Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Who’s the victim!? 🙂
Minulta meni nyt hiukan ohi se, mitä Sinä olet yrittänyt esittää muuta kuin omaa etevämmyyttäsi ja muiden mielipiteiden halveksuntaasi.
Koska käytössäsi on Taito ja sen antama Tieto… lyö argumentit pöytään! Se olisi hedelmällisempää keskustelua. Täälläkin joskus linkitettiin mm hyviä laajoja katsausartikkeleita tutkimuksiin. Mielenkiintoisia, mutta tulokset kaikenkaikkiaan eivät maata järisyttäneet. Empirian valtakunnassa vaelletaan edelleen, kuten Sinäkin oman svingisi kanssa.toveri kirjoitti: (10.1.2008 12:15:51)
Tällä palstalla saa laukoa mielipiteitänsä nimimerkin takaa, vaikka sun mielestäsi tyhmiäkin. Omat näytettävät tiedot saa määritellä ITSE!Niin saakin.
Sille vain ei mitään voi, että tämä yksi haukkuu kaikki suomalaiset golfopettajat ja -valmentajat, suomalaisen opetus- ja valmennusjärjestelmän (jos sellaista on, minä en tiedä) sekä suomalaisen golfin eteen tehtävän tutkimustyön eikä esitä itse yhtään mitään nykytilannetta parantavaa. Juu, tiedän, ei niitä oman tutkimuksen ja/tai muun työn hedelmiä täällä tarvikaan esittää, mutta silti. Silti.
Saa kai tuollaiselta tyypiltä kysyäkin jotain?
Kun kerroit, että et voi mennä Prolle, koska he puhuvat fysiikasta niin paljon paskaa, niin jäi kiinnostamaan yksi ajatus. Siis heitellään teoriaa peliin, koska sitä kauttahan fyysikot mallinsa rakentavat.
Mitäs jos tässä teoriassa unohdetaan kokonaan ajatus noista vivuista, joiden nivelpiste on ranteissa ja lähdetään toiselta alustalta:
Vipu 1 on lantio, joka kiertyy pystyakselin ympäri
Vipu 2 on hartiat, jotka kiertyvät selkärangan ympäri
Vipu 3 on käsivarsien ja hartioiden väliin muodostuva kulma (upper x-factor)Lisäksi oletetaan, että mailan tuokin alas puhtaasti gravitaatio, eikä sen suuntaiseen liikkeeseen käytetä lainkaan lihasvoimaa.
Muuttuvatko tuon mallin mukana käsityksesi swingiteoriasta ja siihen liittyvistä voimista ja geometriasta kuinka paljon ?
Mika Hekkanen kirjoitti: (10.1.2008 12:25:45)
Saa kai tuollaiselta tyypiltä kysyäkin jotain?
No niinhän Rauski – tämä Myöhempien Aikojen Aplel – kysyikin: peli kokemusta ja tasoitusta! Voi vittu!
Eiköhän se nyt ainakin ole tullut selväksi, että data on svingin olemusta tosissaan pohdiskellut. Se, että hän ei saa tuloksiaan ulos kakaistuksi, on minullekin mysteeri.
Tarvitaanko tässä nyt ymmärrysympyrää? Ja kuka tarvitsee?
Hyvä ts! Minun mielestäni relevantti kysymys. Jos tennis ta pesäpallolyöntiä pitäisi mallintaa, ei kai niitäkään voimantuotollisesti kuvattaisi ylös- alas heilahduksena ja ranteen merkitys on aika pieni. Ja se miksi golfmailan lapa käy maassa johtuu vain siitä, että pallo on sielä. Siksi mielestäni 2D mallit on tarkoitettu korkeintaan puttiliikettä mittaamaan.
Mika Hekkanen kirjoitti: (10.1.2008 12:25:45)
toveri kirjoitti: (10.1.2008 12:15:51)
Tällä palstalla saa laukoa mielipiteitänsä nimimerkin takaa, vaikka sun mielestäsi tyhmiäkin. Omat näytettävät tiedot saa määritellä ITSE!Niin saakin.
Sille vain ei mitään voi, että tämä yksi haukkuu kaikki suomalaiset golfopettajat ja -valmentajat, suomalaisen opetus- ja valmennusjärjestelmän (jos sellaista on, minä en tiedä) sekä suomalaisen golfin eteen tehtävän tutkimustyön eikä esitä itse yhtään mitään nykytilannetta parantavaa. Juu, tiedän, ei niitä oman tutkimuksen ja/tai muun työn hedelmiä täällä tarvikaan esittää, mutta silti. Silti.
Saa kai tuollaiselta tyypiltä kysyäkin jotain?
