Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Robotti on työkalu välineiden tutkimiseen. Pallojen ominaisuuksien tutkimiseen riittäisi paineilmatykki, jolla ammuttaisiin lapaa simuloiva teräsmöhkäle pallon kylkeen vaikkapa 40 sentin mittaista tuubia pitkin sekä mittalaite kulmien ja kierrosnopeuden mittaamiseen ja lentomatkan arviointiin. Pallohan ei tiedä tai välitä jne., kuten aina on tapana sanoa. Fysiikkaa puhtaimmillaan.
Mailojen ominaisuukksien vertailuun tarvitaan monimutkaisempi robotti koska eri varret ja lavat käyttäytyvät hiukan eri tavoin samoillakin vakioiduilla kiihtyvyyksillä. Siksi Iron Byron, jota on vuosien varrella paranneltu simuloimaan varteen kohdistuvia voimia mahdollisimman hyvin. Lapojen eroavaisuuksia mitataan vaihtelemalla osumakohtaa ja lavan kulmia. Tämäkin on fysiikkaa. Laskentamalleilla luodaan pelkistettyä simulaatiota, joka täytyy kalibroida mittauksin, jotta malli tuottaisi suunnilleen samat tulokset kuin oikea svingikin.
Koska kylmät numerot ratkaisevat, jää jäljelle enää mitätön ongelma. Miten kukin yksilö suuresti vaihtuvissa olosuhteissa koneistolla, johon muuttuvat olosuhteet vaikuttavat ilkeästi toisin kuin robottiin, suorittaa yhä uudelleen svingin, jossa on riittävä ja vain riittävä teho kuhunkin tilanteeseen ja taas uuteen tilanteeseen.
Miten svingaan,että fysikaalinen tieto tarvittavasta mailanpään nopeudesta, kierteestä ja nousukulmasta annetuissa olosuhteissa vie pallon kohteeseen. Yhä uudelleen. Myös silloin kun päällä on kaksi villapaitaa ja Goretex. Ja silloin, kun Minni on katsomassa ykköstiillä ja Suffelia on jaossa. Jos vielä alaselkä tuppaa jumittamaan….
Summa summarum: mallit ja robotit ovat OK, mutta niiden avulla ei kukaan ole oppinut svingaamaan. Oliko se niin, ettei edes data ?-)ts kirjoitti: (9.1.2008 12:04:49)
1. Keskipakovoima ei ole se voima, joka sulkee lapaa… mitä sitten. Tärkeintä on se mitä tuolla ilmaisulla saadaan ihminen ymmärtämään eli… vauhtia kiertoon joka sulkee lapaa. Moni hahmottaa tuon varmasti Fukken tekstistä juuri noin
Niin, tästähän käytiin pitkä keskustelu ja muistaakseni minäkin lupasin olla vastedes käyttämättä keskipakovoiman nimitystä. Anteeksi, että petin lupaukseni, mutta voitaisiinko keskenämme sopia, että
…. keskipakovoima on nyt sitten vähän sama kuin se rannekulmaa avaava voima, jolla mailanpää pyrkii jatkamaan suoraviivaista liikettään, kun siihen mailan varren välityksellä kohdistetaan heilahduskaaren keskipisteen suuntaan vetävä keskisyysvoima.
… vai menikö oikein?
Noin muuten on ihan kiva, että keskustelu on pysynyt asiallisena ja muutkin ovat kommentoineet kuin data. Minulle tämä on hauska tapa testata omien ajatusteni sanallisen esittämisen kestävyyttä, koska tiedän, että tätä foorumia lukevat sellaiset ihmiset, jotka ajattelevat ja ymmärtävät näistä asioista paljon. Tiedän myös, että perustelemattomat ja kevyet väitteet teilataan armotta.
Huvittavaa on sekin, etten tiedä, mihin tätä esittämistä tulen tarvitsemaan.
