Aihe: Suunnan vaihto - Golfpiste.com

17.9.–24.9. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[14][20]
KilpailuaSuomalaista

Suunnan vaihto

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Suunnan vaihto

Esillä 25 viestiä, 476 - 500 (kaikkiaan 2,469)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    Rauski kirjoitti: (8.1.2008 12:07:12)
    Datan sivusto ja laskelmat näyttää aika pitkälle siltä kuinka Iron Byron lyö golfpalloa.
    IRon Byron ja Tiger

    Sillä nyt ei ole mitään tekemistä niiden tapahtumien kanssa mitä ihmisessä tapahtuu swingin aikana.

    Mun mielestä ton Iron Byronin lantio näyttää olevan jumissa. Mitenköhän paljon toi malli muuttuis, jos siihen lisättäis kaks vaakatsossa pyörivää kiekkoa… lantio ja hartiat.

    Ja sitten ihmetellään miks golflyönnin mallinnus johtaa suohon…

    Nimetön

    Rauski kirjoitti: (8.1.2008 12:07:12)
    Datan sivusto ja laskelmat näyttää aika pitkälle siltä kuinka Iron Byron lyö golfpalloa.
    IRon Byron ja Tiger

    Sillä nyt ei ole mitään tekemistä niiden tapahtumien kanssa mitä ihmisessä tapahtuu swingin aikana.

    Hyvä komentti.
    Meillä nyt vaan on käsillä se fakta, että jokseenkin kaikkien huippupelaajien mailanpää kiertyy vapautus-alueella osaksi kyynärvarsien kierron seurauksena auki-asennosta kiinni-suuntaan. Tämä on nähtävissä selvästi laadukkaista videoista. Tällä tavalla on myös kaikki lyöntirobotit ohjelmoitu toimimaan (esim. Iron byron), jotta mahdollisimman oikeita mittaustuloksia saataisiin. Kierto jatkuu osuman aikanakin, joskin osuman impulssivoimmat antavat lavan liikkeelle oman mausteensa.
    Myös kaikki nykyinen tuloksia tuottava opetus pohjautuu tämän tosiseikan hyväksymiseen. Tähän ilmiöön liittyvä tunnettu teoria pelaajan voimankäytöstä on täysin ristiriidaton näiden tapahtumien osalta.

    Rauski kirjoitti: (8.1.2008 12:07:12)
    Datan sivusto ja laskelmat näyttää aika pitkälle siltä kuinka Iron Byron lyö golfpalloa.
    IRon Byron ja Tiger

    Esim framesta 6 näkee että Iron Byronin varsi on taipunut taaksepäin osumassa. Tuommoista ilmiötä ihminen ei kai saa aikaiseksi?

    Johtopäätös: Kaksivarsinen heiluri ja Iron Byron ovat ihmisen swingaamisen tutkimiseen yhtä hyödyllisiä kuin fillari ahvenelle.

    Scoop kirjoitti: (8.1.2008 10:30:27)

    4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
    Lavan avaaminen osuman jälkeen/aikana, tavoitteena lavan pitäminen kohdelinjan suunnassa pidempään, on helposti ymmärrettävä asia. Eikö lapa pitäisi tuoda osumaan (pyörähdystason suhteen) suljettuna, jotta ’suorasuuntausta’ saisi edelleen tehostettua?

    Tästä olisin kysynyt vielä 4par:lta: tarkennatko hieman? Jotenkin tuntuu, että tuossa ajatellaan pelkän fysiikan mukaisesti, ikään kuin unohtaen, että sitä mailaa heiluttaa psykofysiologinen kokonaisuus nimeltä ihminen, joka operoi tiettyjen biomekaanisten rajoitusten ja mahdollisuuksien varassa.

    ts:n esimerkki vaakatasoon piirretystä ympyrästä ja lavan kulkemisesta kehää myöten sai minut pohtimaan edellistä. On selvää, että lapaa taytyy avata osumasta eteenpäin, jos halutaan pitää suuntaus kohteeseen. Vastaavasti ennen osumaa lavan pitäisi tulla kehää pitkin suljettuna, jos halutaan maksimoida kohteeseen suuntauksen pituus osuman alueella. Onko tällä jotain tekemistä todellisen swingin kanssa on sitten toinen juttu.

    Kokonaan psykofysiologisesta oliosta irrallinen asia tämä ei kuitenkaan ole. Olen osallistunut erään nimeltä mainitsemattoman pron opetukseen, jossa mailaa vietiin taakse lapa suljettuna ja downswingissäkin lapaa kuljetettiin palloon vähän suljettuna, ’hyökkäävänä’ liikkeenä. Aiemmin on keskustelua ollut vasaraswingistä. Eikö siinäkin pyritä mahdollisimman pitkälle lyöntilinjan suunnassa pysyvään lapakulmaan?

    Oppeja ja painotuksia on monenlaisia. Ristiriitaisia ajatuksia herättää tämän keskustelun rinnalla lukea Jacobsin teosta ’Golf-viisautta 50 vuoden kokemuksella’, jossa pyritään eroon kaikista tietoisista manoveereistä.

    Bosco kirjoitti: (8.1.2008 11:30:53)
    Nyt on kaksi vastakkaista tapaa kuvata ’hyvä release’ : oikean käden kiertyminen vasemman päälle (krossaus) tai vasemman alle (RR). Suunnilleen näin, ei takerruta tässä yksityiskohtiin.

    Takerrutaan nyt kuitenkin. Tässä yksinkertaistuksessa mielestäni piilee juuri se olennainen väärinymmärryksen vaara. Krossaus (käytännössä) tapahtuu – enemmän tai vähemmän – osuman jälkeen. Se siis tietyssä mielessä seuraa prosessia, josta täällä on nyt käytetty termiä reverse release. Sitä voi korostaa (Luke Donlad) tai pidätellä (Zach Johnson), mutta tietyssä mielessä siltä ei voi välttyä anatomiastamme ja svingin biomekaniikasta johtuen. JOS tuupparin huomio kuitenkin kiinnitetään krossaukseen ikään kuin vauhtia tai releasea, sitä kuuluisaa snap:iä, antavana prosessina, lopputulos on usein metsässä. Riippuen vähän kuinka vahvan ja minkälaisen vastineen mielikuva käytännössä saa, todennäköiset virheet vaihtelevat: lantiokierto unohtuu, spine angle nousee, oikea olka työntyy eteen, oikea kyynärpää ulos, rannekulma purkautuu aikaisin, lapa sulkeutuu…

    Bosco kirjoitti: (8.1.2008 11:30:53)
    RR:n itse ehkä koen syntyvän alussa muun toiminna sivutuotteena

    Tässä on mielestäni keskustelun olennaisin pointti. Reverse release ei ole erillinen tekniikka, jota jotkut osaavat pelaajat harrastavat, jotkut eivät. Se on hyvän palloontulon edellytys, jossa ei sinänsä ole mitään mystistä, mutta joka harvoin on ollut tietoisen arvioinnin kohteena. Olen itse tavannut kymmeniä sekä pelaavia että opettavia pro-nimikkeellä varustettuja golfihmisiä, mutta kukaan ei koskaan ole kovinkaan analyyttisesti tarttunut tuohon vaiheeseen palloontulossa (krossauksesta kyllä puhuvat lähes kaikki), eikä varsinkaan minkälaisen suorituksen seurauksena se olisi mahdollisimman luonnollinen.

    Tuupparin kannalta on siis olennaisempaa miettiä, minkälaisen edeltävän prosessin seurauksena tuohon hyvän osuman kannalta optimaalisen, jopa välttämättömään – annettuna jälleen kerran svingin biomekaaniset rajoitteet ja mahdollisuudet – prosessiin päästään. Hoganilla se oli ekplisiittisen tarkastelun kohteena; miten luoda swingi, jossa tuo prosessi olisi luonnollinen seuraus sitä edeltävästä. Ja siitä mielestäni ts, fukke ja bosco ovat ansiokkaasti puhuneet.

    Ja koska en sittenkään jaksa kirjoittaa mitä ajattelin, laitan pari flikkiä (sorry, ts) kuvastamaan yllä mainittuja pointteja.

    Luke Donaldin ja Zach Johnsonin svingeissä on samankaltaisuutta sikäli, että molemmilla palloontuloa edeltävä ’reverse relase’ ilmenee boscon yllä kuvaamalla jälkimmäisellä tavalla; vahvaan kiertoon perustuva dsw, jossa enemmän tai vähemmän näkyy ts:n ja fukken kuvaama suoritusten sekvenssi. Osuman jälkeen näkyy kuitenkin olennainen keskinäinen ero; Donald krossaa korostuneen vahvasti, Johnson pidättelee sitä korostuneen vahvasti. Tässä ei kuitenkaan ole kyse vain käsivarsien ja ranteiden toiminnasta. Eron huomaa, kun katsoo miten Donaldin hartiakierto pysähtyy, kun Johnsonin jatkaa menoaan… Molemmat hemmot siis svingaavat enemmän tai vähemmän tavalla, jossa tuo rr on luonnollinen seuraus sitä edeltäneestä kiertoon perustuvasta dynamiikasta. Furyk sen sijaan on hieman toinen juttu. Palloontulo on olennaisilta osin samanlainen kuin kahdella edellä mainitulla; vahvaan kiertoon perustuva oikean puolen veto, jossa rr on jälleen kerran aivan ilmeinen. Ero on siinä, että se on erilaisten kompensaatioiden (ks. miten hän tekee tilaa oikealle kyynärpäälle ja planeen asettumiselle) tulosta, eikä vastaavaa olisi kovinkaan helppo opettaa tavalliselle tuupparille. Krossaus sen sijaan on varsin pidätettyä, jos katsoo lavan ja alakäsivarsien asentoa. Mikä siis on olennaista, mikä vähemmän olennaista? Mikä sellaista, jota olisi mielekäs kommunikoida tuupparille, mikä ei? Mikä ohjaisi oikeampiin mielikuviin svingin dynamiikasta, mikä ei? Raa’asti yksinkertaistettua, mutta jääkö epäselväksi?

    Luke Donald
    Zach Johnson
    Jim Furyk

    ts

    data kirjoitti: (8.1.2008 12:27:12)

    Rauski kirjoitti: (8.1.2008 12:07:12)
    Datan sivusto ja laskelmat näyttää aika pitkälle siltä kuinka Iron Byron lyö golfpalloa.
    IRon Byron ja Tiger

    Sillä nyt ei ole mitään tekemistä niiden tapahtumien kanssa mitä ihmisessä tapahtuu swingin aikana.

    Hyvä komentti.
    Meillä nyt vaan on käsillä se fakta, että jokseenkin kaikkien huippupelaajien mailanpää kiertyy vapautus-alueella osaksi kyynärvarsien kierron seurauksena auki-asennosta kiinni-suuntaan. Tämä on nähtävissä selvästi laadukkaista videoista. Tällä tavalla on myös kaikki lyöntirobotit ohjelmoitu toimimaan (esim. Iron byron), jotta mahdollisimman oikeita mittaustuloksia saataisiin. Kierto jatkuu osuman aikanakin, joskin osuman impulssivoimmat antavat lavan liikkeelle oman mausteensa.
    Myös kaikki nykyinen tuloksia tuottava opetus pohjautuu tämän tosiseikan hyväksymiseen. Tähän ilmiöön liittyvä tunnettu teoria pelaajan voimankäytöstä on täysin ristiriidaton näiden tapahtumien osalta.

    Mutta kun tuo perkaleen kiertymä ei ole fakta vaan HARHA!!! Hyvälaatuisista videoista nimeomaan näkyy, että osuma-alueella lapa ei kierry kaaren mukana, vaan pysyy suorempana kohdelinjaan nähden vaikka lantion ja hartioiden kierto edellyttäisi muuta. Jos vaakatasossa tapahtuva kiertoliike unohdetaan, päästään tuohon päätelmään minkä esitit. Sen unohtaminen sitten taas johtaakin sinne kuuluisalle suolle, jossa rupee olemaan aika paljon tavaraa ja pelaajia..

    Tuota asiaahan on koitettu perustella aikojen saatossa monella tavalla, joista yksi suosituimpia on ollut painonsiirto ja swingikeskuksen liike kohteen suuntaan. Sitten huomattiin, että swingikeskus liikkuukin taakse tai pysyy paikallaan osumaan tultaessa. Seurasi hiljaisuus, koska ei heti löytynytkään korvaavaa selitystä. Ja kaikki vaan lähinnä siksi, että ei tajuttu swingivoimien pyörivän vaakatason ympyrää pystyn sijasta.

    data kirjoitti: (8.1.2008 12:27:12)

    Rauski kirjoitti: (8.1.2008 12:07:12)
    Datan sivusto ja laskelmat näyttää aika pitkälle siltä kuinka Iron Byron lyö golfpalloa.
    IRon Byron ja Tiger

    Sillä nyt ei ole mitään tekemistä niiden tapahtumien kanssa mitä ihmisessä tapahtuu swingin aikana.

    Hyvä komentti.
    Meillä nyt vaan on käsillä se fakta, että jokseenkin kaikkien huippupelaajien mailanpää kiertyy vapautus-alueella osaksi kyynärvarsien kierron seurauksena auki-asennosta kiinni-suuntaan. Tämä on nähtävissä selvästi laadukkaista videoista. Tällä tavalla on myös kaikki lyöntirobotit ohjelmoitu toimimaan (esim. Iron byron), jotta mahdollisimman oikeita mittaustuloksia saataisiin. Kierto jatkuu osuman aikanakin, joskin osuman impulssivoimmat antavat lavan liikkeelle oman mausteensa.
    Myös kaikki nykyinen tuloksia tuottava opetus pohjautuu tämän tosiseikan hyväksymiseen. Tähän ilmiöön liittyvä tunnettu teoria pelaajan voimankäytöstä on täysin ristiriidaton näiden tapahtumien osalta.

    No hei kuule!
    Jos en väärin muista niin golflyönnissä oli ihmisellä käytössä noin 400 lihasta niitä kun ei piru vie saa mitenkään näkymään yhdessäkään videossa ainoastaan muutamaa seurausta niiden toiminnasta eikä niiden fysikaalista toimivuutta pystytä mallintamaan kaikkine variaatioineen. Se tekeekö joku ohjelma kulmia laskien tai kone säätöjen perusteella mailan pään liikkeelle halutut toiminnot on ihan yhtä tyhjän kanssa kun pitäisi ihmiselle saada ne sisäiset lihakset toimimaan mahdollisimman hyvän swingin/lyönnin aikaansaamiseksi. Se miltä näyttää on ihan eri asia kuin se miltä tuntuu ja miten sitä pystyy toistamaan.

    Noilla laskemilla ja ja koneilla saadaan varmaan jotain tulosta aikaiseksi kun esitetään ne GC-kurssilaiselle miltä lyönnin pitäisi näyttää ja miten pallo lentää, jonkinlainen mielikuva siis. Silläkään ei ole enää mitään tekemistä sen kanssa kun koitetaan pelaajia valmentaa menestymään urallaan ja oppia kaikki se lukuisten erilaisten lyöntien variaatiot kun mailat, olosuhteet ja alustat muuttuu joka lyönnin jälkeen ja sitä myöten voimat, pituudet, swingit ja niiden laajuudet.

    data kirjoitti: (8.1.2008 11:46:02)
    Nettimainontaan liityy aina ongelmia. Asiat pitäisi kirjoittaa lyhyesti ja tehokkaasti, jotta ne joku jaksaa lukea. Toisaalta on tehtävä jonkinlainen oletus lukijan tiedon ja päättelykyvyn tasosta eli harkittava, kuinka rautalangasta ja yksityiskohtaisesti asiat tulee esittää, jotta lukija ne oikein ymmärtää. Sinä haluat ne nyt jotenkin kannaltani nähdä kovin kielteisinä.

    Ymmärrän kyllä tuon, mutta eihän se ollut olennaista. Jos sanot mallintavasi svingin, ja siinä käytettävät parametrit ovat nuo esitetyt, herää luonnollisesti kysymys: siinäkö kaikki? Ja sitä minä myös kysyin. Eli, ovatko nuo mainitut parametrit ne olennaiset, tai edes riittävät, svingin mallintamiseen? Jos järjestelmään on piilotettu muita *svingiä* kuvaavia parametreja – jotka esittelyn mukaisesti ovat kuitenkin kaikki mitattavissa aloittelijallekin helpolla ja käyttäjäystävällisellä tavalla – niin mitkä ne ovat?

    Nimetön

    Seuraappa ranteita tai grippiä. Ja tämän harhan vallassako on kaikki maailman parhaat valmentajat ja tutkijat. Täytyy myöntää, että itseluottamusta ei ainakaan puutu.

    ts kirjoitti: (8.1.2008 12:45:46)

    data kirjoitti: (8.1.2008 12:27:12)

    Rauski kirjoitti: (8.1.2008 12:07:12)
    Datan sivusto ja laskelmat näyttää aika pitkälle siltä kuinka Iron Byron lyö golfpalloa.
    IRon Byron ja Tiger

    Sillä nyt ei ole mitään tekemistä niiden tapahtumien kanssa mitä ihmisessä tapahtuu swingin aikana.

    Hyvä komentti.
    Meillä nyt vaan on käsillä se fakta, että jokseenkin kaikkien huippupelaajien mailanpää kiertyy vapautus-alueella osaksi kyynärvarsien kierron seurauksena auki-asennosta kiinni-suuntaan. Tämä on nähtävissä selvästi laadukkaista videoista. Tällä tavalla on myös kaikki lyöntirobotit ohjelmoitu toimimaan (esim. Iron byron), jotta mahdollisimman oikeita mittaustuloksia saataisiin. Kierto jatkuu osuman aikanakin, joskin osuman impulssivoimmat antavat lavan liikkeelle oman mausteensa.
    Myös kaikki nykyinen tuloksia tuottava opetus pohjautuu tämän tosiseikan hyväksymiseen. Tähän ilmiöön liittyvä tunnettu teoria pelaajan voimankäytöstä on täysin ristiriidaton näiden tapahtumien osalta.

    Mutta kun tuo perkaleen kiertymä ei ole fakta vaan HARHA!!! Hyvälaatuisista videoista nimeomaan näkyy, että osuma-alueella lapa ei kierry kaaren mukana, vaan pysyy suorempana kohdelinjaan nähden vaikka lantion ja hartioiden kierto edellyttäisi muuta. Jos vaakatasossa tapahtuva kiertoliike unohdetaan, päästään tuohon päätelmään minkä esitit. Sen unohtaminen sitten taas johtaakin sinne kuuluisalle suolle, jossa rupee olemaan aika paljon tavaraa ja pelaajia..

    Tuota asiaahan on koitettu perustella aikojen saatossa monella tavalla, joista yksi suosituimpia on ollut painonsiirto ja swingikeskuksen liike kohteen suuntaan. Sitten huomattiin, että swingikeskus liikkuukin taakse tai pysyy paikallaan osumaan tultaessa. Seurasi hiljaisuus, koska ei heti löytynytkään korvaavaa selitystä. Ja kaikki vaan lähinnä siksi, että ei tajuttu swingivoimien pyörivän vaakatason ympyrää pystyn sijasta.

    Seuraappa ranteita tai grippiä. Ja tämän harhan vallassako on kaikki maailman parhaat valmentajat ja tutkijat. Täytyy myöntää, että itseluottamusta ei ainakaan puutu.

    ts

    data kirjoitti: (8.1.2008 13:01:31)
    Seuraappa ranteita tai grippiä. Ja tämän harhan vallassako on kaikki maailman parhaat valmentajat ja tutkijat. Täytyy myöntää, että itseluottamusta ei ainakaan puutu.

    Mä seuraan 27 pisteen liikettä swingissä hyvin tarkasti. Sen takia ei puutu itseluottamusta.

    Nimetön

    ts kirjoitti: (8.1.2008 13:18:26)

    data kirjoitti: (8.1.2008 13:01:31)
    Seuraappa ranteita tai grippiä. Ja tämän harhan vallassako on kaikki maailman parhaat valmentajat ja tutkijat. Täytyy myöntää, että itseluottamusta ei ainakaan puutu.

    Mä seuraan 27 pisteen liikettä swingissä hyvin tarkasti. Sen takia ei puutu itseluottamusta.

    Katsoitko kuvaa Tiger / robotti.

    Mikä siinä on mielestäsi mennyt pieleen.

    1. Suunnittelijat (varmaan tekniikan tohtoritason kavereita) eivät ole huomanneet,
    että Tigerin lavasta puutuu rotaatio osuma-aluella, kuten ’hyvissä RR-swingeissä’ tapahtuu, vaan ovat ohjelmoineet tuon rotaation robottiin aivan pieleen.

    2.Tigerin swingi ja osuma ovat huonoja, koska se ei ole joku mikä lie RR-swingi

    ts

    data kirjoitti: (8.1.2008 14:03:25)

    ts kirjoitti: (8.1.2008 13:18:26)

    data kirjoitti: (8.1.2008 13:01:31)
    Seuraappa ranteita tai grippiä. Ja tämän harhan vallassako on kaikki maailman parhaat valmentajat ja tutkijat. Täytyy myöntää, että itseluottamusta ei ainakaan puutu.

    Mä seuraan 27 pisteen liikettä swingissä hyvin tarkasti. Sen takia ei puutu itseluottamusta.

    Katsoitko kuvaa Tiger / robotti.

    Mikä siinä on mielestäsi mennyt pieleen.

    1. Suunnittelijat (varmaan tekniikan tohtoritason kavereita) eivät ole huomanneet,
    että Tigerin lavasta puutuu rotaatio osuma-aluella, kuten ’hyvissä RR-swingeissä’ tapahtuu, vaan ovat ohjelmoineet tuon rotaation robottiin aivan pieleen.

    2.Tigerin swingi ja osuma ovat huonoja, koska se ei ole joku mikä lie RR-swingi

    Ton tumman pojan lantio tekee kiertoliikettä swingin aikana, eli pyörii vaakatason ympyrää. Ton robotin lantio ei pyöri lainkaan. Ja silti maila tulee samasta paikasta ja samassa asennossa. Onko silloin mahdollista, että käsien osalta on tapahtunut sama liike?

    Minkähän helvatin takia mä jatkan tätä shakkia pulun kanssa…. siks vissiin kun täällä on ymmärtäviäkin ihmisiä joukossa…

    data kirjoitti: (8.1.2008 14:03:25)

    ts kirjoitti: (8.1.2008 13:18:26)

    data kirjoitti: (8.1.2008 13:01:31)
    Seuraappa ranteita tai grippiä. Ja tämän harhan vallassako on kaikki maailman parhaat valmentajat ja tutkijat. Täytyy myöntää, että itseluottamusta ei ainakaan puutu.

    Mä seuraan 27 pisteen liikettä swingissä hyvin tarkasti. Sen takia ei puutu itseluottamusta.

    Katsoitko kuvaa Tiger / robotti.

    Mikä siinä on mielestäsi mennyt pieleen.

    1. Suunnittelijat (varmaan tekniikan tohtoritason kavereita) eivät ole huomanneet,
    että Tigerin lavasta puutuu rotaatio osuma-aluella, kuten ’hyvissä RR-swingeissä’ tapahtuu, vaan ovat ohjelmoineet tuon rotaation robottiin aivan pieleen.

    2.Tigerin swingi ja osuma ovat huonoja, koska se ei ole joku mikä lie RR-swingi

    Mielenkiintoista. Kummallakaan väitteellä kun ei minun mielestäni ole mitään tekemistä edellä käydyn keskustelun ja siihen liittyvien argumenttien kanssa. Perkele. Oonkohan mä koko ajan lukenut eri ketjua.

    4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
    Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?

    Totta puhut. Minulle asia on valjennut niin, että lavan pyrkimys liialliseen sulkeutumiseen perustuu siihen, että rannekulman avautuessa (klo 7 … klo 10) oikea käsi pyrkii nousemaan vasemman käden päälle (ellei vasen kierrä vastaan), eli jos tällöin oikealla kädellä lyödään kovaa, niin se painaa lavan kiinni.

    Tätä vasten peilaten vasen lyö ja oikea on vain mukana on järkeenkäypä ohje …. negatiivisessa kehitysluupissa.

    Nimetön

    ts kirjoitti: (8.1.2008 14:10:02)

    data kirjoitti: (8.1.2008 14:03:25)

    ts kirjoitti: (8.1.2008 13:18:26)

    data kirjoitti: (8.1.2008 13:01:31)
    Seuraappa ranteita tai grippiä. Ja tämän harhan vallassako on kaikki maailman parhaat valmentajat ja tutkijat. Täytyy myöntää, että itseluottamusta ei ainakaan puutu.

    Mä seuraan 27 pisteen liikettä swingissä hyvin tarkasti. Sen takia ei puutu itseluottamusta.

    Katsoitko kuvaa Tiger / robotti.

    Mikä siinä on mielestäsi mennyt pieleen.

    1. Suunnittelijat (varmaan tekniikan tohtoritason kavereita) eivät ole huomanneet,
    että Tigerin lavasta puutuu rotaatio osuma-aluella, kuten ’hyvissä RR-swingeissä’ tapahtuu, vaan ovat ohjelmoineet tuon rotaation robottiin aivan pieleen.

    2.Tigerin swingi ja osuma ovat huonoja, koska se ei ole joku mikä lie RR-swingi

    Ton tumman pojan lantio tekee kiertoliikettä swingin aikana, eli pyörii vaakatason ympyrää. Ton robotin lantio ei pyöri lainkaan. Ja silti maila tulee samasta paikasta ja samassa asennossa. Onko silloin mahdollista, että käsien osalta on tapahtunut sama liike?

    Minkähän helvatin takia mä jatkan tätä shakkia pulun kanssa…. siks vissiin kun täällä on ymmärtäviäkin ihmisiä joukossa…

    No ei se tietenkään täysin sama ole, mutta väitteesi mukaan auki-kiinni rotaatio osuma-aluella on harha viesti (480), kuitenkin se voidaan Tigerin videosta selvästi havaita ja robottiin se on ohjelmoitu.

    Mutta jatka sinä nyt vielä hehkutusta kun voit.
    Mitä shakkiin tulee, niin vahvin siirtoni on vielä sopivaa hetkeä odottamassa.

    Näprääjä kirjoitti: (8.1.2008 10:19:20)

    fukke diise saisse kirjoitti: (7.1.2008 3:50:42)

    jos pelaaja ymmärtää/pystyy tuottamaan lisää keskipakoisvoimaa, hänen ei tarvitse sitä kompensoida, mikä voisi tarkoittaa vaikkapa käsitettä ’No release’. Ja jos keskipakoisvoimaa pystyy tuottamaan vieläkin lisää, täytyy sen sivutuotteena syntyvät haitat eliminoida. Tätä toimintaa kutsun sitten ’reverse releaseksi’, jolla viivytetään ranteiden suoristumista ja esetään lavan kääntyminen kiinni. Kyllähän maailmassa on tästä ennenkin puhuttu, vrs. late hitting, delayed hitting, lag, jne.

    Tämän haittapuolen eliminointi vaatii jonkin verran työtä mutta se kannattaa, koska svinginopeus kasvaa, svingi laajenee (follow throughssa), lapa pysyy pidempään kohteeseen osumassa, svingin alakuolokohta siirtyy eteenpäin (mm. Nicklaus löi kaikilla mailoilla etujalalta)…

    Tuo alakuolokohta ei siirry eteenpäin jos on riittävä keskipakovoima.

    Jos vain lisäät keskipakovoimaa ilman reverse releaseä, niin siirtyy taaksepäin. Siksi monet, jotka yksioikoisesti vain lisäävät oikean käden tehoa, alkavat duffaamaan. RR ja vasemman käden venytys (kurotus) osumahetkellä on ehdottoman tärkeää.

    Perkules ton yhden inttäminen alkaa jo tympiä. Data hei! Laita ensin profiiliin minkä tason golfari olet. Itse olen pelannut vasta yhden kauden kunnon kentillä niin luulen tajuavani swingistä yms. enemmän kuin sinä.

    Tässä lisätehtävä swingioptimizeriin: Laskepa millasia swingejä tulee hiekkabunkkerissa tehdä (SW) kun hiekan kosteus vaihtelee 5%-90% (5%:n välein), raekoko 10%<10um, 30%<30um 50%<70um 80%<130um 100%<300um. Mikä tulee mailanpään nopeuden olla jotta pallo saadaan alle 0,5m päähän kolosta kun lyöntimatka on eri vaihtoehdoissa 5m, 10m, 15m, 20m ja 25m. Hiekkajyvien kovuuden saat itse päättää, mutta muista että mailan osuessa hiekkaan jyvien välille syntyy sähköistä varausta hankauksesta joka saattaa liittää jyviä yhteen ennen palloon osumista. Mailahan ei sitten osu palloon vaan hiekka nostaa pallon ilmaan. Erityisesti kiinnostaa kuinka monta kyseistä hiekanjyvää tulisi palloon osua jotta haluttu tarkkuus saadaan aikaiseksi ja mikä niiden jakauma on syntyneen voiman kannalta. Selväähän on että pallon koloihin osuvat hiekanjyvät vaikuttavat eri tavalla kuin pallon puhtaaseen osumapintaan osuvat jyväset, tuokin on syytä ottaa huomioon laskelmissa.

    Tule kertomaan 5 vuoden kuluttua tulokset, älä ennen sitä.

    Rauski kirjoitti: (8.1.2008 14:45:09)
    Perkules ton yhden inttäminen alkaa jo tympiä.

    Et ole yksin tuon ajatuksesi kanssa.
    Toissapäivänä kävi jo valonpilkahdus:

    data kirjoitti: (6.1.2008 20:29:45)
    …Mutta eiköhän tämä asia ole jo osaltani
    loppuun käsitelty…

    Valitettavasti tuo lupaus pitää yhtä hyvin kutinsa, kuin hänen ’tietonsa’, joita ei vielä ole tuotu näytille pyynnöistä huolimatta.

    Nimetön

    fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 14:30:17)

    4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
    Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?

    Totta puhut. Minulle asia on valjennut niin, että lavan pyrkimys liialliseen sulkeutumiseen perustuu siihen, että rannekulman avautuessa (klo 7 … klo 10) oikea käsi pyrkii nousemaan vasemman käden päälle (ellei vasen kierrä vastaan), eli jos tällöin oikealla kädellä lyödään kovaa, niin se painaa lavan kiinni.

    Tätä vasten peilaten vasen lyö ja oikea on vain mukana on järkeenkäypä ohje …. negatiivisessa kehitysluupissa.

    Fukkelle pisteet, kun nyt kuitenkin myönsi tuon.
    Se ei olekaan enään suuri keskipakovoima, joka sitä lapaa sulkee. Nyt se on oikea käsi.
    Eli oikean käden lapaa sulkevalle voimalle tarvitaan vasemman vastakkaissuuntainen kiertovoima, jottei lapa mene liikaa kiinni. Joo pysyy ihan mahdollisuuksien sisällä. En mä tässä kuitenkaan mitään tarkkuusetua ainakaan heti näe. Sitä paitsi tuon tyyppinen voimantuotto on aika yksilöllinen ominaisuus. Aika monilla tahtoo tapahtua päin vastoin. Eli kun oikealla lähdetään kunnolla tykittämään, tahtoo se kiertää lapaa auki.
    Nyt ruvetaan saamaan keskustelua vähän järkevämpään suuntaan.

    Scoop kirjoitti: (8.1.2008 12:45:28)

    Bosco kirjoitti: (8.1.2008 11:30:53)
    Nyt on kaksi vastakkaista tapaa kuvata ’hyvä release’ : oikean käden kiertyminen vasemman päälle (krossaus) tai vasemman alle (RR). Suunnilleen näin, ei takerruta tässä yksityiskohtiin.

    Takerrutaan nyt kuitenkin. Tässä yksinkertaistuksessa mielestäni piilee juuri se olennainen väärinymmärryksen vaara. Krossaus (käytännössä) tapahtuu – enemmän tai vähemmän – osuman jälkeen. Se siis tietyssä mielessä seuraa prosessia, josta täällä on nyt käytetty termiä reverse release. Sitä voi korostaa (Luke Donlad) tai pidätellä (Zach Johnson), mutta tietyssä mielessä siltä ei voi välttyä anatomiastamme ja svingin biomekaniikasta johtuen. JOS tuupparin huomio kuitenkin kiinnitetään krossaukseen ikään kuin vauhtia tai releasea, sitä kuuluisaa snap:iä, antavana prosessina, lopputulos on usein metsässä. Riippuen vähän kuinka vahvan ja minkälaisen vastineen mielikuva käytännössä saa, todennäköiset virheet vaihtelevat: lantiokierto unohtuu, spine angle nousee, oikea olka työntyy eteen, oikea kyynärpää ulos, rannekulma purkautuu aikaisin, lapa sulkeutuu…

    Bosco kirjoitti: (8.1.2008 11:30:53)
    RR:n itse ehkä koen syntyvän alussa muun toiminna sivutuotteena

    Tässä on mielestäni keskustelun olennaisin pointti. Reverse release ei ole erillinen tekniikka, jota jotkut osaavat pelaajat harrastavat, jotkut eivät. Se on hyvän palloontulon edellytys, jossa ei sinänsä ole mitään mystistä, mutta joka harvoin on ollut tietoisen arvioinnin kohteena. Olen itse tavannut kymmeniä sekä pelaavia että opettavia pro-nimikkeellä varustettuja golfihmisiä, mutta kukaan ei koskaan ole kovinkaan analyyttisesti tarttunut tuohon vaiheeseen palloontulossa (krossauksesta kyllä puhuvat lähes kaikki), eikä varsinkaan minkälaisen suorituksen seurauksena se olisi mahdollisimman luonnollinen.

    Tuupparin kannalta on siis olennaisempaa miettiä, minkälaisen edeltävän prosessin seurauksena tuohon hyvän osuman kannalta optimaalisen, jopa välttämättömään – annettuna jälleen kerran svingin biomekaaniset rajoitteet ja mahdollisuudet – prosessiin päästään. Hoganilla se oli ekplisiittisen tarkastelun kohteena; miten luoda swingi, jossa tuo prosessi olisi luonnollinen seuraus sitä edeltävästä. Ja siitä mielestäni ts, fukke ja bosco ovat ansiokkaasti puhuneet.

    Ja koska en sittenkään jaksa kirjoittaa mitä ajattelin, laitan pari flikkiä (sorry, ts) kuvastamaan yllä mainittuja pointteja.

    Luke Donaldin ja Zach Johnsonin svingeissä on samankaltaisuutta sikäli, että molemmilla palloontuloa edeltävä ’reverse relase’ ilmenee boscon yllä kuvaamalla jälkimmäisellä tavalla; vahvaan kiertoon perustuva dsw, jossa enemmän tai vähemmän näkyy ts:n ja fukken kuvaama suoritusten sekvenssi. Osuman jälkeen näkyy kuitenkin olennainen keskinäinen ero; Donald krossaa korostuneen vahvasti, Johnson pidättelee sitä korostuneen vahvasti. Tässä ei kuitenkaan ole kyse vain käsivarsien ja ranteiden toiminnasta. Eron huomaa, kun katsoo miten Donaldin hartiakierto pysähtyy, kun Johnsonin jatkaa menoaan… Molemmat hemmot siis svingaavat enemmän tai vähemmän tavalla, jossa tuo rr on luonnollinen seuraus sitä edeltäneestä kiertoon perustuvasta dynamiikasta. Furyk sen sijaan on hieman toinen juttu. Palloontulo on olennaisilta osin samanlainen kuin kahdella edellä mainitulla; vahvaan kiertoon perustuva oikean puolen veto, jossa rr on jälleen kerran aivan ilmeinen. Ero on siinä, että se on erilaisten kompensaatioiden (ks. miten hän tekee tilaa oikealle kyynärpäälle ja planeen asettumiselle) tulosta, eikä vastaavaa olisi kovinkaan helppo opettaa tavalliselle tuupparille. Krossaus sen sijaan on varsin pidätettyä, jos katsoo lavan ja alakäsivarsien asentoa. Mikä siis on olennaista, mikä vähemmän olennaista? Mikä sellaista, jota olisi mielekäs kommunikoida tuupparille, mikä ei? Mikä ohjaisi oikeampiin mielikuviin svingin dynamiikasta, mikä ei? Raa’asti yksinkertaistettua, mutta jääkö epäselväksi?

    Luke Donald
    Zach Johnson
    Jim Furyk

    Erittäin hyvää pohdiskelua Scoopilta.

    Useimmat junnut oppivat RR-kierron aivan luonnostaan. Pikkuskidien svingin opettelua eivät halliste out-paalut tai sektori ylipäänsä. He nauttivat ensin vain saadessaan ’kohoja’ ja pallon ilmaan. Siksi he nostelevat lobbeja bunkkereiden yli kuin marjoja metsästä aikuisten haukkoessa henkeään.

    Säätely tulee kuvaan vasta sitten, kun pallon kantama alkaa ulottua metsiin ja outteihin, jolloin ne tulevat peliin. Varovaisuus alkaa hidastamaan keskipakovoiman (ts. sorry) tuotantoa ja oikealle karkaavia lyöntejä on helppo alkaa säätämään releasellä, krossauksella (itse asiassa alkuun RR-kiertoa vähentämällä) – siis kompensaatiolla

    Tämä täysin päinvastainen lihaskäskytys saa aikaan yipsit, blokit ja muut tunnehäiriöt, jotka ovat hyvin yleistä tossa 20 ikävuoden korvilla. Kompensaatiot varastavat helposti shown, ja moni nuori alkaakin käyttämään niitä vakituisesti lavan suoristamiseen ja svingin ajoittamiseen. Lupaava nuori on taas menetetetty.

    data kirjoitti: (8.1.2008 15:12:00)

    fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 14:30:17)

    4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
    Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?

    Totta puhut. Minulle asia on valjennut niin, että lavan pyrkimys liialliseen sulkeutumiseen perustuu siihen, että rannekulman avautuessa (klo 7 … klo 10) oikea käsi pyrkii nousemaan vasemman käden päälle (ellei vasen kierrä vastaan), eli jos tällöin oikealla kädellä lyödään kovaa, niin se painaa lavan kiinni.

    Tätä vasten peilaten vasen lyö ja oikea on vain mukana on järkeenkäypä ohje …. negatiivisessa kehitysluupissa.

    Fukkelle pisteet, kun nyt kuitenkin myönsi tuon.
    Se ei olekaan enään suuri keskipakovoima, joka sitä lapaa sulkee. Nyt se on oikea käsi.
    Eli oikean käden lapaa sulkevalle voimalle tarvitaan vasemman vastakkaissuuntainen kiertovoima, jottei lapa mene liikaa kiinni. Joo pysyy ihan mahdollisuuksien sisällä. En mä tässä kuitenkaan mitään tarkkuusetua ainakaan heti näe. Sitä paitsi tuon tyyppinen voimantuotto on aika yksilöllinen ominaisuus. Aika monilla tahtoo tapahtua päin vastoin. Eli kun oikealla lähdetään kunnolla tykittämään, tahtoo se kiertää lapaa auki.
    Nyt ruvetaan saamaan keskustelua vähän järkevämpään suuntaan.

    Siis keskipakovoima pyrkii avaamaan rannekulmaa, joka puolestaan saa oikean käden epäedulliseen asentoon. Kyllä perimmäinen kysymys on keskipakovoiman vaikutuksen viivyttämisestä.

    ts

    Täytyy tästä sännätä illaksi käytännön toteutuksiin, mutta heitänpä pari pientä juttua vielä mietittäväksi:

    1. Paljonko voidaan ajatella crossauksen nopeuttavan lavan keskipisteen vauhtia, kun kuitenkin lavan olisi oltava suorassa osuman hetkellä?

    2. Pitäisiköhän alkaa puhumaan koko mailan nopeudesta lavan nopeuden sijaan

    …jatketaan…

    ts kirjoitti: (8.1.2008 15:44:54)
    Täytyy tästä sännätä illaksi käytännön toteutuksiin, mutta heitänpä pari pientä juttua vielä mietittäväksi:

    1. Paljonko voidaan ajatella crossauksen nopeuttavan lavan keskipisteen vauhtia, kun kuitenkin lavan olisi oltava suorassa osuman hetkellä?

    2. Pitäisiköhän alkaa puhumaan koko mailan nopeudesta lavan nopeuden sijaan

    …jatketaan…

    1. Ei kai paljonkaan, koska ranteiden ympärille syntyvä momentti vastaavasti hidastaa käsivarsien heilahdusnopeutta. Krossauksen vaikutus on enemmänkin lapaa sulkeva, siis erinomainen houkutin kompensaatioksi, jos lyönnin alkavat karkaamaan oikealle.

    2. Onko sillä väliä?

    Mutta miettikää, paljonko RR lyhentää lyöntiä. Testin voit tehdä asettamalla mailan pallon eteen ja pyöryttämällä lapaa taaksepäin (myötäpäivään) varren ollessa pyörähdysakselina. Maailmanennätys voi olla jopa metrin.

    fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 14:43:59)

    Näprääjä kirjoitti: (8.1.2008 10:19:20)

    fukke diise saisse kirjoitti: (7.1.2008 3:50:42)

    jos pelaaja ymmärtää/pystyy tuottamaan lisää keskipakoisvoimaa, hänen ei tarvitse sitä kompensoida, mikä voisi tarkoittaa vaikkapa käsitettä ’No release’. Ja jos keskipakoisvoimaa pystyy tuottamaan vieläkin lisää, täytyy sen sivutuotteena syntyvät haitat eliminoida. Tätä toimintaa kutsun sitten ’reverse releaseksi’, jolla viivytetään ranteiden suoristumista ja esetään lavan kääntyminen kiinni. Kyllähän maailmassa on tästä ennenkin puhuttu, vrs. late hitting, delayed hitting, lag, jne.

    Tämän haittapuolen eliminointi vaatii jonkin verran työtä mutta se kannattaa, koska svinginopeus kasvaa, svingi laajenee (follow throughssa), lapa pysyy pidempään kohteeseen osumassa, svingin alakuolokohta siirtyy eteenpäin (mm. Nicklaus löi kaikilla mailoilla etujalalta)…

    Tuo alakuolokohta ei siirry eteenpäin jos on riittävä keskipakovoima.

    Jos vain lisäät keskipakovoimaa ilman reverse releaseä, niin siirtyy taaksepäin. Siksi monet, jotka yksioikoisesti vain lisäävät oikean käden tehoa, alkavat duffaamaan. RR ja vasemman käden venytys (kurotus) osumahetkellä on ehdottoman tärkeää.

    Keskipakovoiman ja rr:n suhteesta riippuen määräytyy alakuolokohta, jep.
    Onko sillä merkittävää etua että alakuolokohta olisi edempänä?
    Jos oikealla lyö loppuun asti niin silloin alakuolokohdan on oltava edempänä jos ei niin vauhtia on oltava enemmän…toinen tarkka ja toinen pitkä?

    Näprääjä kirjoitti: (8.1.2008 15:58:31)

    fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 14:43:59)

    Näprääjä kirjoitti: (8.1.2008 10:19:20)

    fukke diise saisse kirjoitti: (7.1.2008 3:50:42)

    jos pelaaja ymmärtää/pystyy tuottamaan lisää keskipakoisvoimaa, hänen ei tarvitse sitä kompensoida, mikä voisi tarkoittaa vaikkapa käsitettä ’No release’. Ja jos keskipakoisvoimaa pystyy tuottamaan vieläkin lisää, täytyy sen sivutuotteena syntyvät haitat eliminoida. Tätä toimintaa kutsun sitten ’reverse releaseksi’, jolla viivytetään ranteiden suoristumista ja esetään lavan kääntyminen kiinni. Kyllähän maailmassa on tästä ennenkin puhuttu, vrs. late hitting, delayed hitting, lag, jne.

    Tämän haittapuolen eliminointi vaatii jonkin verran työtä mutta se kannattaa, koska svinginopeus kasvaa, svingi laajenee (follow throughssa), lapa pysyy pidempään kohteeseen osumassa, svingin alakuolokohta siirtyy eteenpäin (mm. Nicklaus löi kaikilla mailoilla etujalalta)…

    Tuo alakuolokohta ei siirry eteenpäin jos on riittävä keskipakovoima.

    Jos vain lisäät keskipakovoimaa ilman reverse releaseä, niin siirtyy taaksepäin. Siksi monet, jotka yksioikoisesti vain lisäävät oikean käden tehoa, alkavat duffaamaan. RR ja vasemman käden venytys (kurotus) osumahetkellä on ehdottoman tärkeää.

    Onko sillä merkittävää etua että alakuolokohta olisi edempänä?

    On sillä suuri merkitys puhtaan osuman kannalta. Kilpailukentät trimmataan yleensä niin lyhyiksi kuin Suomessa foregreenit. Pallo ei makaa pystyyn kasvavan korkean ruohopatjan päällä, vaan heti alla on jo maata, puhumattakaan vaakaan kasvavasta Bermudasta. Palautan mieliin ts:n ja pro annuan kinastelun pystyyn/vaakaan kasvavasta fairway-ruohosta. Varsinkin lähestymisissä pelin luonne muuttuu totaalisesti.

    Näprääjä kirjoitti: (8.1.2008 15:58:31)
    Jos oikealla lyö loppuun asti niin silloin alakuolokohdan on oltava edempänä jos ei niin vauhtia on oltava enemmän…toinen tarkka ja toinen pitkä?

    Sanoisin tarkka ja pitkä, koska se tapa, jolla ’late hitting’ tehdään, ei sisällä vasemman puolen lihassupistuksia vaativia kompensaatioita. Silloin toistettavuus paranee.

Esillä 25 viestiä, 476 - 500 (kaikkiaan 2,469)
Vastaa aiheeseen: Suunnan vaihto

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Suunnan vaihto