-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ottamatta kantaa kahvikupin absoluuttiseen hintaan eri myyjillä, niin: myyntikate on osto- ja myyntihinnan erotus, jolla katetaan muut kulut, kuten palkat, vuokrat jne. Näiden kuluerien jälkeen jää jäljelle voitto ennen veroja.
Tuossa 1 €:n myyntihintaisessa kahvikupillisessa myyntikate on luokkaa 2400 %. Alkoa on joskus moitittu kovista katteista. Jos heidän myyntihintansa on esim. 3 -kertainen ostohintaan nähden, niin myyntikate on 200 %.
Prosenteilla ei kuitenkaan eletä, vaan euroilla.
Myyntikate taisi mennä zag:llä hieman epätarkaksi. Kiinteitä kustannuksia (mm. kiinteät palkat, vuokrat, koneet ja kalusto yms.) ei oteta huomioon myyntikatteessa, ne tulevat vasta käyttökate vaiheessa mukaan.
Liikevaihto (kupin myyntihinta) – muuttuvat kulut (kahvinkeitosta ja kuppiinpanosta syntyneet suorat kustannukset eli kahvi, vesi, sokeri ja maito + pahvimuki) = myyntikate.
P.S. kahviahan voi ostaa suoraan vaikka papuina Brasiliasta. Saa vielä paremmat katerosentit laskettua.
P.P.S. minä maksan sen mitä pyydetään tai jätän ostamatta.
Pelimiehen kannalta kupillinen soroppia täytyykin olla töpselikärsämäisen kallista. Hävinnythän maksaa. Eikä aina voi kolmea palkintokeilaakaan kipata. Saattavat kotona haistaa iloisen pelipäivän.
Kansankuppiloissa kupponen maksanee puolisen metriä.
Se jälkimmäinen jälkikirjoitus pudotti kiven sydämeltäni. Päinvastaisessa tapauksessa olisit aika usein virkavallan kanssa tekemisissä. Eli jos jääräpäisesti hörppisit kahvia ja kieltäytyisit maksamasta. Moisella käytöksellä saisi vihat päälleen melkein joka kuppilassa. Puhumattakaan soittoruokaloiden bodatuista ovimiehistä; kuokkaan tulisi joka kahvittelukerta.
noinhan se tarkkaan ottaen menee. Ei kuitenkaan tässä casessa miksikään muutu, että kertoimet ovat kovat.
Minua huolettaa – ei niinkään kahvikupillisen hinta – vaan, että euroon siirtymisen yhteydessä pystyttiin ikäänkuin ’salaa’ tekemään tällaisia hinnoittelullisia tasokorjauksia. Kahvikupillinen on vain yksi – tosin räikeimmästä päästä oleva – esimerkki.
’Jokin aika’ sitten kahvikupponen maksoi markan ja kahvipaketti 12 markkaa. Nyt kupponen maksaa 2 euroa ja paketti 2 euroa! Näin muuttuu euron myötä.
En muuten olisi muistanutkaan ellei vaimo olisi kertonut, koska en kysele enkä lue kahvikupin hintoja.
Kyllä kahvi maistuu!
Ei oo kahviloiden juusto-kinkku-makkara-sämpylätkään mitään halpoja. Neljä jöröö on aika yleinen hinta. Siis muualla kuin klubeilla. Aika monessa paikassa sämpylä ja kahvi 5 jöröö. Kuka oliskaan maksanut markka-aikaan 30,-? Ihmeellistä on se, että lounasaikaan monesta paikasta saa lounaan jo tuolla hinnalla. Myös klubeilta. Yllättäen tuohon lounaaseen sisältyy myös kahvi :o)
P.S. Tämä ei ole mainos, vaan tyytyväisen asiakkaan kehuminen:
Eilen olin pelaamassa Virvikissä. Pitkän päivän päätteeksi nautin yhden paraimmista päivällisistä klubilla. Kiitos ravintoloitsijalle. Palvelu oli kiitettävää ja ystävällistä. Hinnat todella kohtuulliset. Suosittelen kaikille Virvikissä kävijöille.
Olen pahoillani, lupasin tässä joku aika sitten muistaa kentällä käydessäni juoda kupillisen kahvia. Nooh – kävin vain rangella ja lähipelialueella tällä kertaa, joten ei kai tuo iso kauneusvirhe ole vaikken kahvia juonutkaan…
… mutta olipas hyvää kaakaota ja hillomunkkikin maistui ;-D
Joku saa aina raivarin ja tulee linjoja pitkin kurittamaan köyhiä säästäjiä kun keskustelu menee kahvikupin hintaan.
Mutta jos kolmen kahvikupillisen hinnalla saa Alkosta pullollisen kohtuullista punkkua tai gripin vaihdettua, pahiten haljenneen tilalle ni oikeesti jossain (hinnoittelussa) mättää.
Oletko miettinyt, miten voisit kostaa kohtuuttomat kahvin hinnat ravintolanpitäjälle?
Tässä yksi mahdollisuus:
Maksa kahvisi Mastercardilla tai American Expressillä mieluummin kuin pankkikortilla tai käteisenä.
Luottokorttifirma perii ostoksesta 4-5% provision, pankki joutuu tyytymään 0,5%:iin, vaikka raha tulee ravintolan tilille ihan yhtä nopeasti.
Luottokortilla maksettaessa ravintoloitsija joutuu siis maksamaan sinulle myymästään kahvikupillisen kaupan rahoituksesta varovaisestikin 3% mukaan laskettuna 500% ellei reilusti yli 1000% vuotuista korkoa.
Et kai muuten saituuttasi jättänyt ostamatta vaimolle äitienpäivänä kultaharkkoa, vaan luikertelit siitä parfyymipullolla? Se kauppa ei muuten ollenkaan kannattanut, vai väitätkö, että et ole verrannut parfyymien litra- ja kullan kilohintoja?
Myyntikate ei voi koskaan olla yli 100%.
Se lasketaan kaavalla 100 % * (Myyntihinta – Aineiden ja tarvikkeiden ostohinta) / Myyntihinta.
Näinollen jos hinnoittelukerroin on 2, eli ostohinta 1 ja myyntihinta 2, niin myyntikate on 50%.
Kun myynti- ja ostohinnan eroa kasvatetaan eli myyntihintaa nostetaan, myyntikate lähenee asymptoottisesti 100 %:a.
Ei kahvikupin hintaa voi myyntikatteella arvioida.
Otetaanpa saman ajatustavan mukaan pron tunti.
Se maksaa 50 euroa ja siihen sisältyy pallot, jotka pro ostaa 1 eurolla.
Pron tunnin myyntikate on näinollen 100% (50-1)/50 eli 98 %. Aika kova kate tulee prolle vai?
Kyllä se kahvinkin hinta nousee niin korkeeksi kun mitä enemmistö asiakkaista on syystä tai toisesta valmis maksamaan. Älytön pullakäntyn 2.50+ hintakin menee jo ihan täydestä.
Kahvin myyjiä ja ravintolayrittäjiä täällä ymmärretään kyllä, mutta mistä suomalaisen mailakauppiaan sitten pitäis elantonsa tienata?
NimetönMielestäni tuntuvasti Reissumiestä pienempi kinkkuleipä (välissä kinkkua, tomaatinsiivu, salaattia tms), jonka hinta on 4,30 euroa, on melko arvokas. Tälläisiä on tarjolla Keimolan klubilla.
Ensimmäisen, jonka hintaa en katsonut etukäteen söin, mutta seuraava en osta ja aika vähiin jäänee viime kesän tapaan muutkin ostokset ihan vaan hintatason takia, sillä tuo ruisleipä on vain yksi esimerkki.
pillimehuja ei juurikaan tarvitse golf-kentältä ostaa koska lapset ovat harvoin mukana, mutta muuten pillimehun hinta sopii tähän keskusteluun ihan vertailuna
Nykyään pillimehu (grandi tai trip 2dl) maksaa useissa kahviloissa/kioskeissa 1,00 euroa. Sen ihmiset aika kiltisti maksavat, mutta markka-aikaan 5,90 olisi hieman töksähtänyt korvaan. Markka-aikana pillimehu oli kalleimmillaan jossain kesätapahtumissa 5 mk, mikä oli silloin mielestäni ryöstöhinta ja kannattikin ostaa lapsille mehut matkaan kaupasta 0,50 mk kpl. Nyt euro-aikaan siirryttyä moni 5 markan tai sitä lähellä olevan tuotteen hinta nostettiin 1 euroon, myös pillimehu useissa paikoissa. Nyt tulen hyvälle mielelle paikoissa, joissa pillimehusta pyydetään 0,85 euroa eli tuo ’5 markkaa’, mikä markka-aikana tuntui tosi pahalta. 50 centin pillimehu tuntuu nykyään kahvilassa lähes ilmaiselta. Kaupan hinta on normaalisti yhdelle 0,25-0,30 cen.
No Vaasan Tropiclandiassa pillimehu maksaa 1,50 euroa (lähes 9 markkaa!!). Veikkaan, että kyseisessä paikassa pillimehun hinta nousi siis lähes 4 markkaa euroaikaan siirryttäessä. Litrahinta nousi siis 25 markasta 44,60 markkaan eli hinnan nousu n. 78%. Litrahinta kyseiselle tuotteelle Vaasan Tropiclandiassa on siis 7,50 eur.
Monien ihmisten mielestä 1,40 eur ei ole paljoa enemmän kuin 1,20, siksi kahvikupista on syytä pyytää 1,40 niin saa ’helppoa’ rahaa 1,20 mk joka kupillisesta ja kun kyseessä on volyymituote niin voi vain arvailla mitä se kahvilanomistajalle vuositasolla merkitsee. 100 kuppia päivässä tietää joka päivä aukiolevalle kahvilalle 43.800 mk lisätuloja vuodessa. Jos olisit markka-aikaan pyytänyt kahvikupillisesta 8,30 tai edes 7,10 niin vähissä olisivat kanta-asiakkaat. Toisaalta itse en juonut markka-aikaan kahvia ollenkaan joten omakohtaista käsitystä sen ajan hintatasosta ei ole.
Valitettavan usein kuulee vanhemman ihmisen suusta kaupassa, ’tämä maksaa markka kaksikymmentä’ kun hintalapussa on 1,20. Kyllä eurohinnat ’vievät’ meistä monia, itseni silloin tällöin mukaanlukien.
Tuo sinun laskentasi ei pidä paikkaansa. Myyntikate voi olla yli 100 % esim hotellissa, jossa on raha-automaatteja. Huoneista myyntikate (teoreettisesti) on 100 % ja automaattituotot päälle.
Tämä tarina on tosi!
Kerropa, minkä laskuopin mukaan saat hotellihuoneen vuokrauksen katteeksi yli 100 %.
juu ajetaan kaikki Kurgiin ja täyettään termari stufella – sit takas ommaan lupiin.
lapissa oli yhen kaupan oves teksti :
’ suletu ei kanata ’.
Lapissa?
Tämä tarina on tosi, siis omin silmin nähtyä eikä kuulopuhetta: Oulun Hallituskadulla oli pieni ruokakauppa, jonka ovessa sulkemisen jälkeen luki IHan oikeasti tuo ’Suletu, ei kanata’
Mielestäni selostin asian aika selkeästi, mutta väännetään rautalangasta.Hotellin myyntikate, jos sillä ei ole omaa ravintolaa on 100%. Eli 100 euron huone tuo 100 euroa myyntikatetta. Jos hotellissa on peliautomaatti esim RAY:lta, saa hotelli peliautomaattituottoja myyntikatteeseen esim 10 euroa. Nyt siis 100 euron myynnillä onkin 110 euron kate. Et sillee.
Niin, kannattaa huomioida, että itse _myyntikatteelle_ ei ole määritelty maksimaalista arvoa sillä myyntikate saadaan vähentämällä liikevaihdosta ja muista liiketoiminnan tuotoista muuttuvat kulut. Tämä tarkoittaa sitä, että liikevaihto voi olla moninkertainen suhteutettuna ko. kuluihin (ostot).
Myyntikateprosentti saadaan suhteuttamalla myyntikate liikevaihtoon. Myyntikateprosentissa tulee tuo 100% teoreettinen arvo vastaan sillä jakajana toimii liikevaihto ja kun jaettavana on kate niin silloin tuo 100% arvo ei ylity => suhdeluku <100).
Toivottavasti sulla riittää tota rautalankaa.
Mutta älä helvetissä mene pomolles esittämään tota logiikkaa.
NimetönMyyntkate ei voi olla yli 100%. Fuken kaava pätee eikä sun rautalanka sitä miksikään muuta.Jos tuote on ilmainen ja se myydään ihan millä hintaa tahansa on kate 100%. Lahjoitukset on asia erikseen eikä sillä ole mitään tekemistä myyntikatteen kanssa.
Mitä V#¤%N väliä sillä on mitä sumppi maksaa ja mistä hinta muodostuu?!?!?!?!
eiköhän ravintoloitsija päätä kahvin hinnan ja kuluttaja sen että ostaako sumpin vai ei! ärsyttävää hölinää täysin mitättömästä asiasta! jos ei oo tuohta sumpitella niin ei voi mitään!
miettikään vaan mitä tälläkin enegriamäärällä saisi aikaan jos sen kohdistaisi johonkin oikesti järkevään asiaan!
Jos sulle ei ole mitään väliä sillä, mitä kahvi maksaa, niin onneksi olkoon! Mutta korkean hinnan kritisoinnissa ei ole mitään vikaa?
Kaiken hyväksyminen on näköjään suomalaisissa syvällä! Kahvi joko ostetaan tai jätetään ostamatta riippuen siitä, mikä on oma rahatilanne, mutta hintaa ei saisi missään nimessä kritisoida!?
Osa tähänkin keskusteluun osallistuneista ostaa sika-kalliin kahvin, koska haluaa tukea klubinsa kahvilatoimintaa, mutta samalla tilaa uudet raudat netistä, joita on testattu proshopin avustuksella….
Kahvin ja pullan hinnan ’kalleus’ muodostuu kuluttajan kokemasta hinnasta ja siitä saamasta arvosta. Esim. meikäläinen pelaa noin 15 kierrosta golffia kuukaudessa ja usein mennessäni klubille otan kahvin 1,50€, kymppitiillä sämpylän ja limpparin 3€ + 2€ + 19:llä pienen oluen 3,50€. Tästä tulee kuukausitasolla siis yhteensä (15 kierrosta x 10€) = 150€.
Noh, opiskelijana tuloni ovat kuukaudessa 292€, joten voitte varmaan laskea kuinka paljon opintotuesta jää rahaa muuhun, kuten vuokran maksuun tai syömiseen. Tottakai jos olet hyväpalkkaisessa työssä ja tienaat käteen vaikka 3000€ kuussa on melko samantekemää maksaako kahvi 1,00€ vai 1,50€.
Golffissa muutenkin tuntuu kaikki hinnat tunnutaan pyöristämään johonkin mukavaan tasasummaan eikä lainkaan ajatella, mitä pyöristys on esim. markoissa. Just esim. limppari on näppärät 2€ / pullo eikä esim. todella hankalasti maksettava 1,70€. Tai draiveri vaikka 499€ eikä esim. 468,50€.
-
JulkaisijaArtikkelit