Tällaista dialogia ei saa aikaan edes kollegoiden keskuudessa, mikä sinänsä on sääli (poikkeuksena ts).Nyt täytyy kuitenkin palata työn tekoon, kun asiakkaat jo kyselevät, että mitä tämä ’reverse release’ tarkoittaa näissä höyrykattilan huolto-ohjeissa.
ts kirjoitti: (9.1.2008 15:14:53)
Tuntuu tuo loppu hullulta, mutta suurin osa oppimisen ongelmista pohjautuu tuohon huomiointikyvyn / maltin puutteeseen… kaipa tästäkin saisi oman ketjun aikaiseksiÄlä edes leikilläsi!…
Älä nyt. Kyllä sua on aika hyvin ymmärretty kun tähän ketjuun on kirjoittanut n. 5% suomen PGA:n opettavista jäsenistä ja kaikki ovat ailkalailla linjoillasi, kyllä tämä kannattaa.
Scoop kirjoitti: (9.1.2008 15:42:52)
ts kirjoitti: (9.1.2008 15:14:53)
Tuntuu tuo loppu hullulta, mutta suurin osa oppimisen ongelmista pohjautuu tuohon huomiointikyvyn / maltin puutteeseen… kaipa tästäkin saisi oman ketjun aikaiseksiÄlä edes leikilläsi!…
No ei sit 🙂
Mutta joskus ois kiva vaikka sun kanssa tuosta aiheesta hieman tarinoida…. haluisin oppia ymmärtämään ja käsittelemään tuota tilannetta paremmin.
fukke diise saisse kirjoitti: (9.1.2008 15:13:39)
koira kirjoitti: (9.1.2008 12:35:33)
Onko tosiaan yleisesti opetettu krossaamaan lihastyöllä?– Minulle ainakin eräs vähäsanainen seuramme pro noin vuonna 1990 kertoi aikalailla nyt esitetyn RR:n mukaisesti tuosta krossauksesta.
Tasoituksesi on nolla ja olet omaksunut rr-tyyppisen lyöntitavan jo alusta alkaen. Liekö niillä jotakin yhteyttä toisiinsa. Jos aavistukseni osuu oikeaan, tämä vähäsanainen prosi on tuottanut maahamme myös keskimääräistä enemmän edustuspelaajia, eikä ihme.
Ihan lopusta en tiedä, mutta pelaajana taisi tuo herra menestyä varsin hyvin… mutta ei silti ole sama ’ts’
Sitä paitsi koiran händäri on romahtanu vaan takas nollaan kun ei ehdi pelaamaan enää 🙂
ts kirjoitti: (9.1.2008 15:59:08)
Scoop kirjoitti: (9.1.2008 15:42:52)
ts kirjoitti: (9.1.2008 15:14:53)
Tuntuu tuo loppu hullulta, mutta suurin osa oppimisen ongelmista pohjautuu tuohon huomiointikyvyn / maltin puutteeseen… kaipa tästäkin saisi oman ketjun aikaiseksiÄlä edes leikilläsi!…
No ei sit 🙂
Mutta joskus ois kiva vaikka sun kanssa tuosta aiheesta hieman tarinoida…. haluisin oppia ymmärtämään ja käsittelemään tuota tilannetta paremmin.
Ilman muuta. Mutta vain jos lupaat, että pykätään aiheen ympärille pieni empiirinen asetelma, jossa tematiikkaa tarkastellaan myös tieteen keinoin 😉
Jospa nyt vielä yhden viestin vääntäisin tänne.
Golfswingi on sellainen juttu, että pelaajan työn tuloksena maila tekee liikkeen ja sitten jos tuo liike päättyy vielä oikein kontaktiin pallon kanssa niin siitä seuraa sitten pallon liike. Tämä pallon liike on seurausta siitä mikä on mailan liike ja riippumaton siitä, miten mailan liike on saatu aikaiseksi. [Itse asiassa ratkaisevaa on mailanpään liiketila osumahetkellä]
Teoreettinen fyysikko osaa laskea, mikä pallon liike seuraa tietystä annetusta mailan liikkeestä. Ja siis osaa laskea myös, miten pallon liike muuttuu, jos mailan liike muuttuu.
