Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
No, mä sain sisäänajetuksi sun svingiajatuksen tänään rangella syvällisten pohdiskeluiden ja hemmetinmoisen vastustuksen avulla. Kyllä mä nyt uskon että sitä tapahtuu myös Sergion svingissä. Että kiitos vaan kun jaksoit vääntää!! Semmosta olisin vielä kysynyt että sanoitko joskus että putissakin voi käyttää kohdelinjan suuntaista käsivarsien vastustusta ds:ssä? Niinkuin vetää hartioilla/selkälihaksilla lapa palloon kun käsivarret pyritään pitämään jäljessä.
WannaBeTiger kirjoitti: (29.4.2008 23:02:37)
No, mä sain sisäänajetuksi sun svingiajatuksen tänään rangella syvällisten pohdiskeluiden ja hemmetinmoisen vastustuksen avulla. Kyllä mä nyt uskon että sitä tapahtuu myös Sergion svingissä. Että kiitos vaan kun jaksoit vääntää!! Semmosta olisin vielä kysynyt että sanoitko joskus että putissakin voi käyttää kohdelinjan suuntaista käsivarsien vastustusta ds:ssä? Niinkuin vetää hartioilla/selkälihaksilla lapa palloon kun käsivarret pyritään pitämään jäljessä.No en oikeestaa oo putista paljon puhunu. Eihän siinä tarvi kun pysyä ite paikallaan ja huolehtia että gripin liike jatkuu… ja sit oppia puttaamaan.
Mutta hemmetti että mulle valkeni vasta tänään kun Fukke on sanonu, että vasen pitää yllä laajuutta. Tai sitten oon totaalisen väärässä, mutta luulisin, että tarkottaa tota samaa vastustamista. Eli vasen käsi painaa vastaan, etteivät nyrkit mene kierron mukana vasemmalle. Silloinhan se pitää laajuutta yllä ja sillon ollaan taas täysin samaa mieltä.
Niin, siinä kai ’työnnetään’ vasenta kättä kierron vastaiseen suuntaan ja sulla painetaan rintaa vasten. Nopeasti ajateltuna ne ajaa samaa asiaa. Tosta työntämisestä tulee kai Fuken mielikuva yläkropan vasemmanpuolen kurottamisesta palloon osuma-alueella.
Musta tuntuu, että sulla on vaikeuksia separoida vasen puoli, eli vasemman lantion mukana lähteekin aukeamaan koko vasen puoli, kun alimman kylkiluun kohdalta kaikki siitä ylöspäin pitäisi pyrkiä ’kiertämään’ toisinpäin (esim. osumassa kurottamaan pallon suuntaan). Tää on syy, miksi esim. ts vieroksuu vasemman lantion poisaltavetoa. Sun kannattaisi opetella se vaikka talvella ja keskittyä nyt vaan, oikean yläkäsivarren toimintaan.
Se siis aloittaa svingin ja jatkaa yhtä liikkeenä läpilyöntiin saakka. Kiinnitä sen verran huomiota alakroppaan, että pysyt koko lyönnin aikana samoilla jalansijoilla.
(fukke diise saisse 21.5.2007 14:55:21)
Mä kyllä tulkitsin sen viime aikoihin asti niin että vasemmalla kädellä työnnetään poispäin vartalosta ja oikealla vedetään aluksi itseensäpäin ja sitten läpi tai jotain…
…jatkuu Ehkä vähän niinkuin Garcia tekee, ja Baddeley tekee taas niinkuin sinä että painaa vasurin rintaa vasten.
Ernie tekee mielestäni tätä vasemman poispäin työntämistä ja oikean itseensäpäin vetämistä jo bs:ssä.
Tässä mua häiritsee yks asia kun mietin, oletko oikeesti jäljillä vai et.
Minkä ihmeen takia sä katot (yrität nähdä) noita asioita face on kuvista??? Miks yleensäkin näkee niin paljon katsottavan niitä…. ei jummarra. Paitsi ymmärtää kyllä, että sen seurauksena ei nähdä swingin dynamiikkaa ja tarjotaan kaiken maailman dp-malleja. No siihen syylliset on tietysti pari kirjaa 60-luvulta jotka ton ajatuksen ihmisten mieleen iskosti.
Jos yritätte videolta jotain nähdä swingistä on kaksi hyvää suuntaa. Yläkamera ja seuraavaksi parhaana sitten down the line…. paitsi jos saa 3D matskua jostain 😉
ts kirjoitti: (30.4.2008 0:48:24)
Tässä mua häiritsee yks asia kun mietin, oletko oikeesti jäljillä vai et.Minkä ihmeen takia sä katot (yrität nähdä) noita asioita face on kuvista??? Miks yleensäkin näkee niin paljon katsottavan niitä…. ei jummarra. Paitsi ymmärtää kyllä, että sen seurauksena ei nähdä swingin dynamiikkaa ja tarjotaan kaiken maailman dp-malleja. No siihen syylliset on tietysti pari kirjaa 60-luvulta jotka ton ajatuksen ihmisten mieleen iskosti.
Jos yritätte videolta jotain nähdä swingistä on kaksi hyvää suuntaa. Yläkamera ja seuraavaksi parhaana sitten down the line…. paitsi jos saa 3D matskua jostain 😉
No tässä tapauksessa näkyy mun mielestä parhaiten face on kulmasta että painuuko vasen käsi rintaan vai ei ds:n aluksi.
Mutta katselen kyllä aina kaikkia saatavilla olevia kuvakulmia kun yritän selvittää jotain tietty asiaa. Yritän luoda alitajuntaan 3d-mallin katselemalla eri kuvakulmia samasta svingistä.
Mielestäni olennaisin ero näillä kahdella eri tulkinnallani on että meneekö olkavarsi ’kyljen sivulle’ vai ’kyljen eteen’. Sivulle meno tarkoittaa että oikeaa kättä vedetään selän taakse ja vasenta rintaan. Kyljen eteen veto tarkoittaa että oikeaa vedetään itseensäpäin ja vasenta työnnetään ulospäin.
WannaBeTiger kirjoitti: (30.4.2008 1:03:46)
No tässä tapauksessa näkyy mun mielestä parhaiten face on kulmasta että painuuko vasen käsi rintaan vai ei ds:n aluksi.
No ilmankos sä et sitä heti hahmottanu 😉
NimetönPulli-Paavo kirjoitti: (29.4.2008 12:02:21)
Datalta lainattua:Kaksi väittämistäsi puutteistasi ………..
Ylivoimaisesti hölmöin lause jonka olen aiheesta lukenut. Ymmärrän kyllä, että joku haluaa jumittua planeen ja mitata sitä koska ei muuhun ohjelmillaan pysty. Svingissä on kaiketi muitakin muuttujia, kuten Hogan, Woods ja muut mummot on osoittaneet.
Ota ihan rauhallisesti vaan. Ei ole mitään hätää. Suoittelen käyttämään
todennäköisyys ajattelua. Eli kysy itseltäsi, kuinka todennäköistä on, että
sinä ymmärrät jotain hyvin simppeliä swingistä, jota mutkikkaan matematiikan
parissa työskentelevät fyysikot eivät ole ymmärtäneet. (tarkoitan yleisesti dp-mallien tutkijoita) Sinä olet nyt hienosti ymmärtänyt, että swingissä on muitakin muuttujia, mutta kukaan tutkijoista ei ole tuota vuosien saatossa ymmärtänyt. Niinkö? Oletko tullut ajatelleeksi, että et välttämättä ole ymmärtänyt alkuunkaan, mistä näissä malleissa on kysymys ja mitä niillä haetaan.Nimetönts kirjoitti: (29.4.2008 14:19:55)
data kirjoitti: (29.4.2008 11:54:05)
ts kirjoitti: (29.4.2008 11:25:46)
Mä en kyllä pysty millään ymmärtämään, miks hemmetissä yhden tyypin pitää koko ajan esittää kommenttia asioista, joista se ei yksinkertasesti tiedä mitään…. ymmärtämisestä puhumattakaan.Noista kommenteista 3D mallinnuksesta ja dp-laskentamalleista vaan näkyy niin totaalisesti, että kaikki oppi ja tieto on peräisin vuosien takaa. Toki sitä jossain vieläkin jaetaan, mutta ei kukaan asioista ymmärtävä siitä ole kiinnostunut ollut enää pitkään aikaan.
Niin…siitä sinun edistyneen tiederyhmän käyttämästä mallistahan Pappa Tykki taisi jotain arviota heittää aiemmin tässä ketjussa. Muistatko? Sitäkö mallia tarkoitat puhuessasi todellisesta ymmärryksestä.
Muistan. Muistan jopa senkin, että pappa tykki lopulta ymmärsi tuon merkittävän eron. Toisin kuin sinä.
Mutta jatka toki. Ne jotka tietävät missä mennään, saavat kustannuksellasi päivittäin maittavat naurut.
Minä muistan asian hieman toisin, mutta pääasia on, että seisot mallisi takana.
Siten moni asia saa selityksensä ja voimme tehdä hauskoja päätelmiä.data kirjoitti: (2.5.2008 8:19:59)
Pulli-Paavo kirjoitti: (29.4.2008 12:02:21)
Datalta lainattua:
Kaksi väittämistäsi puutteistasi ………..
Ylivoimaisesti hölmöin lause jonka olen aiheesta lukenut. Ymmärrän kyllä, että joku haluaa jumittua planeen ja mitata sitä koska ei muuhun ohjelmillaan pysty. Svingissä on kaiketi muitakin muuttujia, kuten Hogan, Woods ja muut mummot on osoittaneet.
Ota ihan rauhallisesti vaan. Ei ole mitään hätää. Suoittelen käyttämään
todennäköisyys ajattelua. Eli kysy itseltäsi, kuinka todennäköistä on, että
sinä ymmärrät jotain hyvin simppeliä swingistä, jota mutkikkaan matematiikan
parissa työskentelevät fyysikot eivät ole ymmärtäneet. (tarkoitan yleisesti dp-mallien tutkijoita) Sinä olet nyt hienosti ymmärtänyt, että swingissä on muitakin muuttujia, mutta kukaan tutkijoista ei ole tuota vuosien saatossa ymmärtänyt. Niinkö? Oletko tullut ajatelleeksi, että et välttämättä ole ymmärtänyt alkuunkaan, mistä näissä malleissa on kysymys ja mitä niillä haetaan.
Data kun on swingin muuttujia joita ei voi samanaikaisesti kuvata 2d-mallinnuksella, oletko tätä mieltä?.
Niin voisiko niitä kuvata 3:lla 2d mallinnuksella samanaikaisesti? Vai tulisiko siitä jo 3d mallinus?data kirjoitti: (2.5.2008 8:19:59)
Pulli-Paavo kirjoitti: (29.4.2008 12:02:21)
Datalta lainattua:Kaksi väittämistäsi puutteistasi ………..
Ylivoimaisesti hölmöin lause jonka olen aiheesta lukenut. Ymmärrän kyllä, että joku haluaa jumittua planeen ja mitata sitä koska ei muuhun ohjelmillaan pysty. Svingissä on kaiketi muitakin muuttujia, kuten Hogan, Woods ja muut mummot on osoittaneet.
Ota ihan rauhallisesti vaan. Ei ole mitään hätää. Suoittelen käyttämään
todennäköisyys ajattelua. Eli kysy itseltäsi, kuinka todennäköistä on, että
sinä ymmärrät jotain hyvin simppeliä swingistä, jota mutkikkaan matematiikan
parissa työskentelevät fyysikot eivät ole ymmärtäneet. (tarkoitan yleisesti dp-mallien tutkijoita) Sinä olet nyt hienosti ymmärtänyt, että swingissä on muitakin muuttujia, mutta kukaan tutkijoista ei ole tuota vuosien saatossa ymmärtänyt. Niinkö? Oletko tullut ajatelleeksi, että et välttämättä ole ymmärtänyt alkuunkaan, mistä näissä malleissa on kysymys ja mitä niillä haetaan.Semmoinen tohtori kun vielä jostain löytyisi, joka saisi sinut ymmärtämään edes jonkin yksinkertaisimman asian. Eiköhän siihen joku nuubeli keksittäis siihenkin.
Mutta siis niin… Pappahan rupesi lopult pohtimaan, millainen laite se olisi, joka vastaisi IB:a ja miten siinä vivut pyörivät. Sitä et muista, koska se oli näkemystesi vastainen.
Pari jännää aisaa vielä noista tohtoreista: Miksi ei heidän avullaan ole tullut pelaajia listoille? Miksi heidän mallejaan ei käytä kukaan menestyvä valmentaja? Miksi noiden laskelmien pohjalta ei ole kehitetty yhtään laitteistoa, joka oikeesti kiinnostaisi valmentajia. Miksi esim sinun kehittämistäsi systeemeistä ei kukaan ole kiinnostunut? Miksi ne järjestelmät, joista tällä hetkellä valmennuspuolella ollaan oikeesti kiinnostuneita, perustuvat kokonaan eri malleihin?
Vastaus löytyy varmaan vuodelta -68, kun Cochran ja Stobbs rakensivat oman mallinsa tuon heilurin pohjalle. Sen jälkeen mentiin sokeasti eteen päin ja perussuuntaviivat tutkimukselle oli luotu. Ketju oli valmis hetkessä ja jokainen uusi tutkija kävi läpi vanhat tutkimukset ja kehitti menetelmiä eteen päin. Tämä näkyy hyvin esim patenttihakemuksia selaamalla.
Samaan aikaan maailmassa oli valmentajia, jotka näkivät koko asian alusta asti toisin. Heistä ehkä eniten lopulta esiin nousi Jimmy Ballard, joka tunsi itsensä Galileo Galilieiksi kertoessaan swingin perustuvan rotaatioon. Ideahan kelpasi tosin varsin hyvin esim Leadbetterille, joka tuon kirjan varsin hyvin ’sisäisäneenä’ julkaisi oman vastaavansa 10v myöhemmin 😉
Kaikki nuo tutkijat joutuivat harhaan, koska flätillä näytöllä swingi muuttui 2-ulotteiseksi ja siitä hävisi syvyyden näkeminen. Jos vartalon rotaatioon (siis liikkeeseen joka on ympyrä suoraan ylhäältä katsottuna) perustuvasta liikkeestä jätetään syvyys tutkimatta, on koko perusolettamus totaalisen metsässä. Ja sen myötä suurin osa tutkimuksista, jotka on vieläpä tehty uskomattoman alkeellisilla mittausvälineillä tämän päivän valossa, joskin ’toimivilla’ tutkimuksen teon aikaan.
Tämän ymmärtämisen myötä ymmärtää myös, miksi valmentajat eivät ole kiinnostuneet tuohon malliin perustuvista matemaattisista malleista. Niissä ei yksinkertaisesti ole mitään valmennuksellisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa, eli niistä ei pystyt irrottamaan liikkeitä, joita voitaisiin kehittää paremmaksi. Toimvassa geometrisessä mallissa tarkastellaan liikkeitä siinä muodossa, kuin ne golfswingissä esiintyvät. Kaikkia niitä kiertonopeuksia ja vipuja, joita siihen on löydettävissä. Näistä järjestelmistä myös valmentajat (esim Hellström) ovat kiinnostuneita, kuten myös pelaajat.
Nyt kun rakas data mietit menstystäsi tuotteesi osalta, ei kyse välttämättä olekaan käytöksesstäsi, joka jo sinällään voisi estää kauppojen synnyn, vaan yksinkertaisesti siitä, että siinä mitatut asiat eivät ketään ammattitaitoista valmentajaa kiinnosta, koska eivät ole olennaisia.
Mutta tuskin ymmärrät tätäkään pitkää vuodatusta… ensin pitäisi ymmärtää golfswingi…
Nimetönts kirjoitti: (2.5.2008 10:58:52)
Semmoinen tohtori kun vielä jostain löytyisi, joka saisi sinut ymmärtämään edes jonkin yksinkertaisimman asian. Eiköhän siihen joku nuubeli keksittäis siihenkin.
Mutta siis niin… Pappahan rupesi lopult pohtimaan, millainen laite se olisi, joka vastaisi IB:a ja miten siinä vivut pyörivät. Sitä et muista, koska se oli näkemystesi vastainen.
Pari jännää aisaa vielä noista tohtoreista: Miksi ei heidän avullaan ole tullut pelaajia listoille? Miksi heidän mallejaan ei käytä kukaan menestyvä valmentaja? Miksi noiden laskelmien pohjalta ei ole kehitetty yhtään laitteistoa, joka oikeesti kiinnostaisi valmentajia. Miksi esim sinun kehittämistäsi systeemeistä ei kukaan ole kiinnostunut? Miksi ne järjestelmät, joista tällä hetkellä valmennuspuolella ollaan oikeesti kiinnostuneita, perustuvat kokonaan eri malleihin?
Data:
No eiväthän nuo tohtorit valmenna. Ehkä siksi yhteys ei näy. Kyllä monet valmentajat
viittaavat tutkimukseen fysiikan osalta. Minä näen kyllä selvän yhteyden swingin
kehityksessä nykymuotoonsa ja swingin fysiikassa.
———————————————————————–Vastaus löytyy varmaan vuodelta -68, kun Cochran ja Stobbs rakensivat oman mallinsa tuon heilurin pohjalle. Sen jälkeen mentiin sokeasti eteen päin ja perussuuntaviivat tutkimukselle oli luotu. Ketju oli valmis hetkessä ja jokainen uusi tutkija kävi läpi vanhat tutkimukset ja kehitti menetelmiä eteen päin. Tämä näkyy hyvin esim patenttihakemuksia selaamalla.
Samaan aikaan maailmassa oli valmentajia, jotka näkivät koko asian alusta asti toisin. Heistä ehkä eniten lopulta esiin nousi Jimmy Ballard, joka tunsi itsensä Galileo Galilieiksi kertoessaan swingin perustuvan rotaatioon. Ideahan kelpasi tosin varsin hyvin esim Leadbetterille, joka tuon kirjan varsin hyvin ’sisäisäneenä’ julkaisi oman vastaavansa 10v myöhemmin 😉
Data:
Swingi todellakin perustuu rotaatioon. Ei dp-mallit tätä mitenkään kumoa vaan
päinvastoin. Tietysti voidaan keskustella, missä rotaatiota tulee olla, milloin, miksi
ja kuinka paljon?
————————————————————————————————Kaikki nuo tutkijat joutuivat harhaan, koska flätillä näytöllä swingi muuttui 2-ulotteiseksi ja siitä hävisi syvyyden näkeminen. Jos vartalon rotaatioon (siis liikkeeseen joka on ympyrä suoraan ylhäältä katsottuna) perustuvasta liikkeestä jätetään syvyys tutkimatta, on koko perusolettamus totaalisen metsässä. Ja sen myötä suurin osa tutkimuksista, jotka on vieläpä tehty uskomattoman alkeellisilla mittausvälineillä tämän päivän valossa, joskin ’toimivilla’ tutkimuksen teon aikaan.
Data:
Tässä kohtaa tulee kysymykseen yksinkertaisesti ammattitaito. Mitä informaatiosta voidaan päätellä ja jatkotoimin johtaa. Tietysti näitä dp-mallejakin on erilaisia.
———————————————————————————————Tämän ymmärtämisen myötä ymmärtää myös, miksi valmentajat eivät ole kiinnostuneet tuohon malliin perustuvista matemaattisista malleista. Niissä ei yksinkertaisesti ole mitään valmennuksellisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa, eli niistä ei pystyt irrottamaan liikkeitä, joita voitaisiin kehittää paremmaksi. Toimvassa geometrisessä mallissa tarkastellaan liikkeitä siinä muodossa, kuin ne golfswingissä esiintyvät. Kaikkia niitä kiertonopeuksia ja vipuja, joita siihen on löydettävissä. Näistä järjestelmistä myös valmentajat (esim Hellström) ovat kiinnostuneita, kuten myös pelaajat.
Data:
Valmentajat kiinnostuvat varmaankin menetelmistä, jotka tuntuvat heistä hyödyllisiltä, edullisilta, riittävän helppokäyttöisiltä ja joiden toimivuuden takeeksi löytyy yleinen hyväksyntä. He toimivat todennäköisesti kuten kuka tahansa kuluttaja. Saattavat ostaa tuotteen, jota mainostetaan ja mediassa kehutaan. Mä luulen, että näitä laskentamalleja ei ole hirveästi jalostettu varsinaiseksi tuotteeksi asti, vaan niiden hyötyjä on myyty lähinnä konsulttitoiminnan muodossa. Sillä tavalla niiden osuus ja vaikutus on jäänyt ehkä hieman hämärän peittoon.Ei mulla ole mitään vastaan näitä erilaisia mittausmenetelmiä, mitä maailmalla käytetään. Ne menevät vaan hiukan hukkaan, jos teoriapuolen hallinta ei ole riittävällä tasolla. Päätelmät voivat helposti jäädä tasolle: pelaaja A tekee näin ja pelaaja B näin. Tuntematon liike C saattaa jäädä löytymättä.
—————————————————————————————————Nyt kun rakas data mietit menstystäsi tuotteesi osalta, ei kyse välttämättä olekaan käytöksesstäsi, joka jo sinällään voisi estää kauppojen synnyn, vaan yksinkertaisesti siitä, että siinä mitatut asiat eivät ketään ammattitaitoista valmentajaa kiinnosta, koska eivät ole olennaisia.
Mutta tuskin ymmärrät tätäkään pitkää vuodatusta… ensin pitäisi ymmärtää golfswingi…
NimetönNäprääjä kirjoitti: (2.5.2008 10:28:50)
Data kun on swingin muuttujia joita ei voi samanaikaisesti kuvata 2d-mallinnuksella, oletko tätä mieltä?.
Niin voisiko niitä kuvata 3:lla 2d mallinnuksella samanaikaisesti? Vai tulisiko siitä jo 3d mallinus?
Joo kyllä…eli ei kenenkään swingi täysin tarkasti tasolla pysy, ei edes parhaiden
pelaajien. Heitot ovat kuitenkin sellaisen marginaalin sisällä, että tärkeiden voimien
osalta tasomalli antaa mukavalla tarkkuudella tuloksia. Sitten tietysti swingissä
on valtava määrä liikkuvia osia, joiden tarkastelu jää dp-mallien ulkopuolelle.
Silti dp-mallit antavat oikeita lukuja, niiltä osin, mitä haetaan. Juuri tämä on ehkä
haasteellista uskoa ns. talonpoikaisjärjellä. Tasosta poikkeavaan liikkeeseen liittyviä
voimia voidaan arvioida kyllä erillisenäkin.Mä luin tuossa yhden jutun tuplaheilurista sillä seuraamuksella että alkoi ranteita pakottamaan aivan helkkaristi. Saattaa tietty johtua siitä että kirjoittaja oli artikkelinsa laatinut sen jälkeen kun oli olkapäänsä nyrjäyttänyt golfissa. Tästäkö johtuen kaveri oli saanut päähänsä ettei golfswingissa oikeastaan tarvita voimaa juur ollenkaan. Itseasiassa voimankäyttöä kuulemma tarkoituksella on syytä välttää.
Minusta tämäntyyppiset tutkimukset ovat loukkaus delikaatin täsmällistä biomekaanista moottoria kohtaan. Jos asioita tutkitaan niin tutkitaan sitten huolella eikä tehdä mitäänsanomattomia tyhjiössä toimivia yleistyksiä.
data kirjoitti: (2.5.2008 12:49:42)
Näprääjä kirjoitti: (2.5.2008 10:28:50)
Data kun on swingin muuttujia joita ei voi samanaikaisesti kuvata 2d-mallinnuksella, oletko tätä mieltä?.
Niin voisiko niitä kuvata 3:lla 2d mallinnuksella samanaikaisesti? Vai tulisiko siitä jo 3d mallinus?
Joo kyllä…eli ei kenenkään swingi täysin tarkasti tasolla pysy, ei edes parhaiden
pelaajien. Heitot ovat kuitenkin sellaisen marginaalin sisällä, että tärkeiden voimien
osalta tasomalli antaa mukavalla tarkkuudella tuloksia. Sitten tietysti swingissä
on valtava määrä liikkuvia osia, joiden tarkastelu jää dp-mallien ulkopuolelle.
Silti dp-mallit antavat oikeita lukuja, niiltä osin, mitä haetaan. Juuri tämä on ehkä
haasteellista uskoa ns. talonpoikaisjärjellä. Tasosta poikkeavaan liikkeeseen liittyviä
voimia voidaan arvioida kyllä erillisenäkin.Saiskos sulta kerrankin vastauksen selvään kysymykseen:
Mitä ovat nuo asiat mitä haetaan ja miten niitä voi käyttää valmennuksessa hyväksi?
Minä en pysty millään hahmottamaan, että oikeesti tärkeät asiat olisi mitenkään havaittavissa dp-mallista.
Nimetönts kirjoitti: (2.5.2008 20:41:09)
Saiskos sulta kerrankin vastauksen selvään kysymykseen:
Mitä ovat nuo asiat mitä haetaan ja miten niitä voi käyttää valmennuksessa hyväksi?
Minä en pysty millään hahmottamaan, että oikeesti tärkeät asiat olisi mitenkään havaittavissa dp-mallista.
Aiheesta voisi kirjoittaa kirjan, mutta yritän lyhyesti jotain runoilla.
Vaikea asia on varmaan tästä vielä hahmottaa.
(varoitus: Tekstiin liittyy toki myös paljon itsestään selvyyksiä)Swingin tarkoituksena on saattaa mailanpää riittävään nopeuteen ja oikeaan
nopeuden suuntaan osumapisteessä. Tähän pääsemiseksi pelaajan on suoritettava
liikettä ja siihen liittyvää lihastyötä. Tätä liikettä ja työtä on mahdollista suorittaa lukuisin
eri tavoin. Voidaan puhua yleisesti swingin voimantuotosta. Käytäntö on varsin odotetusti osoittanut, että ne pelaajat, jotka tuon liikkeen suorittavat tehokkaasti, pärjäävät keskimäärin muita paremmin.Dp-mallien avulla voidaan löytää eräänlaiset swingin perus voimankäytön
lainalaisuudet. Nämä pohjautuvat jo mallin perusluonteen johdosta fysiikan lakeihin.
Kun lisäksi huomioidaan reunaehtoina ihmisen anatomisen ja biomekaanisen kokonaisuuden asettamat rajoitteet, on mahdollista etsiä optimaalista liikettä ja voimantuottoa. Tärkeätä tässä on nimen omaan se, että etsitylle liikkeelle ja voimantuotolle löytyy todellinen ja ymmärrettävä peruste.Valmentajan tehtäviin kuuluu oppilaan swingin suunnittelu ja korjaus.
Tietoa tähän työhön voi hakea esim. seuraavasti:1. ohjetyyppisen tiedon saanti tietolähteistä
2. käytännön kokeilu
3. voimantuoton lainalaisuuksien ymmärtäminen ja soveltaminenHyväksi valmentajaksi on varmaankin mahdollista tulla käyttämällä vain kohtia 1 ja 2.
mutta kohdan kolme lisääminen valikoimaan tuo mukanaan mielestäni melko laajat
lisämahdollisuudet. On helpompi korjata ja suunnitella, kun todelliset perusteet ovat tiedossa. Myös yksilökohtainen tiedon soveltaminen helpottuu.(Lisäksi dp-malleja voidaan käyttää lentokaareltaan erilaisten lyöntien suunnitteluun, pallon lähtöarvojen optimointiin, mailojen ominaisuuksien tutkintaan ym….
data kirjoitti: (3.5.2008 12:22:11)
ts kirjoitti: (2.5.2008 20:41:09)
Saiskos sulta kerrankin vastauksen selvään kysymykseen:
Mitä ovat nuo asiat mitä haetaan ja miten niitä voi käyttää valmennuksessa hyväksi?
Minä en pysty millään hahmottamaan, että oikeesti tärkeät asiat olisi mitenkään havaittavissa dp-mallista.
Aiheesta voisi kirjoittaa kirjan, mutta yritän lyhyesti jotain runoilla.
Vaikea asia on varmaan tästä vielä hahmottaa.
(varoitus: Tekstiin liittyy toki myös paljon itsestään selvyyksiä)Swingin tarkoituksena on saattaa mailanpää riittävään nopeuteen ja oikeaan
nopeuden suuntaan osumapisteessä. Tähän pääsemiseksi pelaajan on suoritettava
liikettä ja siihen liittyvää lihastyötä. Tätä liikettä ja työtä on mahdollista suorittaa lukuisin
eri tavoin. Voidaan puhua yleisesti swingin voimantuotosta. Käytäntö on varsin odotetusti osoittanut, että ne pelaajat, jotka tuon liikkeen suorittavat tehokkaasti, pärjäävät keskimäärin muita paremmin.Dp-mallien avulla voidaan löytää eräänlaiset swingin perus voimankäytön
lainalaisuudet. Nämä pohjautuvat jo mallin perusluonteen johdosta fysiikan lakeihin.
Kun lisäksi huomioidaan reunaehtoina ihmisen anatomisen ja biomekaanisen kokonaisuuden asettamat rajoitteet, on mahdollista etsiä optimaalista liikettä ja voimantuottoa. Tärkeätä tässä on nimen omaan se, että etsitylle liikkeelle ja voimantuotolle löytyy todellinen ja ymmärrettävä peruste.Valmentajan tehtäviin kuuluu oppilaan swingin suunnittelu ja korjaus.
Tietoa tähän työhön voi hakea esim. seuraavasti:1. ohjetyyppisen tiedon saanti tietolähteistä
2. käytännön kokeilu
3. voimantuoton lainalaisuuksien ymmärtäminen ja soveltaminenHyväksi valmentajaksi on varmaankin mahdollista tulla käyttämällä vain kohtia 1 ja 2.
mutta kohdan kolme lisääminen valikoimaan tuo mukanaan mielestäni melko laajat
lisämahdollisuudet. On helpompi korjata ja suunnitella, kun todelliset perusteet ovat tiedossa. Myös yksilökohtainen tiedon soveltaminen helpottuu.(Lisäksi dp-malleja voidaan käyttää lentokaareltaan erilaisten lyöntien suunnitteluun, pallon lähtöarvojen optimointiin, mailojen ominaisuuksien tutkintaan ym….
Tuota odotinkin ja joudun kertomaan, että elät puutteellisen tiedon varassa.
Sitten kun ymmärrät, että 2d ja db eivät toimi tuossa tarkastelussa, mikä on olennaista, ymmärrät paljon enemmän.
Olennaista on eri nivelpisteiden liikenopeudet ja niiden suunnat sekä faktisesti, että suhteessa toisiinsa, joista muodostuu plane ja sekvenssi (plane on sekvenssin tulos)
Dp-malli tutkii pitkälti mailan pään kiihtyvyyttä ja jätää huomiomatta esim kiihtyvyyden ja kulmien purkautumisen vaikutuksen lavan asentoon. Se jättää myös huomioimata (2d-ulottuvuudesta johtuen) nivelpisteiden vastasuuntaiset liikkeet toisiinsa nähden. Sitä kautta kaikissa 2d-malleissa jää huomioimatta syvyyssektori, joka on olennaisin osa swingin voimantuottoa ja niitä tekijöitä, joilla saadaan lavan rotaatio planeen nähden minimoitua ilman jarruttelua.
Tämän vuoksi vain 3d-avaruudessa tapahtuva swingin tarkastelu on toimiva tapa tutkimukseen ja sellaisten metodien kehittämiseen, joilla on oikeasti merkitystä valmennuksessa.
Jos hetken vaivaudut tutkimaan tämän päivän analysointia, huomaat, että mikään kehittyneistä järjestelmistä ei puuhaile 2d:n eikä dp:n parissa. Erilaisin liikeanturein tapahtuvaa 3d-mallinnusta sen sijaan tulee vastaan vähän joka suunnalta.
Mutta tuollaisten järjestelmien luominen ei ole todellakaan helppoa eikä halpaa… siksi ne joskus venyvät varsin paljon alkuperäisestä aikataulustaan 😉
Nimetönts kirjoitti: (3.5.2008 13:04:03)
Tuota odotinkin ja joudun kertomaan, että elät puutteellisen tiedon varassa.Sitten kun ymmärrät, että 2d ja db eivät toimi tuossa tarkastelussa, mikä on olennaista, ymmärrät paljon enemmän.
Olennaista on eri nivelpisteiden liikenopeudet ja niiden suunnat sekä faktisesti, että suhteessa toisiinsa, joista muodostuu plane ja sekvenssi (plane on sekvenssin tulos)
Dp-malli tutkii pitkälti mailan pään kiihtyvyyttä ja jätää huomiomatta esim kiihtyvyyden ja kulmien purkautumisen vaikutuksen lavan asentoon. Se jättää myös huomioimata (2d-ulottuvuudesta johtuen) nivelpisteiden vastasuuntaiset liikkeet toisiinsa nähden. Sitä kautta kaikissa 2d-malleissa jää huomioimatta syvyyssektori, joka on olennaisin osa swingin voimantuottoa ja niitä tekijöitä, joilla saadaan lavan rotaatio planeen nähden minimoitua ilman jarruttelua.
Tämän vuoksi vain 3d-avaruudessa tapahtuva swingin tarkastelu on toimiva tapa tutkimukseen ja sellaisten metodien kehittämiseen, joilla on oikeasti merkitystä valmennuksessa.
Jos hetken vaivaudut tutkimaan tämän päivän analysointia, huomaat, että mikään kehittyneistä järjestelmistä ei puuhaile 2d:n eikä dp:n parissa. Erilaisin liikeanturein tapahtuvaa 3d-mallinnusta sen sijaan tulee vastaan vähän joka suunnalta.
Mutta tuollaisten järjestelmien luominen ei ole todellakaan helppoa eikä halpaa… siksi ne joskus venyvät varsin paljon alkuperäisestä aikataulustaan 😉
Mä luulen, että ei löydy kyllä mitään näyttöä, jonka perusteella olisi syytä
olettaa, että löytyisi asioita, joiden ymmärtäminen voisi sinulta sujua,
mutta minulta ei. Eli, jos et nyt niin hirveästi sitä ymmärtämis-näkökohtaa viljelisi.
Jospa ensin osoittaisit tehneesi jotakin, jonka toteuttamisen voitaisiin arvioida vaativan
edes hiukan perus tallaajaa korkeampaa ajattelukykyä.Niin kuin mä jo sanoin, näiden asioiden selittäminen täällä ei ole kovin
mielekästä, koska selventävän esityksen saaminen olisi erittäin työläs
operaatio. Lisäksi asenne tuntuu olevan vastustava joka tapauksessa.En ole missään vaiheessa väittänytkään, että dp-malleista löytyisi suoraan kaikki tieto.
Lisäksi tarvitaan paljon muuta, josta ei edes ole täällä palstalla mainittu.Nyt täytyy muistaa, että dp-malli on laskentamalli ja 3d-menetelmät ovat geometria
tai mittausmalleja. Niissä on kysymys täysin eri asioista, eikä niiden vertailu vastakkain
ole edes kovin järkevää.Kalliit 3d mittauslaitteet menevät hukkaan, jos perusymmärrys swingin fysiikasta on heikko, mikä selvästi on havaittavissa jo tätä ketjua lukiessa.
No toivottavasti kirjoitukseni herätti kuitenkin ajatuksia ennakkoluulottomissa lukijoissa.
data kirjoitti: (3.5.2008 14:14:35)
…perusymmärrys swingin fysiikasta…
No toivottavasti kirjoitukseni herätti kuitenkin ajatuksia ennakkoluulottomissa lukijoissa
Ja jotta me ennakkoluulottomat lukijat saisimme hieman lihaa luiden ympärille,
1) määrittele, tai edes kuvaile, lyhyesti swingin fysiikka, ja
2) kerro, miten dp-tutkimus on kontribuoinut swingin fysiikkaa koskevaan ymmärrykseen.Ehkä meille ulkopuolisille tuuppareille muodostuisi näin hieman parempi kuva siitä, mitä dp-tutkimus on saavuttanut, ja mitä sen ulkopuolelle on jäänyt.
januz kirjoitti: (28.4.2008 10:15:32)
januz kirjoitti: (28.4.2008 10:12:45)
Dual Pendulum-malleilla
Taitaa tosin olla Double Pendulum kuitenkin.
Ei vaan TP. Trouble Pendulum.
Scoop kirjoitti: (3.5.2008 14:30:35)
data kirjoitti: (3.5.2008 14:14:35)
…perusymmärrys swingin fysiikasta…
No toivottavasti kirjoitukseni herätti kuitenkin ajatuksia ennakkoluulottomissa lukijoissa
Ja jotta me ennakkoluulottomat lukijat saisimme hieman lihaa luiden ympärille,
1) määrittele, tai edes kuvaile, lyhyesti swingin fysiikka, ja
2) kerro, miten dp-tutkimus on kontribuoinut swingin fysiikkaa koskevaan ymmärrykseen.Ehkä meille ulkopuolisille tuuppareille muodostuisi näin hieman parempi kuva siitä, mitä dp-tutkimus on saavuttanut, ja mitä sen ulkopuolelle on jäänyt.
No mulle selvis ainakin se, että 90-luvun puolivälistä asti tauotta SM-mitalleille yltäneiden pelaajien valmentaja, sekä jotain ET:lläkin pelannutta kaveria valmetanut henkilö tietävät swingin fysiikasta vähemmän kuiin data. Mutta onhan se selvää, että tällainen kolme vuotta 3d-mallien parissa ahkeroinut tollo on väärässä verrattuna videokameran kanssa leikkivään älykköön 🙂
Tai sitten voi olla, että data ei ymmärrä sitäkään, että ei vielä ymmärrä. Veikkaan jälkimmäistä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto