asettuu pienellä mittavirheelläkin D2 – D3 välille, mikä on ainakin minulle riittävä tarkkuus.
Otsikon turhaan kysymykseen on vastattu kait parissa repliikissä. Eipä etä- tai postilaatikkoseruoilla olisi kysyntää ilman tarvetta. Merkilliseltä tuntuu monien halu ahtaa kaikki muut samaan muka oikeaan muottiin missä itse harrastaa peliä.
Jos tuosta Pöllöheinä -casesta on ollut jotain hyötyä, se on herättänyt kunnollisen ja perusteellisen keskustelun otsikon aiheesta.
Saa mikä perinteinen seura/yhtiö – koska ilman jälkimmäisen myötävaikutusta – uskaltaa avata portteja ’kevytjäsenille’. Päätökset ovat kait sen verran rankkoja, että ne on kierrätettävä yhtiökokousten kautta.
Antakaa viisaat viisaita neuvoja.
Olen muutama vuosi sitten eroni jälkeen hurahtanut golfiin. Nyt olen saanut urheilulliset muita lajeja harrastaneet hiukan yli parikymppiset (eivät siis kelpaa enää junnujäseniksi, eivätkä ole samalla ’jääkaapilla’) poikanikin ja osan heidän kavereistaankin innostumaan.
Mikä olisi järkevä vaihtoehto aktiiviseen pelaamiseemme? Etäjäsenyys/gfpelaaminen/p.o.vuokraus? Osakkeen ostollakin kun saa yleensä vain yhden pelioikeuden. Kyselen, koska olen ko harrastuksen ’sponsori’.
Missäpäin Suomea asutte ja mitä golfkenttiä teidän lähistöllä sijaitsee ?
Sijainnilla on niinkuin varmaan jo tiedät, erittäin suuri merkitys hintaan. Jostainpäin suomea saa melkein osakkeen samaan hintaan kuin pääkaupunkiseudulla saa maksaa vuokrapelioikeudesta.
Ihan täällä ydin Helsingissä, eli kaikki pk-seudun kentät on vaihtoehtoja. Oma pelaamiseni sinällään ei ole ongelma, koska yhdelle kalliimpikin vuokra.p.o. on ihan ok ja vierailijagf:llä olen päässyt kiertämään edullisesti seudun kenttiä Talista alkaen. Kiitos vaan mukavat golffaritutut.
Nyt laskeskelen vaan tätä kolmen pelaajan yhtälöä, olisi mielestäni todella kiva saada aktiivigolffareiksi innokkaita, huikean nopeasti pelitaidoissaan kehittyviä nuoria. Tyttöystävätkin tulevat näköjään mukaan, ainakin Vermon matolle.
Siispä mahdollisuuksia… etäjäsenyys ja pelipippuja/gf, vuokrapelioikeuksia (joiden myötä saa jäsenyyden), todella kallis osakeinvestointi, mitä vielä…??
Kyllä tarvitaan, koska etäseurani mahdollistaa minulle pelioikeuden halvimmalla tavalla –
ilman jäsenyyttä ei voi pelata muilla kentillä.
Jos minun olisi pitänyt maksaa nuorena edes tämän verran kuin maksan Ran G:lle en olisi koskaan voinut aloittaa toista lempiharrastustani –
MÄKIHYPPYÄ.
Helsingin kunta rakensi kymmenkunta hyppyrimäkeä( Vrt. kolohvikenttää ) nuorille ja yhden hypyrin Hertsikaan aikuisille.
Lahden suurmäkeen pääsin vainoppikouluni Hykkylän teinikunnan avustutksella , kun Lahdessa oli oppikoulujen SM-kilapilut. Päsin samalla huokaisemaan silloisesta suurmäestä
( vrt . Kytäjä )Sitten tultiin samaan tilanteeseen kuin lahjakkaat kolohvarinuoret tänään, jos ei löydy tukea on lopetettava laji. Tosin lahjakkaat nuoret saavat .- varsinkin tytöt tukea kolohviseuroilta. Mutta monet klubit eivät ymmärrä kilpakolohvin päälle paljon mittään. .. eikä urheilunkaan päälle ylipäätään.
Ei kuin ulvomaan etäseuratason kustannuspaikkoja Suomeen
Teemu Tyryn artikkelin mukaan – halvalla kolohvikentälle , jotta Tiikeri saa Pohjolan Leijonan silmilleen – ja
Tikeri tulee Suomeen pelaan ilman tukiaisia.
Etäseurat tarvitaan, klubeille on aatelisensa mutta kilipakolohvarit vaskataan Sörkän ja Tölikän sälleistä.
.. ja tietty likoista.
-
JulkaisijaArtikkelit