-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Tarvitaanko, etä- tai postilaatikkogolfseuroja? Ihmettelen, että mitä hyötyä näistä on pitkällä aika välillä kenellekään? Eikö jokaisen pelaajan tulisi olla jäsen siinä seurassa, jonka golfkentällä käy enimmäkseen pelaamassa? Postilaatikkoseurat voivat varmaan tarjota tasoituskortin euron pari halvemmalla kuin muut, mutta mitään muuta järkisyytä en näe siihen, että tämmöisten seurojen olemassa olo sallitaan golfliitossa tai muutenkaan. Mitä mieltä muut lukijat ovat ???? Perusteluja peliin kiitos !
Olen pelannut 2 kautta ja molempina kausina noin 25 kierrosta. Kierroksista alle 20 pääkaupunkiseudulla.
Asun Vuosaaressa Helsingissä. Kentälle on matkaa alle 1,5 kilometriä. Olen keskituloinen, eikä perintöjä ole vielä kertynyt.
Sinun mallisi mukaan minun pitäisi ostaa osake hintapyynnöt Vuosaaresta 13000€ (yhtiö myy 15000€)
– pitäisi maksaa vastike 555€
– liittyä jäseneksi 40€
– jäsenmaksu 80€
Nyt maksan etäseuraani 80€ jäsenmaksua ja Vuosaaresta olen ostanut tarvitseman peliliput viimekaudella 10 kpl hintaa 25€/kpl.
Tarvitsetko muita perusteluita?
Niin pitkään kuin seurajäsenyys on sidottu pelioikeuteen, minulla ei ole pienintäkään syytä nykyisillä pelimäärillä kannattaa ajatustasi.
Tottakai tarvitaan !
Ei ehkä postilaatikko, mutta kentällisiä
etäseuroja kyllä.
1. Madaltaa aloituskynnystä/investointia
Työpaikkani liikuntakerho on vuokrannut
pelioikeuksia pääkaupunkiseudulta,
mutta kaikkia ei oteta jäseniksi seuroihin.
Maksamme pelioikeuksista muodollisen
korvauksen kerhollemme ( 1 gf:n hinta ),
tai pelilippu 10 erkkiä.
Kerho tukee green card kursseja 50 %
2. Kehitysalue tuki
Ihan kiva mennä työreissuilla pelaamaan
ns. kaukojäsenten mahdollistamalle kentälle.
3. Kaukojäsenyys sinänsä
Suurin osa tapaamistani kaukojäsenistä
pelaa firman pelioikeuksilla eli kyllä sen
kentän rakentamisen/ylläpidon
joku on maksanut/maksaa
Tässä aluksi tajunnan virtaa
Ketjun aloittajalta voisi kysyä
Tarvitaanko työsuhdeautoja, lounasseteleitä …
Onko ilmaisia lounaita ?
Jos haluamme pitää golfin elitistisenä urheiluna, kaikin tavoin yritämme estää niitä, jotka eivät voi/halua sijoittaa € 10.000 omaan osakkeeseen poissa kentiltä.
Jos sen sijaan haluamme kaikkien potentiaalisten pelimiesten, vaikka uusien Mikkojen, pääsyn lajin pariin edistämme sitä mahdollistamalla eri tavoin heidänkin pelaamisensa. Koska Suomessa ei ole, eikä ainakaan Golfliiton toimin tulekaan, kunnallisia tai muita pay & play kenttiä, viriää kaikenlaisia virityksiä, joilla hyvät ja huonot liikemiehet ja muut rahan arvon tuntevat tekevät virityksiä, joissa he keräävät rahaa pelihaluisilta.
Oma toiveeni on, että nämä rahat kerätään mieluusti juuri p&p-kentillä. Ei tosin niin, kuin yksi pääkaupungin jokamiekenttä. Näitä p&p-kenttiä pitäisi saada eri puolille maata mielummin kymmeniä.
Ja niin kauan kun p&p-kenttiä ei ole ja liitto jatkaa itse jakamansa ’jäsenkortin’ vaatimista kaikilta pelaajilta, jatkuu (ja jatkukoon) tämä etäkenttien käyttö.
Eikös tuntuisi hassulta, jos sulkapallon pelaamiseen tarvittaisiin Sulkapalloliiton lisenssi ja sille pitäisi maksaa siitä 50-100 egee.
duffer
Ps. itse omistan osakkeen, joten sikäli ei ole oma lehmä ojassa.