Tottakai saa ja piitääkin. Olen itsekin täysin eri mieltä hänen kanssan mutta en silti vaadi että hänen pitäisi paljastaa henkilöllisyyttään, hänen asemansa saattaa esimerkiksi olla sellainen että on pakko kirjoittaa nimimerkin takaa.
toveri kirjoitti: (10.1.2008 15:23:32)
Mika Hekkanen kirjoitti: (10.1.2008 12:25:45)
toveri kirjoitti: (10.1.2008 12:15:51)
Tällä palstalla saa laukoa mielipiteitänsä nimimerkin takaa, vaikka sun mielestäsi tyhmiäkin. Omat näytettävät tiedot saa määritellä ITSE!Niin saakin.
Sille vain ei mitään voi, että tämä yksi haukkuu kaikki suomalaiset golfopettajat ja -valmentajat, suomalaisen opetus- ja valmennusjärjestelmän (jos sellaista on, minä en tiedä) sekä suomalaisen golfin eteen tehtävän tutkimustyön eikä esitä itse yhtään mitään nykytilannetta parantavaa. Juu, tiedän, ei niitä oman tutkimuksen ja/tai muun työn hedelmiä täällä tarvikaan esittää, mutta silti. Silti.
Saa kai tuollaiselta tyypiltä kysyäkin jotain?
Tottakai saa ja piitääkin. Olen itsekin täysin eri mieltä hänen kanssan mutta en silti vaadi että hänen pitäisi paljastaa henkilöllisyyttään, hänen asemansa saattaa esimerkiksi olla sellainen että on pakko kirjoittaa nimimerkin takaa.
Mutta kun tuo henkilöllisyys on paljastunut jo kauan sitten. Nimimerkin takaa provon heittämisen mäkin ymmärtäisin, mutta kun tiedettän persoona ja toimenkuva täysi…
On muuten varsinainen Jekyll & Hyde. Toisaalla markkinoi tuotetta golf opettajien käyttöön ja täällä julistaa ettei suomessa golf opettajat ymmärrä oikein mitään.
Erikoinen markkinointistrategia.
Bosco kirjoitti: (10.1.2008 0:09:41)
Jatkan kiukutteluani. Nämä fysiikkakeskustelut päättyvät aina kinasteluun siitä, kuinka osuvia mallit ovat. Ne ovat todennäköissti parempia kuin väitetään, mutta huonompia kuin luvataan.
Nyt kun taide on antautunut tieteen ahnaiden aivojen riisuttavaksi, voisi odotella tieteen vastapalveluksia. Mikä on tänä päivänä tieteen kontribuutio Suuren Osuman alttarille?
Suurten Rakkaiden Mestariemme svingien häpäisy vaatii kohtuuden nimissä vastapalvelusta!
Tai sitten ne päättyy siihen, kun fyysikolle esitetään kysymys, jota se ei oo tullu ajatelleeks.
Sillon ne vaikeneets kirjoitti: (10.1.2008 13:17:50)
Kun kerroit, että et voi mennä Prolle, koska he puhuvat fysiikasta niin paljon paskaa, niin jäi kiinnostamaan yksi ajatus. Siis heitellään teoriaa peliin, koska sitä kauttahan fyysikot mallinsa rakentavat.Mitäs jos tässä teoriassa unohdetaan kokonaan ajatus noista vivuista, joiden nivelpiste on ranteissa ja lähdetään toiselta alustalta:
Vipu 1 on lantio, joka kiertyy pystyakselin ympäri
Vipu 2 on hartiat, jotka kiertyvät selkärangan ympäri
Vipu 3 on käsivarsien ja hartioiden väliin muodostuva kulma (upper x-factor)Lisäksi oletetaan, että mailan tuokin alas puhtaasti gravitaatio, eikä sen suuntaiseen liikkeeseen käytetä lainkaan lihasvoimaa.
Muuttuvatko tuon mallin mukana käsityksesi swingiteoriasta ja siihen liittyvistä voimista ja geometriasta kuinka paljon ?
Ensinnäkin tarttis varmaan vähän täsmentää vielä tuota mallia (vipuja noista ei ole oikein mikään) eli rannekulmat varmaan mukana kuitenkin.
Siis ajatteletko jotain tällaista?
1) Laitetaan maahan pystyyn tanko (pelaajan vartalo) ja laitetaan moottori kieputtamaan tankoa akselinsa ympäri (lantion työ = moottorin työ).
2) Laitetaan tangon nuppiin toinen tanko (käsivarret), joka pääsee kiertymään nupin ympäri pitkin tasoa, joka on valitussa kulmassa pystysuoraan suuntaan nähden. Asetetaan toinen moottori pyörittämään (tai jarruttamaan) tämän tangon liikettä nupin ympäri (moottori 2 = hartiat). [
3) Nivelöidään kakkostangon toiseen päähän kolmas tanko (mailan varsi) samaan tai vain hieman poikkeavaan liiketasoon kakkostangon kanssa. Tähän niveleen ei laiteta moottoria (’mailan tuo alas puhtaasti gravitaatio’)Sitten annostellaan moottoreilla vääntömomenttia niin, että ’svingin lähtöasennosta osutaan palloon ja mailanpää liikku tangentiaalisesti maan pintaan nähden osumahetkellä jne).
Äkisteen tuntuu, että olen missannut jonkun pointin, koska tämäkin näyttää kaksoisheilurilta. Mailan liikkeen tuoton kannalta on samanarvoista tuotetaanko ylänupissa vaikuttava vääntömomentti suoraan ylänupissa (tavallinen kaksoisheilurimalli) vai ykköstankoa ja nupissa yhdessä. Ihmisen lyönnissä tämä ei tieenkään ole yhdentekevää, koska lihasten kyky tuottaa vääntömomenttia lantiossa ja hartioissa ovat kovin rajalliset ja käyttämällä molempia saadaan suurempi bruttovääntömomentti heilurin yläniveleen.
Tuo ’mailan tuo alas puhtaasti gravitaatio’ ei oikein aukea, koska ihan kirjamellisesti se tarkoittaa, että maila putoaa niille sijoillensa maahan. Mutta varmaan selität tarkemmin.
Muuten silloin joskus vanhassa keskustelussa muistaakseni jo myönnyin yhteen lisäpiirteeseen kaksoisheilurissa. Mielenkiintoista olis katsoa, mitä ylänivelen pystysuntaisella liikkeellä saisi aikaan: siis ensimmäinen tangon alla olisikin mäntä, jolla koko härveliä voidaan liikuttaa. Jotenkin joskus jossain kuvittelin ehkä näkeväni tällaista T:n svingin high-speed videossa.
Keskustelua mallin määrittelystä on mielenkiintoista jatkaa. Kun saamme mallin määriteltyä sinua tyydyttävällä tavalla ja yksikäsitteisesti niin, että liikeyhtälöt voidaan kirjoittaa, sitten pitäisi vielä löytää joku tekemään laskenta. Muuten se on aika suoraviivaista, mutta momenttien annostelusta osuman saavuttamiseksi tulee optimointitehtävä, joka vaatii jo vähän työtäkin. Viime aikoina en ole oikein ehtinyt talkootöihin ja GP-keskusteluihin eikä tämä prioriteettilistalla ihan päällimmäiseksi pääse. Jos kuitenkin saataisiin asia fiksatttua liikeyhtälötasolle, niin ennen pitkää joku sen varmaan ratkaisisikin – voishan sen laittaa vaikka nettiin kaikkien haasteeksi.
Miksi muuten jätit ranteet tyystin pois mallistasi?
Luin vielä uudelleen ja keksin vielä yhden lisätulkintavaihtoehdon. Tarkoitatko mahdollisesti sitä, että kakkostanko ei olekaan kiinteästi nupissa vaan elastisesti. Mekaanisesti tämä tarkoittaa, että nupissa olisi kiinteä aputanko kuten yllä kakkostanko ja sitten varsnainen kakkostanko olisi nivelöity vapaasti liikkuvaksi ko tasoon ja kiinnitetty jousella aputankoon: kädet eivät seuraa hartioiden liikettä jäykästi vaan ’kuin jousen vetämänä’. Tämäkin on kaksoisheiluri, jossa on rajoitetumpaa millaisia vääntömomentteja heilurin ylänivelessä voidana kohdistaa.
Veikkaanpa, että tästä tulee mielenkiintoista. Voisiko joku selittää seuraavan.
Onko oikean kyynärvarren lihakset minkäänlainen moottori tässä hommassa
vrt. fukke/ts lyö oikealla kyynärvarrella täysiä ja kierrä vasten vartalon kiertoa.
Toimiiko tämä jonain linkona.Pulli-Paavo kirjoitti: (10.1.2008 18:32:00)
Veikkaanpa, että tästä tulee mielenkiintoista. Voisiko joku selittää seuraavan.
Onko oikean kyynärvarren lihakset minkäänlainen moottori tässä hommassa
vrt. fukke/ts lyö oikealla kyynärvarrella täysiä ja kierrä vasten vartalon kiertoa.
Toimiiko tämä jonain linkona.Niin, lisää lunta tupaan. Liike-energia systeemiin täytyy tuoda systeemin ulkopuolelta. Jos pyörität karusellia oikealla kädellä seisomalla maassa, karuselli pyörii. Jos seisot itse karusellissa, oikea käsi ei saa aikaan mitään liikettä.
Kolmivartisessa vipujärjestelmässä oikea käsi ei kuulu heiluriin vaan on ihmisessä kiinni oleva käyttövipu, joka antaa heiluriin vaihtia ottamalla tuen systyeemin ulkpuolelta eli oikeasta olkapäästä.
Itse heilurihan on kolmivartinen vipu, jossa napapiste on selkäranka, jonka yläpäässä pyörii ensimmäinen vipu eli vasen olkavarsi, jossa sitten on kiinni vasen käsi (suora kyynär- ja käsivarsi), jossa sitten kolmantena vipuna maila.
NimetönKomeaa rakentelua Papalta. Kannataa tehdä markkinatutkimus, onko uudelle Iron Byronille kysyntää. Asentanette Hoganin svingin koneeseen. Laittakaa siihen alustaan mielikseni saluunanovi kanssa. Älkää unohtako Hoganin salaisuutta. Se voi kyllä vaatia ylimääräisen rasvanipan. Sitten voisi ideoida kiinteän peltisen röörin Hoganin pahvikuvan eteen. KsRöörissä käsivarret ja maila tekisivät heilahduksen pakotetusti lasketulla heiluritasolla. Voisi olla vetonaula jo GP Invitationalissa. 4Par ja Mika H voisivat yhdistää voimansa ja suorittaa vaadittavan metallurgian?
Pulli-Paavo kirjoitti: (10.1.2008 18:32:00)
Veikkaanpa, että tästä tulee mielenkiintoista. Voisiko joku selittää seuraavan.
Onko oikean kyynärvarren lihakset minkäänlainen moottori tässä hommassa
vrt. fukke/ts lyö oikealla kyynärvarrella täysiä ja kierrä vasten vartalon kiertoa.
Toimiiko tämä jonain linkona.Voima kai tulee käsivarren oikenemisesta ja siinä lienee olkavarressa olevat ojentajat pääosassa. Tämä ojennus painaa olkapäätä vasten ja pyrkii hidastamaan hartioiden kiertoa, ja samalla kai vasen olkavarsi viimeistään irtoaa rintakehästä.
Kyynärvarren lihakset vaikuttavat kai enemmän ranteeseen ja kynärvarren kiertoon. Käsittäkseni oikean käden rannekulmat olisi hyvä pitää aika paikallaan osumaan asti, jolloin nuo lihakset eivät ainakaan kovin paljon aktiivia työtä tee.Kiitokset hyvistä vastauksista huonosti esitettyyn kysymykseen. Fukken vastaus antanee lisävaloa Pappalle Teräs-Ta… suunnitteluun. Ainakin minä uskoin kolmivartisen zydeemin täysin.
Tuli mieleen muutama nopea kommentti tähän:
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
Ihmisen lyönnissä tämä ei tieenkään ole yhdentekevää, koska lihasten kyky tuottaa vääntömomenttia lantiossa ja hartioissa ovat kovin rajalliset ja käyttämällä molempia saadaan suurempi bruttovääntömomentti heilurin yläniveleen.
Kuvittelisin että vääntömomentti vasemman olkapään nivelessä voi ainakin teoriassa olla huomattavan suuri siihen asti kun olkavarsi on kiinni rintakehässä. Kun olkavarsi irtoaa vääntämomenttia ylläpitää enää lihaksisto. Oikean käden käyttövivulla saa kai tuolloin lisää vääntöä peliin. Tarvitseeko malli sitten näitä erikseen?
Toinen kysymys on sitten mikä maksimikiihtyvyys hartioiden kierrolla saadaan, joka kertoo sen mikä maksimaalinen momentti syntyy.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
Tuo ’mailan tuo alas puhtaasti gravitaatio’ ei oikein aukea, koska ihan kirjamellisesti se tarkoittaa, että maila putoaa niille sijoillensa maahan. Mutta varmaan selität tarkemmin.
Yhdistettynä kai kiertoliikkkeeseen. Kädet eivät vain vedä aktiivisti alas.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
Muuten silloin joskus vanhassa keskustelussa muistaakseni jo myönnyin yhteen lisäpiirteeseen kaksoisheilurissa. Mielenkiintoista olis katsoa, mitä ylänivelen pystysuntaisella liikkeellä saisi aikaan: siis ensimmäinen tangon alla olisikin mäntä, jolla koko härveliä voidaan liikuttaa. Jotenkin joskus jossain kuvittelin ehkä näkeväni tällaista T:n svingin high-speed videossa.
Miten lantion liuku ja siitä seuraava hartioiden kallistuminen. Olisko tarpeelista huomioida? Luulisi vaikuttavan ainakin mailan kaaren geometriaan.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
Miksi muuten jätit ranteet tyystin pois mallistasi?
Voisin kuvitella että oikeanlainen ranteiden toiminta on haastava mallinnettava. Riippuu käsien suhteista gripistä, miten tuo kahden kahteen suuntaan liikkuvan nivelen paketti oikein toimii.
Mikä merktys on sillä että vasemman vetävä voima kohdistuu sormilla aikalailla gripin päähän, kun taas oikea painaa vasemman peukaloa vasten ja myös etusormella vielä alemmas. Oikealla kädellä pystyy aiheuttamaan rannekulmia pidättävää tai vapauttavaa vääntöä huomattavasti enemmän kuin vasemmalla ranteella.Ja sitten vielä se lavan sulkeutuminen ja siihen liittyvä kierron/crossauksen auttaminen tai pidättäminen. Tuossa vähän vajaan 500. viestin kohdalla keskustelu tästä meni melkein asialliseksi, mutta loppui sitten kuin kanan lento. Data taisi todeta että hänen mielestään siihen vaikuttavat enemmän muuta asiat kuin käsien voimasuhteet, mutta ei tarkentanut…
Sinänsähän swingin kaari on sellainen että lapa sulkeutuu ihan kaaren mukana ilman että tarvitsee tehdä mitään muuta. Vasemman kyynärvarren kiertyminen tietenkin ja varmaan myös sen suhde osumahetkellä olevaan varren kallistukseen (yleensä eteen). Tietenkin jos lapa ei ole vaakatasossa, se muuttaa myös osumageometriaa.Onko tuossa mailan rakenteessa (swetari ulompana ja sivussa hoselista) dynamiikassa jotain sellaista joka saa lavan sulkeutumaa ihan itsekseen. Jos on, niin suuremmilla kiihtyvyyksillä ja kehänopeuksilla (=keskeiskiihtyvyys) ne sulkevat voimatkin ovat suurempia. Tällöin ajatus että ns. keskipakoisvoima pyrkii sulkemaan lapaa, ei olisikaan ihan BS. Osaisiko joku fyysikko vastata tähän ihan perustellusti.
Samalla kun suunnitellaan uusi Iron-Hogan tai -Tiger (jos laitetaan se pudottava jousi), niin vanhan voisi nimetä Iron-Moe:ksi. En ainakaan tiedä toista ammattilaista joka olisi lyönyt niin yhdessä tasossa kuin Moe.
Jake2 kirjoitti: (10.1.2008 21:05:12)
Voisin kuvitella että oikeanlainen ranteiden toiminta on haastava mallinnettava. Riippuu käsien suhteista gripistä, miten tuo kahden kahteen suuntaan liikkuvan nivelen paketti oikein toimii.
Robottikäsien ja mailan kiinnityksen haasteet eivät lopu ranteisiin. Käsissä kun on paljon liikkuvia ja liikkeessä joustavia osia kuten sormien nivelet sekä käsien lihakset.
Olen lukenut tätä seikkaa käytettävän yhtenä kritiikin kohteina roboteilla tehtyjä mailatestejä vastaan.”Look mama, no hands” tarkoittaa siis lyöntirobottikritiikeissä enemmänkin kuin vain puutteellista robottiranteitten toimintaa.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
Ensinnäkin tarttis varmaan vähän täsmentää vielä tuota mallia (vipuja noista ei ole oikein mikään) eli rannekulmat varmaan mukana kuitenkin.
Nuo eivät ole kaksoiheilurimallin vipuja yksikään, jotka liikkuisivat siinä suunnassa, kuin useimmat swingiä mallintavat. Minulle ne ovat kuitenkin juuri niitä olennaisia vipuja, jotka tuottavat voiman tuohon liikkeeseen. Ranteet unohdin sen vuoksi, että niillä ei tuoteta voimaa. Niitä vaan pidätellään mahdollisimman pitkään, jotta kehä pysyisi pienenä ja sisäkehän vauhti saataisiin kasvamaan sitä kautta suureksi. Äkkiseltään en myöskään löytänyt sellaisia mittauksia, jotka antaisivat varmuuden ranteiden toiminnan edusta tuossa vipusysteemissä, muun kuin kierron kannalta. Sen sijaan löysin varmuuden mittaustuloksista, jotka kertovat Tour-pelaajien lantion kiertonopeuden olevan n 20% kovempi, kuin scr- tason kansallisen pelaajan. Sama ero toistuu sekä hartiakierron nopeuksissa, että myös käsien nopeudessa.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
Siis ajatteletko jotain tällaista?
1) Laitetaan maahan pystyyn tanko (pelaajan vartalo) ja laitetaan moottori kieputtamaan tankoa akselinsa ympäri (lantion työ = moottorin työ).
2) Laitetaan tangon nuppiin toinen tanko (käsivarret), joka pääsee kiertymään nupin ympäri pitkin tasoa, joka on valitussa kulmassa pystysuoraan suuntaan nähden. Asetetaan toinen moottori pyörittämään (tai jarruttamaan) tämän tangon liikettä nupin ympäri (moottori 2 = hartiat). [
3) Nivelöidään kakkostangon toiseen päähän kolmas tanko (mailan varsi) samaan tai vain hieman poikkeavaan liiketasoon kakkostangon kanssa. Tähän niveleen ei laiteta moottoria (’mailan tuo alas puhtaasti gravitaatio’)Luin vielä uudelleen ja keksin vielä yhden lisätulkintavaihtoehdon. Tarkoitatko mahdollisesti sitä, että kakkostanko ei olekaan kiinteästi nupissa vaan elastisesti. Mekaanisesti tämä tarkoittaa, että nupissa olisi kiinteä aputanko kuten yllä kakkostanko ja sitten varsnainen kakkostanko olisi nivelöity vapaasti liikkuvaksi ko tasoon ja kiinnitetty jousella aputankoon: kädet eivät seuraa hartioiden liikettä jäykästi vaan ’kuin jousen vetämänä’. Tämäkin on kaksoisheiluri, jossa on rajoitetumpaa millaisia vääntömomentteja heilurin ylänivelessä voidana kohdistaa.
Viimeinen kappale on hyvä lisäys.
Mutta siis se mitä huippujen swingissä tapahtuu suunnanvaihdossa perustuu tuon 1. vivun toimintaan. Lantio aloittaa kierron ~pystyakselin ympäri ja aiheuttaa x-factor strechn, eli hartiat eivät lähde lantion mukana kiertymään, vaan näiden välille muodostuu lihasjännitys. Kun hartioiden kierto alkaa, kasvaa upper x-factor strech, eli kädet jäävät jälkeen ja vasemman käsivarren ja hartioiden välille muodostuu lihasjännitys. Oikea käsi ei tuota lihasjännitystä tunne, koska se pystyy koukistumaan tuon liikkeen alussa.
Gravitaatio todellakin pudottaisi mailan alas sijoillee, jos tuota kiertoa ei olisi. Mitään planen suuntaista tai pystyä voimaa ei kuitenkaan kannata tutkia, koska siihen ei voida merkittävästi vaikuttaa lihastyöllä. Vapaa pudotus saavuttaa useimmiten jopa kovemman nopeuden tuohon suuntaan.
Sisäkehän hidastuminen laukaisee kulmat välittömästi ja sitä voidaan käyttää tehostamaan mailan lavan kiihtyvyyttä. Tällöin maila kuitenkin myös pyörähtää akselinsa ympäri eli sulkeutuu nopeammin. Pelin kannalta tuo saavutettava lisävoima ei ole lainkaan niin merkityksellinen, kuin sen aiheuttama hajonnan kasvu vaikeamman ajoituksen kautta. (mulla on oikeesti ollu muutama piiiiiitkälyöntinen pelaaja noiden teesien kautta, mutta ei ne kenttään osunu juurikaan)
Eli tässä päästään pitkän jaarittelun jälkeen olennaiseen. Rannekulmien terävän purkamisen kautta voidaan päästä pidempään lyöntiin (huom voidaan, jos ei keho pysty lantiosta voimaa tarpeeksi tuottamaan) mutta sellaisessa lyönnissä lapa on vähemmän aikaa suorassa ja linjalla kohteeseen nähden.
RR:llä taas saavutetaan liki samat nopeudet, mutta koska lapaa kierretään auki koko osuma-alueen läpi perusrotaatiota vastaava määrä, se pysyy kohdelinjalla ja suorassa huomattavasti pidempään. Lisäksi RR saa aikaiseksi suuremman forward leaningin, joka tuo lavan vahvempana palloon ja aiheuttaa lyönnin pitenemistä matalamman lentokaaren kautta.
Näitä liikkeitä kun laskee yhteen ja piirtelee harpilla ympyröitä paperille (noh noh… älkää kallistako sitä paperia vaan annatte olla lappeellaan pöydällä) löytää koko jutun idean ja perusgeometrian. Kaikki voimat tuotetaan vaakatason ypyrällä, ei pystyllä tai planen suuntaisella.
Ainii… piti kysyä kuka osaa lyödä draivin taaemman jalan varpaiden linjasta ja miten pallo käyttäytyy… siis ei etujalalta niin kuin yleensä opetetaan,vaan takajalalta 😉
Eihän pappatykki vain ole rakentamassa luusto-malli robottia, jossa hartioita kuvataan yhdellä tangolla, vaikka ne ovat ainakin minulla aika erillisen tuntuisia. Selänkin kuvaus on yksinkertaistettu tangoksi, vaikka siellä lienee aikamoinen kasa niveliä.
Ehdottaisin että haette jostain koulusta sen vanhan luurangon (jos niitä enää siellä on)ja alatte vetelemään siihen lihaksia nivelkohtiin esim. erilaisia esivirtettyjä/löysiä kuminauhoja noin 400 kpl. Sen jälkeen alatte moottoreiden kanssa säätämään niiden kuminauhojen toimintaa. Ensimmäinen haaste on säädellä niitä kuminauhoja, että luukuminauharobotti edes pysyy pystyssä, saati sitten ottaa lyöntiasennon kaatumatta.
Lyötte sille mailan käteen ja toivotte että säädöt on kohdallaan ettei taas kaadu ja mene luita poikki. Pultata maahan sitä ei saa, siinä voi swingi vähän kärsiä.
Kun TEKESIn 10 vuoden rahoituksen (10 m€) jälkeen on onnistuttu saamaan yksi lyönti aikaan kaverin kaatumatta alkaa se todellinen haaste, jossa aletaan mittaamaan lihasten jännityksiä lyönnin aikana. Silloin voidaan jo kertoa golfaajalle, mitä lihaskäskytyksiä hyvä svingi tarvitsee ja miten eri osat liikkuu. Kuluu toinen 10 vuotta/10 m€
Toivottavasti kehittelijöillä ei tule suru puseroon kun 20 vuoden työn jälkeen laite esitetään 10V junnulle, joka näkee laitteen toiminassa. Junnu tulee ja lyö kuten robotti, täsmälleen samoilla mailanliikeradoilla kuin 20 miljoonaa € maksanut ultimate svingi robot ja toteaa lyönnin jälkeen: ’kato ihan samanlainen svingi ku mullaki, jännä laite’
Jake2 kirjoitti: (10.1.2008 21:05:12)
Onko tuossa mailan rakenteessa (swetari ulompana ja sivussa hoselista) dynamiikassa jotain sellaista joka saa lavan sulkeutumaa ihan itsekseen.Karkeasti laskettuna sulkeva momentti on spoonilla (joka sattuu olemaan tässä työpöydällä) n 3,3 Nm, jos mailanpään nopeus on 160 km/h ja pyörähtäminen tapahtuisi grippipään ympäri. Näinhän ei ole käytännössä, joten momentti jää tätäkin pienemmäksi.
Jake2 kirjoitti: (10.1.2008 19:42:23)
Pulli-Paavo kirjoitti: (10.1.2008 18:32:00)
Veikkaanpa, että tästä tulee mielenkiintoista. Voisiko joku selittää seuraavan.
Onko oikean kyynärvarren lihakset minkäänlainen moottori tässä hommassa
vrt. fukke/ts lyö oikealla kyynärvarrella täysiä ja kierrä vasten vartalon kiertoa.
Toimiiko tämä jonain linkona.Voima kai tulee käsivarren oikenemisesta ja siinä lienee olkavarressa olevat ojentajat pääosassa. Tämä ojennus painaa olkapäätä vasten ja pyrkii hidastamaan hartioiden kiertoa, ja samalla kai vasen olkavarsi viimeistään irtoaa rintakehästä.
Kyynärvarren lihakset vaikuttavat kai enemmän ranteeseen ja kynärvarren kiertoon. Käsittäkseni oikean käden rannekulmat olisi hyvä pitää aika paikallaan osumaan asti, jolloin nuo lihakset eivät ainakaan kovin paljon aktiivia työtä tee.Ei niillä vasemmassa käsivarressa olevilla lihaksilla noissa liikenopeuksissa enää mitään voimaa lisäävää vaikutusta ole. Mutta siis käsivarsien kierron vastainen liike (=painuminen rintakehän poikki) ei pyri hidastamaan hartioiden kiertoa, vaan saamaan mailan jäämään jälkeen ja helpottamaan slottiin pääsyä, että voidaan tulittaa pallon läpi vartaloon nähden reilusti sisäkehältä laajenevaan kaareen. Tuon jännitteen purkamisen osumaan tultaessa voidaan ajatella toimivan yhtenä vipuna, mutta se vaatisi hillittömän voiman tietyistä lihaksista vasemmassa käsivarressa (koita painaa vasenta kämmenselkää seinää vasten) Sen sijaan koukistuneesta oikeasta kädestä ja sen ojentamisesta tuo voima voitaisiin tuottaa helpommin, mutta mikään ei ainakaan vielä ole osoittanut, että siitäkään merkittävää apua saataisiin vapaaseen heilahdukseen verrattuna.
Mutta nyt ollaan taas ajautumassa väärille urille, kun mennään voimantuoton tutkintaan. Tässä ei ole tarkoitus lyödä kauas, vaan lähelle… lipun lähelle.
Pulli-Paavo kirjoitti: (10.1.2008 18:32:00)
Veikkaanpa, että tästä tulee mielenkiintoista. Voisiko joku selittää seuraavan.
Onko oikean kyynärvarren lihakset minkäänlainen moottori tässä hommassa
vrt. fukke/ts lyö oikealla kyynärvarrella täysiä ja kierrä vasten vartalon kiertoa.
Toimiiko tämä jonain linkona.Se on sitten kumminkin taas olkavarsi…
Heips,
Hallilla olen harjoitellut tietoisesti tekemään suunnanvaihdon vartalossa, tämän jälkeen osuma tulee ilmaiseksi. Fiilis on aika makea kun ei tarvitse downsvingissä ’pakottaa’ mitään!!!
Löysin Mäihiksen sivuilta tämmöisen topicciin liittyvän ajatuksen.
’downsvingi alkaa ennen kuin backsvingi on loppunut, kahden suunnan liike’ts kirjoitti: (10.1.2008 22:43:55)
Jake2 kirjoitti: (10.1.2008 19:42:23)
Pulli-Paavo kirjoitti: (10.1.2008 18:32:00)
Veikkaanpa, että tästä tulee mielenkiintoista. Voisiko joku selittää seuraavan.
Onko oikean kyynärvarren lihakset minkäänlainen moottori tässä hommassa
vrt. fukke/ts lyö oikealla kyynärvarrella täysiä ja kierrä vasten vartalon kiertoa.
Toimiiko tämä jonain linkona.Voima kai tulee käsivarren oikenemisesta ja siinä lienee olkavarressa olevat ojentajat pääosassa. Tämä ojennus painaa olkapäätä vasten ja pyrkii hidastamaan hartioiden kiertoa, ja samalla kai vasen olkavarsi viimeistään irtoaa rintakehästä.
Kyynärvarren lihakset vaikuttavat kai enemmän ranteeseen ja kynärvarren kiertoon. Käsittäkseni oikean käden rannekulmat olisi hyvä pitää aika paikallaan osumaan asti, jolloin nuo lihakset eivät ainakaan kovin paljon aktiivia työtä tee.Ei niillä vasemmassa käsivarressa olevilla lihaksilla noissa liikenopeuksissa enää mitään voimaa lisäävää vaikutusta ole. Mutta siis käsivarsien kierron vastainen liike (=painuminen rintakehän poikki) ei pyri hidastamaan hartioiden kiertoa, vaan saamaan mailan jäämään jälkeen ja helpottamaan slottiin pääsyä, että voidaan tulittaa pallon läpi vartaloon nähden reilusti sisäkehältä laajenevaan kaareen. Tuon jännitteen purkamisen osumaan tultaessa voidaan ajatella toimivan yhtenä vipuna, mutta se vaatisi hillittömän voiman tietyistä lihaksista vasemmassa käsivarressa (koita painaa vasenta kämmenselkää seinää vasten) Sen sijaan koukistuneesta oikeasta kädestä ja sen ojentamisesta tuo voima voitaisiin tuottaa helpommin, mutta mikään ei ainakaan vielä ole osoittanut, että siitäkään merkittävää apua saataisiin vapaaseen heilahdukseen verrattuna.
Mutta nyt ollaan taas ajautumassa väärille urille, kun mennään voimantuoton tutkintaan. Tässä ei ole tarkoitus lyödä kauas, vaan lähelle… lipun lähelle.
Pulli Paavo käsittäkseni kysyi nimenomaan oikeankäden toiminnasta ja siihen pyrin antamaan oman näkemykseni. Vasemman suhteen olen ihan samaa mieltä.
Hogan sanoi itse lyövänsä täysillä oikealla (ja toivoi ainakin kuvaannollisesti että omistaisi 3 oikeaa kättä) ja olin ymmärtänyt että Fukkekin tätä suosii. Olen mieltänyt tämän oikealla lyönnin aktiiviksi oikean käden ojentamiseksi osuman läpi sen sijaan että se vain oikenee passiivisti vasemman olkavarren etäytyessä rintakehästä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto