Aihe: Suomen golfkentät taloudellisessa kriisissä - Golfpiste.com

17.11.–24.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Suomen golfkentät taloudellisessa kriisissä

Etusivu › Foorumit › Yleistä › Suomen golfkentät taloudellisessa kriisissä

Esillä 25 viestiä, 301 - 325 (kaikkiaan 332)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Minäkin harrastelen golfia ja käytän rahaa siihen, mutta profiilini lienee erilainen kuin monella muulla täällä, koska valitettavasti aikaa en pysty käyttämään kentällä kiertämiseen (enkä välttämättä edes haluaisi)

    – kesän kierrokset green feellä 5 täyttä x 50 e + 8 puolikasta x 25 e = 450 e
    – rangepalloja vuoden mittaan 100 sankoa x 2 e = 200 e
    – talven hallin kausimaksu = 300 e
    – opetustunnit ja ehkäpä kurssi vuoden mittaan = 300 e
    – talvikeikka pitkä viikonloppu etelässä = 500 e

    ————————–
    Tulee tuostakin jo 1750 euroa golfiin, vaikka hevijuuserin mielestä en varmaankaan oikeastaan edes pelaa golfia.

    Chip Greenside kirjoitti: (12.1.2016 15:02:28)

    killinki kirjoitti: (12.1.2016 14:38:08)
    Eikan laskelmat lienevät melkolailla realistiset. CG ja BM montako kiekkaa yli 30:n pelaatte omalla kentällä? 30 lienee jonkinasteinen teoreettinen pohja, jolle suunnitelmat on alunperin kuviteltu. Siitä sitten mennään suuntaan: kuka pelaa ja kenen laskuun.

    Tuhannesta vai kymenestä tuhannesta, saatte itse arvioida!

    Eikka, joka ilmeisesti pelaa vähän, on jo vuosia ollut murheen murtama tästä huutavasta epäoikeudenmukaisuudesta ja tuo sen esille lähes jokaisessa ketjussa.

    Eivät kaikki golfarit ajattele asioita pelkästään omasta näkökulmasta.
    Taitaa olla aika mones kerta kun arviosi osuu harhaan. Olen pelannut hyvin paljon ja hyvin vähän.
    Eräänä vuonna vain 5 kiekkaa, mutta olen pelannut noin 130 kiekkaakin kotikentälläni, eli olen pelannut paljon ja vähän.

    Olen pohtinut, mitä itsekkyys oikein on:
    Onhan se terveen ihmisen merkki, että ajattelee omaa etuaan.
    Usein omaa etuaan vastaan toimiminen on oman edun mukaista.
    Onko itsekkyys ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta vai tyhmyyttä.
    Fiksun tunnistaa siitä, että hän osaa arvioida onko kuvio sellainen että omaa etua vastaan kannattaa toimia, jotta se joskus muodostuisi oman edun mukaiseksi.

    Tuo edellinen postaukseni oli tarkoituksella hieman provoilun suuntaan kirjoitettu. Pelaan vuodessa n. 100 – 140 kierrosta paitsi tällä talvikaudella, kun olemme määräaikaishuollossa täällä. Kesät pelaan kortilla tai gf:llä sen mitä pelaan, muuten pelaan klubillani.

    Osakkeita olen omistanut puoli tusinaa, mutta myynyt kaikki kun ei niillä ollut käytännössä mitään käyttöä. Jos ne olisivat vielä minulla maksaisin n. 4200 e per kesä eikä siinä oikein olisi järkeä, vai kuinka. Treidaamaan en ryhdy laiskuuttani.

    30 kierrokseen BM:kin lähti ajatukseen ja kirjoitti ja se voisi olla hyvä lähtökohta jatkojalostukselle. Voisin heti ostaa tuollaisen kortin.

    Kaikilla meillä vain tahtoo olla oma tasku lähin, mutta josko kerrankin alkaisi kunnon ajatusmylläkkä ilman oman edun tavoittelua ja tulisi näitä ideoita joista seura ja kentät voisivat ottaa kiinni, vaikka eivät kaikesta, niin ainakin palasia sieltä, täältä.

    Pitkäkin matka on aina aloitettava yhdellä, ensimmäisellä askeleella.

    KL

    eikka kirjoitti: (12.1.2016 15:29:04)
    Olen pohtinut, mitä itsekkyys oikein on:
    Onhan se terveen ihmisen merkki, että ajattelee omaa etuaan.
    Usein omaa etuaan vastaan toimiminen on oman edun mukaista.
    Onko itsekkyys ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta vai tyhmyyttä.
    Fiksun tunnistaa siitä, että hän osaa arvioida onko kuvio sellainen että omaa etua vastaan kannattaa toimia, jotta se joskus muodostuisi oman edun mukaiseksi.

    Siinäpä kasa ohjeita niille golfkenttien ’turhille’ toimareille, yhtiöiden hallituksista puhumattakaan. Samat ohjeet nimittäin joko toimivat tai ovat toimimatta yksilön ohella myös kenttäyhtiöden kohdalla, ja siitähän tässä keskustelussa on pitkälti kyse.

    KL

    KL kirjoitti: (12.1.2016 16:13:43)

    eikka kirjoitti: (12.1.2016 15:29:04)
    Olen pohtinut, mitä itsekkyys oikein on:
    Onhan se terveen ihmisen merkki, että ajattelee omaa etuaan.
    Usein omaa etuaan vastaan toimiminen on oman edun mukaista.
    Onko itsekkyys ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta vai tyhmyyttä.
    Fiksun tunnistaa siitä, että hän osaa arvioida onko kuvio sellainen että omaa etua vastaan kannattaa toimia, jotta se joskus muodostuisi oman edun mukaiseksi.

    Siinäpä kasa ohjeita niille golfkenttien ’turhille’ toimareille, yhtiöiden hallituksista puhumattakaan. Samat ohjeet nimittäin joko toimivat tai ovat toimimatta yksilön ohella myös kenttäyhtiöden kohdalla, ja siitähän tässä keskustelussa on pitkälti kyse.

    Jatkanpa tästä lainaamalla eikalta yhden virkkeen:

    ’Fiksun tunnistaa siitä, että hän osaa arvioida onko kuvio sellainen että omaa etua vastaan kannattaa toimia, jotta se joskus muodostuisi oman edun mukaiseksi.’

    Tällä forumilla on kirjoitettu tuhansia viestejä osakkuudesta, halpapelaamisesta ja kaikesta siltä väliltä. Yksi keskeinen asia nousee toistuvasti esille ja se on pakkovastike.