Otsikon kysymys voisi kääntää vähän toiseen muotoon:
Miksi vaaditaan kaikilta pelaajilta jäsenyys jossakin seurassa? Eikö vakuutus- ja tasoituskorttiasioita (todistus jonkinlaisesta pelitaidosta) voisi hoitaa muutenkin?
Varmasti on suuri joukko pelaajia jotka eivät kilpaile, eikä muutenkaan osallistu seuratoimintaan millään tavalla.
Tasoituskorttia ja sen myötä kotiseuran ylläpitämää tasoitusta tarvittaisiin tietysti jotta pelaaja voisi osallistua kilpailuihin. Ainakin tasoituksellisiin kilpailuihin.
Toisaalta, eihän nykinen etäseuran tasoituskortti nytkään takaa että tasoitus on edes lähelläkään ’oikeata tasoa’.
Itse osallistun seuratoimintaan ja suosittelen sitä myös muille, mutta miksi jäsenyys jossain seurassa on pakollista kaikille? Siis muita syitä kuin vakuutukset, tasoituskortit jne..
Siinä olisi haastetta seuroille kehittää toimintaansa, jos saisi vapaasti valita onko jäsen missään vai ei.
Olen hurahtanut golffiin vuonna 89 SHG.Se oli laji
minulle jossa oli säännnöt ja tavat etäseuroista ehkä haju. Vuosien mittaan palkkatuloni on ehkä
kasvanut mutta sillä ei silloin ollut merkitystä niin
kuin tuntuu tänä päivänä olevan ,se maksettiin
mitä tarvittiin . Perustettiin SHG OY ja tänä päivänä
meillä on kaksi toimivaa kenttää kunnosta tai jostain muusta joku voi olla mitä mieltä tahansa mutta olisiko meillä näitä kahta kenttää postilaatikkoseuroilla EI minun mielestäni.
Niin kauan kun valtio,kunta tai kaupunki ei maksa
kentän rakentamista ei minun mielestäni postilaatikkoseuroja voida tukea niin kuin
urheiluseuroja.
Mitähän ne ovat sellaiset postilaatikkoseurat? Esimerkiksi Nurmeksessa on kaunis pieni kenttä, josta on joskus näissä yhteyksissä puhuttu. Mutta tarkoittanetta jotain muita kenttiä?
Postilaatikkosuroista ei nykytilanteessa voi järkevästi päästa eroon. Sellaisena seurana toimii kenttäyhtiö, joka hyväksyy jäseneksi henkilön jolla ei ole pelioikeutta kentälle. Osa on tehnyt siten, että etäjäsenelle tarjotaan esim 10 kierroksen pelilippuvihko jäsenyyden matkaan ja luottaa siihen, että aniharva noita lippuja kentälle tuo – useimmin niistä muutama käytetään ja loput vanhenevat bägin pohjalle.
Yrityksen (työnantajan) hankkimat pelioikeudet ja sitten GF/peliliput tuottavat pääkaupunkiseudulla seuroille jäsenmäärän suhteen vaikeuksia (jäsenmäärä voisi moninkertaistua).
Toinen rajanvedon kohta on osakkeenomistajan perheenjäsenten kohtelu – osa hyväksyy heidät osakkeen omistajan mukana jäseniksi kenttäyhtiön seuraan – osa kenttäyhtiöistä on tässäkin ’kylmäkiskoinen’. Shtautumistapa ei suinkaan johdu ilkeämielisyydestä vaan useimmin suoraan taloudellisista syistä.
On edelleenkin mielenkiintoinen kysymys: tuottaako seuran jäsenyys pääkaupunkiseudulla ko seuran kentälle mitään ’lisäkuormaa’ jos jäsenyys ja pelioikeus eivät olisi sidoksissa toisiinsa.
Golfliitolla ja seuroilla pitäisi olla toimiva malli vähän pelaaville ja niille, jotka haluavat kokeilla lajia.
Nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla muutaman kierroksen kesässään pelaavalle ei ole mitään järkevää jäsenyysmallia. Varsinkaan jos kierroksista tulee suuri osa loman yhteydessä jossain muualla Suomessa.
Nyt tällaiset pelaajat on pakotettu etäjäsenyyteen ja pidän sitä liiton häpeänä.
Jäsenyysmalleja olisi helppo kehittää jos halua olisi. Koska sellaista jäsenyysmallia ei ole olemassa, se tarkoittaa sitä ettei golfliitto (=me golfarit) halua tällaisia pelaajia lajin piiriin.
Tässä asiassa kuulun vähemmistöön.