Kokeellinen fyysikko (tai insinööri) osaa rakentaa kapistuksen, joka tuottaa mailan liikkeen hyvän approksimaation. Hyvällä approksimaatiolla tarkoitetaan sitä, että vaikka mailan liikerata ei atomi atomilta olekaan sama kuin tavoiteltu – esimerkiksi Tigerilta otettu – rata, se antaa ennakkoon määritellyllä tarkkuudella saman pallon lentoradan kuin tavoiteltu rata. Tarkkusvaatimus on tyyppiä: liikeratojen tuottamien pallon lentoratojen ei pidä toisistana poikkeaman enempää kuin 1 m koko pallon lennon ajan. Tämän vuoksi Iron Byronilla ei tarvitse olla varpaan kynsiä – tuskin edes karvaisia korvia ja silti se voi tuottaa tuon hyvän approksimaation liikkeestä.
Kun insinööri tai teoreettinen fyysikko on fiksu, niin hän rakentaa kapineensa tai mallinsa niin, että liikerataa voidana varioida muuttamalla härvelin tai mallin parametreja. Sitten on huisin jännää tutkia, miten parametrien varioiminen vaikuttaa pallon lentorataan. Tosin tämä ei tippaakaan auta selvittämään, miten ihminen saa aikaan tuon mailan liikkeen.
Golfopettajalla on mielessään tavoiteltu mailan liikerata. Tämän tavoitteen hän on muodostanut kokemusperäisesti koska pitää fyysikoita pöljänä. Joka tapauksessa golfopettajan tehtävänä on saada oppilaansa tuottamaan tuo mailan liikerata ja tässä asiassa tavallinen fyysikko ei pysty auttamaan mitenkään – ehkä joku biomekaniikan heppu.
Jotenkin minusta tässä voisi olla hedelmällistä yhdistää molemmat osaamiset. Fysikaalisesti tutkitaan sitä, miten mailan liikeradat tuottavat pallon liikeradan = fyysikon tontti ja miten ihminen saadaan tuottamaan mailan liikeratoja = golfopettajan tontti. Mutta oon varmaan väärässä, kun molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä vain yhdestä asiasta; nimittäin siitä että toinen osapuoli on ihan persiistä.
Ja sitten vielä kommentti golfopettajille.
Olen siis fyysikko. En kerta kaikkiaan voi mennä golfopettajan pakeille, koska hän puhuu minulle opettaessaan golflyönnin fysiikasta sellaista puuta & heinää, ettei kestä kuunnella. Mieluummin pähkäilen itsekseni miten saan itseni tuottamaan haluamani liikeradan – ja tästähän en tiedä mitään.
Toisaalta fyysikot ovat aika pieni markkinarako golfopettajien vinkkelistä, joten jos näitä ei tunneille tule, niin tuskin siinä voikerros leivän päällä paljon ohenee. Tosin jotkut insinööritkin tietävät jotain fysiikasta ja he voivat jo olla kiinnostava siivu opetusmarkkinoilla.
fukke diise saisse kirjoitti: (9.1.2008 15:33:47)
Niin, tästähän käytiin pitkä keskustelu ja muistaakseni minäkin lupasin olla vastedes käyttämättä keskipakovoiman nimitystä. Anteeksi, että petin lupaukseni, mutta voitaisiinko keskenämme sopia, että…. keskipakovoima on nyt sitten vähän sama kuin se rannekulmaa avaava voima, jolla mailanpää pyrkii jatkamaan suoraviivaista liikettään, kun siihen mailan varren välityksellä kohdistetaan heilahduskaaren keskipisteen suuntaan vetävä keskisyysvoima.
… vai menikö oikein?
Asiaa hetken mietittyäni tulin sellaiseen tulokseen, ettei golflyönnissä taida esiintyä keskipakovoimaa (koordinaatiston kiihtyvyydestä johtuvaa näennäisvoimaa) ollenkaan. Jos mailan lavan päällä istuisi mittarimato, se tuntisi mailan lapaan kiinnitetyssä koordinaatistossa tarkasteltuna keskipakovoiman, joka johtuu mailan lapaan kohdistuvasta, keskihakuvoiman aiheuttamasta keskihakukiihtyvyydestä (joka pitää lavan ympyränmuotoisella radalla). Eli mailan lavalla istuva mittarimato kokisi samantyyppisen voiman kuin Toyotan kuljettaja polkaistessaan kaasun pohjaan: koordinaatiston suuresta kiihtyvyydestä johtuva ’voima’ F=-ma(koord) painaa kuljettajan tiukasti penkkiä vasten:-)
Kun keskihakuvoima (ja -kiihtyvyys) loppuu, mailan lapa jatkaa radan tangentin suuntaan. Mittarimato puolestaan lienee lentänyt ulospäin kauniissa draw-kaaressa, ellei ole jaksanut pidellä kiinni.
Mitä tulee FDS:n ja ts:n swingivinkkeihin, mielestäni ne tekevät järkeä, mutta pahoin pelkään, että menee aikaa, ennen kuin simpanssin keskushermosto oppii RR:n lihaskäskytyksen.
fukke diise saisse kirjoitti: (9.1.2008 15:33:47)
ts kirjoitti: (9.1.2008 12:04:49)
1. Keskipakovoima ei ole se voima, joka sulkee lapaa… mitä sitten. Tärkeintä on se mitä tuolla ilmaisulla saadaan ihminen ymmärtämään eli… vauhtia kiertoon joka sulkee lapaa. Moni hahmottaa tuon varmasti Fukken tekstistä juuri noin
Niin, tästähän käytiin pitkä keskustelu ja muistaakseni minäkin lupasin olla vastedes käyttämättä keskipakovoiman nimitystä. Anteeksi, että petin lupaukseni, mutta voitaisiinko keskenämme sopia, että
…. keskipakovoima on nyt sitten vähän sama kuin se rannekulmaa avaava voima, jolla mailanpää pyrkii jatkamaan suoraviivaista liikettään, kun siihen mailan varren välityksellä kohdistetaan heilahduskaaren keskipisteen suuntaan vetävä keskisyysvoima.
Keskipakovoima ja keskihakuvoima meni itselläni joskus sekaisin opiskellessa, kyse taitaa olla sittenkin keskihakuvoimasta.
Tästä data varmaan tykkää, mutta olisiko tästä apua:
Tuostakin voi olla apua:
2 keskihakuvoimaPerskules hyvä kun huomautit januz, älkää siis vääntäkö siitä yhtään juttua vaan menkää noille januzin linkeille tappelemaan. Olispa editointimahdollisuus niin poistaisin oman viestin.
Pappa Tykki kirjoitti: (9.1.2008 16:24:51)
Jospa nyt vielä yhden viestin vääntäisin tänne.Golfswingi on sellainen juttu, että pelaajan työn tuloksena maila tekee liikkeen ja sitten jos tuo liike päättyy vielä oikein kontaktiin pallon kanssa niin siitä seuraa sitten pallon liike. Tämä pallon liike on seurausta siitä mikä on mailan liike ja riippumaton siitä, miten mailan liike on saatu aikaiseksi. [Itse asiassa ratkaisevaa on mailanpään liiketila osumahetkellä]
Teoreettinen fyysikko osaa laskea, mikä pallon liike seuraa tietystä annetusta mailan liikkeestä. Ja siis osaa laskea myös, miten pallon liike muuttuu, jos mailan liike muuttuu.
Kokeellinen fyysikko (tai insinööri) osaa rakentaa kapistuksen, joka tuottaa mailan liikkeen hyvän approksimaation. Hyvällä approksimaatiolla tarkoitetaan sitä, että vaikka mailan liikerata ei atomi atomilta olekaan sama kuin tavoiteltu – esimerkiksi Tigerilta otettu – rata, se antaa ennakkoon määritellyllä tarkkuudella saman pallon lentoradan kuin tavoiteltu rata. Tarkkusvaatimus on tyyppiä: liikeratojen tuottamien pallon lentoratojen ei pidä toisistana poikkeaman enempää kuin 1 m koko pallon lennon ajan. Tämän vuoksi Iron Byronilla ei tarvitse olla varpaan kynsiä – tuskin edes karvaisia korvia ja silti se voi tuottaa tuon hyvän approksimaation liikkeestä.
Kun insinööri tai teoreettinen fyysikko on fiksu, niin hän rakentaa kapineensa tai mallinsa niin, että liikerataa voidana varioida muuttamalla härvelin tai mallin parametreja. Sitten on huisin jännää tutkia, miten parametrien varioiminen vaikuttaa pallon lentorataan. Tosin tämä ei tippaakaan auta selvittämään, miten ihminen saa aikaan tuon mailan liikkeen.
Golfopettajalla on mielessään tavoiteltu mailan liikerata. Tämän tavoitteen hän on muodostanut kokemusperäisesti koska pitää fyysikoita pöljänä. Joka tapauksessa golfopettajan tehtävänä on saada oppilaansa tuottamaan tuo mailan liikerata ja tässä asiassa tavallinen fyysikko ei pysty auttamaan mitenkään – ehkä joku biomekaniikan heppu.
Jotenkin minusta tässä voisi olla hedelmällistä yhdistää molemmat osaamiset. Fysikaalisesti tutkitaan sitä, miten mailan liikeradat tuottavat pallon liikeradan = fyysikon tontti ja miten ihminen saadaan tuottamaan mailan liikeratoja = golfopettajan tontti. Mutta oon varmaan väärässä, kun molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä vain yhdestä asiasta; nimittäin siitä että toinen osapuoli on ihan persiistä.
Ja sitten vielä kommentti golfopettajille.
Olen siis fyysikko. En kerta kaikkiaan voi mennä golfopettajan pakeille, koska hän puhuu minulle opettaessaan golflyönnin fysiikasta sellaista puuta & heinää, ettei kestä kuunnella. Mieluummin pähkäilen itsekseni miten saan itseni tuottamaan haluamani liikeradan – ja tästähän en tiedä mitään.
Toisaalta fyysikot ovat aika pieni markkinarako golfopettajien vinkkelistä, joten jos näitä ei tunneille tule, niin tuskin siinä voikerros leivän päällä paljon ohenee. Tosin jotkut insinööritkin tietävät jotain fysiikasta ja he voivat jo olla kiinnostava siivu opetusmarkkinoilla.
Erittäin hyvä kirjoitus Pappa Tykiltä…
Erittäin hyvä kirjoitus Pappa Tykiltä, paras tässä ketjussa.
NimetönPappa Tykki kirjoitti: (9.1.2008 16:24:51)
Jospa nyt vielä yhden viestin vääntäisin tänne.mailan liikerata ei atomi atomilta olekaan sama kuin tavoiteltu – esimerkiksi Tigerilta otettu – rata, se antaa ennakkoon määritellyllä tarkkuudella saman pallon lentoradan kuin tavoiteltu rata. Tarkkusvaatimus on tyyppiä: liikeratojen tuottamien pallon lentoratojen ei pidä toisistana poikkeaman enempää kuin 1 m koko pallon lennon ajan. Tämän vuoksi Iron Byronilla ei tarvitse olla varpaan kynsiä – tuskin edes karvaisia korvia ja silti se voi tuottaa tuon hyvän approksimaation liikkeestä.
….Olen siis fyysikko. En kerta kaikkiaan voi mennä golfopettajan pakeille, koska hän puhuu minulle opettaessaan golflyönnin fysiikasta sellaista puuta & heinää, ettei kestä kuunnella. Mieluummin pähkäilen itsekseni miten saan itseni tuottamaan haluamani liikeradan – ja tästähän en tiedä mitään.
Hyvä kirjoitus. Näihin voivat varmasti kaikki yhtyä.
Jos olisit sekä golfopettaja että fyysikko, saattaisit huomata, ettei svingin opetusta/oppimista kannata rakentaa fysiikan teorioiden varaan??
Tuosta Iron Byronista ja Tigerin svingistä. Vaikka mailan heilahdus seuraisi atomi atomilta Tigerin mailan liikettä, ei johtopäätös voi olla, että Iron Byronin svingi on samanlainen kuin Tigerin. IB toistaa svinginsä loputtomasti identtisesti. Tiger joutuu hakemaan svinginsä jalkapohjien känsistä hilsepohjaansa tavalla, joka olisi toistettavissa huomattavan monimutkaisella hermo-lihas, aivokuori, selkäydin, tasapaino, kuulo, näkö, vaivaisenluu, laktoosi-intoleranssi, hapansilakka, koliikkivauva ja ostkaka-moottorilla.
Mallit ja robotit tuottavat tällä hetkellä informaatiota svingistä lähtien, ei takaisin svingin suuntaan. Se ei sulje pois mahdollisuutta, että joku saa apua svingiinsä tuplaheilurimallista, mutta sama informaatio löytyy kyllä muualtakin.fukke diise saisse kirjoitti: (9.1.2008 15:13:39)
Jos aavistukseni osuu oikeaan, tämä vähäsanainen prosi on tuottanut maahamme myös keskimääräistä enemmän edustuspelaajia, eikä ihme.Veikkaan ettei nyt kuitenkaan osu. Kova pelimies oli kyllä itse.
NimetönEFC kirjoitti: (9.1.2008 18:37:24)
fukke diise saisse kirjoitti: (9.1.2008 15:13:39)
Jos aavistukseni osuu oikeaan, tämä vähäsanainen prosi on tuottanut maahamme myös keskimääräistä enemmän edustuspelaajia, eikä ihme.Veikkaan, ettei nyt kuitenkaan osu. Kova pelimies oli kyllä itse.
Vaikka ei ole koiraa karvoihin katsomista, luulen, että ko Pro katselee karvoihin pitkin talvea. 🙂
Hyvä kirjoitus. Oikeastaan yhtä sanaa vajaa erinomainen.
Pappa Tykki kirjoitti: (9.1.2008 16:24:51)
Golfswingi on sellainen juttu, että pelaajan työn tuloksena maila tekee liikkeen ja sitten jos tuo liike päättyy vielä oikein kontaktiin pallon kanssa niin siitä seuraa sitten pallon liike. Tämä pallon liike on seurausta siitä mikä on mailan liike ja riippumaton siitä, miten mailan liike on saatu aikaiseksi. [Itse asiassa ratkaisevaa on mailanpään liiketila osumahetkellä]
…Kokeellinen fyysikko (tai insinööri) osaa rakentaa kapistuksen, joka tuottaa mailan liikkeen hyvän approksimaation.
…
tuskin edes karvaisia korvia ja silti se voi tuottaa tuon hyvän approksimaation liikkeestä.Kun insinööri tai teoreettinen fyysikko on fiksu, niin hän rakentaa kapineensa tai mallinsa niin, että liikerataa voidana varioida muuttamalla härvelin tai mallin parametreja. Sitten on huisin jännää tutkia, miten parametrien varioiminen vaikuttaa pallon lentorataan. Tosin tämä ei tippaakaan auta selvittämään, miten ihminen saa aikaan tuon mailan liikkeen.
Jos homma olisi pysynyt tuon ensimmäisen kappaleen lopun mukaisesti osuman approksimaatiossa niin kaikki olisi ok. Jos haluaa tutkia osumavariaatioiden vaikutusta pallon lentorataan niin miksi tehdä approksimaatio koko dws:n liikeradasta? Olen aina ollut siinä uskossa että mitä vähemmän approksimaatiossa on ytimen ulkopuolista asiaa, sitä parempi se on.
Tässä näen ylimääräisenä mailanpään liikkeen ennen osumaa ja sen jälkeen. Iron Byronin mailan liikkeestä ylimääräistä on reilut 99%.Tämä siis oletuksella että mallinnus yrittää tuottaa approksimaation osumasta ja sitä kautta pallon lennosta. Siinä se voi olla riittävän hyvä.
Jos taas kaksivartisella heilurilla yrittää tuottaa approksimaation ihmisen swingistä, Pappa Tykin vaatimaan tarkkuuteen ei ole toivoa päästä.
Lisäksi pitäisin jo alkuasetelmiltaan kovin epätieteellisenä ja epärealistisena lähestymistapana yrittää korvata ihmiskehon toiminta kaksivartisella heilurilla. Ajatelkaas nyt vähän itsekin.Siis ollaan tarkkana puhutaanko osuman approksimaatiosta vai swingin approksimaatiosta.
Bosco kirjoitti: (9.1.2008 19:21:28)
EFC kirjoitti: (9.1.2008 18:37:24)
fukke diise saisse kirjoitti: (9.1.2008 15:13:39)
Jos aavistukseni osuu oikeaan, tämä vähäsanainen prosi on tuottanut maahamme myös keskimääräistä enemmän edustuspelaajia, eikä ihme.Veikkaan, ettei nyt kuitenkaan osu. Kova pelimies oli kyllä itse.
Vaikka ei ole koiraa karvoihin katsomista, luulen, että ko Pro katselee karvoihin pitkin talvea. 🙂
Jos yhtään olen kärryillä, niin ei katsele. Arvoituksellista linjaa jatkaakseni.. taitaa kesät katsella siellä, missä Fukke joskus aikoinaan. Sitä ennen oli ihan kaupungissa töissä.
NimetönParti PersiMonni kirjoitti: (9.1.2008 19:52:50)
Siis ollaan tarkkana puhutaanko osuman approksimaatiosta vai swingin approksimaatiosta.Kuten myös siinä, tarkoitetaanko svingillä pelkästään mailan heilahdusta vai myös sitä mikä liikeyhdistelmä sen tuottaa.
Kyllä, edelleenkään pallo ei tiedä miten hyvä osuma tuotettiin, mutta se tietää, jos osumat ovat harvassa ja kontrolli on huono. Ainakin vanhat balatat tiesivät. Ja scorekortti ennen ja nykyään.Pappa Tykki kirjoitti: (9.1.2008 16:24:51)
Kokeellinen fyysikko (tai insinööri) osaa rakentaa kapistuksen, joka tuottaa mailan liikkeen hyvän approksimaation. Hyvällä approksimaatiolla tarkoitetaan sitä, että vaikka mailan liikerata ei atomi atomilta olekaan sama kuin tavoiteltu – esimerkiksi Tigerilta otettu – rata, se antaa ennakkoon määritellyllä tarkkuudella saman pallon lentoradan kuin tavoiteltu rata. Tarkkusvaatimus on tyyppiä: liikeratojen tuottamien pallon lentoratojen ei pidä toisistana poikkeaman enempää kuin 1 m koko pallon lennon ajan. Tämän vuoksi Iron Byronilla ei tarvitse olla varpaan kynsiä – tuskin edes karvaisia korvia ja silti se voi tuottaa tuon hyvän approksimaation liikkeestä.
Kun insinööri tai teoreettinen fyysikko on fiksu, niin hän rakentaa kapineensa tai mallinsa niin, että liikerataa voidana varioida muuttamalla härvelin tai mallin parametreja. Sitten on huisin jännää tutkia, miten parametrien varioiminen vaikuttaa pallon lentorataan. Tosin tämä ei tippaakaan auta selvittämään, miten ihminen saa aikaan tuon mailan liikkeen.
Golfopettajalla on mielessään tavoiteltu mailan liikerata. Tämän tavoitteen hän on muodostanut kokemusperäisesti koska pitää fyysikoita pöljänä. Joka tapauksessa golfopettajan tehtävänä on saada oppilaansa tuottamaan tuo mailan liikerata ja tässä asiassa tavallinen fyysikko ei pysty auttamaan mitenkään – ehkä joku biomekaniikan heppu.
Jotenkin minusta tässä voisi olla hedelmällistä yhdistää molemmat osaamiset. Fysikaalisesti tutkitaan sitä, miten mailan liikeradat tuottavat pallon liikeradan = fyysikon tontti ja miten ihminen saadaan tuottamaan mailan liikeratoja = golfopettajan tontti. Mutta oon varmaan väärässä, kun molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä vain yhdestä asiasta; nimittäin siitä että toinen osapuoli on ihan persiistä.
Ongelma on tuossa se, jos IB:n toteuttamalla swingillä esitetään esim, että vastakiertoa ei esiinny, eivätkä käsivarrret muutenkaan paina poikki rintakehän,niin ollaan täysin väärillä jäljillä. Jos IB:n jalusta pyörähtäisi 90 astetta swingin aikana, myös sen yläosa pitäsi koordinoida tekemään jotain aivan muuta, kuin mitä se nyt tekee. Tämä seikkahan tässä on ollut keskeisenä juttuna koko keskustelussa. IB:n swingiä voidaan käyttää mallintaessa mailan liikettä, mutta IB pitää saada suodatettua noista kuvista jollain konstilla kokonaan pois.
Mä taas olen joutunut paljonkin käyttämään nykyhommissani fyysikoiden apua erilaisten swingi / pallon lento juttujen selvittämisessä. Ykskään siitä porukasta ei ole ollut persiistä, vaan hemmetin fiksuja ja osaavia tyyppejä.
Parti PersiMonni kirjoitti: (9.1.2008 19:52:50)
Siis ollaan tarkkana puhutaanko osuman approksimaatiosta vai swingin approksimaatiosta.Laskennallisissa malleissa perustapaus on se, jossa mailanpää osuu palloon ilman svingin approksimaatiota.
Jos halutaan tutkia esim varren potkaisua, täytyy luoda myös varren liiketila, jolloin jonkinlaista svingiosuutta on pakko ottaa mukaan.
Laitekonstruktiossa yksi tapa tuottaa osuman approksimaatio tuottamalla svingin approksimaatio. Muitakin tapoja on – mailanpää voidaan vaikkapa ampua palloon ’hallitusti’. Tällöin ei tietysti voida tutkia varren osuutta. Ja miten saadana golfpisteen foorumi uskomaan, että ko konstruktiolla voidana sanoa jotain siitä, mitä oikeassa lyönnissä tapahtuu osumahetkellä.
ts kirjoitti: (9.1.2008 20:49:05)
Ongelma on tuossa se, jos IB:n toteuttamalla swingillä esitetään esim, että vastakiertoa ei esiinny, eivätkä käsivarrret muutenkaan paina poikki rintakehän,niin ollaan täysin väärillä jäljillä. Jos IB:n jalusta pyörähtäisi 90 astetta swingin aikana, myös sen yläosa pitäsi koordinoida tekemään jotain aivan muuta, kuin mitä se nyt tekee. Tämä seikkahan tässä on ollut keskeisenä juttuna koko keskustelussa. IB:n swingiä voidaan käyttää mallintaessa mailan liikettä, mutta IB pitää saada suodatettua noista kuvista jollain konstilla kokonaan pois.Niinhän minä yritin sanoa, että missä se työnjako fyysikoiden ja golfopettajien välillä menee. Että sinnepäin samaa mieltä.
Mä taas olen joutunut paljonkin käyttämään nykyhommissani fyysikoiden apua erilaisten swingi / pallon lento juttujen selvittämisessä. Ykskään siitä porukasta ei ole ollut persiistä, vaan hemmetin fiksuja ja osaavia tyyppejä.
Mukava kuulla – jatka opiskelua!
Pappa Tykki kirjoitti: (9.1.2008 20:57:07)
Jos halutaan tutkia esim varren potkaisua, täytyy luoda myös varren liiketila, jolloin jonkinlaista svingiosuutta on pakko ottaa mukaan.
Mutta onko kaksivartinen heilurin malli tarpeeksi hyvä tuohon tutkimukseen? Ajattelun ja linkin takana olevan kuvamateriaalin perusteella ei ole.
Tässä oikea swingi ja IB swingi tuottavat täysin erilaisen varren käyttäytymisen.
Drawputt kirjoitti: (9.1.2008 16:50:57)
Mitä tulee FDS:n ja ts:n swingivinkkeihin, mielestäni ne tekevät järkeä, mutta pahoin pelkään, että menee aikaa, ennen kuin simpanssin keskushermosto oppii RR:n lihaskäskytyksen.
Juu.. joillain on menny melkein tuntikin. Yleensä 5-15 min. Ymmärtämishetkestä!
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto