Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuossa isojen poikien peliä seuratessa tapailin tuntumaa (toivottavasti oikein hiffaamaani) RR-moveen. Alastullessa käänsin kyynärvarresta myötäpäivään. Nyt kysymys: Onko tuon liikkeen ainoa tarkoitus vaikuttaa mailanlavan asentoon?
Minusta kropassa tuntui sen suuntaisia väreitä että aivan kuin tuo liike myös triggeroisi kropasta enempi lantionkiertoa ja suurempaa x-factoria osumassa, tai jotain?Nyt loppui uusinta: Oli Chopralla monta aika lyhyttä upotusputtia tuossa lopussa. Jäi vähän niinkuin huulille noi pidemmät 🙂
fukke diise saisse kirjoitti: (7.1.2008 23:56:02)
WannaBeTiger kirjoitti: (7.1.2008 17:47:10)
Pystyisittekö Fukke ja ts vertailemaan omia svingimallejanne toisiinsa. Minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä. Olen eri ketjuissa ollut huomaavinani eroavaisuuksia vaikka kai suurpiitteittäin ajatukset osuvat yksiin. Esim Onko Fukkella aktiivisempi oikea olkavarsi ds:n alussa ?(ts haluaa vasemman käden painuvan ds aluksi rinnan poikki)
Mä en enää oikein tiedä, koska ts:n pönkäjalka on opetellut väistöliikkeen ja oikea käsikin lyö jo alusta lähtien. Oiskohan jarruvoimassa (siis sisäkehän eli käsien jarrutus osumassa) vielä eroja, siitä ei ole kinasteltu pitkään aikaan.
Tossa voi olla eroja jos puhutaan pelkästään mailan lavan nopeuden tuottamisesta. Vastavoimat ja sisäkehän terävä hetkellinen hidastuminen vapauttavat energiaa lapaan ja saavat sen kiihtymään huippuunsa. Näinhän se oli Miurakin niitä mittaillut. Mutta eikös tässä nyt keskustella sellaisesta swingistä, millä voi pelata Golfia ja voittaa kilpailuja 😉
four birdie kirjoitti: (7.1.2008 20:01:53)
Sellaistahan tässä tuli mieleen, että tuo lantiokierto pitää saada toimimaan fukken loistavasti esittämällä tavalla, ennenkuin reverse releasetta tarvitaan…luulisin.Nimenomaan. Lantiokierto ja oikean käden lyönti downsvingin alussa kasvattaa keskipaikoisvoimaa ja sen seurauksena ajoitus alkaa mennä yli – siis lyönti karkaa vasemmalle. Tätä aletaan korjaamaan reverse releaselle ja svingaamalla sisältä ulos.
Jos kohta lyönti alkaa karkaamaan oikealle, tehostetaan keskipakoisvoimaa lisääviä elementtejä, kunnes ajoitus alkaa taas menemään yli, mikä vaatii lisää rr-kiertoa. Tällöin olet positiivisessa kehitysluupissa, jossa svingisi alkaa kehittymään oikeaan suuntaan. Yksi luuppi vaatii noin 1000-2000 palloa ja perusasiat hallitseva 15 händärin pelaaja tarvitsee noin 100-200 luuppia päästäkseen scratchiin – jos ei hairahdu harjoittelemaan välillä taas krossausta tms.
Jokainen luuppi pienentää sektoria ja parantaa osumia – infinidesimaalisen vähän.
Jotkut kovapäiset, jotka ovat harjoitelleet vuosia väärin, joutuvat aloittamaan miinusmerkkiseltä puolelta eli opettelemaan pois esim. vasemman käden koukistusta – voi vittu mikä homma.
… mutta ainahan on mahdollisuus alkaa taas sunnuntaigolffariksi.
four birdie kirjoitti: (7.1.2008 20:01:53)
Mutta tuo osuma alueen rr:een toteutus on vähän auki, miten sen toteuttaa. Vai selviääkö se kun pääsee ulos lyömään, jos sitä nyt ylipäänsä tarvii yrittää toteuttaa.
Ei se sen kummempaa ole, kuin yrität pitää vasenta kättä suorana samalla, kun kierrät lapaa auki käsivarren lihaksilla (siis pidä kyynärpää paikallaan ja kierrä rannetta).
Parti PersiMonni kirjoitti: (7.1.2008 23:59:33)
Tuossa isojen poikien peliä seuratessa tapailin tuntumaa (toivottavasti oikein hiffaamaani) RR-moveen. Alastullessa käänsin kyynärvarresta myötäpäivään. Nyt kysymys: Onko tuon liikkeen ainoa tarkoitus vaikuttaa mailanlavan asentoon?
Minusta kropassa tuntui sen suuntaisia väreitä että aivan kuin tuo liike myös triggeroisi kropasta enempi lantionkiertoa ja suurempaa x-factoria osumassa, tai jotain?
Ei ole ainoa tarkoitus.
Downsvingin alussa sen tehtävä on nimenomaan ’avata slotti’ eli mahdollistaa oikealle kyynärvarrelle enemmän tilaa, ettei se tulekaan ’Over the top’, jolloin svingin voi aloittaa lyömällä oikealla kyynärvarrella niin kovaa kuin jaksaa. Ja jos vasen käsivarsi jatkaa rr-kiertoa osuman yli, oikea käsi voi lyödä palloon niin kovaa kuin jaksaa, koska rr-kierto ’kaartaa’ oikean käden eteen, ettei se pääse yli liian aikaisin.
NimetönIrrallinen flashback elävästä elämästä. Tuli jostain syvältä syvältä mieleen juuri näitä lukiessa. Taannoin, vuosia sitten katselin sivusta lähietäisyydeltä suomalaisen huippugolfarin treeniä. Oli viimeisen päälle hiotun oloista ja jokainen rutiinin yksityiskohta huoliteltua ja harkittua. Osuma oli lyönnistä toiseen harjaantumattomalle silmälleni puhdas ja pallo erkani lavasta hyvän paineen saattelemana.
Itse olin todennäköisesti saanut jonkun alan lehden sivuilta päivän treeniaiheeksi releasen parantamisen ja haeskelin tukevaa krossausta nähtyjen tipsien pohjalta. Paikalla oli myös mahdollisesti sattumoisin pyörimässä joku prookin. Vakuutan, että vaikka tämä on täysin autenttinen todistajakertomus, en muista varmuudella henkilöitä, vaikkakin tuosta pelaajasta minulla on hämärä aavistus.
No, pelaaja keskeytti lyöntitreeninsä ja nousi juttelemaan proon kanssa. Körvat höröllä mutta välinpitämättömän, sanoisinko coolin ilmeen säilyttäen olin valmis imemään jokaisen tiedon kultajyvän, jonka keskustelusta saisin irti.
’Mä oon nyt jotenkin sekaisin. Mulla on sellanen tunne, ettei mulla ole ollenkaan releasea mun lyönnissä.’
Mukava lämmin tunne hiipi sisuksiini. Tässä kaksi huippugolfaria painiskelee samojen pikku detaljien kanssa.
Hämmästelin, kun tuo lupaava huippumies lopetti varsin pian aktiiviuransa ja taisi siirtyä järjestötehtäviin.Jos kaikki eivät ole tätä vielä nähneet, niin voi vilkaista millaisella release:lla lyödään pitkälle.
Crossaus ainakin näyttäisi pysyvän kurissa pitkälle osuman jälkeen. Extreme RR?. Miten suunnan vaihto? Painon siirto? Pönkkäjalka?
LD:ssä lai pitää pstyä lyömään suoraankin jotta saa tuloksen.
ts kirjoitti: (7.1.2008 16:11:14)Oiskohan mahdollista saada hieman kommentteja siitä, onko asiaa pystytty ymmärrettävästi selittämään. Eikä toki kiellettyä ole asiaa ja näkemyksiä arvostellakaan, jos löytyy selkeitä argumentteja mikä tässä olisi huonosti toimivaa tai vaihtoehtoisesti mikä tuntuu järkevältä.
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?
Lavan avaaminen osuman jälkeen/aikana, tavoitteena lavan pitäminen kohdelinjan suunnassa pidempään, on helposti ymmärrettävä asia. Eikö lapa pitäisi tuoda osumaan (pyörähdystason suhteen) suljettuna, jotta ’suorasuuntausta’ saisi edelleen tehostettua?
Nimetön4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
ts kirjoitti: (7.1.2008 16:11:14)Oiskohan mahdollista saada hieman kommentteja siitä, onko asiaa pystytty ymmärrettävästi selittämään. Eikä toki kiellettyä ole asiaa ja näkemyksiä arvostellakaan, jos löytyy selkeitä argumentteja mikä tässä olisi huonosti toimivaa tai vaihtoehtoisesti mikä tuntuu järkevältä.
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?
Lavan avaaminen osuman jälkeen/aikana, tavoitteena lavan pitäminen kohdelinjan suunnassa pidempään, on helposti ymmärrettävä asia. Eikö lapa pitäisi tuoda osumaan (pyörähdystason suhteen) suljettuna, jotta ’suorasuuntausta’ saisi edelleen tehostettua?
Hyvä 4par, varsinkin tuo ensimmäinen kappale, mutta hys hys vielä. Annetaan
tornin vielä vähän kasvaa. Nyt meillä on itse itsensä suunnilleen maailman etevimmiksi
valmentajiksi ylentäneet veijarit. Kaikki pohjautuu tuohon RR-tarinointiin. Odotellaan vielä vähän ja katsotaan, mikä se titteli ehkä tulevaisuudessa on.data kirjoitti: (8.1.2008 9:32:24)
4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
ts kirjoitti: (7.1.2008 16:11:14)Oiskohan mahdollista saada hieman kommentteja siitä, onko asiaa pystytty ymmärrettävästi selittämään. Eikä toki kiellettyä ole asiaa ja näkemyksiä arvostellakaan, jos löytyy selkeitä argumentteja mikä tässä olisi huonosti toimivaa tai vaihtoehtoisesti mikä tuntuu järkevältä.
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?
Lavan avaaminen osuman jälkeen/aikana, tavoitteena lavan pitäminen kohdelinjan suunnassa pidempään, on helposti ymmärrettävä asia. Eikö lapa pitäisi tuoda osumaan (pyörähdystason suhteen) suljettuna, jotta ’suorasuuntausta’ saisi edelleen tehostettua?
Hyvä 4par, varsinkin tuo ensimmäinen kappale, mutta hys hys vielä. Annetaan
tornin vielä vähän kasvaa. Nyt meillä on itse itsensä suunnilleen maailman etevimmiksi
valmentajiksi ylentäneet veijarit. Kaikki pohjautuu tuohon RR-tarinointiin. Odotellaan vielä vähän ja katsotaan, mikä se titteli ehkä tulevaisuudessa on.Nautitko sinä tuosta jotenkin? Aikas pervoa…..
fukke diise saisse kirjoitti: (7.1.2008 3:50:42)
…
jos pelaaja ymmärtää/pystyy tuottamaan lisää keskipakoisvoimaa, hänen ei tarvitse sitä kompensoida, mikä voisi tarkoittaa vaikkapa käsitettä ’No release’. Ja jos keskipakoisvoimaa pystyy tuottamaan vieläkin lisää, täytyy sen sivutuotteena syntyvät haitat eliminoida. Tätä toimintaa kutsun sitten ’reverse releaseksi’, jolla viivytetään ranteiden suoristumista ja esetään lavan kääntyminen kiinni. Kyllähän maailmassa on tästä ennenkin puhuttu, vrs. late hitting, delayed hitting, lag, jne.Tämän haittapuolen eliminointi vaatii jonkin verran työtä mutta se kannattaa, koska svinginopeus kasvaa, svingi laajenee (follow throughssa), lapa pysyy pidempään kohteeseen osumassa, svingin alakuolokohta siirtyy eteenpäin (mm. Nicklaus löi kaikilla mailoilla etujalalta)…
Tuo alakuolokohta ei siirry eteenpäin jos on riittävä keskipakovoima.
Se on sitten eri asia swingin toistettavuuden ja tarkkuuden kannalta missä kohtaa alakuolokohdan kannattaa olla. Tämä myös päättää sen voiko oikea käsi tehdä duunia loppuun asti täysillä vai ei, sillä kun vauhtia on riittävästi niin hyvä kun kädet pysyy mukana.
data kirjoitti: (8.1.2008 9:32:24)
4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?Lavan avaaminen osuman jälkeen/aikana, tavoitteena lavan pitäminen kohdelinjan suunnassa pidempään, on helposti ymmärrettävä asia. Eikö lapa pitäisi tuoda osumaan (pyörähdystason suhteen) suljettuna, jotta ’suorasuuntausta’ saisi edelleen tehostettua?
Hyvä 4par, varsinkin tuo ensimmäinen kappale, mutta hys hys vielä.
Täydellinen omaan nilkkaan lyönti (ilman reverse release tai sen kera, hur som helst): 4par esittää elegantin ja mielekkään kysymyksen, johon lienee ihan mahdollista ottaa jopa kantaa. Tuohon sinä et ole pystynyt vielä kertaakaan. Sinun tapasi on ollut ihan toinen: ’Ei pidä paikkaansa. Todista mittauksilla. Minulla niitä löytyy. Mutta en kerro.’ Noin helppoa on asianmukainen ja kriittinen ihmettely, jos siihen löytyy välineitä.
data kirjoitti: (8.1.2008 9:32:24)
Nyt meillä on itse itsensä suunnilleen maailman etevimmiksi
valmentajiksi ylentäneet veijarit. Kaikki pohjautuu tuohon RR-tarinointiin. Odotellaan vielä vähän ja katsotaan, mikä se titteli ehkä tulevaisuudessa on.Hmmm. Ilmeisesti katteettomaan ylemmyydentuntoon perustuva ego on saanut tavallista suuremman kolauksen, kun enää ei pysytelläkään fysiikan lakien erehtymättömässä maailmassa, vaan heittäydytään ihan avoimesti pelleksi. Aika jännää tekstiä ihmiseltä, joka mainostaa omaa hengentuotettaan sanoin: ’Suomessa ei enää tarvitse olla riippuvaisia siitä tiedosta, jota meille ulkomailta tarjotaan… Xxx on edelläkävijä maailmassa. Ohjelma on edelläkävijä myös tieteen tuomisessa helppokäyttöisenä tavallisen golfpelaajan hyödyksi.’
Siellä myös todetaan, että ’Ohjelman laskentasimulaatiot kattavat kaikki oleelliset tapahtumat, jotka liittyvät tapahtumaketjuun, joka alkaa svingistä ja päättyy pallon alas putoamiseen ja pysähtymiseen.’. Tässä kuvassa on tekstin mukaan mallinnettua Pelaaja X:n svingi. Jotta tämä kommenttini ei jäisi vain lapselliseksi herjaamiseksi (vaikka tuote ja sen markkinointisivuthan ovat toki julkisesti esillä) kysynkin aidosti kiinnostuneena: Onko tuossa sinun mielestäsi svingin kaikki olennaiset parametrit? Näin mainos antaa ainakin ymmärtää.
4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
Lavan avaaminen osuman jälkeen/aikana, tavoitteena lavan pitäminen kohdelinjan suunnassa pidempään, on helposti ymmärrettävä asia. Eikö lapa pitäisi tuoda osumaan (pyörähdystason suhteen) suljettuna, jotta ’suorasuuntausta’ saisi edelleen tehostettua?Tästä olisin kysynyt vielä 4par:lta: tarkennatko hieman? Jotenkin tuntuu, että tuossa ajatellaan pelkän fysiikan mukaisesti, ikään kuin unohtaen, että sitä mailaa heiluttaa psykofysiologinen kokonaisuus nimeltä ihminen, joka operoi tiettyjen biomekaanisten rajoitusten ja mahdollisuuksien varassa.
NimetönJamasa Lupe kirjoitti: (8.1.2008 10:07:54)
data kirjoitti: (8.1.2008 9:32:24)
4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
ts kirjoitti: (7.1.2008 16:11:14)Oiskohan mahdollista saada hieman kommentteja siitä, onko asiaa pystytty ymmärrettävästi selittämään. Eikä toki kiellettyä ole asiaa ja näkemyksiä arvostellakaan, jos löytyy selkeitä argumentteja mikä tässä olisi huonosti toimivaa tai vaihtoehtoisesti mikä tuntuu järkevältä.
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?
Lavan avaaminen osuman jälkeen/aikana, tavoitteena lavan pitäminen kohdelinjan suunnassa pidempään, on helposti ymmärrettävä asia. Eikö lapa pitäisi tuoda osumaan (pyörähdystason suhteen) suljettuna, jotta ’suorasuuntausta’ saisi edelleen tehostettua?
Hyvä 4par, varsinkin tuo ensimmäinen kappale, mutta hys hys vielä. Annetaan
tornin vielä vähän kasvaa. Nyt meillä on itse itsensä suunnilleen maailman etevimmiksi
valmentajiksi ylentäneet veijarit. Kaikki pohjautuu tuohon RR-tarinointiin. Odotellaan vielä vähän ja katsotaan, mikä se titteli ehkä tulevaisuudessa on.Nautitko sinä tuosta jotenkin? Aikas pervoa…..
En varmaan yhtään sen enempää kuin ne, jotka asiattomalla tavalla näkemyksiäni täällä
usein yrittävät tyrmätä. Sinulta on tämä varmaan jäänyt huomaamatta. Johtuisiko siitä, että mahdollisesti kuulut itse tuohon porukkaan.4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
ts kirjoitti: (7.1.2008 16:11:14)Oiskohan mahdollista saada hieman kommentteja siitä, onko asiaa pystytty ymmärrettävästi selittämään. Eikä toki kiellettyä ole asiaa ja näkemyksiä arvostellakaan, jos löytyy selkeitä argumentteja mikä tässä olisi huonosti toimivaa tai vaihtoehtoisesti mikä tuntuu järkevältä.
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?
Nokun siitähän se johtuu, että ei keskipakovoimaa ole, eikä se sulje lapaa lainkaan, kyllä siinä vallan muut voimat ovat kyseessä, mutta se ei ole tämän tapahtuman suhteen lainkaan olennainen juttu, ja siksi en ole tuosta jaksanut elämöidä, että ei mene n. lapsi pesuveden mukana. Olennaista on se, että osumaan tultaessa lapa pyrkii sulkeutumaan sekä kehän kaaren mukana, että muista sysitä, sekä tulemaan sisään kehän kierron myötä. Näitä kahta asiaa vastustamaan tarvitaan tuo RR-liike, jota väitän hemmetin monien huiipuvalmentajien hakevan pelaajilleen. Sen takia tässä ei mitään ihmeitä väitetä keksitynkään, on vaan tunnistettu eräs tapahtuma ja annettu sille nimi.
Keskipakovoiman kanssa samaan kastiin voidaan lukea joulupukki ja datan älykkyys…. molempien olemassaolosta liikkuu vahvoja huhuja, mutta varsinaiset näytöt puhuvat toista… taino… joulupukki voi olla totta….
Mutta täällä on nyt yks häirikkö, joka ei tajua lopettaa ajoissa, joten taitaa olla parempi että mä lopetan aiheen käsittelyn. Ymmärrän, että kun on elämäntehtäväkseen ottanut kaksivipuisen swingin tutkimisen ja tuotteistanut sen, nin vituttaa varmaan rankasti, kun kerrotaan, että sellaisella mallilla ei ole golfin kanssa mitään tekemistä. Data saa jatkaa mun puolesta alkeellista videokamerapelleilyään….)onneks ei joudu sen taosn vehkeiden kanssa asioita selvittämään… vois tulla vallan perkaleen pahoja virheitä laskelmiin…) ja mä jatkan valmennustyötä. Miten joku voi olla noin kus…..no olkoon
Onko tuossa kiinni kääntävässä voimassa merkitystä millaisesta mailasta on kysymys. Siinä mielessä että se lapaa kiertävä voima ei tule (ainakaan kokonaan) mailasta vaan pelaajasta.
Tai ainakin päättelin kun jossain näin tehtävän seuraavan testin:Pelaaja ottaa mailasta normaalin gripin, Nostaa sitten mailan ja kädet suurinpiirtein vaakasuoraan. Toinen kaveri vetää mailaa hoselin juuresta poispäin. Kun kädet ”venyvät” niin vahvalla gripillä lapa kääntyy samalla kiinni, heikolla auki. Tämä siis seurausta käsivarsien reagoinnista simuloituun keskipakoisvoimaan.
Tapahtuuko tuo ilmiö vain staattisessa ja keinotekoisessa tilanteessa vai toimiiko tuo noin myös swingin aikana?
Scoop kirjoitti: (8.1.2008 10:30:27)
Siellä myös todetaan, että ’Ohjelman laskentasimulaatiot kattavat kaikki oleelliset tapahtumat, jotka liittyvät tapahtumaketjuun, joka alkaa svingistä ja päättyy pallon alas putoamiseen ja pysähtymiseen.’. Tässä kuvassa on tekstin mukaan mallinnettua Pelaaja X:n svingi. Jotta tämä kommenttini ei jäisi vain lapselliseksi herjaamiseksi (vaikka tuote ja sen markkinointisivuthan ovat toki julkisesti esillä) kysynkin aidosti kiinnostuneena: Onko tuossa sinun mielestäsi svingin kaikki olennaiset parametrit? Näin mainos antaa ainakin ymmärtää.
Nyt kyllä repes kun katso tuota Scoopin postaamaa kuvaa… selvis miten todella alkeellisista mittauksista on kyse. Ja koko mallin pohjimmainen oletus on…. jee…. kaksivipuinen swingi 😀 No toisaalta ei tuolla hinnalla voi enempää olettaakaan, mutta että noiden pohjalta vielä ivallinen muita kohtaan 😀 😀 😀
data kirjoitti: (8.1.2008 10:36:08)
Jamasa Lupe kirjoitti: (8.1.2008 10:07:54)
data kirjoitti: (8.1.2008 9:32:24)
4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
ts kirjoitti: (7.1.2008 16:11:14)Oiskohan mahdollista saada hieman kommentteja siitä, onko asiaa pystytty ymmärrettävästi selittämään. Eikä toki kiellettyä ole asiaa ja näkemyksiä arvostellakaan, jos löytyy selkeitä argumentteja mikä tässä olisi huonosti toimivaa tai vaihtoehtoisesti mikä tuntuu järkevältä.
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?
Lavan avaaminen osuman jälkeen/aikana, tavoitteena lavan pitäminen kohdelinjan suunnassa pidempään, on helposti ymmärrettävä asia. Eikö lapa pitäisi tuoda osumaan (pyörähdystason suhteen) suljettuna, jotta ’suorasuuntausta’ saisi edelleen tehostettua?
Hyvä 4par, varsinkin tuo ensimmäinen kappale, mutta hys hys vielä. Annetaan
tornin vielä vähän kasvaa. Nyt meillä on itse itsensä suunnilleen maailman etevimmiksi
valmentajiksi ylentäneet veijarit. Kaikki pohjautuu tuohon RR-tarinointiin. Odotellaan vielä vähän ja katsotaan, mikä se titteli ehkä tulevaisuudessa on.Nautitko sinä tuosta jotenkin? Aikas pervoa…..
En varmaan yhtään sen enempää kuin ne, jotka asiattomalla tavalla näkemyksiäni täällä
usein yrittävät tyrmätä. Sinulta on tämä varmaan jäänyt huomaamatta. Johtuisiko siitä, että mahdollisesti kuulut itse tuohon porukkaan.Ei ole jäänyt huomaamatta ei. Mietin vaan, että miksi……
NimetönEnnenkuin fyysikot astuvat kehiin, heitän ajatuksen käytännön näkökulmasta.
On nimittäin yhtä vaikeaa perustella asiaa fysiikan kannalta, kuin luoda matemattisfysikaalisia svingimalleja.
Nyt on kaksi vastakkaista tapaa kuvata ’hyvä release’ : oikean käden kiertyminen vasemman päälle (krossaus) tai vasemman alle (RR). Suunnilleen näin, ei takerruta tässä yksityiskohtiin.
(Release voidaan ymmärtää laajemminkin koko kehon toimintana lyönnin läpiviemiseksi dsw.ssä jostain kohdasta ennen impactia saattoon ja loppuasentoon.)
Jos svingi perustuu voimakkaaseen sivuliikkeeseen painonsiirtoajatuksella , rajoitettuun lantionkiertoon ja voimantuottoon horisontaalisesti kääntyvistä hartioista sekä planen määrittymiseen vasemman käsivarren ja mailanvarren kaksoisheilurina, tullaan yleensä svingiin, jossa ideaali on hiukan avoin lantiolinja ja square hartialinja impactissä. Tässä svingissä lavan kääntäminen squareksi impactiin vaatii voimakkaan krossauksen, joka on erittäin ajoitusherkkä ja ajoitus puolestaan on erittäin haastava, kuten nykyään on tapana sanoa.
Siinä toisessa tyypissä svingiä, joka nyt kiusallisesti kantakoon rotaation tai vaikka Hoganin nimeä, impactissä lantio on kiertynyt huomattavasti enemmän (riippuu muista muuttujista kuinka paljon) ja samoin hartialinja on oleelliseti auennut. maila tulee oikean kyynärvareen ja mailanvarren sanelemalla planella. RR:n itse ehkä koen syntyvän alussa muun toiminna sivutuotteena (’saluunanovi’, oikean jalan ja pään muodostama ankkurit, oikean olkapään kiertyminen alas) ja impactissä aktiivisemmin ranne-käsisysteemissä aiemmin mm fukken kuvaamalla tavalla tuottamaan osumaa, jossa pallo tuntuu viipyvän lavassa verrattuna huonon osuman kopahdukseen.
Tässä svingissä, jionka elementit ovat niin monen huipun lyönnissä nähtävissä mahd. tiedostamatta asiaa tällä tavoin, krossaus olisi äärimmäisen haitallinen aiemmin monesti mainituin seurauksin. Yksi syy on se, että oikean käden tulitusteema perustuu juuri siihen, että oikea käsivarsi ja maila tulevat koko svingin samalla planella ja vasen käsivarsi kierretään tai se kiertyy tason yläpuolella. Stedi homma vai mitä?Nimetönts kirjoitti: (8.1.2008 11:04:09)
Scoop kirjoitti: (8.1.2008 10:30:27)
Siellä myös todetaan, että ’Ohjelman laskentasimulaatiot kattavat kaikki oleelliset tapahtumat, jotka liittyvät tapahtumaketjuun, joka alkaa svingistä ja päättyy pallon alas putoamiseen ja pysähtymiseen.’. Tässä kuvassa on tekstin mukaan mallinnettua Pelaaja X:n svingi. Jotta tämä kommenttini ei jäisi vain lapselliseksi herjaamiseksi (vaikka tuote ja sen markkinointisivuthan ovat toki julkisesti esillä) kysynkin aidosti kiinnostuneena: Onko tuossa sinun mielestäsi svingin kaikki olennaiset parametrit? Näin mainos antaa ainakin ymmärtää.
Nyt kyllä repes kun katso tuota Scoopin postaamaa kuvaa… selvis miten todella alkeellisista mittauksista on kyse. Ja koko mallin pohjimmainen oletus on…. jee…. kaksivipuinen swingi 😀 No toisaalta ei tuolla hinnalla voi enempää olettaakaan, mutta että noiden pohjalta vielä ivallinen muita kohtaan 😀 😀 😀
Tuossa kuvassa on ainoastaan geometrinen malli, jota tarvitaan pallon
lähtöarvojen laskentaan. Jos lukee esimerkin läpi, niin sen voi älytä. Swingin voimankäyttöön liityvä laskenta tapahtuu toisessa osiossa, josta kuvia ei sivuilla näy, mutta joita olen joskus tänne laittanut. Tosin senkin osion laskentapalveluja käytetään sisäisesti esimerkin ongelman ratkaisuun.Jamasa Lupe kirjoitti: (8.1.2008 11:25:54)
En varmaan yhtään sen enempää kuin ne, jotka asiattomalla tavalla näkemyksiäni täällä
usein yrittävät tyrmätä. Sinulta on tämä varmaan jäänyt huomaamatta. Johtuisiko siitä, että mahdollisesti kuulut itse tuohon porukkaan.Näkemyksiäsi??? Onko niitä jossain luettavissa?
fukke diise saisse kirjoitti: (7.1.2008 23:42:37)
Statisti kirjoitti: (7.1.2008 23:05:00)
Niin juu joo häh…..Jos tuota mailan lapaa pystytään manipuloimaan (niinkuin oikeassa elämässä pystytäänkin) niin silloinhan aktiivinen krossaus tekee mailan lavan ajoituksesta kohteen suuntaan ongelmallisemman. Aktiivinen mailan lavan krossaus aiheuttaa sen, että osuma-alue jolla pallo lähtee kohteeseen tai kohtuullisen matkan (sivusuunnassa) kohteeseen lyhenee siis hmmmmmmm…. ei hitsi. (On tätä kyllä aika vaikeaa kirjoittaa niin että muutkin ymmärtäisi). Siis mailan lapa sulkeutuu nopeammin ja lyhyemmän matkan aikana joten ajoitus vaikeutuu.
Jos mailan lapaa taasen reverse releasataan niin silloinhan tapahtuu päinvastoin. Eli avautuva kulma suhteessa kiertoon takaa sen että mailan lapa on pidemmän ajan/matkan sillä radalla joka johtaa kohteeseen tai kohtuullisen matkan (sivusuunnassa) päähän kohteesta.
Erittäin hyvä oivallus. Tästä syystä esim. feidi on turvallisempi pelata kuin draw.
Jännä juttu, kun oikeesti matemaattisen ihmisen on tää näin helppo ymmärtää…
Nimetön->Scoop
Nettimainontaan liityy aina ongelmia. Asiat pitäisi kirjoittaa lyhyesti ja tehokkaasti, jotta ne joku jaksaa lukea. Toisaalta on tehtävä jonkinlainen oletus lukijan tiedon ja päättelykyvyn tasosta eli harkittava, kuinka rautalangasta ja yksityiskohtaisesti asiat tulee esittää, jotta lukija ne oikein ymmärtää. Sinä haluat ne nyt jotenkin kannaltani nähdä kovin kielteisinä.
Jos automainoksessa sanotaan, että tämä auto X on mukava. Niin voidaanko tästäkin ruveta saivartelemaan, että miten niin mukava. Mitäs, jos sisään laitetaan 2 metrinen kaveri, niin onko vielä mukava. Mitä väitätte tuollaisia. Miksi ette sanoneet, että auto on mukava vain 160- 185 senttiselle, mutta jos jalkateräsi koko ylittää
numeron 45, on auto mukava enää 162-184 senttiselle. Jos tällä tarkkuudella
lähdetään sivuja tekemään, niistä tulee sata sivua pitkiä.Mutta huomioin kyllä tämän kritiikin ja tulen ainakin yrittämään selventää asioita.
NimetönBosco kirjoitti: (8.1.2008 11:30:53)
Stedi homma vai mitä?Molempia tapoja on helppo testata. Ottaa mailan käteen ja pallo alustalle ja action.
Svingityypeillä on käsittämättöän suuri ero subjektiivisesti verrattuna siihen, mitä ulkoapäin nähdään. Mitä pidempi maila, sen suurempi ero RR:n eduksi. Mielestäni.Mainio kahtiajako. Ilmeisesti suomalainen valmennus on aiemmin perustunut enimmäkseen tähän painonsiirto krossaus malliin ja muualla on harrastettu voimakkaampaa kiertoa?
Ruotsalaiset ovat sitten Holmesin johdolla keksineet krossaus ílman painonsiirtoa
svingin jota suomalaiset nyttemmin ovat ihannoineet.Datan sivusto ja laskelmat näyttää aika pitkälle siltä kuinka Iron Byron lyö golfpalloa.
IRon Byron ja TigerSillä nyt ei ole mitään tekemistä niiden tapahtumien kanssa mitä ihmisessä tapahtuu swingin aikana.
Pulli-Paavo kirjoitti: (8.1.2008 12:02:26)
Mainio kahtiajako. Ilmeisesti suomalainen valmennus on aiemmin perustunut enimmäkseen tähän painonsiirto krossaus malliin ja muualla on harrastettu voimakkaampaa kiertoa?Ruotsalaiset ovat sitten Holmesin johdolla keksineet krossaus ílman painonsiirtoa
svingin jota suomalaiset nyttemmin ovat ihannoineet.Itse asiassa ruotsalaiset ovat tajunneet tämän aikoja sitten varsin laajalla rintamalla. Taisi olla 90- luvun lopulla, kun katselin ensin jonku Sörenstamin wedgelähestymistä ja ryhdyin kiinnittämään asiaan huomiota. Näytti jotenkin niin hassulta. Sitten huomasin samaa liikettä melkein kaikkien swedujen lyönneissä nimenomaan wedgeillä ja lyhyillä raudoila. Lapa tulikin ylös pään oikealta puolelta, eikä missään vaiheessa kiertynyt kiinni.
Malesiassa tuli pelattua yhden tanskalaisen, entisen varsin tasokkaan junnupelaajan kanssa, joka siinä sitten kysymään, että miten minä haluaisin nähdä wedgelyönnissä lavan käyttäytyvän. Kertoi jo silloin (reilu 10v sitten) monien coutsien opettaneen tuota oikean ranteen vapautumisen estoa ja lavan kiertämistä auki. Ei ollut kuulemma koskaan sitä ymmärtänyt, mutta parin minuutin keskustelun jälkeen tajusi koko jutun. Olivat aiemmin unohtaneet liittää siihen tuon laniton 🙂
Heidän kanssaan keskustellessa on myös tullut havaittua, että tekevät selkeän eron kahden asian välille: drive ja long drive
Ja nyt täällä pidetään hulluina paria tyyppiä, jotka tuovat samat ajatukset Suomeen 10v myöhemmin 😉 taino… yks vaan pitää, mutta sillä onkin prossu jumissa ja kovalevy pyörii tyhjää…
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto