Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (25.7.2008 0:16:38)
… Onks täällä vielä joku, joka luulee, että käsivarsien vastakierrolla tuotetaan voimaa???? Heti kättä pystyyn ni tarjoon säälistä lakupussin.
En luule, mutta ymmärryksen puutteesta voisit lähettää sen pussin verkkosivullani olevaan osoitteeseen.
Datan pohdiskelussa todettiin:
B. Kyynärvarsien kiertoon tarvittavan voiman lähde ja sen suunta
…
2. ts:n mukaan B:n voima tulee käsivarsien lihaksistosta ja avaussuuntaanJos kyynärvarsia (aktiivisesti) kierretään, niin jostainhan siihen kiertoon tarvittavan voiman täytyy tulla. Jos voima ei tule käsivarsien lihastosta, niin mistä sitten?
Analyseerasin eilen kotona vielä tuota deloftaus/matalampi kaari -dilemmaa sekä heikkoihin osumiini liittynyttä ongelmaa. Päällimmäiseksi lääkkeksi jäi oikean ranteen kupin säilyttäminen mahdollisimman pitkään. Sitä jäin tuossa osuma-asentoa mallaillessani ihmettelemään, että tarvitaanko sitä RC:a kuinka paljon? Itse en ole koskaan kovin aktiivista krossausta tehnyt muutenkaan; ehkäpä asento ja liikerata, jolla tuohon osumaan päädyttäisiin ei siksi tuntunut kovinkaan oudolta.
Täytyypä tänään yrittää muistaa kaksi avainajatusta palloa lyödessä. Vasemman käsivarren ja rintakehän kulman purkautumisen vastustelu ja oikean käden ’tarjottimen kannattelu’ asennon säilyttäminen läpi osuman. Fukke taisitkin joskus muinoin todeta, että tuo ’tarjottimen kannattelu’ pitää säilyttää mahdollisimman kauan siten, että bäkärin huipulta kierretään oikeaa kyynärvartta ja kättä mahdollisimman nopeasti myötäpäivään (no ei se sinne toiseen suuntaan voi mitenkään kääntyäkään) samalla kun kyynärpäätä lyödään kylkeen kiinni.
4par kirjoitti: (25.7.2008 9:09:10)
ts kirjoitti: (25.7.2008 0:16:38)
… Onks täällä vielä joku, joka luulee, että käsivarsien vastakierrolla tuotetaan voimaa???? Heti kättä pystyyn ni tarjoon säälistä lakupussin.
En luule, mutta ymmärryksen puutteesta voisit lähettää sen pussin verkkosivullani olevaan osoitteeseen.
Datan pohdiskelussa todettiin:
B. Kyynärvarsien kiertoon tarvittavan voiman lähde ja sen suunta
…
2. ts:n mukaan B:n voima tulee käsivarsien lihaksistosta ja avaussuuntaanJos kyynärvarsia (aktiivisesti) kierretään, niin jostainhan siihen kiertoon tarvittavan voiman täytyy tulla. Jos voima ei tule käsivarsien lihastosta, niin mistä sitten?
Aika iso osa tuosta taitaa tapahtua tuolla oikean kainalon ja selän seudulla.
Rauski kirjoitti: (24.7.2008 23:33:19)
Niin siis jne on hieno tapa jättää kertomatta ne loput ja tuokin taisi olla sellainen ainutlaatuinen unelma kierros, jolla sitten perustellaan hienosti kuinka homma toimii. Entäs pitkässä juoksussa (tarkoittaa siis miten koko kauden aikana on swingi pysynyt kasassa, kuinka pitkälle on lentänyt ja mites ne väyläosumat). Veikkaisin, että ajoituksen kanssa voi olla hieman ongelmia.
Tässähän ihan ylpistyy: en kuvitellut, että yksityiskohtainen selonteko koko kesän kierroksista kiinnostaisi.
Draivi on ollut koko kesän pelin parasta aluetta. Tietysti pituudet riippuvat kelistä ja eilen oli lämmintä ja väylät varsin kovia, jolloin pituutta tulee helpommin. DA keskmäärin on selväti alle 50%. Toisaalta missit eivät ole pahoja, mitä osoittaa sekin, että korrelaatio DA:n ja tuloksen välillä ei ole tilastollisesti merkittävästi nollasta poikkeva (n=38). Suurin ongelma pelissä on ollut ikuisesti kehnon lähipelin lisäksi lähestymiset, joissa on tätä sekoilua RR:n ja perussvingin välillä (ks postaus joskus aiemmin). Kierros oli ehdottomasti paremmasta päästä, mutta ei suinkaan kesän paras eikä missään tapauksessa unelmakierros. Sitä paitsi tuskin kenelläkään käy niin, että paukuttaa yhdellä unelmakierroksella 250 metrisiä hhyvin väylille ja lopun kessä avaa 200 metrisiä ympäri kenttää.
Kyllä, ajoituksen kanssa on ajoittain ongelmia. Johtuukohan siitä, etten käytännössä harjoittele lainkaan vaan ainoastaan pelaan kentällä. Pickalassa keväällä puolpakolla muivät sellaisen muistinasta, jolla saa 20 koria palloja, 11 on vielä jäljellä. Tämän lisäklsi olen lyön Löfkullan palloiksi kutsuttuja kiviä tämän kesän aikan yhteensä noin 20 eurolla.
En ole todellakaan halunnut dissata RR/RC:tä vaan dissata DP:n dissaamisen. DP:n olennaisin pointti on sen yksinkertaisuus – kukas nyt ei kahden vapausasteen systeemiä osasisi hallita! Ylipäänsä pitkä peli on mielestäni golfin helppo osuus, vaikeata on sitten vajaat lyönnit, erityisesti niiden pituuskontrolli ja puttaaminen.
Pappa Tykki kirjoitti: (25.7.2008 9:55:19)
En ole todellakaan halunnut dissata RR/RC:tä vaan dissata DP:n dissaamisen. DP:n olennaisin pointti on sen yksinkertaisuus – kukas nyt ei kahden vapausasteen systeemiä osasisi hallita! Ylipäänsä pitkä peli on mielestäni golfin helppo osuus, vaikeata on sitten vajaat lyönnit, erityisesti niiden pituuskontrolli ja puttaaminen.
Yksinkertainen? Kyllä
Toimiva? Pitemmän päälle, ei.
Pappa Tykki kirjoitti: (25.7.2008 9:55:19)
En ole todellakaan halunnut dissata RR/RC:tä vaan dissata DP:n dissaamisen. DP:n olennaisin pointti on sen yksinkertaisuus – kukas nyt ei kahden vapausasteen systeemiä osasisi hallita! Ylipäänsä pitkä peli on mielestäni golfin helppo osuus, vaikeata on sitten vajaat lyönnit, erityisesti niiden pituuskontrolli ja puttaaminen.
Hetkinen tuota siis…. taas mä olen pihalla.
Käytätkö siis nimitystä DP liitettynä tietynlaiseen swingiin eli klassiseen hands releaseen? Mulle ne ei liity millään tavalla toisiinsa, koska DP on tutkimusmalli ja HR on yksi swingityyli (historiasta hiljalleen)
Jos joku haluaa pelata hands releasella ni senkun pelaa. On sillä voitettu majoreitakin. Tulevaisuutta sillä ei golfpelissä ole, mutta klubipelaaja varmasti pystyy silläkin pelistä nauttimaan.
Mun kritiikki DP-malliin kohdistuu nimenomaan malliin, eli tutkimuksen pohjaksi. Siihen siitä ei ole, koska se ei huomio voimatuoton moottoria. Sama kuin tutkittaisiin autossa voimia vain vetoakselia tarkkaillen ja unohdettaisiin moottori ja vaihteisto.
Januz tuossa jo esittikin tuon Body releasen termin. Se on asia joka liittyy varsin kiinteästi koko tähän mallinnukseen, vaikka siihenkin on paljon väärinkäsityksiä saatu mahtumaan. Alkuperäinen Ballardin näkemys oli kyllä paljon parempi kuin Leadbetterin kopio.
Mutta ootellaan nyt datan vastaus ensin tuohon johtavaan golfopetukseen, niin käydään sitten paremmin nimilistaa läpi, että kuka puhuu mistäkin….
ts kirjoitti: (25.7.2008 9:52:19)
4par kirjoitti: (25.7.2008 9:09:10)
ts kirjoitti: (25.7.2008 0:16:38)
… Onks täällä vielä joku, joka luulee, että käsivarsien vastakierrolla tuotetaan voimaa???? Heti kättä pystyyn ni tarjoon säälistä lakupussin.
En luule, mutta ymmärryksen puutteesta voisit lähettää sen pussin verkkosivullani olevaan osoitteeseen.
Datan pohdiskelussa todettiin:
B. Kyynärvarsien kiertoon tarvittavan voiman lähde ja sen suunta
…
2. ts:n mukaan B:n voima tulee käsivarsien lihaksistosta ja avaussuuntaanJos kyynärvarsia (aktiivisesti) kierretään, niin jostainhan siihen kiertoon tarvittavan voiman täytyy tulla. Jos voima ei tule käsivarsien lihastosta, niin mistä sitten?
Aika iso osa tuosta taitaa tapahtua tuolla oikean kainalon ja selän seudulla.
Olkavartta kierretään ja liikutetaan hartiaan ja olkapään seutuun liittyvillä lihaksilla. Kyynärvartta kierretään käsivarsien lihaksilla.
JuHan kirjoitti: (25.7.2008 10:51:52)
Olkavartta kierretään ja liikutetaan hartiaan ja olkapään seutuun liittyvillä lihaksilla. Kyynärvartta kierretään käsivarsien lihaksilla.
So?
Pitää kuitenkin muistaa, että on olemassa action ja reaction. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun oikea kyynärpää putoaa alas kylkeen se saa aikaiseksi koko paketissa tuon avaavan kierron, joka siis on tavoitteena. Siihen lisätään vartalon kierto joka taas sulkee lapaa.
Ja taas päästään siihen, mitä ollaan Fukken kanssa koitettu kertoa DP-mallin haitallisuudesta. Koko se malli mielikuvana estää näkemästä näitä oleellisia liikkeitä, kun ajatellaan käsien heilahtavan vartalon editse. ne heilahtavat vartalon sivulta, ei edestä.
JuHan kirjoitti: (25.7.2008 10:51:52)
Olkavartta kierretään ja liikutetaan hartiaan ja olkapään seutuun liittyvillä lihaksilla. Kyynärvartta kierretään käsivarsien lihaksilla.Jos painaa oikean olkavarren kylkeen kiinni ja vastustaa voimaa joka painaa kyynärvartta sisäänpäin tai aktiivisesti vääntää kyynärvartta oikealle/ulospäin, mikä lihas jännittyy?
ts kirjoitti: (25.7.2008 10:30:32)
Hetkinen tuota siis…. taas mä olen pihalla.Käytätkö siis nimitystä DP liitettynä tietynlaiseen swingiin eli klassiseen hands releaseen? Mulle ne ei liity millään tavalla toisiinsa, koska DP on tutkimusmalli ja HR on yksi swingityyli (historiasta hiljalleen)
Jos joku haluaa pelata hands releasella ni senkun pelaa. On sillä voitettu majoreitakin. Tulevaisuutta sillä ei golfpelissä ole, mutta klubipelaaja varmasti pystyy silläkin pelistä nauttimaan.
Mun kritiikki DP-malliin kohdistuu nimenomaan malliin, eli tutkimuksen pohjaksi. Siihen siitä ei ole, koska se ei huomio voimatuoton moottoria. Sama kuin tutkittaisiin autossa voimia vain vetoakselia tarkkaillen ja unohdettaisiin moottori ja vaihteisto.
Viimeisin keskustelun vaihehan lähti siitä, että fds antoi analyyttisen ja perustellun lausuman, että DP on paskaa, mihin vastasin lähes samalla analyyttisyyden tasolla. Nyt sitten tarttee selittää – fds:n ilmeisesti ei.
Ketjussa ’Jäsenten svingit’ yritin kiteyttää ajatukseni seuraavasti:
Perusajatus on siis suunnilleen tämä, että on kolme tasoa.
– osuman fysiikka
– mailanpään liiketilan mekaniikka
– biomekaniikka
ja sitten pitäisi invertoimalla laskea, MILLÄ VAIHTOEHTOISILLA TAVOILLA pallon lentorata voidaan saada aikaan. Ymmärtääkseni data on hieman samoilla linjoilla.Siis DP on malli. Mutta DP voidaan tulkita svingitavaksi seuraavasti: svingiä, jossa mailan liikerata on riittävän tarkasti approksimoitavissa DP-mallin mukaisella liikkeellä voidaan kutsua DP-svingi riippumatta voimantuotttavasta. [Voin täsmentää tämän määritelmän matemaattisestikin, mutta tuskin tarvetta tässä yhteydessä]
Sen perusteella, mitä olet sanonut RR:stä, RR ei voi olla DP-svingi, koska siinä on vipuvarsia enemmän kuin kaksi ja varsien pituudet muuttuvat. Onko klassinen hands release DP-svingi – en tiedä. Sen tiedän että kuvittelen itse yrittäväni lyödä DP-svingiä.
Yleisen kompleksiuusteorian mukaan DP on yksinkertaisempi kuin RR, koska siinä on vähemmän vapausasteita 😉
Olet tietysti täysin oikeassa siinä, että DP ei kuvaa voimantuoton mekanismia. Siksi puhun tuossa omassa aiemmassa ajatuksessani kolmitasoisesta malliajattelusta, jota haluan tarkastella bottom up tai inversiomielessä.
Kun tarkastellaan auton liikettä, voidaan hyvin tutkia ensiksi sitä, miten auto liiikkuu vetoakselin tietyn liiketilan seurauksena. Sitten voidaan erikseen tarkastella, miten moottori liikuttaa vetoakselia. Mallinnuksessa ja sillä tuettavassa kehitystoiminnassa nimenomaan pyritään jakamaan suuri kokonaisuus osiin, joita voidaan ensin tarkastella kutakin erikseen ja sitten niiden ominaisuudet tuntien niiden yhteistoimintaa. Tätä kutsutaan analyyttiseksi systeemiajatteluksi (laajemmin kuin Sengen mielessä). Esimerkiksi teollisuusprosessien mallintamisessa on välttämätöntä löytää systeeminen osajako – näin ainakin kuvittelen muutamien tekemieni harjoitusten perusteella. tätä samaa periaatetta olen yrittänyt soveltaa svingin pohdintaan.
Ennakoiden vastauksia seuraavat huomautukset
– en väitä edelleenkään, että DP on totuus vaan, että se on minun tapauksessani hyödyllinen väline kehittää svingiäni; saattaa toimia jollekin muullekin tuupparille
– ranteiden kiertymisdynamiikan kytkeminen mailan epäkeskoisuudeen (varren pituusakselin suhteen) kautta olisi mielenkiintoinen ja suoraviivainen DP-laajennus
– huippujätkien (ainakin Tiger) svingin DP-tarkastelua täytyy laajentaa vähintäänkin ylänoodin pystysuoran liikkeen sallimisella mallissa.Januzille vielä lyhyt kommentti. Toisaalta – mikäs pitemmän päälle toimii – ja toisaalta – aivan käsittämättömät asiat kuitenkin joskus toimivat pitemmän päälle – vaikka Lee Trevinon svingi. Kannattaa miettiä asiaa myös tältä kannalta: kun ikää on 50+, onko valmis uhraamaan vuoden oppiakseen RR:n joka ehkä toimii marginaalisesti pitemmälle ja jonkin verran luotettavammin? Kaikista kuulemistani svingiremointeista joka toinen on ollut enemmän tai vähemmän katastrofaalinen jo loputkin ovat vieneet aikaa.
Vaan kun oppis pelaamaan vajaiden lyöntein etäisyydeltä ja vielä vähän puttaamaan…
Lopuksi lohdutuksen sanoja: huomenna lähden muutamaksi päiväksi mökille, joten ette joudu kärsimään tästä inttämisestä (mökillä ei ole sähköä eikä tietoliikennettä).
ts kirjoitti: (25.7.2008 11:15:02)
Ja taas päästään siihen, mitä ollaan Fukken kanssa koitettu kertoa DP-mallin haitallisuudesta. Koko se malli mielikuvana estää näkemästä näitä oleellisia liikkeitä, kun ajatellaan käsien heilahtavan vartalon editse. ne heilahtavat vartalon sivulta, ei edestä.
Pakko jälleen puuttua. Missä DP-mallissa on vartalo?
Ihan aikuisten oikeasti. Jos haluat osoittaa jonkun asian vääräksi, sinun on ensin ymmärrettävä se.
Jos tarkoitit, että liike ei ole in-plane, niin sitten ymmärrän kommenttisi, muuten en.
Tottakai koko raaja on kokonaisuus. Jos joku voima vääntää alempaa osaa johonkin suuntaan, se jännittää ylimpäänkin niveleen liittyvät lihakset. Haluaisin vain pitää anatomiaan liittyvät käsitteet selkeinä, ettei niitten takia tule väärinkäsityksiä.
Koko raaja kiertyy, kun olkavarsi kiertyy. Sen lisäksi kyynärvarsi voi kiertyä vielä huomattavasti enemmän. Ranne ei voi lisätä kiertoa. ( Usein puhutaan rannekierrosta, kun kyseessä on kyynärvarsikierto)
TigerFoods kirjoitti: (24.7.2008 21:19:50)
Nyt sitten kun PAPPA TYKKI kertoo että draivaa 260 m väylällä kun väylällä DP-mallin opein, niin kyllä syö miestä. Eli PAPPA TYKKI: mitkä ovat ne konkreettiset käytäntöön sovellettavat DP ohjeet joilla perustuupparinkin on mahdollista tuollaisia mittoja tavoitella?Sorry, jäi tähän vastaamatta, kun yritin päästä eroon tästä ajantuhaluksesta näillä palstoilla. Näköjään en osaa…
Ensinnäkin: en lyö 260 m väylällä kuin väylällä, mutta lyön ikäisekseni melko pitkälle ja pääosin siedettävällä tarkkudella.
Valitettavasti en halua edes yrittää antaa ’DP-ohjeita’. DP on kehys, jonka avulla voi oppia ymmärtämään svingiä. Ensin täytyy ymmärtää mistä DP:ssä on kyse, ettei sorru niihin moniin sudenkuoppiin, joihin täällä kokeneetkin opettajat näyttävät tippuvan kerran toisensa perään.
Kuten on sanottu moneen kertaan, DP ei kerro mitään siitä miten voima tuotetaan. Irrota siis mielesi pelaajasta ja näe sielusi silmin maila heilahtamassa joidenkin voimien alaisena. DP olettaa, että tuo liike tapahtuu tasossa, joka puolestaan voi olla missä tahansa kulmassa gravitaatioon nähden. Edelleen DP olettaa perusmuodssaan liikkeen
ylänivelen paikallaan pysyväksi.Kolme asiaa määrää svingin tässä kontekstissa: lähtötilanteen (backswingin huipun) geometria ja kaksi vääntömomenttia. Periaatteessa voisi tarkastella tilannetta, jossa mailalla on tarkastelun alkuhetkellä jokin liiketila (maila ei koskaan ole täysin pysähtyneessä tilassa backswingin huipulla), mutta tämä kannattaa ainakin aluksi unohtaa.
DP-ajatuksessa svingi on yksnkertainen: vain kaksi vapausastetta ja kaksi vääntömomenttia sekä tasossa pysyminen ja heilurin yläpisteen pitäminen paikallaan. Golfsvingi on tässä ajatusmallissa yksinkertainen: ongelmat johtuvat lähes yksinomaan siitä, että teet jotakin yllimääräistä – ei siitä että jättäisit jotain tekemättä.
Kyse on siis kahden vääntömomentin ajoituksen hallinnasta. Oletetaan, että sinulla on joku lyöntitapa, jolla saat kohtuullisen osuman. Ryhdy varioimaan tämän ympärillä ajoituksia. Tulee pääosin huonoja osumia. Lue osuman pallon radasta, mitä osumassa tapahtui. Mieti miksi niin tapahtui: mikä oli osuman geometria, entä mailan liikerata jonka tuon tuotti? Mieti miten ajoitusta pitää muuttaa että niin ei tapahtuisi. mieti milloin backsvingin pidentäminen lisää mailanpään nopeutta, milloin ei. Tutki, miten saata mahdollisimman laajan svingin kaaren ja siten paljon mailanpäänopeutta kuitenkin swayaamatta. Kaikissa kokeiluissa muista että svingi ei pääty osumaan.
DP ei ole svingiresepti vaan ymmärryksen kehittämisen väline.
Ehkä eniten minua tässä svingitohtoroinnissa jurppii ajatus ’mene prolle ja se laittaa sun svingin kuntoon’. En usko, että ilman svingiä koskevaa ymmärrystä homma tulee kuntoon. Uskoisin ts:n, fds:n ja kumppaneiden olevan samaa mieltä. Ymmärryksen kehittämiseksi tarvitsen kehyksen ja minulle DP – puutteineen – toimii sellaisena. ts:n geometrinen ajatteluun sisään pääseminen vaati minulta paljon työtä, mutta nyt uskon ymmärtäväni RR:n ajatuksen.
Asia josta voisi vaikka syyspimeillä keskustella näillä palstoila on svingivariaatiot. Mitä tehdään 10 cm: raffissa? Mitä tekee vanha ja huonokuntoinen pelaaja kierroksen viimeisillä väylillä kun ei enää jaksa lyödä perussvingiään? Mitä tehdään jos halutaan välttää slicea hieman hookin riskilläkin esim esteiden takia.
Kiitos PAPPATYKKI vastauksesta. Täytyypä punnita noita asioita ehkä hieman. Kuten sanottu, tämän hetkinen tuskastuminen johtuu lyöntipituuksien oleellisesta laskemisesta aiempaan tasoon verrattuna eikä toistettavuudessakaan ole kehumista. Vanhaakaan tapaa ei enää löydy kovolta. Itselleni on viimekädessä täysin yksi ja sama millaisella mallilla lyön jos vain toistettavuus, pituudet, tuntuma etc ovat edes suht ok. Olkoon mallin nimi sitten neppaaminen:).
Aiemmin olen siellä täällä pompannut lukemaan tätä kyseistä ketjua, ja tuolloin tainnut jossain vaiheessa itsekkin pari epäilevää sanasta heittää väliin.
Nyt kun parin päivän aikana lukasin duunissa (aika hiljasta olluna 😉 ) tän ketjun kokonaisuudessaan läpi, niin täytyy sanoa, että täyttä…..TIMANTTIA!! Tai no, siis ainakin niiltä osin, kun ollaan pysytty itse asiassa. Ehkä kaikkien aikojen hyödyllisin lukemani tarinointi golf-swingistä.
Nyt kun tarina alkaa olemaan loppuun vatvottu, ni jää oikeestaan (vähän) janoamaan lisää näiden muutamien (TS,FDS,Scoop,Bosco…) asiaa ymmärtävien kavereiden jutustelua.
Itsekkin koittanu 5-vuotisen ’uran’ aikana swingiä opiskella eri lähtesitä, ja matkalta tarttunut jopa aika paljon tietoakin mukaan. Mutta tämä paketti on ollut kyllä helposti tajuntaa avartavin.
Itse asiassa parin vuoden aikana saman suuntaisia ajatuksia koittanut jo muutenkin saada ajettua sisään omaan swingiin…mutta kovin vaihtelevalla menestyksellä. Tämän ketjun kautta on löytynyt juurikin vastauksia niihin ongelmakohtiin. On periaatteessa ollut jo joku haju mitä pitäisi tehdä, mutta se MITEN siihen päästään on ollut hakusessa.Nyt kun joku vielä sponssaa mulle ens talveks sellassen puolen vuoden talviloman duunista, ja sopivan treenipaikan, ni päästäis oikeesti ajamaan noita asioita sisään.
Ainiin….ja ku joku sais vielä vaimon ymmärtämään ;)…Jotenka tattikset vaan kaikille (mm. edellämainituille) viestittelijöille. Toivottavasti jatkossakin löytyy innostusta jakaa tietoa meille tuuppareillekkin…
El Ninò kuittaa…
januz kirjoitti: (24.7.2008 23:55:43)
Pappa Tykki kirjoitti: (24.7.2008 23:07:04)
Varmaan se RR/RC on ihan hyvä, mutta minulle liian monimutkainen ja pituusmielessä tarpeeton.
Oletkohan sitten oikeasti ymmärtänyt mistä on kyse jos tuo vartalon kiertoon perustuva swingi on liian monimutkainen? Sen tarkoitus kun juuri on olla mahdollisimman yksinkertainen ja poistaa ylimääräisiä liikkuvia osia sekä epävarmuustekijöitä swingistä –> Lyönnistä yksinkertaisempi ja varmempi kuitenkaan uhraamatta juurikaan pituutta.
Uhraamatta juurikaan pituutta? RC:hän kaikkine vastusteluineen ainakin on tuonu mun lyönteihin mittaa juurikin lisää. Ennenhän ne kaikenmaailman kulmat ja se mikä_vitun_release onkaan 🙂 purkautu jo ennenku oltiin lähelläkään palloo ja sitte tultiin osumaan varsi reippaast kupilla ja lapa ensimmäisenä. Nyt se vastustelu ja RC on pikkuhiljaa saanu asian meneen toisinpäin, eli kädet edellä ja varsi kuperana tai ainakin vähemmän kupilla.
Pappa Tykki kirjoitti: (25.7.2008 11:49:57)
ts kirjoitti: (25.7.2008 11:15:02)
Ja taas päästään siihen, mitä ollaan Fukken kanssa koitettu kertoa DP-mallin haitallisuudesta. Koko se malli mielikuvana estää näkemästä näitä oleellisia liikkeitä, kun ajatellaan käsien heilahtavan vartalon editse. ne heilahtavat vartalon sivulta, ei edestä.
Pakko jälleen puuttua. Missä DP-mallissa on vartalo?
Siinähän se on kuvan taustalla. Kun malliin piirretään molemmat kädet ojentuneina suoraksi, on hartioiden oltava kohdelinjan suuntaiset. Ihmisen anatomia ei anna muuhun mahdollisuutta.
Toisaalta juuri tässä on DP-mallin ongelma. Se ei tutki vartalon liikettä, joka kuitenkin on ainoa voimaa tuottava elementti swingissä.
Ja planea pitkin ei todellakaan saa tehdä mitään. Sen pitää syntyä vastakkaisten liikkeiden seurauksena. Muuten on mahdotonta päästä parhaiden pallonlyöjien osuma-asentoon
Hands release (DP-swingi) on nimenomaan näistä kahdesta se vaikeampi hallita, koska siinä lavan on pyörähdettävä juuri oikeaan aikaan osuma-alueella. Body release + RC pitävät lavan linjalla ja suorassa hemmetin paljon pidempään ja lisäksi niin, että sen vavuus ei muutu. Siinä avain esim vajaiden lyöntien hallintaan.
Data kirjotti että sillä ei saa palloa lentämään yli 50m. Noh.. mulla se lentää ’pitkällä santawedgen chipillä’ tällä hetkellä 80-90m 😉 Siis ilman pienintäkään lyömisen meininkiä.
Mutta hienoa oikeesti Pappa, että yrität ymmärtää. Ilmaisen demon tarjous on edelleen voimassa.
MakeeK kirjoitti: (25.7.2008 21:59:44)
Uhraamatta juurikaan pituutta? RC:hän kaikkine vastusteluineen ainakin on tuonu mun lyönteihin mittaa juurikin lisää. Ennenhän ne kaikenmaailman kulmat ja se mikä_vitun_release onkaan 🙂 purkautu jo ennenku oltiin lähelläkään palloo ja sitte tultiin osumaan varsi reippaast kupilla ja lapa ensimmäisenä. Nyt se vastustelu ja RC on pikkuhiljaa saanu asian meneen toisinpäin, eli kädet edellä ja varsi kuperana tai ainakin vähemmän kupilla.No hyvä niin, ole tyytyväinen. =)
Minulla on toistaiseksi vähän mitta kateissa, mutta en ole kovin huolissani. Niin paljon on tuo pallonlyöminen parantunut.
ts kirjoitti: (25.7.2008 22:36:29)
Siinähän se on kuvan taustalla. Kun malliin piirretään molemmat kädet ojentuneina suoraksi, on hartioiden oltava kohdelinjan suuntaiset. Ihmisen anatomia ei anna muuhun mahdollisuutta.
Mutta missä on DP:n yläpiste? Tuo sanomasi molempien käsien ojennuksesta pitää paikkansa, jos se on kehon symmetriaviivalla siinä rintalastan ja kurkunpään kohtauspisteessä. Entäpä jos se on siitä 5-6 cm vasemmalle? Miten kädet ovat silloin osumassa entä lantio – olisko useitä kytkettyjä kombinaatioita? Saattaisiko näyttää DP silloin RR:ltä ja sitä enemmän mitä enemmän kiertokeskipiste menee vasemmalle?
Noh, tämä nyt pohdintana sen perusteella kun sanoit, että RR on tiukasti in-plane. Sai mut ajattelemaan, että kyllä se RR on sekin DP kun hahmotetaan se vartalo oikein sinne kuvan taustalle.
Pappa Tykki kirjoitti: (25.7.2008 23:21:49)
ts kirjoitti: (25.7.2008 22:36:29)
Siinähän se on kuvan taustalla. Kun malliin piirretään molemmat kädet ojentuneina suoraksi, on hartioiden oltava kohdelinjan suuntaiset. Ihmisen anatomia ei anna muuhun mahdollisuutta.
Mutta missä on DP:n yläpiste? Tuo sanomasi molempien käsien ojennuksesta pitää paikkansa, jos se on kehon symmetriaviivalla siinä rintalastan ja kurkunpään kohtauspisteessä. Entäpä jos se on siitä 5-6 cm vasemmalle? Miten kädet ovat silloin osumassa entä lantio – olisko useitä kytkettyjä kombinaatioita? Saattaisiko näyttää DP silloin RR:ltä ja sitä enemmän mitä enemmän kiertokeskipiste menee vasemmalle?
Noh, tämä nyt pohdintana sen perusteella kun sanoit, että RR on tiukasti in-plane. Sai mut ajattelemaan, että kyllä se RR on sekin DP kun hahmotetaan se vartalo oikein sinne kuvan taustalle.
Mutta kun ei ole yläpistettä, koska ei ole tuollaista heluria. Voimaa tuottava elementti pyörii kuta kuinkin vaakatasossa olevaa ympyrää ja sen lisäksi siinä on kaksi kättä, jotka ovat eri pituisia vipuja, toisen vivun pituuden vieläpä muuttuessa.
Siis mietis nyt se vaikka näin ( unohdetaan hetkeksi lantio, vaikka se onkin se käyttövoima.. tai jalat tarkalleen):
Tarkastele vasemman olkapään liikettä ja mieti miten se swingissä liikkuu…. se liikkuu ympyrän kaarta eikö niin, ja osumassa noin 90 asteen kulmassa kohdelinjaan nähden (yllättävän suoraan muuten) Sen kaikki liike siis suuntautuu tuohon suuntaan, vetäen vasenta kättä ja mailaa mukanaan. Maila ei siis osumassa heilahda tuon pisteen ympäri kuten DP-malli olettaa, vaan tulee läpi osuman sen vetämänä. Tällöin myös mailan grippi piirtää selkeän kaaren, eli sisältä sisään.
Koska vasen olkapää on jo poistunut kohdelinjalta osumaan tultaessa, pitää käsissä tapahtua jotain, että lapa olisi kohdelinjalla. Se mitä niissä tapahtuu, on vasemman käden painuminen poikki rintakehän ja oikean säilyminen taipuneena sekä kyynärpäästä, että ranteesta. Tämän varmaan jokainen havaitsee Hoganin tai vaikkapa Sneadin kuvia katsellessa… ja satojen muiden huippujen. Samalla kun oikea kyynärpää putoaa vasemman alle, se myös kiertää lapaa auki, joka taas on välttämättömyys lavan suorassa pysymisen kannalta muiden palikoiden työskennellessä toiseen suuntaan.
Ja sitten siinä tapahtuu kaikkea muutakin, mutta tähän kellonaikaan ei jaksa enempää tahkota. Tuo on varmaan hyvä alku ymmärtämiselle.
Ja kuten sanoin… tuo kahden vivun mekaniikka on tullut tutkittua, koska se kiistatta swingiin sisältyy. Sen merkitys pallon lentoon vaan osoittautui yllättävän pieneksi ja näyttää johtuvan enemmän hitausmomentin vaikutuksesta.
Millonkahan data muuten kertoo ne johtavan golfopetuksen nimet jotka kertovat toista… ois kiva saada niidenkin kirjoja pari hyllyyn, kun niitä ei vielä tuossa ole…
ts kirjoitti: (26.7.2008 1:29:18)
Tarkastele vasemman olkapään liikettä ja mieti miten se swingissä liikkuu…. se liikkuu ympyrän kaarta eikö niin, ja osumassa noin 90 asteen kulmassa kohdelinjaan nähden (yllättävän suoraan muuten) Sen kaikki liike siis suuntautuu tuohon suuntaan, vetäen vasenta kättä ja mailaa mukanaan. Maila ei siis osumassa heilahda tuon pisteen ympäri kuten DP-malli olettaa, vaan tulee läpi osuman sen vetämänä. Tällöin myös mailan grippi piirtää selkeän kaaren, eli sisältä sisään.
I]
Yritätkö pokkana väittää että rintalasta osoittaa kohteeseen osumassa vai oliko hieman liioiteltu esimerkki?
Tuossa heiluin vähän mailan kanssa ja ainoa tapa saada hartialinja todella paljon auki osumassa oli vetää vasen olkapää ds:ssä agressiivisesti taaksepäin (kohdelinjasta poispäin) jota liikettä jalat ja lantio tukivat. Tähän mielikuvaan oli todella helppo yhdistää vasemman käsivarren rintaan painuminen/painaminen ja lavan pidättely ds aikana. Onko siis svingisi periaatteessa vasen-olkapää-vetoinen.
WannaBeTiger kirjoitti: (26.7.2008 8:56:16)
ts kirjoitti: (26.7.2008 1:29:18)
Tarkastele vasemman olkapään liikettä ja mieti miten se swingissä liikkuu…. se liikkuu ympyrän kaarta eikö niin, ja osumassa noin 90 asteen kulmassa kohdelinjaan nähden (yllättävän suoraan muuten) Sen kaikki liike siis suuntautuu tuohon suuntaan, vetäen vasenta kättä ja mailaa mukanaan. Maila ei siis osumassa heilahda tuon pisteen ympäri kuten DP-malli olettaa, vaan tulee läpi osuman sen vetämänä. Tällöin myös mailan grippi piirtää selkeän kaaren, eli sisältä sisään.
I]
Yritätkö pokkana väittää että rintalasta osoittaa kohteeseen osumassa vai oliko hieman liioiteltu esimerkki?
En. Puhuin tuosa liikesuunnasta. Siinähän ei ollut ’on’ sanaa edessä.
Ja kyllä se swingi on jalkatyöhön pohjautuva, mutta monet tuntevat sen vasemman olkapään vetona, kun jalkatyö on automatisoitunut ja vahvistunut riittävästi. Jalat ovat kuitenkin ainoa osa kropasta, joilla on tukipiste mistä voimaa ammentaa.
ts kirjoitti: (26.7.2008 10:18:39)
ts kirjoitti: (26.7.2008 1:29:18)
Tarkastele vasemman olkapään liikettä ja mieti miten se swingissä liikkuu…. se liikkuu ympyrän kaarta eikö niin, ja osumassa noin 90 asteen kulmassa kohdelinjaan nähden (yllättävän suoraan muuten) Sen kaikki liike siis suuntautuu tuohon suuntaan, vetäen vasenta kättä ja mailaa mukanaan. Maila ei siis osumassa heilahda tuon pisteen ympäri kuten DP-malli olettaa, vaan tulee läpi osuman sen vetämänä. Tällöin myös mailan grippi piirtää selkeän kaaren, eli sisältä sisään.
I]
En. Puhuin tuosa liikesuunnasta. Siinähän ei ollut ’on’ sanaa edessä.
No niinpä tietysti, olinpas yksinkertainen
No jos tuosta vasemmasta olkapäästä tulisi se avainmielikuva ds:iin jolla saisin homman rullaamaan myös kentällä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto