Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kehotan sinua menemään peilin eteen ja kysymään itseltäsi:
’Olenko vain väsynyt ja tarpeeton henkilö tällä keskustelupalstalla’Täällä nimenomaan haluttaisiin keskustella toimivista tavoista lyödä golfpalloa, eikä mistään epäselvistä matemaattisista teorioista ilman perusteluja. Jos Golfin oppiminen perustuisi matemaattisiin laskelmiin, varsinkin yksinkertaistettuihin heilurimalleihin, golfia opetettaisiin yliopistossa. Herää hyvä ihminen.
Paksupekka kirjoitti: (16.11.2011 15:32:25)
data kirjoitti: (16.11.2011 15:20:39)
… Miksi et voi hyväksyä, että lyöntisi on parantunut, mutta kaikki liikkeet siellä ei ehkä mene kuten oletat. Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. …Miksi sinä et voi hyväksyä, että kaikki liikkeet eivät mene kuten sinä oletat?
.Siksi, koska mun kokemus geometrian hyödyntäjänä on sen verran vahva, että
ihan näin simppeleissä jutuissa ei maallikojen selitykset mun mieltä käännä.data kirjoitti: (16.11.2011 15:20:39)
. Miksi et voi hyväksyä, että lyöntisi on parantunut, mutta kaikki liikkeet siellä ei ehkä mene kuten oletat. Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Toisaalta itse kyllä uskon, että oppiminen on tehokkainta silloin, kun opetusmenetelmillä on vankka ja virheetön teoreettinen pohja. Jos jokin opetusmenetelmä havaitaan toimivaksi käytännössä, mutta sille ei löydy virheetöntä teoriaa, niin silloin sille ei kannata ehkä teoriaa hakeakaan. Todetaan vain: tee näin se toimii.
Mulla meni hetki hihitellen ja päätä pyöritellen ton datan markkinointijutun kanssa, mutta jospa taas pystyis jotain kirjottamaan. Täytyy kuitenkin datalta kysyä, että ihan oikeestiko kuvittelet jonkun markkinoijan näin seikkaperäisesti tyhjentävän pajatson, jos tarkoituksena on asiakkaiden kalastelu? Tai oikeestikko uskot, että tämäkin herra tämän videon on nettiin vapaaseen jakoon laittanut markkinointimielessä. Eiköhän meillä näille eri palstoille kirjoittavilla ole hieman toiset ambitiot ja markkinointimielessä toimien verhoa raotettaisiin vain sopivasti mielenkiinnon herättämiseksi. Ja tietysti voisi kysyä, että mitä ihmettä Fukke olisi täällä markkinoinut? Käännöspalvelua RR-Suomi-RR?
Palstalla pidempään olleet lienevät vielä huvittuneempia, koska muistavat oman ilmestymisesi tänne… puhtaasti markkinointimielessä ja tökerösti viestiä naamioiden muka käyttäjäkokemuksiksi kehittämästäsi tuotteesta. Ja nyt kehtaat vielä toista syyttää samasta täysin aiheetta. Mistä näitä oikeen…
Sä voit tietysti myös miettiä, että miksi tällä hetkellä muutama nimi maailmalla on noussut eri palstoilla niin kovaan suosioon juuri näitä vanhoja tapoja ravistellen ja samaa asiaa kanssani kertoen. Ja miksi ei pelkästään suosioon, vaan myös huikeita tuloksia oppimisen kannalta saavuttaen. Eri termejä hieman käytetään ja joitani pieniä vivahde-eroja saattaa olla, mutta ydin on juuri sama; irti crossaamisesta ja käsivarsien kiertoliikkeestä, rotaatiopohja tilalle. Ja kaikelle tuolle löytyy hyvin vahva peruste geometrian ja voimien kautta, kunhan vähän viitsii asiaa miettiä.
Mites muuten tuo tapaus Hughes? Onko hän siis mielestäsi keskivertotason pelaaja?
Pulli-Paavo kirjoitti: (16.11.2011 15:37:56)
Kehotan sinua menemään peilin eteen ja kysymään itseltäsi:
’Olenko vain väsynyt ja tarpeeton henkilö tällä keskustelupalstalla’.
Kehotan sinua menemään peilin eteen ja kysymään itseltäsi:
”Onko sattumaa, että juuri minä puolustan henkeen ja vereen asioita,
joista en ymmärrä mitään”data kirjoitti: (16.11.2011 15:57:10)
Pulli-Paavo kirjoitti: (16.11.2011 15:37:56)
Kehotan sinua menemään peilin eteen ja kysymään itseltäsi:
’Olenko vain väsynyt ja tarpeeton henkilö tällä keskustelupalstalla’.
Kehotan sinua menemään peilin eteen ja kysymään itseltäsi:
”Onko sattumaa, että juuri minä puolustan henkeen ja vereen asioita,
joista en ymmärrä mitään”Ei suinkaan ole sattumaa, enkä puolusta henkeen ja vereen ja ymmärrykseni määrästä emme pääse yksimielisyyteen. Nyt lähden viikolopuksi Pariisiin messuille ja bilettämään.
Munaa sinä täällä itseäsi lisää sillä aikaa.
Pulli-Paavo kirjoitti: (16.11.2011 15:37:56)
…. Jos Golfin oppiminen perustuisi matemaattisiin laskelmiin, varsinkin yksinkertaistettuihin heilurimalleihin, golfia opetettaisiin yliopistossa. …Heh, tuli mieleeni Ghostbusters:
Dr. Ray Stantz said:
Personally, I liked the university. They gave us money and facilities, we didn’t have to produce anything! You’ve never been out of college! You don’t know what it’s like out there! I’ve *worked* in the private sector. They expect *results*.data kirjoitti: (16.11.2011 15:46:18)
Siksi, koska mun kokemus geometrian hyödyntäjänä on sen verran vahva, että
ihan näin simppeleissä jutuissa ei maallikojen selitykset mun mieltä käännä.Eiköhän totuus kuitenkin ole se, että olet noissa asioisa paneutunut täysin lavan liikkeen geometriaan, etkä tutkimaan syitä sen taustalla, kuten biomekaniikkaa ja kehon liikesuuntien vaikutuksia voimiin. Nimittäin jos olisit, et ikipäivänä olisi ensimmäistä kaksivipuista mallia puolustavaa tekstiä kirjoittanut, etkä mutenkaan näin rajuihin yksinkertaistuksiin perustuvia juttuja.
data kirjoitti: (16.11.2011 15:20:39)
Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Toisaalta itse kyllä uskon, että oppiminen on tehokkainta silloin, kun opetusmenetelmillä on vankka ja virheetön teoreettinen pohja.Perustele minulle miksi pidät faktana sitä että mailanpää liikkuu yhdellä tasolla. Kun nyt puhut siitä mitä oikeasti tapahtuu.
Ihmisen golf-swingissä ei ole mitään tekijää joka pitäisi mailanpään yhdellä tasolla edes suurinpiirtein. Samoin kaksoisheilurimalli on todella karkea yksinkertaistus kun ihmisen swingistä puhutaan.
On kyllä melkoista venyttämistä, jos alkaa puhumaan samassa lauseessa vankasta ja virheettömästä teoreettisesta pohjasta näiden kahden karkean oikaisun kanssa.Saa noilla oletuksilla simppeleitä malleja Iron Byronille, mutta ei meille kaksikätisille.
Parti kirjoitti: (16.11.2011 16:24:06)
data kirjoitti: (16.11.2011 15:20:39)
Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Toisaalta itse kyllä uskon, että oppiminen on tehokkainta silloin, kun opetusmenetelmillä on vankka ja virheetön teoreettinen pohja.Perustele minulle miksi pidät faktana sitä että mailanpää liikkuu yhdellä tasolla. Kun nyt puhut siitä mitä oikeasti tapahtuu.
Ihmisen golf-swingissä ei ole mitään tekijää joka pitäisi mailanpään yhdellä tasolla edes suurinpiirtein. Samoin kaksoisheilurimalli on todella karkea yksinkertaistus kun ihmisen swingistä puhutaan.
On kyllä melkoista venyttämistä, jos alkaa puhumaan samassa lauseessa vankasta ja virheettömästä teoreettisesta pohjasta näiden kahden karkean oikaisun kanssa.Saa noilla oletuksilla simppeleitä malleja Iron Byronille, mutta ei meille kaksikätisille.
Mitä nyt sitten on suurin piirtein. Välillä klo9- klo3 mailanpää liikkuu kyllä
jo ainakin silmämääräisen tarkasti tasolla hyvillä pelaajilla.Dp-malli on swingin voimansiirron malli täysin tarkasti. Se, että ihminen ei fyysiten rajoitteiden vuoksi pysty (eikä ole tarpeenkaan) sitä täysin tarkasti toteuttamaan, ei poista mallin toimivuutta laskelmissa . Dp-mallilla voidaan swingin voimansiirron laskelmat suorittaa yllättävän tarkasti. Dp-mallia ei tietenkään voi soveltaa kaikkeen laskentaan swingissä, vaan ainoastaan
hyvin rajoitettuun alueeseen.Vertaa tilannetta hammasratas välitykseen auton vaihdelaatikossa. Onko nyt
väärin mielestäsi, että yksinkertaista suhdelukukaavaa käytetään laskelmissa,
vaikka autossa hammasrattaat eivät ole täysin pyöreitä. Ymmärrätkö nyt? Kyse on tarvittavasta tarkkuudesta. Mallin ei tarvitse olla mutkikkaampi kuin on tarpeen.Asioita ei siis tarvitse välttämättä selvittää jokaisen atomin osalta tarkasti erikseen. Eli, jos vaikkapa analysoimme Mahanin käsien sulkevaa kiertoa, voidaan katsoa, että +-5 -+-10 asteen virhemarginaali on riittävän pieni opetustarkoitukseen. Väitöskirjaa tekevä tutkija tarvitsee sitten, ehkä tarkempia lukuja ja ottaa sitten enemmän muuttuvia tekijöitä laskelmissaan huomioon. Maallikothan voivat toki aina kieltää kaiken oikeellisuuden vetoamalla johonkin yksityiskohtaan, mutta juuri siksi väitöskirjojakin arvio asiantuntijat eikä tavalliset Matti Meikäläiset.
data kirjoitti: (16.11.2011 17:17:12)
Parti kirjoitti: (16.11.2011 16:24:06)
data kirjoitti: (16.11.2011 15:20:39)
Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Toisaalta itse kyllä uskon, että oppiminen on tehokkainta silloin, kun opetusmenetelmillä on vankka ja virheetön teoreettinen pohja.Perustele minulle miksi pidät faktana sitä että mailanpää liikkuu yhdellä tasolla. Kun nyt puhut siitä mitä oikeasti tapahtuu.
Ihmisen golf-swingissä ei ole mitään tekijää joka pitäisi mailanpään yhdellä tasolla edes suurinpiirtein. Samoin kaksoisheilurimalli on todella karkea yksinkertaistus kun ihmisen swingistä puhutaan.
On kyllä melkoista venyttämistä, jos alkaa puhumaan samassa lauseessa vankasta ja virheettömästä teoreettisesta pohjasta näiden kahden karkean oikaisun kanssa.Saa noilla oletuksilla simppeleitä malleja Iron Byronille, mutta ei meille kaksikätisille.
Mitä nyt sitten on suurin piirtein. Välillä klo9- klo3 mailanpää liikkuu kyllä
jo ainakin silmämääräisen tarkasti tasolla hyvillä pelaajilla.Dp-malli on swingin voimansiirron malli täysin tarkasti. Se, että ihminen ei fyysiten rajoitteiden vuoksi pysty (eikä ole tarpeenkaan) sitä täysin tarkasti toteuttamaan, ei poista mallin toimivuutta laskelmissa . Dp-mallilla voidaan swingin voimansiirron laskelmat suorittaa yllättävän tarkasti. Dp-mallia ei tietenkään voi soveltaa kaikkeen laskentaan swingissä, vaan ainoastaan
hyvin rajoitettuun alueeseen.Vertaa tilannetta hammasratas välitykseen auton vaihdelaatikossa. Onko nyt
väärin mielestäsi, että yksinkertaista suhdelukukaavaa käytetään laskelmissa,
vaikka autossa hammasrattaat eivät ole täysin pyöreitä. Ymmärrätkö nyt? Kyse on tarvittavasta tarkkuudesta. Mallin ei tarvitse olla mutkikkaampi kuin on tarpeen.Asioita ei siis tarvitse välttämättä selvittää jokaisen atomin osalta tarkasti erikseen. Eli, jos vaikkapa analysoimme Mahanin käsien sulkevaa kiertoa, voidaan katsoa, että +-5 -+-10 asteen virhemarginaali on riittävän pieni opetustarkoitukseen. Väitöskirjaa tekevä tutkija tarvitsee sitten, ehkä tarkempia lukuja ja ottaa sitten enemmän muuttuvia tekijöitä laskelmissaan huomioon. Maallikothan voivat toki aina kieltää kaiken oikeellisuuden vetoamalla johonkin yksityiskohtaan, mutta juuri siksi väitöskirjojakin arvio asiantuntijat eikä tavalliset Matti Meikäläiset.
Opetustarkoituksessa jos missä nuo sinun mallisi juuri saa tunkea sinne mihin aurinko ei paista. Opetuksessa on tärkeää nimenomaan saada ihminen ymmärtämään oman kehonsa toimintaa ja sen vaikutusta lavan liikkeisiin. SIksi koko DB-malli on haitallisin mahdollinen, vaikka sillä voisitkin tutkia lapavan ja mailan käyttäytymistä Se ei anna pinintäkään vastausta olennaiseen, eli miksi se lapa noin käyttäyty ja mitkä kehon osat siihen mitenkin vaikuttavat. Mistä se taso oikeesti syntyy ja miten vastakkaiset suunnat siihen vaikuttavat.
Mallin yksinkertaistaminen opetuksessa johtaa juuri siihen, mitä nähdään päivittäin kentillä ja rangeila. Ihminen alkaa toimittamaan mahdollisimman yksinkertaisin konstein lapaa palloon ja sulkemaan sitä mahdollisimman yksinkertaisin konstein, eli käsivarsien rotaatiolla. Ja siksi suurin osa heistä vaeltaa suossa vuosikymmeniä, kun ei kerrota vaikeaaman kuuloista tapaa, joka johtaisi kuitenkin parempaan lopputulokseen.
Mä oon riittävän kauan aikanaan ollu tolla pimeellä puolella, joten oikeesti tiedän mistä puhun. Sen eron ymmärtämiseen vaan vaaditaan se, että jossain vaiheessa uskaltaa astua pois sieltä. Vasta sen jälkeen ymmärtää, miten hemmetin haitallista tuo yksinkertaistaminen ja oikominen onkaan ollut.
ts kirjoitti: (16.11.2011 17:36:41)
data kirjoitti: (16.11.2011 17:17:12)
Parti kirjoitti: (16.11.2011 16:24:06)
data kirjoitti: (16.11.2011 15:20:39)
Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Toisaalta itse kyllä uskon, että oppiminen on tehokkainta silloin, kun opetusmenetelmillä on vankka ja virheetön teoreettinen pohja.Perustele minulle miksi pidät faktana sitä että mailanpää liikkuu yhdellä tasolla. Kun nyt puhut siitä mitä oikeasti tapahtuu.
Ihmisen golf-swingissä ei ole mitään tekijää joka pitäisi mailanpään yhdellä tasolla edes suurinpiirtein. Samoin kaksoisheilurimalli on todella karkea yksinkertaistus kun ihmisen swingistä puhutaan.
On kyllä melkoista venyttämistä, jos alkaa puhumaan samassa lauseessa vankasta ja virheettömästä teoreettisesta pohjasta näiden kahden karkean oikaisun kanssa.Saa noilla oletuksilla simppeleitä malleja Iron Byronille, mutta ei meille kaksikätisille.
Mitä nyt sitten on suurin piirtein. Välillä klo9- klo3 mailanpää liikkuu kyllä
jo ainakin silmämääräisen tarkasti tasolla hyvillä pelaajilla.Dp-malli on swingin voimansiirron malli täysin tarkasti. Se, että ihminen ei fyysiten rajoitteiden vuoksi pysty (eikä ole tarpeenkaan) sitä täysin tarkasti toteuttamaan, ei poista mallin toimivuutta laskelmissa . Dp-mallilla voidaan swingin voimansiirron laskelmat suorittaa yllättävän tarkasti. Dp-mallia ei tietenkään voi soveltaa kaikkeen laskentaan swingissä, vaan ainoastaan
hyvin rajoitettuun alueeseen.Vertaa tilannetta hammasratas välitykseen auton vaihdelaatikossa. Onko nyt
väärin mielestäsi, että yksinkertaista suhdelukukaavaa käytetään laskelmissa,
vaikka autossa hammasrattaat eivät ole täysin pyöreitä. Ymmärrätkö nyt? Kyse on tarvittavasta tarkkuudesta. Mallin ei tarvitse olla mutkikkaampi kuin on tarpeen.Asioita ei siis tarvitse välttämättä selvittää jokaisen atomin osalta tarkasti erikseen. Eli, jos vaikkapa analysoimme Mahanin käsien sulkevaa kiertoa, voidaan katsoa, että +-5 -+-10 asteen virhemarginaali on riittävän pieni opetustarkoitukseen. Väitöskirjaa tekevä tutkija tarvitsee sitten, ehkä tarkempia lukuja ja ottaa sitten enemmän muuttuvia tekijöitä laskelmissaan huomioon. Maallikothan voivat toki aina kieltää kaiken oikeellisuuden vetoamalla johonkin yksityiskohtaan, mutta juuri siksi väitöskirjojakin arvio asiantuntijat eikä tavalliset Matti Meikäläiset.