Olen ERG:n jäsen
Toivon todella että liitto tekisi tilanteen eteen muutakin kuin antaisi lausuntoja jossa kehotetaan suhtautumaan etäjäseniin ’nuivasti’. Varmasti moni muukin haluaisi olla lähikentän jäsen mutta taloudellisesti se ei ole nykytilanteessa mahdollista tai järkevää.
Kysymys on paljon periaatteesta – ’me kentän rakentajat ja maksajat emme halua muita meille kenttää tukkimaan’. Yhteistä omistajille ja kaukojäsenille on se että kaikki haluavat pelata paljon ja edullisesti ja saada mahdollisimman paljon irti maksetulla rahalla. Halutaan ruuhkattomuutta, tuttua seuraa, uusia kasvoja, kuka mitäkin. Luullaan että toiset nauttivat eduista ilmaiseksi tai että jotkut tekevät golfilla pelkästään bisnestä. Jonkinlaista vainoharhaisuutta taitaa olla ilmassa puolin ja toisin.
Jospa joskus mahtuisimme samalle hiekkalaatikolle vaikka lähtökohdat ovatkin erilaiset. Toinen maksaa enemmän ja saa enemmän. Toinen maksaa vähemmän, kykyjensä mukaan, ja saa vähemmän.
Itse kysymykseen vastaisin että, jos ei tarvita niin miksi niin paljon ihmisiä liittyy etäseuroihin?
NimetönTarvitaan. Sen osoittaa jo niiden jäsenmäärä. Nykyinen tilanne on aika absurdi: Tuttava on aloitellut perheensä kanssa innokkaana golfia. Kurssit on käyty, rensselit hankittu ja kuultu klubilla huomatukset vääränmerkkisistä sadeasuista ym kannustavaa. Paikallisen seuran jäsenyys on toista vuotta, mutta ei pelioikeutta tai osaketta. Miten päästä pelaamaan ihan oikea kierros, kun harjoiteltu on säännöllisesti ja par-kolmosiakin kierretty jokunen kierros? Kotiseuran kentälle pääsee greenfeellä vain, jos liittyy myös postilaatikkoseuraan ja saa sieltä tasoituskortin. Onko tässä siis mitään järkeä, timo?
Ennen kuin kysymykseen voi vastata, pitäisi tietää, mitä etä- ja postilaatikkoseuralla tarkoitetaan. Itse tarkoitan etäseuralla sellaista oman kentän tai selkeän kenttäprojektin omaavaa kenttää, joka ei sijaitse jäsenensä asuin-, kesämökki- tai ainakin lomakohdekunnan alueella. Postilaatikkoseuran laatikko taas voi sijaita vaikka Helsinkin pääpostissa, mutta seuralla ei ole todellista aikomusta rakentaa kenttää.
Jos pelaajalla on mökki NIlsiässä tai Levillä, Tahkon/Levin kenttä ei ole hänelle etäseura. Eivät kaikki Talin jäsenetkään pelaa kuin parina viikkona kesässä. Jos SHG:n jäsen lähtee opiskelemaan Ouluun tai vaikka diplomaatiksi ulkomaille käymättä Helsingissä vuosiin, SHG on hänen etäseuransa.
Golfliiton aseman jatkuva väärinymmmärtäminen alkaa pikku hiljaa ärsyttää. Liitto ei ole muuta kuin seurojen yhteenlittymä määrättyjen asioiden hoitoa varten, ei seurojen vastapuoli tai niiden esimies. Liitto ei ole yhtä kuin sen pari palkattua työntekijää tai pitkäaikainen puheenjohtaja. Suuret päätökset tehdään vuosikokouksessa, jossa seurat äänestävät. Ne päätökset, mitä liitto tekee ’itsenäisesti’ seurojen puolesta, ovat lopulta pikkuasioita, jotka kuitenkin on jossain päätettävä. Esim. kaikilla kentillä voimassaolevista paikallissäännöistä ei ole mielekästä päättää liiton vuosikokouksessa. Jos liiton päätökset eivät miellytä, liitto joko muuttaa ne tai sitten seurat valitsevat liittoon uudet miehet tekemään parempia päätöksiä.
Liitto ei ole ’päättänyt’, että jäseniksi ei hyväksytä kentätöntä seuraa, tämän ratkaisun ovat tehneet seurat päättäessään liiton säännöistä. Ei ole pidetty järkevänä, että kentällisten seurojen asioista tulisivat päättämään sellaiset seurat joilla ei itsellään kenttää ole edes suunnitteilla.
Ainakin tähän asti seurojen enemmistö on ollut sitä mieltä, että etäjäsenten ottaminen on hyväksyttävä tapa rahoittaa kenttää. Kukaan ei tiedä varmaksi, edistääkö se kenttien rakentamista eri puolille maata paremmin kuin se, että liitto keräisi etäjäsenten rahat ja rakentaisi sillä kentän, itse olen sitä mieltä, että nykyinen ratkaisu on parempi.
Jos liitto kentän rakentaisi, minne se pitäisi rakentaa? Hyvin todennäköisesti se tulisi jonnekin Etelä-Suomeen, missä kenttiä on muutenkin. Liiton kenttä ei ratkaisisi etelä-Suomen kenttäpulaa, se luultavasti vain vähentäisi vieraspelaamista entisestään ja pudottaisi muiden kenttien tuloja. Jos tulot eivät riittäisi, kuka maksaa tappiot? Liitto ei ainakaan, sillä ei ole muuta kuin seurojen rahaa. Tämä ei ole ollenkaan teoreettinen kysymys, tappiollisia kenttiä on ollut maailman sivu. Pitäisikö OGK:n tukea ruuhka-Suomen golfkenttärakentamista? Mitä hyötyä Joensuun golfareille olisi uudesta kentästä Helsingissä?
Miksikäs ei tarvitaisi saataisiin lisää aktiiviisa pelaaja ehkä sitä myöta lisää kunnallisia pay and play kenttiä. Eikös se nyt ole aivan sama jos pelaat tuon 20-25 rundii kaudessa mihin seuraan kuulut. Eiköhän se ole niin että raha ratkaisee ei taida olla mitään järkeä liittyä johonkin suraan vuosijäseneksi 100€ hintaan. Kun voi liittyä johokin seuraa esim 50€ liityminen ja kausi maksu 50 €.
Voidaan tietysti sanoa, että liitto kehottaa suhtautumaan nuivasti etäjäseniin.
Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että etäjäsenyys kiellettäisiin tai että joku sitoutuisi korvaamaan etäjäsenten hylkimisestä seuralle aiheutuvat tulonmenetykset.
Menetykset eivät tietenkään rajoittuisi saamatta jääneisiin jäsenmaksutuloihin. Miten korvattaisiin se, että kenttä jää kokonaan avaamatta, kun jäsenmaksutuloja ei ole riittävästi?
Etäseurojen jäsenet tuovat pääkaupunkiseudulle virkistävää peliseuraa. Oma kokemukseni n. 7 vuoden ajalta on, että pääkaupunkiseudun seurojen osakkeenomistajat ovat muutamilla irtonaisilla euroillaan kohottanut itsetuntonsa keinotekoisesti sellaiselle tasolle, jossa se ylittää heidän henkiset kykynsä. Valitettavan usein nämä osakkeenomistajat ovat erittäin ylimielisiä ja tosikkoja.
Lisäksi etäjäsenet tuovat sekä rahaa kentillemme Green Feenä, ja poistavat osaltaan Golfin liian elitististä mainetta.
Väärinkäsitysten välttämiseksi: olen itse pääkaupunkiseudulla toimivan kentän osakkeenomistaja.
Tervetuloa vieraspelaajat, ja etäseurojen jäsenet!
Miten ajattelet että junioreja saadaan lajiin lisää jos niiden kaikkien täytyy ostaa 15000€ osake?
Huom ! Golfseura ei ole golfkenttäyhtö – eräitä harvoja seurakenttiä lukuunottamatta. Kustannukset keskimäärin menevät niin, että golfseuran maksut ovat 5… 10 % kenttäyhtiön veloittamista maksuista. Golfliitto ei voi määräillä kenttäyhtiöitä. Jos jätetään glubimestaruus yms. -urheilukisat, sekä muu hauskanpito pois niin seuralla on tarjota vain vakuutusturvaa ja tasoituskorttia. Vakuutusturva lienee helppo asia hoidettavaksi mutta uskottavan tasoitusjärjestelmän ylläpito on jo kovempi haaste.
Olet oikeassa, kenttäyhtiö ei ole sama kuin seura. Olennaista ovat pelaajat ja heidän tarpeensa.
Suomessa pelaajien pitää varsinaiseen pelaamiseen liittyvien tarpeittensa järjestämiseksi kustantaa itselleen pelipaikka.
Jotkin tarpeet on tarkoituksenmukaista järjestää osakeyhtiön, toiset seuran (tai golfliiton) kautta.
Urheilumuodosta riippumatta seurat eivät Suomessa yleensä omista suorituspaikkoja tai niiden hoitokoneita, niiden alaa on kilpailujen järjestäminen, johon tarvitaan pallojen, mailojen ja vastaavien lisäksi lähinnä (ilmaista) vapaaehtoistyövoimaa, jota osakeyhtiöt eivät oikein voi käyttää ilman, että niitä epäillään jonkinasteisesta veronkierrosta.
Vieraspelaaja kirjoitti:
’Suomessa pelaajien pitää varsinaiseen pelaamiseen liittyvien tarpeittensa järjestämiseksi kustantaa itselleen pelipaikka.’
Juuri näinhän se menee. Kysymys on vaan sitten siitä miten se lasku meidän pelaajien kesken jaetaan. Itse pelaan montakymmentä kierrosta Ringsidessä/ kesä, joten on vähintäänkin kohtuullista että maksan siitä määritellyn vuosimaksun.
Sitten on minun kaveri Ville, hcp 18(nimi ja ääni muutettu). Perheessä on pieni skidi ja kierroksia tulee kesässä reilusti alle kymmenen ja niistäkin moni maakunnissa duunimatkoilla. Treenamassa kaveri käy silloin tällöin.
Nykyisen mallin mukaan hänen pitää kuitenkin jäsenyytensä ja pelikelpoisuutensa lunastaakseen maksaa osakkeesta sama hinta ja maksaa samat vuosimaksut kuin minunkin. Minusta ei ole oikein kun Ville joutuu rahoittamaan minun pelaamistani. Minusta Villen osuuden pitäisi olla edes jotenkin suhteessa siihen kuinka paljon hän kotikenttäänsä käyttää.
Miksei seuroille kelpaa tällaiset villet jäseniksi pienemmillä eduilla ja käyttöön perustuvalla veloituksella? Tällaisia villejä on kuitenkin sen verran paljon että heiltä heruisi seuralle ihan kivasti rahaa ja tulot/kierros olisivat suuremmat kuin meiltä aktiivipelaajilta.
Nyt nämä villet joko tekevät kesäisin jotain muuta kuin pelaavat golfia tai toimivat meidän paljon pelaavien lypsylehminä.
Karvinen ihmettelee mitä hyötyä on pitkälläkään aikavälillä kenellekään etä seuroista?
Minulla ei ole mahdollisuutta maksaa vähän pelaavana lähes 3000 ecua omasta ja kolmesta junioristani.
On todennäköistä, että juniorini tulevat tulevaisuudessa lunastamaan omat pelioikeutensa jossain pääkaupunkiseudun seurassa kunhan pääsevät omaan’ leivän syrjään kiinni’ mutta jos minun tai monen muunkin mahdollisuus liittyä johonkin seuraan ’ kaukojäseneksi’ halutaan estää niin osakkeenomistajien yhtiövastikkeet tulisivat kyllä todennäköisesti nousemaan koska ’ vieraspelaajat’ jäisivät silloin pois ja golfista tulisi kyllä ’ köyhät kyykkyyn’ laji.
Tällä ajatusmallilla kyllä estetään uusien golffareiden jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa mukaantulo hyvän harrastuksen pariin.
Ei kait monikaan halua enää sitä että golfia pidetään elitistisenä harrastuksena?
Nimetönei
Asiasta artikkeli viikonlopun Iltalehdessä. Myös Teemu Tyryn kommentit.
Ei tarvita. Niistä ei ole kuin haittaa. Eli niiden yleistymisen seurauksena on (ja on jo ollut) vain greenfee-maksujen tolkuton nousu. Kohta ei kannata kiertää muuta kuin omaa kenttää ja se on selvä heikennys entiseen, jolloin jäsenet pääosin klustansivat oman kentän ja vieraspelaaminen oli halpaa.
Joku tässä ketjussa (taisi olla Oskari) vetosi junnuihin ja köyhät kyykkyyn -mentaliteettiin, mikä on aivan perusteetonta. Voi olla, että jossain vuorineuvos-seurassa hänen ja kolmen lapsensa kausikustannukset olisivat 3000 euroa, mutta esimerkiksi omassa pääkaupunkiseudun klubissani kustannukset eivät ole puoliakaan tuosta, vaikka tulisi sisään vuokrapelioikeudella. Ja arvaappa, mitä kolmen juniorin jääkiekkoharrastus maksaa pääkaupunkiseudulla? Ja sitä lajia harrastavat ainakin tutkimusten mukaan, jos ei ’köyhät’ niin kuitenkin keskimäääristä pienempituloisten vanhempien jälkikasvu.