    Olen jo jonkin tovin miettinyt mikä estää kenttäyhtiöitä luopumasta osakkeen pakollisesta vastikkeesta tyyliin Ringside tai Alastaro. Riippumatta siitä miltä kantilta yritän asiaa tarkastella, niin aina päädyn samaan lopputulokseen: pelko estää yhtiöitä ottamasta tuota askelta.

    Vaikka yksittäisen yhtiön hallitus olisi yksimielinen asiasta, niin se pelkää esittää pakkovastikkeesta luopumista yhtiökokoukselle. Yksittäinen osakas taas pelkää, että hänen maksunsa nousevat, jos osakkeita laitetaan lepäämään. Toimitusjohtaja taas pelkää, että palli potkaistaan alta heti seuraavana syksynä, kun vastikkeita jäikin uupumaan odotettua enemmän. Kukaan ei katso tuleviin vuosiin, ei etenkään se osakas, joka pelkää hänen maksujensa nousevan.

    Pelko hallitsee ja estää olemasta fiksu. Kvartaaliajattelun keskeinen ongelma.

    KL kirjoitti: (12.1.2016 17:34:58)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 16:13:43)

    eikka kirjoitti: (12.1.2016 15:29:04)
    Olen pohtinut, mitä itsekkyys oikein on:
    Onhan se terveen ihmisen merkki, että ajattelee omaa etuaan.
    Usein omaa etuaan vastaan toimiminen on oman edun mukaista.
    Onko itsekkyys ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta vai tyhmyyttä.
    Fiksun tunnistaa siitä, että hän osaa arvioida onko kuvio sellainen että omaa etua vastaan kannattaa toimia, jotta se joskus muodostuisi oman edun mukaiseksi.

    Siinäpä kasa ohjeita niille golfkenttien ’turhille’ toimareille, yhtiöiden hallituksista puhumattakaan. Samat ohjeet nimittäin joko toimivat tai ovat toimimatta yksilön ohella myös kenttäyhtiöden kohdalla, ja siitähän tässä keskustelussa on pitkälti kyse.

    Jatkanpa tästä lainaamalla eikalta yhden virkkeen:

    ’Fiksun tunnistaa siitä, että hän osaa arvioida onko kuvio sellainen että omaa etua vastaan kannattaa toimia, jotta se joskus muodostuisi oman edun mukaiseksi.’

    Tällä forumilla on kirjoitettu tuhansia viestejä osakkuudesta, halpapelaamisesta ja kaikesta siltä väliltä. Yksi keskeinen asia nousee toistuvasti esille ja se on pakkovastike.

    Olen jo jonkin tovin miettinyt mikä estää kenttäyhtiöitä luopumasta osakkeen pakollisesta vastikkeesta tyyliin Ringside tai Alastaro. Riippumatta siitä miltä kantilta yritän asiaa tarkastella, niin aina päädyn samaan lopputulokseen: pelko estää yhtiöitä ottamasta tuota askelta.

    Vaikka yksittäisen yhtiön hallitus olisi yksimielinen asiasta, niin se pelkää esittää pakkovastikkeesta luopumista yhtiökokoukselle. Yksittäinen osakas taas pelkää, että hänen maksunsa nousevat, jos osakkeita laitetaan lepäämään. Toimitusjohtaja taas pelkää, että palli potkaistaan alta heti seuraavana syksynä, kun vastikkeita jäikin uupumaan odotettua enemmän. Kukaan ei katso tuleviin vuosiin, ei etenkään se osakas, joka pelkää hänen maksujensa nousevan.

    Pelko hallitsee ja estää olemasta fiksu. Kvartaaliajattelun keskeinen ongelma.

    Pelko voi ollakin realismia. Yhtiökokouksessa rationaalisesti ajattelevat osakkaat ajattelevat asiaa omalta kannaltaan ja suurimmalle osalle se tarkoittaa pelaamista omalla osakkeellaan (ei siis esimerkiksi realisoimista ainakaan lähivuosina).

    Otetaan esimerkiksi Nordcenter, jossa käydään oikeutta 2014 päätetystä pelioikeusmaksusta (siis perushoitivastikevastike + osakkeen aktivoimismaksu). Moitteen mukaan päätös on voimassaolevan yhtiöjärjestyksen vastainen.

    Nordcenterissä on tilanne, jossa muutamalla suuromistajalla on isohko tukku osakkeita, joilla eivät itse pelaa eivätkä saa niitä kohtuullisin ehdoin vuokrattua markkinoilla. Nämä suurosakkaat pyrkivät minimoimaan omaa vastikerasitustaan siten, että lepäämään jätetyt osakkeet maksaisivat pienempää vastiketta verrattuna osakkeisiin, jotka ovat käytössä.

    Suurosakkaiden tavoitteena olisi saada perushoitovastike nollaan, jolloin vain pelaavat osakkaat huolehtisivat ylläpitokustannuksista. Kun kulut eivät häviä mihinkään, tämä merkitsisi että pelaavien osakkaiden vastike tuplaatuisi. Kentällä on toki myytävää kapasiteettia, mutta edes rajut alennukset eivät täytä kenttää ruuhka-aikojen ulkopuolella.

    Konkreettisesti tämä näkyi viimeisessä yhtiökokouksessa, jossa pelaavien osakkeiden vastike (vastike + aktivoimismaksu) aleni 20 % ja vastaavasti passiivisten vastike nousi 20 %. On minusta luonnollista, että pelaavat osakkaat pyrkivät pitämään kaikille samansuuruisen ’pakkovastikkeen’ niin kauan kuin mahdollista.

    KL

    Putti-Possu kirjoitti: (12.1.2016 19:39:57)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 17:34:58)
    Pelko hallitsee ja estää olemasta fiksu. Kvartaaliajattelun keskeinen ongelma.

    Pelko voi ollakin realismia. Yhtiökokouksessa rationaalisesti ajattelevat osakkaat ajattelevat asiaa omalta kannaltaan ja suurimmalle osalle se tarkoittaa pelaamista omalla osakkeellaan (ei siis esimerkiksi realisoimista ainakaan lähivuosina).

    Otetaan esimerkiksi Nordcenter, jossa käydään oikeutta 2014 päätetystä pelioikeusmaksusta (siis perushoitivastikevastike + osakkeen aktivoimismaksu). Moitteen mukaan päätös on voimassaolevan yhtiöjärjestyksen vastainen.

    Nordcenterissä on tilanne, jossa muutamalla suuromistajalla on isohko tukku osakkeita, joilla eivät itse pelaa eivätkä saa niitä kohtuullisin ehdoin vuokrattua markkinoilla. Nämä suurosakkaat pyrkivät minimoimaan omaa vastikerasitustaan siten, että lepäämään jätetyt osakkeet maksaisivat pienempää vastiketta verrattuna osakkeisiin, jotka ovat käytössä.

    Suurosakkaiden tavoitteena olisi saada perushoitovastike nollaan, jolloin vain pelaavat osakkaat huolehtisivat ylläpitokustannuksista. Kun kulut eivät häviä mihinkään, tämä merkitsisi että pelaavien osakkaiden vastike tuplaatuisi. Kentällä on toki myytävää kapasiteettia, mutta edes rajut alennukset eivät täytä kenttää ruuhka-aikojen ulkopuolella.

    Konkreettisesti tämä näkyi viimeisessä yhtiökokouksessa, jossa pelaavien osakkeiden vastike (vastike + aktivoimismaksu) aleni 20 % ja vastaavasti passiivisten vastike nousi 20 %. On minusta luonnollista, että pelaavat osakkaat pyrkivät pitämään kaikille samansuuruisen ’pakkovastikkeen’ niin kauan kuin mahdollista.

    Nordcenter on erinomainen esimerkki kenttäyhtiöstä, joka on niin syvällä suossa, ettei edes Jussin kuokka saa sitä sieltä kuiville. Itse tarkoitin ns. normaaleja yhtiöitä, joissa ei ole suurosakkaita sotkemassa kuviota. On hyvä muistaa, että suurosakkaat ovat niitä, joille osakkeet ovat jääneet käteen sijoitussuunnitelman mentyä pieleen. Sellaista yhtiötä ei pelasta enää mikään.

    KL kirjoitti: (12.1.2016 19:57:48)

    Putti-Possu kirjoitti: (12.1.2016 19:39:57)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 17:34:58)
    Pelko hallitsee ja estää olemasta fiksu. Kvartaaliajattelun keskeinen ongelma.

    Pelko voi ollakin realismia. Yhtiökokouksessa rationaalisesti ajattelevat osakkaat ajattelevat asiaa omalta kannaltaan ja suurimmalle osalle se tarkoittaa pelaamista omalla osakkeellaan (ei siis esimerkiksi realisoimista ainakaan lähivuosina).

    Otetaan esimerkiksi Nordcenter, jossa käydään oikeutta 2014 päätetystä pelioikeusmaksusta (siis perushoitivastikevastike + osakkeen aktivoimismaksu). Moitteen mukaan päätös on voimassaolevan yhtiöjärjestyksen vastainen.

    Nordcenterissä on tilanne, jossa muutamalla suuromistajalla on isohko tukku osakkeita, joilla eivät itse pelaa eivätkä saa niitä kohtuullisin ehdoin vuokrattua markkinoilla. Nämä suurosakkaat pyrkivät minimoimaan omaa vastikerasitustaan siten, että lepäämään jätetyt osakkeet maksaisivat pienempää vastiketta verrattuna osakkeisiin, jotka ovat käytössä.

    Suurosakkaiden tavoitteena olisi saada perushoitovastike nollaan, jolloin vain pelaavat osakkaat huolehtisivat ylläpitokustannuksista. Kun kulut eivät häviä mihinkään, tämä merkitsisi että pelaavien osakkaiden vastike tuplaatuisi. Kentällä on toki myytävää kapasiteettia, mutta edes rajut alennukset eivät täytä kenttää ruuhka-aikojen ulkopuolella.

    Konkreettisesti tämä näkyi viimeisessä yhtiökokouksessa, jossa pelaavien osakkeiden vastike (vastike + aktivoimismaksu) aleni 20 % ja vastaavasti passiivisten vastike nousi 20 %. On minusta luonnollista, että pelaavat osakkaat pyrkivät pitämään kaikille samansuuruisen ’pakkovastikkeen’ niin kauan kuin mahdollista.

    Nordcenter on erinomainen esimerkki kenttäyhtiöstä, joka on niin syvällä suossa, ettei edes Jussin kuokka saa sitä sieltä kuiville. Itse tarkoitin ns. normaaleja yhtiöitä, joissa ei ole suurosakkaita sotkemassa kuviota. On hyvä muistaa, että suurosakkaat ovat niitä, joille osakkeet ovat jääneet käteen sijoitussuunnitelman mentyä pieleen. Sellaista yhtiötä ei pelasta enää mikään.

    Käsitykseni mukaan esimerkin tilanne on juuri kuvaamasi kaltainen. Sen sijaan en mitenkään voi ymmärtää sitä, että tilanteesta syyllistetään suurosakkaita. He tekevät virhearvioita siinä kuten muutkin, mutta useimmiten he tekevät niitä vähemmän kuin pienosakkaat. Suurosakkaan interssi on selkeämpi kuin pienosakkaan, hän ei halua maksaa muiden pelejä. Pienosakas ei useinkaan osaa tai jaksa nostaa meteliä muutaman satasen tai enintään tonnin kokoisesta vuosittaista menetyksestä.
    Jo PP:n mainitsemassa esimerkissä menestyksen eväät ovat melko vähäiset, mikäli käytetään sitä toimintamallia mikä siellä jo vuosia on ollut käytössä. Esitän muutamia faktoja: kenttällä on 36 reikää, liikevaihto noin 1,6m€, pelioikeuksia noin 1600, pelikierroksia kaudessa on noin 23000 kpl.
    Lisäki siellä on noin 150 hevaria eli he kiertävät yli puolet kentän kierroksista. Heidän kierroshintansa on noin 10€/kiekka. Liikevaihdon ja kierrosmäärän suhde osoittaa noin 70€/kiekka keskiarvona. Oletettavasti noin puolet osakkeenomistajista maksaa yli 150€ kierroshintaa. (Voidaan laskuista jätetään pois ne, jotka eivät kierrä yhtään kierrosta. Tilanteenahan tämä on toivoton, on naivia vedota sitoutumiseen tai muuhun epäisekkyyttä korostavaan ominaisuuteen.

    Muutos tapahtuu, mutta tapahtuuko se silloin kuin vielä kokonaishaitat olisivat vähäisimpiä osakkaiden näkökulmasta. En tarkoita ysittäistä (hevari)osakasta.
    On toivotonta kuvitella, että golfin maksaa ’joku muu’ kuin pelaajat. Ei sellaisella liikeidealla ole elintilaa.

    eikka kirjoitti: (13.1.2016 9:36:39)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 19:57:48)

    Putti-Possu kirjoitti: (12.1.2016 19:39:57)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 17:34:58)
    Pelko hallitsee ja estää olemasta fiksu. Kvartaaliajattelun keskeinen ongelma.

    Pelko voi ollakin realismia. Yhtiökokouksessa rationaalisesti ajattelevat osakkaat ajattelevat asiaa omalta kannaltaan ja suurimmalle osalle se tarkoittaa pelaamista omalla osakkeellaan (ei siis esimerkiksi realisoimista ainakaan lähivuosina).

    Otetaan esimerkiksi Nordcenter, jossa käydään oikeutta 2014 päätetystä pelioikeusmaksusta (siis perushoitivastikevastike + osakkeen aktivoimismaksu). Moitteen mukaan päätös on voimassaolevan yhtiöjärjestyksen vastainen.

    Nordcenterissä on tilanne, jossa muutamalla suuromistajalla on isohko tukku osakkeita, joilla eivät itse pelaa eivätkä saa niitä kohtuullisin ehdoin vuokrattua markkinoilla. Nämä suurosakkaat pyrkivät minimoimaan omaa vastikerasitustaan siten, että lepäämään jätetyt osakkeet maksaisivat pienempää vastiketta verrattuna osakkeisiin, jotka ovat käytössä.

    Suurosakkaiden tavoitteena olisi saada perushoitovastike nollaan, jolloin vain pelaavat osakkaat huolehtisivat ylläpitokustannuksista. Kun kulut eivät häviä mihinkään, tämä merkitsisi että pelaavien osakkaiden vastike tuplaatuisi. Kentällä on toki myytävää kapasiteettia, mutta edes rajut alennukset eivät täytä kenttää ruuhka-aikojen ulkopuolella.

    Konkreettisesti tämä näkyi viimeisessä yhtiökokouksessa, jossa pelaavien osakkeiden vastike (vastike + aktivoimismaksu) aleni 20 % ja vastaavasti passiivisten vastike nousi 20 %. On minusta luonnollista, että pelaavat osakkaat pyrkivät pitämään kaikille samansuuruisen ’pakkovastikkeen’ niin kauan kuin mahdollista.

    Nordcenter on erinomainen esimerkki kenttäyhtiöstä, joka on niin syvällä suossa, ettei edes Jussin kuokka saa sitä sieltä kuiville. Itse tarkoitin ns. normaaleja yhtiöitä, joissa ei ole suurosakkaita sotkemassa kuviota. On hyvä muistaa, että suurosakkaat ovat niitä, joille osakkeet ovat jääneet käteen sijoitussuunnitelman mentyä pieleen. Sellaista yhtiötä ei pelasta enää mikään.

    Käsitykseni mukaan esimerkin tilanne on juuri kuvaamasi kaltainen. Sen sijaan en mitenkään voi ymmärtää sitä, että tilanteesta syyllistetään suurosakkaita. He tekevät virhearvioita siinä kuten muutkin, mutta useimmiten he tekevät niitä vähemmän kuin pienosakkaat. Suurosakkaan interssi on selkeämpi kuin pienosakkaan, hän ei halua maksaa muiden pelejä. Pienosakas ei useinkaan osaa tai jaksa nostaa meteliä muutaman satasen tai enintään tonnin kokoisesta vuosittaista menetyksestä.
    Jo PP:n mainitsemassa esimerkissä menestyksen eväät ovat melko vähäiset, mikäli käytetään sitä toimintamallia mikä siellä jo vuosia on ollut käytössä. Esitän muutamia faktoja: kenttällä on 36 reikää, liikevaihto noin 1,6m€, pelioikeuksia noin 1600, pelikierroksia kaudessa on noin 23000 kpl.
    Lisäki siellä on noin 150 hevaria eli he kiertävät yli puolet kentän kierroksista. Heidän kierroshintansa on noin 10€/kiekka. Liikevaihdon ja kierrosmäärän suhde osoittaa noin 70€/kiekka keskiarvona. Oletettavasti noin puolet osakkeenomistajista maksaa yli 150€ kierroshintaa. (Voidaan laskuista jätetään pois ne, jotka eivät kierrä yhtään kierrosta. Tilanteenahan tämä on toivoton, on naivia vedota sitoutumiseen tai muuhun epäisekkyyttä korostavaan ominaisuuteen.

    Muutos tapahtuu, mutta tapahtuuko se silloin kuin vielä kokonaishaitat olisivat vähäisimpiä osakkaiden näkökulmasta. En tarkoita ysittäistä (hevari)osakasta.
    On toivotonta kuvitella, että golfin maksaa ’joku muu’ kuin pelaajat. Ei sellaisella liikeidealla ole elintilaa.

    Nordcenterin kaltaisessa tapauksessa voi toki spekuloida, mihin kehitys johtaisi, jos (ja kun) ns. pakkovastike poistettaisiin – tai vastikerakenne muuttuisi ’perusvastike + aktivointimaksu’. Suurosakkaiden intressissä on saada perusvastike nollaan ja kerätä kaikki rahat aktivointimaksuilla ja gf-tuloilla.

    Tämän seurauksena golfosakkeen omistaminen ei olisi rasite, jos se ei ole pelikäytössä. Gf-hinta (tai yritystapahtumat) eivät voi olla markkinahintaa kalliimpia, joten vuotuiset ylläpitokustannukset on kerättävä osakkailta aktivointimaksuina. Aktivointimaksu nousisi ensiksi noin tuplaan verrattuna nykyvastikkeeseen 990€, mutta osa osakkaista siirtyisi pelaamaan muualle, jolloin pelaavien osakkaiden määrä putoaisi entisestään puoleen … jolloin aktivointimaksu oli luokkaa 4.000 € … jolloin loputkin osakkaat haluaisivat siirtyä toisaalle.

    Toisaalta golfosakkeen jälkimarkkina elpyisi, koska ei-pelikättössä oleva osake ei olisi enää rasite. Tällöin suurosakkaat tekisivät ’tarjouksen, josta on vaikea kieltäytyä’ eli tarjoaisivat 10 € per osake … johon pienosakkaat varmaan tarttuisivat, ja siirtyisivat muualle pelaamaan. Vähitellen siis osakekanta siirtyisi suurosakkaiden haltuun, jolloin voisivat paitsi muuttaa haluamallaan tavalla yhtiöjärjestystä ja lopulta lunastaa kaikki osakkeet itselleen 10 €/osake (eli käypään hintaan edellisten kauppojen perusteella). Suurosakkaat saisivat näin haltuunsa pilkkahinnalla yhden Suomen upeimmista golfkeskuksista kartanoineen.

    Putti-Possu kirjoitti: (13.1.2016 10:05:29)

    eikka kirjoitti: (13.1.2016 9:36:39)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 19:57:48)

    Putti-Possu kirjoitti: (12.1.2016 19:39:57)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 17:34:58)
    Pelko hallitsee ja estää olemasta fiksu. Kvartaaliajattelun keskeinen ongelma.

    Pelko voi ollakin realismia. Yhtiökokouksessa rationaalisesti ajattelevat osakkaat ajattelevat asiaa omalta kannaltaan ja suurimmalle osalle se tarkoittaa pelaamista omalla osakkeellaan (ei siis esimerkiksi realisoimista ainakaan lähivuosina).

    Otetaan esimerkiksi Nordcenter, jossa käydään oikeutta 2014 päätetystä pelioikeusmaksusta (siis perushoitivastikevastike + osakkeen aktivoimismaksu). Moitteen mukaan päätös on voimassaolevan yhtiöjärjestyksen vastainen.

    Nordcenterissä on tilanne, jossa muutamalla suuromistajalla on isohko tukku osakkeita, joilla eivät itse pelaa eivätkä saa niitä kohtuullisin ehdoin vuokrattua markkinoilla. Nämä suurosakkaat pyrkivät minimoimaan omaa vastikerasitustaan siten, että lepäämään jätetyt osakkeet maksaisivat pienempää vastiketta verrattuna osakkeisiin, jotka ovat käytössä.

    Suurosakkaiden tavoitteena olisi saada perushoitovastike nollaan, jolloin vain pelaavat osakkaat huolehtisivat ylläpitokustannuksista. Kun kulut eivät häviä mihinkään, tämä merkitsisi että pelaavien osakkaiden vastike tuplaatuisi. Kentällä on toki myytävää kapasiteettia, mutta edes rajut alennukset eivät täytä kenttää ruuhka-aikojen ulkopuolella.

    Konkreettisesti tämä näkyi viimeisessä yhtiökokouksessa, jossa pelaavien osakkeiden vastike (vastike + aktivoimismaksu) aleni 20 % ja vastaavasti passiivisten vastike nousi 20 %. On minusta luonnollista, että pelaavat osakkaat pyrkivät pitämään kaikille samansuuruisen ’pakkovastikkeen’ niin kauan kuin mahdollista.

    Nordcenter on erinomainen esimerkki kenttäyhtiöstä, joka on niin syvällä suossa, ettei edes Jussin kuokka saa sitä sieltä kuiville. Itse tarkoitin ns. normaaleja yhtiöitä, joissa ei ole suurosakkaita sotkemassa kuviota. On hyvä muistaa, että suurosakkaat ovat niitä, joille osakkeet ovat jääneet käteen sijoitussuunnitelman mentyä pieleen. Sellaista yhtiötä ei pelasta enää mikään.

    Käsitykseni mukaan esimerkin tilanne on juuri kuvaamasi kaltainen. Sen sijaan en mitenkään voi ymmärtää sitä, että tilanteesta syyllistetään suurosakkaita. He tekevät virhearvioita siinä kuten muutkin, mutta useimmiten he tekevät niitä vähemmän kuin pienosakkaat. Suurosakkaan interssi on selkeämpi kuin pienosakkaan, hän ei halua maksaa muiden pelejä. Pienosakas ei useinkaan osaa tai jaksa nostaa meteliä muutaman satasen tai enintään tonnin kokoisesta vuosittaista menetyksestä.
    Jo PP:n mainitsemassa esimerkissä menestyksen eväät ovat melko vähäiset, mikäli käytetään sitä toimintamallia mikä siellä jo vuosia on ollut käytössä. Esitän muutamia faktoja: kenttällä on 36 reikää, liikevaihto noin 1,6m€, pelioikeuksia noin 1600, pelikierroksia kaudessa on noin 23000 kpl.
    Lisäki siellä on noin 150 hevaria eli he kiertävät yli puolet kentän kierroksista. Heidän kierroshintansa on noin 10€/kiekka. Liikevaihdon ja kierrosmäärän suhde osoittaa noin 70€/kiekka keskiarvona. Oletettavasti noin puolet osakkeenomistajista maksaa yli 150€ kierroshintaa. (Voidaan laskuista jätetään pois ne, jotka eivät kierrä yhtään kierrosta. Tilanteenahan tämä on toivoton, on naivia vedota sitoutumiseen tai muuhun epäisekkyyttä korostavaan ominaisuuteen.

    Muutos tapahtuu, mutta tapahtuuko se silloin kuin vielä kokonaishaitat olisivat vähäisimpiä osakkaiden näkökulmasta. En tarkoita ysittäistä (hevari)osakasta.
    On toivotonta kuvitella, että golfin maksaa ’joku muu’ kuin pelaajat. Ei sellaisella liikeidealla ole elintilaa.

    Nordcenterin kaltaisessa tapauksessa voi toki spekuloida, mihin kehitys johtaisi, jos (ja kun) ns. pakkovastike poistettaisiin – tai vastikerakenne muuttuisi ’perusvastike + aktivointimaksu’. Suurosakkaiden intressissä on saada perusvastike nollaan ja kerätä kaikki rahat aktivointimaksuilla ja gf-tuloilla.

    Tämän seurauksena golfosakkeen omistaminen ei olisi rasite, jos se ei ole pelikäytössä. Gf-hinta (tai yritystapahtumat) eivät voi olla markkinahintaa kalliimpia, joten vuotuiset ylläpitokustannukset on kerättävä osakkailta aktivointimaksuina. Aktivointimaksu nousisi ensiksi noin tuplaan verrattuna nykyvastikkeeseen 990€, mutta osa osakkaista siirtyisi pelaamaan muualle, jolloin pelaavien osakkaiden määrä putoaisi entisestään puoleen … jolloin aktivointimaksu oli luokkaa 4.000 € … jolloin loputkin osakkaat haluaisivat siirtyä toisaalle.

    Toisaalta golfosakkeen jälkimarkkina elpyisi, koska ei-pelikättössä oleva osake ei olisi enää rasite. Tällöin suurosakkaat tekisivät ’tarjouksen, josta on vaikea kieltäytyä’ eli tarjoaisivat 10 € per osake … johon pienosakkaat varmaan tarttuisivat, ja siirtyisivat muualle pelaamaan. Vähitellen siis osakekanta siirtyisi suurosakkaiden haltuun, jolloin voisivat paitsi muuttaa haluamallaan tavalla yhtiöjärjestystä ja lopulta lunastaa kaikki osakkeet itselleen 10 €/osake (eli käypään hintaan edellisten kauppojen perusteella). Suurosakkaat saisivat näin haltuunsa pilkkahinnalla yhden Suomen upeimmista golfkeskuksista kartanoineen.

    Eiko tämä spekulaatiosi todistanut, että hommaa ei saada golfin pelaamisella kannattavaksi, vaan se edellyttää jatkuvaa ’jonkun muun’ eli ulkopuolisten subventiota. Se on kestämätön tilanne, varmaan siellä on laskettu minkä ajan kuluessa ja miten tilanteen on muututtava. Lopussa vetosit siihen, että kokonaisuus menisi pilkkahinnalla.
    Luultavasti se muukin kuin pilkkahinta toteutuisi, mikäli asioista voitaisiin yhtiökokouksessa sopia. Mutta muutama hevari luultavasti vastustaisi suoraa muutosta ja nyt sitten edetään erilaisten vaiheiden kautta. Se ruma reitti menee siten, että yhtiö asetetaan selvitystilaan ja selvitysmies arvioi mitä yhtiölle tehdään. Hallituksen mielipide ei selvitysmiehelle paina mitään, yhtiön osakkaat päättävät selvitymiehen päätöksestä, mutta yksinkertaisella enemmistöllä. Päätös ei edellytä yksimielisyyttä. Pelkikstetysti voi sanoa: onko peukalo ylös vain alaspäin, jatkoa en viitsi edes kirjoittaa.

    KL kirjoitti: (12.1.2016 19:57:48)
    Nordcenter on erinomainen esimerkki kenttäyhtiöstä, joka on niin syvällä suossa, ettei edes Jussin kuokka saa sitä sieltä kuiville. Itse tarkoitin ns. normaaleja yhtiöitä, joissa ei ole suurosakkaita sotkemassa kuviota. On hyvä muistaa, että suurosakkaat ovat niitä, joille osakkeet ovat jääneet käteen sijoitussuunnitelman mentyä pieleen. Sellaista yhtiötä ei pelasta enää mikään.

    Entäs Kytäjä?

    KL kirjoitti: (12.1.2016 17:34:58)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 16:13:43)

    eikka kirjoitti: (12.1.2016 15:29:04)
    Olen pohtinut, mitä itsekkyys oikein on:
    Onhan se terveen ihmisen merkki, että ajattelee omaa etuaan.
    Usein omaa etuaan vastaan toimiminen on oman edun mukaista.
    Onko itsekkyys ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta vai tyhmyyttä.
    Fiksun tunnistaa siitä, että hän osaa arvioida onko kuvio sellainen että omaa etua vastaan kannattaa toimia, jotta se joskus muodostuisi oman edun mukaiseksi.

    Siinäpä kasa ohjeita niille golfkenttien ’turhille’ toimareille, yhtiöiden hallituksista puhumattakaan. Samat ohjeet nimittäin joko toimivat tai ovat toimimatta yksilön ohella myös kenttäyhtiöden kohdalla, ja siitähän tässä keskustelussa on pitkälti kyse.

    Tällä forumilla on kirjoitettu tuhansia viestejä osakkuudesta, halpapelaamisesta ja kaikesta siltä väliltä. Yksi keskeinen asia nousee toistuvasti esille ja se on pakkovastike.

    Sama lääke ei sovi kaikkiin vaivoihin.. Pakollisen vastikkeen lopettaminen voi olla hyvä asia kenttäyhtiölle, mutta ei suinkaan kaikissa tilanteissa.

    Periaatteessa kaikkien osakkaiden/osakkeiden tulee osallistua kentän kunnossapitoon. Se on kaikkien yhteinen etu. Osallistuminen voi tapahtua yhtiöjärjestyksen määräyksellä pakollisella vastikkeella tai jollain muulla tavalla. Se ettei yhtiöllä ole pakollisia vastikkeita edellyttää kenttäyhtiöltä kaikin tavoin aktiivista, yritteliästä ja pitkäjänteistä liiketoimintaa. Kuten miltä tahansa liikeyritykseltä.

    eikka kirjoitti: (13.1.2016 10:54:48)
    Se ruma reitti menee siten, että yhtiö asetetaan selvitystilaan ja selvitysmies arvioi mitä yhtiölle tehdään. Hallituksen mielipide ei selvitysmiehelle paina mitään, yhtiön osakkaat päättävät selvitymiehen päätöksestä, mutta yksinkertaisella enemmistöllä. Päätös ei edellytä yksimielisyyttä. Pelkikstetysti voi sanoa: onko peukalo ylös vain alaspäin, jatkoa en viitsi edes kirjoittaa.

    Selvitystilaan asettaminen ei onnistu, ellei ensi ole haalinut riittävästi osakkeita ja se taitaa kyllä kestää melko kauan:

    OYL 27 §
    Määräenemmistöpäätös

    Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
    Määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat, jollei muualla tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin:
    … 8) yhtiön asettaminen selvitystilaan ja selvitystilan lopettaminen.

    Q8 kirjoitti: (13.1.2016 10:58:04)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 19:57:48)
    Nordcenter on erinomainen esimerkki kenttäyhtiöstä, joka on niin syvällä suossa, ettei edes Jussin kuokka saa sitä sieltä kuiville. Itse tarkoitin ns. normaaleja yhtiöitä, joissa ei ole suurosakkaita sotkemassa kuviota. On hyvä muistaa, että suurosakkaat ovat niitä, joille osakkeet ovat jääneet käteen sijoitussuunnitelman mentyä pieleen. Sellaista yhtiötä ei pelasta enää mikään.

    Entäs Kytäjä?

    Kytäjällä kaikista 1600:sta osakkeesta maksetaan hoitovastike 875 €/kausi..
    Osakkeista lienee tällä hetkellä n. 400-500 kpl Laakkosten yhtiöiden hallinnassa ja loput reilut 1000 osaketta pienomistajilla. Kytäjän vuokrapelioikeudet kanavoituvat käytännössä suurimmaksi osaksi juuri näiden Laakkosten osakkeiden kautta..Käsittääkseni osakkeiden vuokraaminen on ollut kannattavaa liiketoimintaa heidän osaltaan. Golfyhtiön tase on erinomaisessa kunnossa. Suurin piirtein näin olen asian ymmärtänyt. Mutta tarkat tiedot saa yhtiöltä itseltään..

    petsari kirjoitti: (13.1.2016 11:02:01)
    Se ettei yhtiöllä ole pakollisia vastikkeita edellyttää kenttäyhtiöltä kaikin tavoin aktiivista, yritteliästä ja pitkäjänteistä liiketoimintaa. Kuten miltä tahansa liikeyritykseltä.

    Näin minäkin asian näen. Pakkovastikkeitten poistoon on yhdistettävä yhtiön tarjoamien palvelujen kehittäminen ja aktiivinen markkinointi, sekä lepäämään jätettyjen pelioikeuksien edelleenvuokraaminen aina vain golfyhtiön kautta osakkaiden yhteisesti hyväksymällä hinnalla.

    PG

    Q8 kirjoitti: (13.1.2016 10:58:04)

    KL kirjoitti: (12.1.2016 19:57:48)
    Nordcenter on erinomainen esimerkki kenttäyhtiöstä, joka on niin syvällä suossa, ettei edes Jussin kuokka saa sitä sieltä kuiville. Itse tarkoitin ns. normaaleja yhtiöitä, joissa ei ole suurosakkaita sotkemassa kuviota. On hyvä muistaa, että suurosakkaat ovat niitä, joille osakkeet ovat jääneet käteen sijoitussuunnitelman mentyä pieleen. Sellaista yhtiötä ei pelasta enää mikään.

    Entäs Kytäjä?

    Entäs Pickala? Millainen tilanne on Talmassa nykyään?

    Putti-Possu kirjoitti: (13.1.2016 11:14:59)

    eikka kirjoitti: (13.1.2016 10:54:48)
    Se ruma reitti menee siten, että yhtiö asetetaan selvitystilaan ja selvitysmies arvioi mitä yhtiölle tehdään. Hallituksen mielipide ei selvitysmiehelle paina mitään, yhtiön osakkaat päättävät selvitymiehen päätöksestä, mutta yksinkertaisella enemmistöllä. Päätös ei edellytä yksimielisyyttä. Pelkikstetysti voi sanoa: onko peukalo ylös vain alaspäin, jatkoa en viitsi edes kirjoittaa.

    Selvitystilaan asettaminen ei onnistu, ellei ensi ole haalinut riittävästi osakkeita ja se taitaa kyllä kestää melko kauan:

    OYL 27 §
    Määräenemmistöpäätös

    Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
    Määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat, jollei muualla tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin:
    … 8) yhtiön asettaminen selvitystilaan ja selvitystilan lopettaminen.

    Määräenemmistöjä on monenlaisia varsinkin näissä usean osakesarja yhtiöissä. Onneksi ei tarvita kaikkien suostumusta. Määräenemmistö ei ole ongelma jos määräenemmistö maksaa toisten pelejä.

    KL

    petsari kirjoitti: (13.1.2016 11:02:01)

    Sama lääke ei sovi kaikkiin vaivoihin.. Pakollisen vastikkeen lopettaminen voi olla hyvä asia kenttäyhtiölle, mutta ei suinkaan kaikissa tilanteissa.

    Erittäin totta. Yksinään maaseudulla kaukana lomakylistä kököttävä kenttä ei voi kilpailla oikein millään, koska ei ole kilpailijoita. Sen sijaan pk-seudun kentät joutuvat jatkuvasti kilpailemaan maksajista, koska tarjontaa on paljon ja pienellä alueella.

    petsari kirjoitti: (13.1.2016 11:02:01)

    Periaatteessa kaikkien osakkaiden/osakkeiden tulee osallistua kentän kunnossapitoon. Se on kaikkien yhteinen etu. Osallistuminen voi tapahtua yhtiöjärjestyksen määräyksellä pakollisella vastikkeella tai jollain muulla tavalla.

    Tuo on se periaate, jolla Suomen kentät on aikanaan rakennettu ja jolla ne suurimmaksi osaksi edelleen operoivat. Tämäkin ketju lähti liikkeelle siitä olettamasta, ettei moinen malli enää toimi. Siitä voidaan toki olla kahtakin mieltä.

    petsari kirjoitti: (13.1.2016 11:02:01)
    Se ettei yhtiöllä ole pakollisia vastikkeita edellyttää kenttäyhtiöltä kaikin tavoin aktiivista, yritteliästä ja pitkäjänteistä liiketoimintaa. Kuten miltä tahansa liikeyritykseltä.

    Niin edellyttääkin ja siitä päästään takaisin siihen pelkoon, josta puhuin. Perin harvan kentän johtoelin näyttää uskaltavan ottaa tuota askelta, koska siltä tieltä ei kovin helposti palata takaisin. Jos kentän sijainti on keskeinen ja tarjonta kunnossa, ongelmaa ei ole. Osakkeenomistajalle tulee yksi vaihtoehto lisää, vähän pelaava voi jättää osakkeensa lepäämään ja osakkeen ostaminen ei enää ole sitoutumista elinikäiseen vastikevankeuteen. Mutta se kilpailu ja pelko häviämisestä….

    Mitä tulee suurosakkaiden vaikutukseen, niin tässäkin ketjussa on jo tullut esille vaikutuksen riippuminen kentän menestyksestä/käyttäjämäärästä. Jos ja kun Laakkoset saavat omistamansa Kytäjän osakkeet vuokrattua ja siten välttyvät jokavuotisilta tappioilta (tai jopa tekevät voittoa), niin heidän tarpeensa luopua pakollisesta vastikkeesta ei ole mitenkään pakottava, tosin ei välttämättä juuri heidän kohdallaan vaikuttaisi mitenkään. He ovat kuitenkin viime kädessä maksajia, jos käyttäjiä ei löydy. Sen sijaan esimerkiksi Nordcenterissä pakkovastikkeesta luopuminen nykyisillä käyttäjämäärillä johtaisi mittavaan katastrofiin ja luultavasti kentän sulkemiseen.

    Putti-Possu kirjoitti: (13.1.2016 10:05:29)
    Suurosakkaat saisivat näin haltuunsa pilkkahinnalla yhden Suomen upeimmista golfkeskuksista kartanoineen.

    Mitä sitten vaikka noin kävisi. Olkoonkin vaikka kuinka hieno keskus (ja mielestäni on), jos ei pelaajia kiinnosta, niin ei kiinnosta.

    Halvalla saisi jotain millä ei ole arvoa. Ainoastaan varmoja ylläpitokuluja.

    Klubipelaaja kirjoitti: (13.1.2016 23:31:47)

    Putti-Possu kirjoitti: (13.1.2016 10:05:29)
    Suurosakkaat saisivat näin haltuunsa pilkkahinnalla yhden Suomen upeimmista golfkeskuksista kartanoineen.

    Mitä sitten vaikka noin kävisi. Olkoonkin vaikka kuinka hieno keskus (ja mielestäni on), jos ei pelaajia kiinnosta, niin ei kiinnosta.

    Halvalla saisi jotain millä ei ole arvoa. Ainoastaan varmoja ylläpitokuluja.

    Nimenomaan, mitä sitten jos omistuspohja muuttuu?

    Itse pidempään foorumia seuranneena muistan lukuisat keskusteluketjut joissa koko kenttää oltiin sulkemassa kaikilta ulkopuolisilta. En ole seurannut kentän toimintaa sen enempää mutta suljettu malli ei tainnutkaan toimia?

    KL

    toveri kirjoitti: (16.1.2016 17:50:11)

    Klubipelaaja kirjoitti: (13.1.2016 23:31:47)

    Putti-Possu kirjoitti: (13.1.2016 10:05:29)
    Suurosakkaat saisivat näin haltuunsa pilkkahinnalla yhden Suomen upeimmista golfkeskuksista kartanoineen.

    Mitä sitten vaikka noin kävisi. Olkoonkin vaikka kuinka hieno keskus (ja mielestäni on), jos ei pelaajia kiinnosta, niin ei kiinnosta.

    Halvalla saisi jotain millä ei ole arvoa. Ainoastaan varmoja ylläpitokuluja.

    Nimenomaan, mitä sitten jos omistuspohja muuttuu?

    No tuossa P-P:n esittämässä skenaariossa yksittäisellä taholla on kaikki tai lähes kaikki osakkeet, mutta mitä se niillä tekee, kun niitä ei kukaan halua vuokrata saati ostaa?

    toveri kirjoitti: (16.1.2016 19:34:10)

    KL kirjoitti: (16.1.2016 19:23:59)

    toveri kirjoitti: (16.1.2016 17:50:11)

    Klubipelaaja kirjoitti: (13.1.2016 23:31:47)

    Putti-Possu kirjoitti: (13.1.2016 10:05:29)
    Suurosakkaat saisivat näin haltuunsa pilkkahinnalla yhden Suomen upeimmista golfkeskuksista kartanoineen.

    Mitä sitten vaikka noin kävisi. Olkoonkin vaikka kuinka hieno keskus (ja mielestäni on), jos ei pelaajia kiinnosta, niin ei kiinnosta.

    Halvalla saisi jotain millä ei ole arvoa. Ainoastaan varmoja ylläpitokuluja.

    Nimenomaan, mitä sitten jos omistuspohja muuttuu?

    No tuossa P-P:n esittämässä skenaariossa yksittäisellä taholla on kaikki tai lähes kaikki osakkeet, mutta mitä se niillä tekee, kun niitä ei kukaan halua vuokrata saati ostaa?

    Jos ne sitten tekee kuten täällä on pitkään sanottu = sukevat kentän.

    Ja sitten siis tekevät mitä, niillä osakkeilla ilman kenttää, pistävät rahoiksi???

    tikkerberg kirjoitti: (16.1.2016 21:12:30)

    toveri kirjoitti: (16.1.2016 19:34:10)

    KL kirjoitti: (16.1.2016 19:23:59)

    toveri kirjoitti: (16.1.2016 17:50:11)

    Klubipelaaja kirjoitti: (13.1.2016 23:31:47)

    Putti-Possu kirjoitti: (13.1.2016 10:05:29)
    Suurosakkaat saisivat näin haltuunsa pilkkahinnalla yhden Suomen upeimmista golfkeskuksista kartanoineen.

    Mitä sitten vaikka noin kävisi. Olkoonkin vaikka kuinka hieno keskus (ja mielestäni on), jos ei pelaajia kiinnosta, niin ei kiinnosta.

    Halvalla saisi jotain millä ei ole arvoa. Ainoastaan varmoja ylläpitokuluja.

    Nimenomaan, mitä sitten jos omistuspohja muuttuu?

    No tuossa P-P:n esittämässä skenaariossa yksittäisellä taholla on kaikki tai lähes kaikki osakkeet, mutta mitä se niillä tekee, kun niitä ei kukaan halua vuokrata saati ostaa?

    Jos ne sitten tekee kuten täällä on pitkään sanottu = sukevat kentän.

    Ja sitten siis tekevät mitä, niillä osakkeilla ilman kenttää, pistävät rahoiksi???

    Nimenomaan, mutta pelilipuilla siellä ei pelata.

    KL kirjoitti: (16.1.2016 19:23:59)

    toveri kirjoitti: (16.1.2016 17:50:11)

    Klubipelaaja kirjoitti: (13.1.2016 23:31:47)

    Putti-Possu kirjoitti: (13.1.2016 10:05:29)
    Suurosakkaat saisivat näin haltuunsa pilkkahinnalla yhden Suomen upeimmista golfkeskuksista kartanoineen.

    Mitä sitten vaikka noin kävisi. Olkoonkin vaikka kuinka hieno keskus (ja mielestäni on), jos ei pelaajia kiinnosta, niin ei kiinnosta.

    Halvalla saisi jotain millä ei ole arvoa. Ainoastaan varmoja ylläpitokuluja.

    Nimenomaan, mitä sitten jos omistuspohja muuttuu?

    No tuossa P-P:n esittämässä skenaariossa yksittäisellä taholla on kaikki tai lähes kaikki osakkeet, mutta mitä se niillä tekee, kun niitä ei kukaan halua vuokrata saati ostaa?

    Jos ne sitten tekee kuten täällä on pitkään sanottu = sulkevat kentän.

    Osakkeilla he käyttävät omistajan valtaa ja voivat muuttaa kentän tonteiksi tai viljelymaaksi.

Esillä 25 viestiä, 301 - 325 (kaikkiaan 332)
Vastaa aiheeseen: Suomen golfkentät taloudellisessa kriisissä

Etusivu › Foorumit › Yleistä › Suomen golfkentät taloudellisessa kriisissä