-
El ninó kirjoitti: (22.5.2007 9:10:01)
Pitääkös tuo nyt ymmärtää niin, et kun sulta katosi ajoitus, niin jouduit swingiä kompensoimaan jollain keinoin välttääksesi noi miss-hitit?? Mutta eikös nuo erilaiset kompensointi-jutskat oo vaan ’laastareita’….ja johtaa lopulta vaan ongelmiin?
Yips on eri asia kuin ’swingivirhe’. Se on korvienväli-ongelma, jonka seuraus ilmenee fokaalisena dystoniana – neuromuskulaarisena liikeratahäiriönä. Minulla sen laukaisi se, että swingaan erittäin oikeavetoisesti ja myöhäisella releasella. Yritin kuuliaisesti noudattaa pron ohjetta alakäsivarsien kierrosta, jonka seurauksena swingi herkistyi oikeaan ajoitukseen. Pari mokaa teki minusta ’liian tietoisen’ tuosta ajoituksesta, jonka seurauksena syntyi…noh, nimitettäköön sitä vaikka osumapeloksi. Tuohon tunteeseen reagoiminen on täysin tietoisen kontrollin ulkopuolella. Usko pois, asiaa ei voi ymmärtää kukaan, joka ei sitä ole kokenut. Kysy vaikka Hank Haneylta 😉 Minäkään en voi käsittää puttiyipsiä, vaikka swingiyipsistä kärsinkin; se tuntuu suorastaan naurettavalta.
On hankalaa kun en voi demota mitä tarkkaan ottaen tarkoitan tuolla rotaatiolla ja olennaisella rannekulmalla. Väitän kuitenkin, että suuri osa ymmärtää ranteiden käytön väärin; niitä käännetään pääsääntöisesti ’väärällä’ tavalla (tämän näkee rangellakin päivittäin). Tai sanotaan ainakin niin, että moni saisi swingissä johdonmukaisemmaksi ja toisettavammaksi, jos tekisivät tuon pienen, mutta olennaisen asian toisin. Vaatii erinomaista synkronointikykyä ajoittaa laaja käsivarsien kierto oikein (sitä paitsi, anatomiamme pakottaa tietynlaiseen rotaatioon automaattisesti bäckswingin aikana, eikä sitä tarvitse liiotella).
Ehkä olennainen ilmenee näistä kuvista. Appelbyn ja Faldon taaksevienti on hieman erilainen, mutta olennaista on, missä asennossa lapa/ranteet ovat. Väittäisin, että liian moni kuvittelee, että ranteiden kääntäminen (thumbs up) tarkoittaa sitä, että oikea ranne käännetään ylös, eli ihan väärään suuntaan. Näihin kuviin sijoitettuna se tarkoittaisin sitä, että lavan naama olisi kutakuinkin samansuuntainen oikean käsivarren kanssa! Varsinainen rotaatio tapahtuu kyllä luonnollisesti, kun bäkärin vie normaalisti loppuun. Tai sitten sitäkin voi vastustaa, kuten minä teen, jotta kiertoa on kaiken kaikkiaan mahdollisimman vähän. Se vuorostaan ei vie yhtään poweria pois siitä ’oikeasta’ rannekulmasta, mikä muodostuu kun vasen ranne on flat (vrt. Appelby).
Mitähän ts ja fukke sanovat tähän? 😉
Scoop kirjoitti: (22.5.2007 9:57:53)
El ninó kirjoitti: (22.5.2007 9:10:01)
Pitääkös tuo nyt ymmärtää niin, et kun sulta katosi ajoitus, niin jouduit swingiä kompensoimaan jollain keinoin välttääksesi noi miss-hitit?? Mutta eikös nuo erilaiset kompensointi-jutskat oo vaan ’laastareita’….ja johtaa lopulta vaan ongelmiin?
Yips on eri asia kuin ’swingivirhe’. Se on korvienväli-ongelma, jonka seuraus ilmenee fokaalisena dystoniana – neuromuskulaarisena liikeratahäiriönä. Minulla sen laukaisi se, että swingaan erittäin oikeavetoisesti ja myöhäisella releasella. Yritin kuuliaisesti noudattaa pron ohjetta alakäsivarsien kierrosta, jonka seurauksena swingi herkistyi oikeaan ajoitukseen. Pari mokaa teki minusta ’liian tietoisen’ tuosta ajoituksesta, jonka seurauksena syntyi…noh, nimitettäköön sitä vaikka osumapeloksi. Tuohon tunteeseen reagoiminen on täysin tietoisen kontrollin ulkopuolella. Usko pois, asiaa ei voi ymmärtää kukaan, joka ei sitä ole kokenut. Kysy vaikka Hank Haneylta 😉 Minäkään en voi käsittää puttiyipsiä, vaikka swingiyipsistä kärsinkin; se tuntuu suorastaan naurettavalta.
On hankalaa kun en voi demota mitä tarkkaan ottaen tarkoitan tuolla rotaatiolla ja olennaisella rannekulmalla. Väitän kuitenkin, että suuri osa ymmärtää ranteiden käytön väärin; niitä käännetään pääsääntöisesti ’väärällä’ tavalla (tämän näkee rangellakin päivittäin). Tai sanotaan ainakin niin, että moni saisi swingissä johdonmukaisemmaksi ja toisettavammaksi, jos tekisivät tuon pienen, mutta olennaisen asian toisin. Vaatii erinomaista synkronointikykyä ajoittaa laaja käsivarsien kierto oikein (sitä paitsi, anatomiamme pakottaa tietynlaiseen rotaatioon automaattisesti bäckswingin aikana, eikä sitä tarvitse liiotella).
Ehkä olennainen ilmenee näistä kuvista. Appelbyn ja Faldon taaksevienti on hieman erilainen, mutta olennaista on, missä asennossa lapa/ranteet ovat. Väittäisin, että liian moni kuvittelee, että ranteiden kääntäminen (thumbs up) tarkoittaa sitä, että oikea ranne käännetään ylös, eli ihan väärään suuntaan. Näihin kuviin sijoitettuna se tarkoittaisin sitä, että lavan naama olisi kutakuinkin samansuuntainen oikean käsivarren kanssa! Varsinainen rotaatio tapahtuu kyllä luonnollisesti, kun bäkärin vie normaalisti loppuun. Tai sitten sitäkin voi vastustaa, kuten minä teen, jotta kiertoa on kaiken kaikkiaan mahdollisimman vähän. Se vuorostaan ei vie yhtään poweria pois siitä ’oikeasta’ rannekulmasta, mikä muodostuu kun vasen ranne on flat (vrt. Appelby).
Mitähän ts ja fukke sanovat tähän? 😉
Jep….noista kuvista tosiaan asia kävi hyvin ilmi. Tuossahan tosiaan mailan lapa on ikäänkuin suljettuna (katselee kohti palloa). Joskus tuollaisella toiminnalla pyritään ehkäisemään slaissia……tosin nuo kuvan kaverit ei sitä varmaan sen takia tee ;).
Tuo on itseasiassa kutakuinkin se asia, mitä itse olen koittanut viime aikoina tehdä BS:n aikana. Mutta miten sitten tuo osuman jälkeinen tilanne??…eli kierrätkö siellä oikean kätesi kuinka vahvasti vasurin päälle saatossa??El ninó kirjoitti: (22.5.2007 11:01:08)
Jep….noista kuvista tosiaan asia kävi hyvin ilmi. Tuossahan tosiaan mailan lapa on ikäänkuin suljettuna (katselee kohti palloa). Joskus tuollaisella toiminnalla pyritään ehkäisemään slaissia……tosin nuo kuvan kaverit ei sitä varmaan sen takia tee ;).Siinäpä se. Väittäisin, että jokainen tour-pelaaja toteuttaa asian enemmän tai vähemmän noin. Se, että tuupparilla pukkaa slaissia, johtuu (osin) juuri siitä, että oikea liike jää alunperinkin tekemättä. Tuo siis ei ole korjausliike.
El ninó kirjoitti: (22.5.2007 11:01:08)
Tuo on itseasiassa kutakuinkin se asia, mitä itse olen koittanut viime aikoina tehdä BS:n aikana. Mutta miten sitten tuo osuman jälkeinen tilanne??…eli kierrätkö siellä oikean kätesi kuinka vahvasti vasurin päälle saatossa??Pyrin siihen, että kierrä ollenkaan. Jälleen kerran anatomia ja keskipakoisvoima pakottavat siihen kiertoa, mutta en tee sitä tietoisesti (aktiivisesti pidättelemällä saakin sitten aikaiseksi faden). Nämä kuvat tuolta alempaa viestiketjusta osoittavat ao. eron. Minun osumahetken jälkeinen tilanteeni näyttää enemmän tältä (ks. käsivarsien asento molemmissa kuvissa ja erityisesti mailan asento jälkimmäisessä verrattuna alla olevaan)…
…kun ’klassinen’ krossaus oikein toteutettuna näyttää tältä:
El ninó kirjoitti: (22.5.2007 12:23:53)
Haen sitä, että jos oikea olkapää lähtee DS:n alussa oikeaan suuntaan (planea ALASpäin??)…ja pelaajalla on tarpeeksi ropassa tiltti-kulmaa oikeelle päin, niin onko tuo jonkin verran avonainen hartioiden asento osumassa niin paha juttu?Riippuu varmasti mitä ’jonkin verran avonainen hartioiden asento’ käytännössä tarkoittaa, mutta vasemman ja oikean käsivarren fysiikkaa vaatii (annettuna muun vartalon asianmukainen asento) tuota asentoa osumahetkellä, muuten ei maila mitenkään voi tulla optimaalisesti osumahetkeen. Se on siis fysikaalinen välttämättömuus. Veikkaisin, että hartialinja auki osumaan tulevan palli lentää lerppuna fadena ja/tai osumat ovat ohuita.
Ja taas kerran, kun ei ole käsitteellisiä välineitä, niin käytetään kuvia. Katso hartialinjaa palloon tultaessa ja heti osuman jälkeen.
Ja sama edestä.