Joten ei valiteta, jos joudumme jotain maksamaankin huippuhienosta harrastusympäristöstämme.
Minulla itselläni ei ole mitään etäjäsenyyttä eikä vieraspelaajia vastaan. Näen sen pelkästään hyvänä asiana; tilapäisenä mahdollisuutena järjestää pelaamisensa kunnes parempi mahdollisuus osuu kohdalle. Tervetuloa vaan vieraat, nauttikaa pelistänne. Kotikentälläni GF-maksut on hilattu niin ylös, että mitään suurempaa vääryyttä kentän rakentamisen ja kunnossapidon rahoittaneet osakkaat tuskin tuntevat asiasta kärsivänsä. Eikä ryntäystä tule; kentän maksaneet vielä itsekin mahtuvat sinne pelaamaan.
Mutta sitten ehdotukseesi. Sitä kannattaisi kokeilla. Tee kirjallinen ehdotus asiasta kotiseurasi hallitukselle käsiteltäväksi seuraavassa yhtiö-/vuosikokouksessa. Siellä sitten luultavasti kuulet muilta osakkailta/ jäseniltä, miksi ehdotuksesi on/ ei ole hyvä. Siis niiltä, joita se suoranaisesti koskettaisi ja jotka senkin kustannukset tavalla tai toisella, suoraan tai välillisesti, tulisivat maksamaan ja seuraukset kokemaan.
Jäsenyystavan valinta on kullakin itsellään. Etäjäsenyys tarjoaa yhden hyvän mahdollisuuden joillekin, mutta sillä on omat huonot puolensa. Osakkuus on parempi toiselle, mutta sillä on hintansa. Yhden radan kentälle se on halvempi, kolmen täysmittaisen radan kentälle paljon kalliimpi. Lähellä pääkaupunkia on kalliimpaa, muualla halvempaa. Kaikilla vaihtoehdoilla on puolensa. Kukin pelaaja itse valitsee mikä on itselle hyvä, ei keskushallitus.
Ei mielestäni aina ole Golfliiton, seuran tai sen hallituksen vika, jos jokin ei ole hyvin. Pelaaja itse tekee valintansa reunaehtojen mukaan. Vaihtoehtoja on, lähellä ja kaukana. Ne vain yleensä ovat paketteja, joista ei voi poimia vain niiden parhaita elementtejä. On otettava koko paketti, vikoineen päivineen, tai sitten valittava jokin toinen ratkaisu.
Niin kauan kun kunnat eivät rahoita tai rakenna kenttiä verovaroilla, ei niitä pelaajalle hyviä ja halpoja pelimahdollisuuksia ole olemassa, rakentamisella ja kunnossapidolla on hintansa ja joku maksaa aina. Voisiko kaupunginvaltuutettusi auttaa ? Ohjata verovaroja hyppyrimäistä ja tartanradoista viheriöille?
Aluksi painotan, että golfliitto edustaa golfseuroja eikä kenttäyhtiöitä. Etäjäsenyydellä tarkoitetaan golfseuran (etä)jäsenyyttä – ei (etä)osakkuutta kenttäyhtiössä.
Jokainen kotikentän omaava golfseura velvoitettaisiin ottamaan jäsenmäärään suhteutettu määrä ’etäjäseniä’ ja seura vastaisi heidän tasoituskortin sekä golfetiketin tasosta.
Kuinka seura voisi sitten vastata tuosta kirjavasta ja satunnaisesti kentällä piipahtavasta etäjäsenistöstään, esitä yhden mallin:
Golfseurojen etäjäsenpakettiin velvoitettaisiin kuulumaan seuraavat asiat: jäsenmaksu, koulutusilta, lisäksi seuran olisi järjestettävä etäjäsenilleen yksi ’etäjäsenkilpailu’, jossa golfiin liityvät asiat todetaan. Lisäksi etäjäsenpaketin pitäsi sisältää etäjäsenseuran kentällä kolme tasoituksellista kierrosta.
Tiivistetysti paketti sisältäsisi: jäsenyyden(kortin), vakuutuksen, opetusillan ja kolme greenfee:tä (josta yksi kuluisi kilpailussa). Paketille tulisi hintaa 200… 250 egee pääkaupunkiseudun alueella.
-
JulkaisijaArtikkelit