Opetustarkoituksessa jos missä nuo sinun mallisi juuri saa tunkea sinne mihin aurinko ei paista. Opetuksessa on tärkeää nimenomaan saada ihminen ymmärtämään oman kehonsa toimintaa ja sen vaikutusta lavan liikkeisiin. SIksi koko DB-malli on haitallisin mahdollinen, vaikka sillä voisitkin tutkia lapavan ja mailan käyttäytymistä Se ei anna pinintäkään vastausta olennaiseen, eli miksi se lapa noin käyttäyty ja mitkä kehon osat siihen mitenkin vaikuttavat. Mistä se taso oikeesti syntyy ja miten vastakkaiset suunnat siihen vaikuttavat.
Mallin yksinkertaistaminen opetuksessa johtaa juuri siihen, mitä nähdään päivittäin kentillä ja rangeila. Ihminen alkaa toimittamaan mahdollisimman yksinkertaisin konstein lapaa palloon ja sulkemaan sitä mahdollisimman yksinkertaisin konstein, eli käsivarsien rotaatiolla. Ja siksi suurin osa heistä vaeltaa suossa vuosikymmeniä, kun ei kerrota vaikeaaman kuuloista tapaa, joka johtaisi kuitenkin parempaan lopputulokseen.
Mä oon riittävän kauan aikanaan ollu tolla pimeellä puolella, joten oikeesti tiedän mistä puhun. Sen eron ymmärtämiseen vaan vaaditaan se, että jossain vaiheessa uskaltaa astua pois sieltä. Vasta sen jälkeen ymmärtää, miten hemmetin haitallista tuo yksinkertaistaminen ja oikominen onkaan ollut.
Missä lukee, että suosittelen dp-mallin käyttöä swingin liikkeiden opetuksessa?Dp-mallilla saatuja numeerisia tuloksia voidaan kyllä hyödyntää opetuksessa, mutta ei suoraan pelaajalle kohdistettuna, vaan teoreettisen ymmärryksen lisäämisen kautta opetuspuolella.
data kirjoitti: (16.11.2011 17:17:12)
Mitä nyt sitten on suurin piirtein. Välillä klo9- klo3 mailanpää liikkuu kyllä
jo ainakin silmämääräisen tarkasti tasolla hyvillä pelaajilla.Elikkäs suurinpiirtein tarkoittaa samaa kuin silmämääräinen tarkkuus. Kö?
(Anteeksi one-liner-atakki mutta kun tämä oli minusta vaan niin hauska kun ukko kysyy ja vastaa samantien itelleen.)
data kirjoitti: (16.11.2011 17:17:12)
data kirjoitti: (16.11.2011 15:20:39)
Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Toisaalta itse kyllä uskon, että oppiminen on tehokkainta silloin, kun opetusmenetelmillä on vankka ja virheetön teoreettinen pohja.Dp-malli on swingin voimansiirron malli täysin tarkasti. Se, että ihminen ei fyysiten rajoitteiden vuoksi pysty (eikä ole tarpeenkaan) sitä täysin tarkasti toteuttamaan, ei poista mallin toimivuutta laskelmissa . Dp-mallilla voidaan swingin voimansiirron laskelmat suorittaa yllättävän tarkasti. Dp-mallia ei tietenkään voi soveltaa kaikkeen laskentaan swingissä, vaan ainoastaan
hyvin rajoitettuun alueeseen.Mallin ei tarvitse olla mutkikkaampi kuin on tarpeen.
Mua närästää se kun sotket keskenän miten sattuu todellisuuden ja mallit. Ekassa postauksessa puhut asioista jotka tapahtuvat todellisuudessa ja nyt yhtäkkiä ollaankin taas ”tarpeeksi hyvien” mallien maailmassa. Ei tarvitse olla yhtään maallikkoa fiksumpi nähdäkseen sun perusasioiden sotkemisen. Olen jo aikaisemminkin toivonut sinun olevan johdonmukaisempi ja tarkempi kun hypit kokonaisuudesta osiin ja todellisuudesta malleihin. Juuri tällaisten postausten vuoksi on vaikea suhtautua sun postauksiin tieteen näkökulmasta kirjoitetuiksi.
Ps: viisi astetta on aika helvetin iso virhemarginaali. Ei osu kenttään noilla toleransseilla.
Paksupekka kirjoitti: (16.11.2011 14:14:15)
Niinpä. Minäkin ihmettelen kuinka kauan ts jaksaa taistella vanhoja tuulimyllyjääriä vastaan.
Välillä toivon, että jättäisi helmien jakamisen sioille.
Itsekin liki 20 vuotta löin kaunista ’drawta’, pelikaverien ihailevien katseiden alla…toki välillä lipsu…aika rajustikin. Pallot kimpilivat vuoroin hukkina ja pushina pitkin lepikoita. Hyvänä päivänä pysyivät pelissä ja pelikin oli nautittavaa.
Laiskana harjoittelijana en kuitenkaan saanut ajoitusta koskaan toimimaan. Onneksi ts:n ilmaiseksi jakamat ajatukset ja vihjeet ovat ohjanneet swingiä parempaan suuntaan. Ilman harjoitelua, pelkästään ajastusmallia muuttamalla lyönnistä on tullut helpommin toistettava ja sivuvaikutuksena jo ennestään melko pitkät lyönnit ovat pidentyneet entisestään. Olen huomannut, että on paljon helpompi lähestyä viheriöitä 100m päästä keskeltä väylää, kuin 130m päästä pusikosta 😮Samassa hengessä! Pari kesää siinä meni, mutta nyt golf tuntuui kuin uudelta lajilta.
Parti kirjoitti: (16.11.2011 17:58:17)
data kirjoitti: (16.11.2011 17:17:12)
data kirjoitti: (16.11.2011 15:20:39)
Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Toisaalta itse kyllä uskon, että oppiminen on tehokkainta silloin, kun opetusmenetelmillä on vankka ja virheetön teoreettinen pohja.Dp-malli on swingin voimansiirron malli täysin tarkasti. Se, että ihminen ei fyysiten rajoitteiden vuoksi pysty (eikä ole tarpeenkaan) sitä täysin tarkasti toteuttamaan, ei poista mallin toimivuutta laskelmissa . Dp-mallilla voidaan swingin voimansiirron laskelmat suorittaa yllättävän tarkasti. Dp-mallia ei tietenkään voi soveltaa kaikkeen laskentaan swingissä, vaan ainoastaan
hyvin rajoitettuun alueeseen.Mallin ei tarvitse olla mutkikkaampi kuin on tarpeen.
Mua närästää se kun sotket keskenän miten sattuu todellisuuden ja mallit. Ekassa postauksessa puhut asioista jotka tapahtuvat todellisuudessa ja nyt yhtäkkiä ollaankin taas ”tarpeeksi hyvien” mallien maailmassa. Ei tarvitse olla yhtään maallikkoa fiksumpi nähdäkseen sun perusasioiden sotkemisen. Olen jo aikaisemminkin toivonut sinun olevan johdonmukaisempi ja tarkempi kun hypit kokonaisuudesta osiin ja todellisuudesta malleihin. Juuri tällaisten postausten vuoksi on vaikea suhtautua sun postauksiin tieteen näkökulmasta kirjoitetuiksi.
Ps: viisi astetta on aika helvetin iso virhemarginaali. Ei osu kenttään noilla toleransseilla.
Siis mitä sä nyt oikein höpötät. Sä olet kyllä ihmeellinen selittäjä. Voidaan sanoa vaikkapa, että todellisuudessa maila ei avaudu, jos laskelmat, joiden tarkkuus on +-10 astetta osoittavat, että maila sulkeutuu 50 astetta. Silti voidaan sanoa, että laskentamenetelmä tai malli ei täysin tarkasti vastaa todellisuutta. Se viiden asteen tarkkuus riittää varsin hyvin todistamaan, että sulkeva kierto on selkeä eikä nyt ainakaan avaava kierto ole. Jos me haluttaisiin tietää lyökö Mahan drawta tai fadea tarvittaisiin jo asteen tarkkuus laskelmiin, mutta nyt haettiin ihan muuta. Ymmärrätkö?
data kirjoitti: (16.11.2011 18:44:03)
Siis mitä sä nyt oikein höpötät. Sä olet kyllä ihmeellinen selittäjä. Voidaan sanoa vaikkapa, että todellisuudessa maila ei avaudu, jos laskelmat, joiden tarkkuus on +-10 astetta osoittavat, että maila sulkeutuu 50 astetta. Silti voidaan sanoa, että laskentamenetelmä tai malli ei täysin tarkasti vastaa todellisuutta. Se viiden asteen tarkkuus riittää varsin hyvin todistamaan, että sulkeva kierto on selkeä eikä nyt ainakaan avaava kierto ole. Jos me haluttaisiin tietää lyökö Mahan drawta tai fadea tarvittaisiin jo asteen tarkkuus laskelmiin, mutta nyt haettiin ihan muuta. Ymmärrätkö?
Taivas varjele mitä sieltä taas tulee…
Onhan se loistavaa tosiaan opetuksen kannlta ymmärtää, että lapa sulkeutuu jossain ajassa 50 astetta. Tosin sen nyt tajuaa ihan ilman mitään mallejakin. Jostain syystä, ehkäpä kokemuspohjasta johtuen, uskallan kuitenkin aika vakaasti väittää, etä kohtalaisen paljon tärkeempää olis ymmärtää, mikä tuon sulkeutumisen aiheuttaa ja miten sen ihiminen lihastyöllä toteuttaa. Tästä puolesta sinä olet edelleen totaalisen pihalla, juurikin ykinkertistamiesi mallien vuoksi.
ts kirjoitti: (16.11.2011 20:25:21)
data kirjoitti: (16.11.2011 18:44:03)
Siis mitä sä nyt oikein höpötät. Sä olet kyllä ihmeellinen selittäjä. Voidaan sanoa vaikkapa, että todellisuudessa maila ei avaudu, jos laskelmat, joiden tarkkuus on +-10 astetta osoittavat, että maila sulkeutuu 50 astetta. Silti voidaan sanoa, että laskentamenetelmä tai malli ei täysin tarkasti vastaa todellisuutta. Se viiden asteen tarkkuus riittää varsin hyvin todistamaan, että sulkeva kierto on selkeä eikä nyt ainakaan avaava kierto ole. Jos me haluttaisiin tietää lyökö Mahan drawta tai fadea tarvittaisiin jo asteen tarkkuus laskelmiin, mutta nyt haettiin ihan muuta. Ymmärrätkö?
Taivas varjele mitä sieltä taas tulee…
Onhan se loistavaa tosiaan opetuksen kannlta ymmärtää, että lapa sulkeutuu jossain ajassa 50 astetta. Tosin sen nyt tajuaa ihan ilman mitään mallejakin. Jostain syystä, ehkäpä kokemuspohjasta johtuen, uskallan kuitenkin aika vakaasti väittää, etä kohtalaisen paljon tärkeempää olis ymmärtää, mikä tuon sulkeutumisen aiheuttaa ja miten sen ihiminen lihastyöllä toteuttaa. Tästä puolesta sinä olet edelleen totaalisen pihalla, juurikin ykinkertistamiesi mallien vuoksi.
Jos lapa sulkeutuu kiertyen varsi akselina, niin ei siinä hirveästi vaihtoehtoja jää varsinkin, jos olettaa, että pelaaja pitää mailasta kiinni. Mutta eihän tuostakaan varmuutta tietenkään ole. Voihan olla, että esim. kuvassa ollut kaveri ei olekaan Mahan vaan Muumipappa ja hänkin pitelee mailaa taikapulverin välityksellä. Silloin emme voi tietää kiertyvätkö hänen kädet siinä.
data kirjoitti: (16.11.2011 20:56:09)
Jos lapa sulkeutuu kiertyen varsi akselina, niin ei siinä hirveästi vaihtoehtoja jää varsinkin, jos olettaa, että pelaaja pitää mailasta kiinni. .
Tai sitten ei nää niitä vaihtoehtoja kun on pää niin syvällä siellä jossain. Ei ole tullut mieleen että se koko maila voi muuttaa asentoaan sen sijaan, että pyörisi akselinsa ympäri?
Mä ymmärrän toki että selitettynä se on ollut vaikea ymmärtää sulle vuosia. Sitä en pysty ymmärtämään, kun sen on moni jo näyttänytkin ja silti ei mene jakeluun.
Heh… tuli just hauska tekstari aiheesta… no juu.. jatketaan taas.
ts kirjoitti: (16.11.2011 21:08:49)
data kirjoitti: (16.11.2011 20:56:09)
Jos lapa sulkeutuu kiertyen varsi akselina, niin ei siinä hirveästi vaihtoehtoja jää varsinkin, jos olettaa, että pelaaja pitää mailasta kiinni. .
Tai sitten ei nää niitä vaihtoehtoja kun on pää niin syvällä siellä jossain. Ei ole tullut mieleen että se koko maila voi muuttaa asentoaan sen sijaan, että pyörisi akselinsa ympäri?
Mä ymmärrän toki että selitettynä se on ollut vaikea ymmärtää sulle vuosia. Sitä en pysty ymmärtämään, kun sen on moni jo näyttänytkin ja silti ei mene jakeluun.
Heh… tuli just hauska tekstari aiheesta… no juu.. jatketaan taas.
Ei niillä reunaehdoilla, mitä geometrinen asetelma antaa. Tietysti, jos oletamme
tuossa Mahan laskelmassa, että maila on käynyt Linnanmäellä salaa klo9-osuma, niin ei tiedä, vaikka Peppi Pitkätossu olisi mailaa siellä vääntänyt.ts kirjoitti: (15.11.2011 13:00:15)
data kirjoitti: (15.11.2011 12:31:18)
Beagle kirjoitti: (15.11.2011 11:33:47)
Toki kuten täälläkin mainittua, noista kaksitasokuvista jää paljon puuttumaan ja pysäytyskuva on aina vain osa jostain liikkeestä, mutta ainakin itselle noissa jutuissa oli niin paljon kuvia ja selityksiä mitä tuossa osumassa tapahtuu, että vahvisti juurikin noita ts:n ja bradleyn juttuja. Ts toimii ikäänkuin sanansaattajana tänne suomeenpäin, mistä noilla muilla forumeilla höpistään – kiitos edelleen siitä.Mutta kun tuossa linkissä kaikki oli selostettu klo9-osuma väli juuri kuten minä olen täällä yrittänyt selostaa. Ja ts kertoo minun ja tuon linkin olevan väärässä. Miten voit tuosta päätyä päätelmään, että linkki vahvistaa ts:n näkemyksiä ja ts toimii sanansaattajana?
Puuh… tuota… mulla on aika monta keskustelukumppania tuolla maailmalla ja osa niistä jutuista käydään foorumeilla, osa ihan keskustellen skypen kautta ja osa privana. Ja niitä foorumeitakin on aika monta.
Tuntuu edelleen olevan ymmärryksesi ulkopuolella, että voidaan sanoa olevan kaksi ääripäätä siinä, miten lapa tuodaan pallolle. Suorasta eli pystystä, tai sitten rajusti ympäri / flättinä. Näiden kahden välimaastoon sijoittuvat kaikki pelaajat johonkin kohti.
Niin epäloogiselta kuin se kuulostaakin, suorasta tulevat eivät voi kehon geometrian johdosta juurikaan saada lapaa pidettyä kovin pitkään suorana. Osa pystyy vähän pidempään, mutta näkyy silloin aina kanansiipenä saatossa. Muita tuntomerkkejä noille ovat esim varsin suorat hartiat osumassa ja kyynärpäälinja hartialinjan kanssa saman suuntainen.
Toinen tapa on sitten tuoda mailaa kehon rotaatiolla selän takaa osumaan, jolloin käsivarsien keirtoliike, joka on siis pakollinen tuossa nsimmäisessä tavassa, on suoranaista myrkkyä, koska jo varrtalon kierto yhdistettynä käsien rajuun poikittaisliikkeeseen kohdleinjaan nähden heittää lapaa rajusti kiinni. Näiden pelaajien, jotka siis käyttävät vartalon pyörimistä voimantuottona vahvimmin, on pakko jollain tavalla avata lapaa suhteessa vartaloon, ja sen he tekevät juuri tuolla käsikolmiota avaavalla liikkeellä. Kelvin mainitsee tuossa jutussaan ’right shoulder external rotation’ jota voidaan liki synonyyminä pitää pitch elbowlle, eli oikea kyynärpää putoaa alas ja liikkuu kohti palloa sisäkautta, vasemman pysyessä korkealla ja ulkona. Heidän ei koskaan tarvitse, eivätkä he edes voi sulkea lapaa käsillä, koska jo yksin vasemman olkapään kiertymä sulkee sitä sinäsä liikaa. Sen vuoksi tuo pelaajaryhmä pyrkii pitämään nimenomaan oikean kyynärpään kyljessä kiinni ja taipuneena läpi osuman, koska sen irtoaminen johatisi pallon karkaamiseen tolkuttomasti vasemmalle.
SInun ajatuksesi tuntuu rajoittuneen kovasti tuonne ensimmäisen vaihtoehdon seuduille ja siksi näet käsivarsien rotaation ainoaksi keinoksi saada lapa kiinni. Sitä se todellakaan ei ole ja kaikki jotka tuon toisen tavan ovat edes kerran näytettynä nähneet, tietävät tuon väitteen olevan 100% faktaa. Minä olen yrittänyt tätä peliä pelata molemmilla tavoilla ja molempia myös opettanut. Tosin en aktiivista kiertoa koskaan, mutta vapautumista tuon kautta. Anteeksipyyntöni kaikille uhreille siitä, mutta onneksi rikos lienee jo vanhentunut.
Kannattaa jossain vaiheessa hypätä sieltä kaksivipuisesta maailamsta ulos ja alkaa tutkimaan 5 vipuista systeemiä, joilla kaikilla on vakutuksensa lavan asentoon ja sijaintiin. Siellä aukeaa ihan uusi maailma nähtäväksi.
Moikkulis moikkulis ts,
yksi asia tuossa sun viestissä jäi kaivertamaan mieltä..Kirjoitit tuossa vasemman olkapään kiertymästä (boldaus lainauksessa mun tekemä). Tarkoitatko sillä
a.) vasemman olkapään liikettä ylös ja taakse
b.) sitä, että se pallukka olkanivelen sisällä, johon olkavarsi on kiinnittynyt kiertyy
c.) sekäkö että
d.) KanadaJos b.) tai c.), niin tulkitsen asian niin, että olkavarren kiertymä sinänsä on ok, jopa suotavaa, ellei jopa välttämätöntä, kunhan käsivarsilla ei krossata kuin supikoira ikään?
data kirjoitti: (16.11.2011 21:23:18)
Ei niillä reunaehdoilla, mitä geometrinen asetelma antaa. Tietysti, jos oletamme
tuossa Mahan laskelmassa, että maila on käynyt Linnanmäellä salaa klo9-osuma, niin ei tiedä, vaikka Peppi Pitkätossu olisi mailaa siellä vääntänyt.Aha… tuota… käännäpäs koko Mahania tuosta 90 asttetta ja mieti miten lapa on silloin kohdelinjaan nähden. Oisko piru ihan vaikka suorassa?
yeux de serpent kirjoitti: (16.11.2011 21:25:58)
Moikkulis moikkulis ts,
yksi asia tuossa sun viestissä jäi kaivertamaan mieltä..Kirjoitit tuossa vasemman olkapään kiertymästä (boldaus lainauksessa mun tekemä). Tarkoitatko sillä
a.) vasemman olkapään liikettä ylös ja taakse
b.) sitä, että se pallukka olkanivelen sisällä, johon olkavarsi on kiinnittynyt kiertyy
c.) sekäkö että
d.) KanadaJos b.) tai c.), niin tulkitsen asian niin, että olkavarren kiertymä sinänsä on ok, jopa suotavaa, ellei jopa välttämätöntä, kunhan käsivarsilla ei krossata kuin supikoira ikään?
Molemmat a ja b siinä tapahtuvat, mutta ei kiertymänä olkavarren akselin ympäri, vaan koko olkanivel liikkuu maksimaalisen eteentyönnetystä taka-asentoonsa. Eli aluksi on vasen käsivarsi mahdollismman paljon poikki rintakehän ja osumassa ei enää tietenkään ole voinut pysyä siinä tilassa. Monimutkainen vivustohan tuo on, eikä siihen kannata kovin jumiin jäädä. Olennaista on löytää se tapa tuoda lapa palloon, joka ei käsivarsien kiertoa vaadi.
ts kirjoitti: (16.11.2011 21:37:10)
yeux de serpent kirjoitti: (16.11.2011 21:25:58)
Moikkulis moikkulis ts,
yksi asia tuossa sun viestissä jäi kaivertamaan mieltä..Kirjoitit tuossa vasemman olkapään kiertymästä (boldaus lainauksessa mun tekemä). Tarkoitatko sillä
a.) vasemman olkapään liikettä ylös ja taakse
b.) sitä, että se pallukka olkanivelen sisällä, johon olkavarsi on kiinnittynyt kiertyy
c.) sekäkö että
d.) KanadaJos b.) tai c.), niin tulkitsen asian niin, että olkavarren kiertymä sinänsä on ok, jopa suotavaa, ellei jopa välttämätöntä, kunhan käsivarsilla ei krossata kuin supikoira ikään?
Molemmat a ja b siinä tapahtuvat, mutta ei kiertymänä olkavarren akselin ympäri, vaan koko olkanivel liikkuu maksimaalisen eteentyönnetystä taka-asentoonsa. Eli aluksi on vasen käsivarsi mahdollismman paljon poikki rintakehän ja osumassa ei enää tietenkään ole voinut pysyä siinä tilassa. Monimutkainen vivustohan tuo on, eikä siihen kannata kovin jumiin jäädä. Olennaista on löytää se tapa tuoda lapa palloon, joka ei käsivarsien kiertoa vaadi.
Nyt yksinkertainen tarvitsee lisää tulkkausta..
Jos se pallukka kiertyy, niin miten on mahdollista, että ei kuitenkaan tapahdu kiertymää olkavarren akselin ympäri? Jumiin jäämisestä ei kannata huolehtia, mä oon jo niin jumissa kuin olla ja pääsee 🙂Asiasta neljänteen, ostin muuten käsipainot. On tosi hyvät vehkeet, mukana tuli ohje A4:n muodossa, taisi olla kahdeksan eri liikettä siinä. Tosi raskaita, mutta kyllä jo muutaman päivän treenin jälkeen on edistystä havaittavissa. Kaupan päälle tuli sellaisia pyöreitä levyjä, joissa on reikä keskellä. Osaakohan joku sanoa, että mikä niiden tarkoitus on?
yeux de serpent kirjoitti: (16.11.2011 21:57:12)
[
Nyt yksinkertainen tarvitsee lisää tulkkausta..
Jos se pallukka kiertyy, niin miten on mahdollista, että ei kuitenkaan tapahdu kiertymää olkavarren akselin ympäri? Jumiin jäämisestä ei kannata huolehtia, mä oon jo niin jumissa kuin olla ja pääsee 🙂Asiasta neljänteen, ostin muuten käsipainot. On tosi hyvät vehkeet, mukana tuli ohje A4:n muodossa, taisi olla kahdeksan eri liikettä siinä. Tosi raskaita, mutta kyllä jo muutaman päivän treenin jälkeen on edistystä havaittavissa. Kaupan päälle tuli sellaisia pyöreitä levyjä, joissa on reikä keskellä. Osaakohan joku sanoa, että mikä niiden tarkoitus on?
Jos viet vasemman käden ensin käsivarsi suorana kiinni oikeaan olkäpäähän ja sitten vastakkaiseen suuntaan maksimiinsa, tunnet tuon olkanivelen liikkeen.
Käsipainojen reikälevyistä en osaa sanoa, kun itse en saanut niitä nostettua paktista pois. Koitan keväämmällä uudestaan.
data kirjoitti: (16.11.2011 18:44:03)
Siis mitä sä nyt oikein höpötät. Sä olet kyllä ihmeellinen selittäjä.Eihän mulla ole tässä kuluttajana tarvetta selittää yhtään mitään. Annan vain maksullisten palveluiden tarjoajille palautetta heidän markkinointiviestinnästään.
Minä en ota kantaa oppimiseen vaan kylmiin faktoihin koskien sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Toisaalta itse kyllä uskon, että oppiminen on tehokkainta silloin, kun opetusmenetelmillä on vankka ja virheetön teoreettinen pohja.
Tässä annat ymmärtää että tiedät mitä swingissä oikeasti tapahtuu. Kyseenalaistin sen koska mainitsemasi ”vankka ja virheetön teoreettinen pohja” perustuu kahdelle perusolettamukselle:
-lapa liikkuu yhdellä tasolla
-swingi on kaksoisheiluriSiksi, koska mun kokemus geometrian hyödyntäjänä on sen verran vahva, että
ihan näin simppeleissä jutuissa ei maallikojen selitykset mun mieltä käännä.
Sinänsä tähän asiaan kuulumaton, mutta lainaanpa nyt kuitenkin on niin hauska.Välillä klo9- klo3 mailanpää liikkuu kyllä jo ainakin silmämääräisen tarkasti tasolla hyvillä pelaajilla.
Nyt rajasit kylmän faktan koskemaan silmämääräisesti 0,04s osaa swingistä hyvillä pelaajilla. Mitä hyötyä siitä on kenellekään?Dp-malli on swingin voimansiirron malli täysin tarkasti.
Se, että ihminen ei fyysiten rajoitteiden vuoksi pysty (eikä ole tarpeenkaan) sitä täysin tarkasti toteuttamaan, ei poista mallin toimivuutta laskelmissa . Dp-mallilla voidaan swingin voimansiirron laskelmat suorittaa yllättävän tarkasti. Dp-mallia ei tietenkään voi soveltaa kaikkeen laskentaan swingissä, vaan ainoastaan
hyvin rajoitettuun alueeseen.
Eli olet mallintanut pienen osan swingistä jota ihminen ei koskaan pysty toteuttamaan? WTF? Miksi minua kiinnostaisi joku karkeasti yksinkertaisestettu laskennallinen malli pienestä osasta swingiä, Sellaista jota en koskaan pystyisi fyysisesti toteuttamaan?Vertaa tilannetta hammasratas välitykseen auton vaihdelaatikossa. Onko nyt
väärin mielestäsi, että yksinkertaista suhdelukukaavaa käytetään laskelmissa,
vaikka autossa hammasrattaat eivät ole täysin pyöreitä. Ymmärrätkö nyt? Kyse on tarvittavasta tarkkuudesta. Mallin ei tarvitse olla mutkikkaampi kuin on tarpeen.
Taas väärin. Et luista tarvittavasta tarkkuudesta vaan koko matemaattisen mallisi lähtökohdat ovat väärät.
Olet sen tuossa ylempänä jo myöntänytkin kun puhut ”rajoitetusta alueesta”, ”riittävästä tarkkuudesta” ja ”ihmisen fyysisistä rajoitteista”.Silloin kun on oikeasti ”vankka ja virheetön teoreettinen pohja” ei tällaisista reunaehdoista tarvitse puhua.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto