-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tämä tulee puhtaasta myötätunnosta. Sairastin itsekin pitkään tuota tappavaa tautia, nimenomaan hallissa, ihan äsken.
Tässä lääke: suorista hiukan niitä polvia (sama kuin minulla). Eikä se pelkästään tuolla parane. Varmista vielä, että pää pysyy tai ainakin tuntuu pysyvän pallon takana osumassa. Näin lyönnistä tuli itsellä ainakin tehokkaamman tuntuinen. Ja rentous on tärkeä. Opettele osuma aluksi oikein rauhallisella svingillä ja sitten vaan pökköä pesään niin kyllä se siitä. Onnea yritykseen!
Olin kohtalotoverisi vuosi sitten talvella…. ja naihin todella pahoihin ongelmiin joissa itselta jo usko loppuu, ei tunnu auttavan muu kuin rauhallinen, osaava pro videokameran kera :-).
Muutama tunti jossa kameran kera loydetaan virheet ja pikkuhiljaa saadaan onnistumisia, tepsii.
Tama neuvo lienee kylla jo annettu tassa ketjussa.
Omat harvat (kop,kop,kop) soketit johtuivat liian aktiivisesta lantiosta backsvingiin alussa. Ongelma hävisi heti kun aloitin bäkärin pitämällä lantion alussa paikallaan.
Yksi ihan perustavaa laatua oleva asia, jonka huomasin vaikuttavan osumakohdan siirtymiseen kantaan päin:
-svingi oli vaivihkaa siirtynyt hieman ulkoa sisään tulevaksi (lapa kuitenkin aavistuksen suljettuna, joten en huomannut)
Tämä tuli ilmi vasta käydessäni mittauttamassa mailan pään nopeuttani, samalla näkyi miten maila palloon tuli. Korjattuani tuon kantaosumat hävisivät.
Itsellänikin eräs syy (omasta mielestä) satunnaisiin soketteihin on mailan rata ulkoa sisään. Toinen minkä olen huomannut aiheuttavan soketteja, on joko jäykkyydestä tai laiskuudesta johtuva vajaa vartalon kierto. Tämän jälkeen kun ryhdistäydyn ja keskityn viemään lyönnin kunnolla läpi, soketista ei yleensä ole tietoakaan.
Ihminen ei tiedä mitä pelko on ennenkuin on kärsinyt soketista täpötäydellä kentällä…
Hyviä vinkkejä on paljon ja pro saa parhaimmin viat esiin. Tässä kuitenkin pari asiaa, joihin itse uskon:
– Pieni tauko backswingin huipulla auttaa alastulon oikeaan ajoitukseen eri osien välillä.
– Etupainotteisuuden poisto asennosta.
Kokeilkaapa lyödä raudoilla (7) jalat yhdessä, jos onnistuu ilman sokettia, virhe ei varmaankaan johdu ranteista.
Itse kärsin samasta ongelmasta (ja ilmeisesti monesta muustakin: kainaloonveto yms.) koko viime kesän. Pro kehoitti usean tunnin jälkeen pelaamaan vain puumailoilla…
Kun yritin löytää rentoutta lyönteihin myöhäisillan yksinäisillä kierroksilla laskevan auringon paistaessa suoraan vasten kasvoja, hävisi ykköstiin avauksessa parhaimmillaan neljä palloa. Ei yksinkertaisesti ollut hajuakaan minne pallot menivät. Koko kierroksen saldo 13 hukattua palloa.
Yksi vinkki parin viikon takaa: jos pitää taakseviennissä vasenta kyynärvartta väkisin ylisuorana, saa samalla aikaiseksi vasemman ranteen kääntymisen kuopalle yläasennossa. Ja tämä kostautuu sitten lyöntivaiheessa sokettina. Itselläni ainakin tuntui henkisesti helpottavalta, kun saattoi pron luvalla hieman löysentää käsien ojennusta ja lyödä rennommin. Auttaako soketteihin, se jää nähtäväksi.
Minäkin olen kärsinyt samasta soketti ongelmasta jonkinverran. Soketteja tuli lähinnä vain lyhyillä raudoilla ja erityisesti wedgeillä.
Mitään syvällisempää syytä ongelmaan en ruvennut miettimään vaan bongasin hyvän harjoituksen kyseiseen ongelmaan jostain golflehdestä ja ainakin minun kohdalla se toimi, soketit hävisivät lähes samantien.
Asetu lyöntiin ihan normaalisti ja ota normaali stanssi. Aseta kuitenkin maahan kaksi palloa toinen normaalliin paikkaan ja toinen sen viereen noin 10cm lähemmäs vartaloa (en muista tarkkaan pitikö toinen pallo asettaa lähemmäs vain kauemmas ensimmäisestä pallosta). No joka tapauksessa asetu lyöntiin siten että löisit nyt sitä kauempana olevaa palloa ja lähdet tekemään back swingiä sen mukaan mutta lyötkin nyt sen lähempänä olevan pallon.
Uskomaton harjoitus mutta se toimi tosiaan minun kohdalla todella hyvin. Tuolla harjoituksella kun lyö n. 15-20 palloa niin luulisi riittävän.
Joo. Tuttu sapluuna… ;o) Kävi sama juttu reilu kuukausi sitten hallissa. Löin parikymmentä sokettia putkeen. Lähdin ulos tupakalle ja funtsin että ’tarttis varmaan tehrä jotain…’ Kävi ilmi ystävällisen lyöntinaapurin avustuksella että olin alkanut ’lyödä ylhäältä’. Mulla karkasi kädet tietty ulkopuolelle planesta ja soketti oli valmis.
Korjaus olikin sitten tosi helppo: Rauhallinen kiihdytys down svingissä, eikä mitään repimistä.
Itselläni on kyllä valitettavsti hallissa tapana lyödä kovempaa kuin kentällä / ulkorangella jne… Mistä lie johtuu…
Soketista olen kyllä samaa mieltä kuin kuka-se-nyt-oli että se on aika pitkälti henkistä laatua. Katsokaa vaikka Tin Cup… ;o)
terve, soketit ovat minullakin edelleen salaisina ’aseina’ ja aina ei tiedä milloin niitä tulee käytettyä.
aiemmat ohjeet ovat painottuneet ranteisiin , swing planeen jne., kaikissa ohjeissa varmasti löytyy oikea asia ja ohjenuora, mutta otetaan muutama askel taaksepäin, eli perusteisiin.
KATSE PALLOON, kun katse irtoaa, kroppa alkaa poiketa radaltaan ja näin kaikki muukin liikkuu ’väärin’. vinkkinä minusta virheiden synnyttyä on keskeyttää hommat ja aloittaa ns. alusta rauhallisesti, näiden jälkeen hienosäätöjä ranteisiin jne. – tiedän että helposti alkaa viritellä ja hakea korjauksia vaikka ongelma saattaa olla aivan perusvirheestä kiinni.
p.s. – soketti saataa olla erittäin tehokas ase esim puun takaa, älä siis menetä uskoa soketteihin!
On kyllä kauheaa katseltavaa kun kaverilla tulee monta sokettia peräkkäin ja swingi muuttuu kauhean näköiseksi kankeaksi tökkimiseksi, eli se pelko saa yliotteen. Silloin pitäisi vaan rauhottua ja ajatella että hei, kyllähän mä tämän osaan!
Sitoo kengännauhat tuplasolmuun, laittaa tiit eri taskuun kuin normaalisti ja kääntää lippiksen väärinpäin ja antaa palaa mutta rennosti.
Kyllä se on kauhia paikka, varsinkin kun se tulee hyvin alkaneessa kilpailussa ja suuntautuu outiin. Tuloksena reiältä tupla tai tripla.
Kun tässä melkein kaikki lääkkeet on jo kelattu, lisään vielä yhden: käsittele (treenivaiheessa!) mailan lapa kevyesti esim. liidulla tai vastaavalla ja tarkkaile osumajäljistä paljonko ja mihin suuntaan heittää sweetspotista. Jos jäljet ovat uhkaavan lähellä vartta, ala lyömään – mukamas – kärjellä. Ja katso, ongelma häviää yhtä pian kuin on tullutkin.
Yllättääkseen taas juuri silloin kuin kaikkein vähiten sitä kaipaisit.
mulla autto ku pidin katseen pallossa siihen asti ku maila osu palloon… ei muuta tarvinnu!!
-
JulkaisijaArtikkelit