-
JulkaisijaArtikkelit
-
Siteerasin näköjään ulkomuistista väärin, ja tuon väärän sitaattini voisi näköjään lukea sellaisellakin tavalla joka ei ollut tarkoitus. Oikea sanamuoto oli ”jos pallo ei löydy estealueelta”. Pointtina on joka tapauksessa, että jos palloa ei löydy, sen enempää esteestä kuin esteen ulkopuoleltakaan, vesiestesäännöllä ei voi jatkaa jos varapallo on lyöty.
Ei ei ei ja ei!
Palloa EI tarvitse löytää sen paremmin estealueelta kuin muualtakaan, jotta varapallolla voi jatkaa tai olla jatkamatta. Jatkamisvaihtoehdot määräytyvät sen mukaan kuinka todennäköistä on, että pallo on kadonnut estealueelle.
Perusteluna on, että varapallon pelaaminen on selvä signaali siitä, että pelaajalla itsellään ei ole sääntöjen edellyttämää varmuutta pallon katoamisesta estealueelle (tämä oli suora lainaus saamastani sähköpostista).
Nyt ollaan jo todella syvällä suomalaisessa letossa…
Siis tämä jälkimmäinen kommenttihan on täysin oikein, mutta yhdistettynä tuohon aiempaan osioon on täysin suossa. Varapallon pelaamisesta päättäessään pelaajan tulee käyttää kaikkea sitä tietoa, joka hänellä lyöntipaikalla on. Jos hän ei voi tietää onko pallo kadonnut estealueelle vai kenties sitä ympäröivään maastoon, hän saa pelata varapallon. Sitten kun hän saapuu pallon oletetulle alastulopaikalle hänellä on mitä luultavimmin enemmän tietoa ko. alueesta ja siten myöskin parempi näkemys siitä mihin pallo on voinut kadota. Ei varapallon lyömistä voi mitenkään kieltää jälkikäteen, kuten nyt jotenkin kuultaa noista kommenteista.
Eli tiivistettynä näin: Jos on riittävä varmuus siitä, että pallo on esteessä jos sitä ei löydy, varapalloa ei lyödä. Silloin jatketaan tarvittaessa vesiestesäännöllä. Jos taas on mahdollista, että pallo katoaa jonnekin muualle kuin esteeseen, varapallon saa lyödä ja sillä jatketaan, jos alkuperäistä ei löydy. Tämä oli saamani vastauksen punainen lanka. Mutta jos varapallo on lyöty ja sitten paikan päällä havaitaankin, ettei se olekaan voinut kadota mihinkään muualle kuin esteeseen, saatetaankin olla taas uuden tilanteen äärellä. Tässä kuvaamassani tapauksessa ei kyllä ollut siitäkään kysymys. Vesiestesäännöllä ei voinut jatkaa, ja varapallon lyöminen tai lyömättömyys ei siihen lopulta vaikuttanut millään tavalla.
Tämä tarina sitten kumoaa nuo kaikki aikaisemmat ja pitää jo täysin paikkansa. Miten kummassa yhdessä ja samassa sähköpostissa voi olla noin ristiriitaista tietoa? Hyvä esimerkki siitä kuinka tärkeää on päästä keskustelemaan toisen ihmisen kanssa viestien lähettelemisen sijaan.
Tottahan varapallon lyöminen voi johtua näkemyksestä (ja osoittaa näkemystä) että alkuperäinen on kadonnut muualle kuin veteen(=ojaan). Jos olisi varma tieto ensimmäisen pallon veteen menosta, varapallon lyämiselle ei tietenkään olisi tarvetta.
– mutta varapallon voi tällaisessa epäselvässä tapauksessa lyödä ja on ehkä syytäkin lyödä.Ja kuten jo KL1 kertoi, kun sen jälkeen edetään eteenpäin, selviää ehkä paremmin miten peliä jatketaan.
– ja jos alkuperäine pallo löytyy niin sillä tietenkin jatketaan..varapallon voi laittaa takaisin taskuun.
– jos alkuperäistä palloa ei löydy, eikä parempaa tietoa sen kohtalosta ole saatavilla, jatketaan varapallolla, 4. lähtee.
– mutta jos saadaankin varma tieto että pallo on päätynyt esteeseen (esim. joku katsoja näki, tai pallo vaikka sattuu löytymään esteen rajojen sisäpuolelta, ojahan voi olla vaikka kuivunut, tai vähävetinen, pallo on esteen reunalla jne. jne.) peliä jatketaan (vesi)estesäännön mukaisesti.
– peliä voi jatkaa myös esteestä, jolloin lähtee 2. lyönti. Tai dropata jolloin lähtee 3. lyönti.Tai, aina (myös esteessä olevan pallon tapauksessa) voi halutessaan palata tiipaikalle lyömään kokonaan uuden pallon. (tällöin tiiboxista lähteen 3. lyönti)
Varapallon saa aina lyödä eikä sen lyömisellä menetetä mitään. Toki tässäkin on rajansa.
– pelaaja ei saa lyödä turhia varapalloja esim. jos ilmiselvänä tarkoituksena on harjoittelu jne.
– esim. lyö avauksensa huukkina suoraan veteen (tai lyhyeksi näkyville väylän eteen jne.) ja haluaa kuitenkin lyödä ”varapallon”, ikäänkuin ”hermopallona”, saadakseen onnistuneen lyöntisuorituksen.Gloffare: Tottahan varapallon lyöminen voi johtua näkemyksestä (ja osoittaa näkemystä) että alkuperäinen on kadonnut muualle kuin veteen(=ojaan). Jos olisi varma tieto ensimmäisen pallon veteen menosta, varapallon lyämiselle ei tietenkään olisi tarvetta.
– mutta varapallon voi tällaisessa epäselvässä tapauksessa lyödä ja on ehkä syytäkin lyödä.Täsmennetään tuota ”ei tarvetta” kohtaa:
– jos lyö pallon ison veden yli ja pallo päätyy vastarannalle estealueelle, mutta voi olla pelattavissa esteestä
– ”tarve” olisi lyödä varapaallo, jolloin välttyy takaisin kävelemiseltä tilanteessa, jossa ensimmäinen pallo ei ole pelattavissa tai ei halua pelata sen sijaintipaikalta
– siis on tehtävä päätös: a) dropattava ja lyötävä uusi pallo tai b) mentävä katsomaan paikan päälle, josko eka pallo olisi pelattavissa ja jos ei, sitten kiltisti palattava takaisin droppaamaan ja lyömään uusi pallo… joku on joskus ihmetellyt, miksi säännöissä kielletään lyömästä varapalloa, mikä olisi pelin nopeuttamisen kannalta tuiki tärkeää. Logiikka on siinä, että varapallon lyömisen jälkeen syntyy valintatilanne: a) jatkaako varapallolla, joka nätisti lipun vieressä vai b) ottaako riskiä lyömällä rannalla estealueen puolella olevaa eka palloa tai c) käyttää vesiestesääntöä ja droppaa.
Putti-Possu: … joku on joskus ihmetellyt, miksi säännöissä kielletään lyömästä varapalloa, mikä olisi pelin nopeuttamisen kannalta tuiki tärkeää. Logiikka on siinä, että varapallon lyömisen jälkeen syntyy valintatilanne: a) jatkaako varapallolla, joka nätisti lipun vieressä vai b) ottaako riskiä lyömällä rannalla estealueen puolella olevaa eka palloa tai c) käyttää vesiestesääntöä ja droppaa.
Hyvä tarkentaa tämäkin..
Itse olen kuvitellut ettei varapallo ole vaihtoehto pelin jatkamiselle (se siis hylätään automaattisesti) jos eka pallo löytyy ja sillä voi jatkaa pelaamista. Siis on samantekevää löytyykö pallo metsästä tai estealueelta ja jatkaminen mahdollisesti edellyttää droppaamista (pelaamattomasta paikasta tai esteestä ulos jne.)
– siis varapallolla saa jatkaa ainoastaan silloin jos ensiksi lyötyä palloa ei löydetä.
– jos kuitenkin on yli 95%:in varmuus siitä että pallo meni veteen, jatketaan (vesi)estesäänön mukaisesti.Vai onko teoriassa mahdollisuus että pelaaja näkee (paikalle edettyään) pallonsa olevan hankalasti vesiesteessä mutta kieltäytyy tunnistamasta sitä ja samalla väittää alkuperäisen pallon kadonneen. Näin siksi että pääsee hyötymään varapallosta?
Vai onko teoriassa mahdollisuus että pelaaja näkee (paikalle edettyään) pallonsa olevan hankalasti vesiesteessä mutta kieltäytyy tunnistamasta sitä ja samalla väittää alkuperäisen pallon kadonneen. Näin siksi että pääsee hyötymään varapallosta?
On teoriassa ja käytännössä mahdollista ja jopa valitettavan yleistä, että pallon tunnistamisessa huijataan
– tunnistetaan väärä, mutta hyvin pelattava pallo omaksi
– kieltädytään tunnistamaan palloa omaksi, jos varapallo on hyvin ja eka pallo ei pelattavissa eikä edes dropattavissa kohtuudella pelattavaan paikkaan… mutta siis kyse on huijaamisesta ja huijari jää kiinni ennemmin tai myöhemmin … ja saa otsaansa huijarin leiman
… joku on joskus ihmetellyt, miksi säännöissä kielletään lyömästä varapalloa, mikä olisi pelin nopeuttamisen kannalta tuiki tärkeää. Logiikka on siinä, että varapallon lyömisen jälkeen syntyy valintatilanne: a) jatkaako varapallolla, joka nätisti lipun vieressä vai b) ottaako riskiä lyömällä rannalla estealueen puolella olevaa eka palloa tai c) käyttää vesiestesääntöä ja droppaa
Ns. estealuevarapallosääntö (MLR B-3) ei anna kolmea vaihtoehtoa, vaan ainoastaan kaksi. Se varapallohan pelataan nimenomaan sen varalta, että alkuperäinen pallo on estealueella ja se pelataan estealueen vapautumisvaihtoehtoja käyttäen. Jos ko. pallo löytyy sieltä estealueelta, voi pelaaja valita noiden kahden pallon välillä. Jos se taas on estealueen ulkopuolella, peliä täytyy jatkaa sillä ja varapallo lakkaa olemasta.
Tuo paikallissääntö on niin hankala tavan pelaajan ymmärtää ja noudattaa, että mielestäni on varsin hyvä asia, ettei sitä ole otettu varsinaisiin sääntöihin. Noita tarpeellisia paikkoja on kuitenkin varsin rajoitetusti, ja kenttä voi itse päättää haluaako se ko. paikallissäännön ottaa jossakin kohdassa käyttöön.
Omalla kotikentälläni 1-väylän oikeata laitaa reunustaa pitkä punaisilla merkattu estealue, joka siis tulee peliin 2. lyönnissä, ja jatkuu pituussuunnassa griinille asti. Tuo estealue on käytännössä korkeapuinen metsikkökaistale, leveyssuunnassa n. 30 metriä leveä…kaistaleen toisella puolella kulkee toinen väylä.
No, mulle on kaksi viime kertaa käynyt niin, että 2. lyöntini ole työntänyt juurikin tuonne oikealle. Äkkinäinen voisi heti todeta, että takuuvarmasti esteessä, ei varapallomahdollisuutta, jatketaan siis estesäännöllä. No, molemmilla kerroilla käynytkin niin jännästi, että kun väylää on lähdetty kävelemään eteenpäin, niin palloni onkin löytynyt keskeltä väylää. Eli siis lyönti painui silmin nähden aivan keskelle tuota metsäkaistaletta esteeseen, mutta puusta olikin sitten kimmonnut väylälle.
Nyt sitten se kysymys: mikäli tulevaisuudessa lyön palloni tuonne metsäkaistaleelle, niin voinko enää tuossa kohtaa varmasti sanoa, että pallo on päätynyt esteeseen, vai voinko olettaa, että se on ihan hyvin voinut puista kimmota pois esteestä, ja näin lyödä varapallon?Arvaus on se, että huolimatta näistä parista edellisestä onnenkantamoisesta, niin olettaa ei saa, vaan mikäli viimeisin näköhavainto pallosta on se, kun se painuu selkeästi tuonne metsään(esteeseen), niin estesäännöllä jatketaan??
Entäpä sitten, jos kuullaan selkeästi, että pallo osuu esteessä puuhun?…voidaanko silloinkaan olettaa, että pallo voi olla kimmonnut muuallekin kuin esteeseen?Nyt sitten se kysymys: mikäli tulevaisuudessa lyön palloni tuonne metsäkaistaleelle, niin voinko enää tuossa kohtaa varmasti sanoa, että pallo on päätynyt esteeseen, vai voinko olettaa, että se on ihan hyvin voinut puista kimmota pois esteestä, ja näin lyödä varapallon?
Arvaus on se, että huolimatta näistä parista edellisestä onnenkantamoisesta, niin olettaa ei saa, vaan mikäli viimeisin näköhavainto pallosta on se, kun se painuu selkeästi tuonne metsään(esteeseen), niin estesäännöllä jatketaan??
Entäpä sitten, jos kuullaan selkeästi, että pallo osuu esteessä puuhun?…voidaanko silloinkaan olettaa, että pallo voi olla kimmonnut muuallekin kuin esteeseen?
Nämä ovat niitä tilanteita, joissa tuo 95% todennäköisyys astuu vahvasti kuvaan. Mutta koska tuota todennäköisyyttä on jokseenkin mahdotonta arvioida oikein, niin omasta mielestäni kohtuullinen epäilys riittää oikeuttamaan varapallon lyömisen.
Mutta sitten kun palloa sieltä katoamisalueelta ryhdytään etsimään, niin järjen on oltava mukana. Maaston luonne, mahdollisen kopsahduksen voimakkuus, pallon lentosuunta ja kierre ynnä muut asiaan vaikuttavat seikat on yritettävä ottaa huomioon, ja vielä tuossakin on yritettävä määrittää kummankin tapahtuman todennäköisyys.
Totean tähän lopuksi, että tämä ei ole sellainen tilanne, joka epäselvissä tapauksissa tuomitaan pelaajan eduksi.
El ninó: Nyt sitten se kysymys: mikäli tulevaisuudessa lyön palloni tuonne metsäkaistaleelle, niin voinko enää tuossa kohtaa varmasti sanoa, että pallo on päätynyt esteeseen, vai voinko olettaa, että se on ihan hyvin voinut puista kimmota pois esteestä, ja näin lyödä varapallon?
Miksi ylipäätään haluaisit tuossa tilanteessa lyödä varapallon? Kummalla jatkaisit, jos alkuperäistä ei löydy? Varapallolla neljäs lyönti lähtisi toisen paikalta, vesiestesäännöllä se lähtisi esteeseen menokohdasta.
Tuon esittämäni tapauksen puimisen antamalla varmuudella sanoisin, että jos kopsahdusta ei kuulu, todennäköisyys pallon kimpoamiselle puusta johonkin esteen ulkopuolelle ja katoamiselle sinne on pieni. Vesiestesäännöllä voi hyvällä omallatunnolla jatkaa. Jos pallo sitten kuitenkin löytyy esteen ulkopuolelta, niin onneksi olkoon, yksi lyönti säästyi. Asia meneekin sitten mielenkiintoiseksi, jos kuuluu kopsahdus puun kyljestä ja pallo on voinut kimmota mihin suuntaan vain. Miten helppo on sanoa, että pallo on esteessä 95 % varmuudella, jos kukaan ei nähnyt pallon kimpoamissuuntaa? Sehän on voinut kimmota vaikka väylälle, mutta sellaiseen paikkaan josta kukaan ei osaa etsiä.
Näköjään lähestyn koko asiaa siis päinvastaisesta suunnasta kuin El ninó, eli että vesiestesäännöllä jatkaminen olisi yleensä edullisempi vaihtoehto kuin varapallolla jatkaminen. Joskus voi varmaankin olla päinvastoinkin, mutta omalta peliuraltani ei kyllä ainakaan heti tule mieleen sellaista tilannetta. Muutaman kerran on saattanut tulla kuokittua pallo niin lähellä olevaan ojaan tai lampeen, että seuraava lähtee samasta paikasta, mutta silloinkaan ei ole ollut kysymys varapallosta.
Miksi ylipäätään haluaisit tuossa tilanteessa lyödä varapallon? Kummalla jatkaisit, jos alkuperäistä ei löydy? Varapallolla neljäs lyönti lähtisi toisen paikalta, vesiestesäännöllä se lähtisi esteeseen menokohdasta.
Valideja pointteja Jaskalta. Yksi syy varapallon lyömiseen on se, että tuo paikka mistä alkuperäistä palloa löin, on sellainen jossa pitää lähteä ylittämään estealuetta parinkymmenen metrin matkalta….ja pallo ylitti estealueen rajan jo about 2-3 metrin päässä lyöntipaikasta. No nämä lyönnit aukesivat liikaa oikealle, ja jäivät sinne esteeseen…(tai ainakin niin kuvittelin).
No, toki edelleen kyseenalaista tuo varapallon lyönti, koska estesäännöllähän myös saan lyödä uuden pallon siitä samasta kohtaa mistä löin alkupeäisen…mutta tuossa kohtaa rankkujen kannalta sitten ihan sama jatkanko estesäännöllä vai varapallolla?Juurikin nämä molemmat tapaukseni olivat sellaisia, että lopulta kuului selkeä kolahdus, eli pallo osui puuhun…ja mahdollisuus sille, että pallo on kimmonnut joko A) esteeseen, B) takaisin omalle väylälle tai C) esteen toisella puolella kulkevalle naapuriväylälle, on olemassa. Eli siis…aikaa säästääkseni, tuo varapallon lyöminen tuntuu aika järkevältä vaihtoehdolta? Toki edelleen kolme minsaa menee pallin etsimiseen, mutta jos ei löydy, niin jatkan varapallolla eikä tarvitse mennä enää droppailemaan uudelleen.
ja mahdollisuus sille, että pallo on kimmonnut joko A) esteeseen, B) takaisin omalle väylälle tai C) esteen toisella puolella kulkevalle naapuriväylälle, on olemassa.
Noilla perusteilla varapallon voi lyödä, koska pallo voi olla muuallakin kuin estealueella. Mutta jos tuossa tapauksessa palloa ei löydy, varapallolla on käsittääkseni pakko jatkaa, koska varmuutta estealueelle jäämisestä ei ole.
Entäpä sitten, jos mitään kopsahdusta ei kuulu? Silloin varmaan voisi tulkita pallon jääneen estealueelle, jos sitä ei löydy kummaltakaan väylältä. Lyönnistä riippuen ei välttämättä tarvitse edes lähteä toisen väylän puolelta asti etsimään.
aakoo64: Noilla perusteilla varapallon voi lyödä, koska pallo voi olla muuallakin kuin estealueella. Mutta jos tuossa tapauksessa palloa ei löydy, varapallolla on käsittääkseni pakko jatkaa, koska varmuutta estealueelle jäämisestä ei ole.
Entäpä sitten, jos mitään kopsahdusta ei kuulu? Silloin varmaan voisi tulkita pallon jääneen estealueelle, jos sitä ei löydy kummaltakaan väylältä. Lyönnistä riippuen ei välttämättä tarvitse edes lähteä toisen väylän puolelta asti etsimään.
Meneeköhän nyt ihan oikein?
– varapallon voi siis lyödä, jos on 5% mahdollisuus sille, että pallo on kadonnut estealueen ulkopuolelle tai ob
– jos estealueen vieressä tai toisella puolella on selvää väylää, eihän silloin katoamisvaaraa ole, eli varapallolle ei ole tarvetta (tosin paikkaa näkemättä, ei voi tehdä tulkintaa, voiko pallo kadota väylälle)
– Kuitenkin, kun tulee estealueelle palloa etsimään, voi paikan nähtyään tehdä uuden arvion siitä, onko yli 5% mahdollinen (siis vaikka olisi tiiboxista käsin arvioinut toisin) ja päätellä uudelleen. Jos siis paikan päällä toteaa, että lähes varmasti katosi estealueelle, ei varapallolla edes saa jatkaaMitä tulee ”toiselta väylältä etsimiseen”, niin riippuu kaiketi estealueen laajuudesta. Jos kyse on esim kapeasta ojasta väylien välissä, miksei etsi molemmilta puolilta ojaa?
Meneeköhän nyt ihan oikein?
– varapallon voi siis lyödä, jos on 5% mahdollisuus sille, että pallo on kadonnut estealueen ulkopuolelle tai ob
– jos estealueen vieressä tai toisella puolella on selvää väylää, eihän silloin katoamisvaaraa ole, eli varapallolle ei ole tarvetta (tosin paikkaa näkemättä, ei voi tehdä tulkintaa, voiko pallo kadota väylälle)
– Kuitenkin, kun tulee estealueelle palloa etsimään, voi paikan nähtyään tehdä uuden arvion siitä, onko yli 5% mahdollinen (siis vaikka olisi tiiboxista käsin arvioinut toisin) ja päätellä uudelleen. Jos siis paikan päällä toteaa, että lähes varmasti katosi estealueelle, ei varapallolla edes saa jatkaaMitä tulee ”toiselta väylältä etsimiseen”, niin riippuu kaiketi estealueen laajuudesta. Jos kyse on esim kapeasta ojasta väylien välissä, miksei etsi molemmilta puolilta ojaa?
Kyseinen estekaistale, on täyttä metsikköä, ja leveydeltään noin 30-40 metriä. Ja kokemuksia on, että pallo voi puuhu osuessaan kimmota kummalle puolelle tahansa kyseistä estealuetta. Toki sanoisin, että useammin se sinne esteeseen jää :).
Esteen molemmin puolin tosiaan kulkee väylät…ja esteet ja väylien välissä paksua raffia. Kolme minuuttiakos sitä pallia sai katella? Tuo kolme minuuttia saattaa tulla äkkiä täyteen, jos/kun pitää tutkailla esteestä ja molemmilta väyliltä. Sitä en tiedä, jos kukaan ei löydä lyötyä palloa, ja on selkeä kopsahdus kuulunut, niin voidaanko olettaa varmasti, että pallo on esteessä? Lienee pitää tehdä tulkintoja siitä, kuinka syvälle esteeseen se lyönti suuntautui, ja laskea livakasti todennäköisyydet kohdalleen :)..aakoo64: Noilla perusteilla varapallon voi lyödä, koska pallo voi olla muuallakin kuin estealueella. Mutta jos tuossa tapauksessa palloa ei löydy, varapallolla on käsittääkseni pakko jatkaa, koska varmuutta estealueelle jäämisestä ei ole.
Entäpä sitten, jos mitään kopsahdusta ei kuulu? Silloin varmaan voisi tulkita pallon jääneen estealueelle, jos sitä ei löydy kummaltakaan väylältä. Lyönnistä riippuen ei välttämättä tarvitse edes lähteä toisen väylän puolelta asti etsimään.
Putti-Possu: Meneeköhän nyt ihan oikein?
Vaikka aakoon sanamuodot ovat pre-2019 ajalta, niin perusperiaate on edelleen kohdillaan. Joten sanoisin, että menee ihan oikein.
el ninó: Kyseinen estekaistale, on täyttä metsikköä, ja leveydeltään noin 30-40 metriä. Ja kokemuksia on, että pallo voi puuhu osuessaan kimmota kummalle puolelle tahansa kyseistä estealuetta. Toki sanoisin, että useammin se sinne esteeseen jää :).
Esteen molemmin puolin tosiaan kulkee väylät…ja esteet ja väylien välissä paksua raffia.Näkemättä paikkaa ja olosuhteita on vaikea sanoa varmaksi mutta en näkisi tuollaisessa paikassa mitään estettä varapallon lyömiselle.
– eihän metsäesteen kohdalla voi juurikaan olla varmuutta pallon päätymisestä/jäämisestä esteeseen (jos olisi kysessä vesieste, lampi yms.niin näköhavainto olisi tässä mielessä yleensä selkeämpi tapaus)Kun/jos vielä esteen vieressä (esteen ja väylän välissä?) on korkeaa raffia joka kokemuspohjaisesti helposti ”imaisee” pallon näkymättömiin, niin varmuus esteeseen päätymisestä saadaan oikeastaataan siinä että
– pallo löytyy (metsä)esteestä, jolloi jatketaan siitä tai estesäännön dropilla.
– tai saadaan muuten niin tarkka (näkö)havanto esteeseen jäämisestä ettei tarvita tulkintaa.Varsin usein tällainen välimetsä raivataan sellaiseksi että pallo löytyy kohtalaisen helposti. Muutamilla kentillä puiden välit on jopa päällystetty kuorihakkeella jne.
– toki tällaiset paremmin hoidetut metsävälit ovat yleensä pelattavaa aluetta (ei esteeksi merkittyjä).
– mutta eri kentillä olosuhteet tietysti vaihtelee..Itse olen uusien sääntöjen aikana (=johdosta) päätynyt pelamaan lähes aina uuden pallon metsäänlyöntitapauksissa. Aika harvoin tulee sellaisia (sanoisinko että iän myötä kokemusta on karttunut ja väyläosumien prosentti on noussut huippuunsa).
Toisekseen mieluummin hieman ”rankaisen itseäni” huonosta suorituksesta kun ”ryynään metsässä” pallojen perässä.
Kolmanneksi en oikeastaan pidä siitäkään että ryhmän pelaaminen hidastuu palloni etsimisen vuoksi.
Neljänneksi, olen todennut ettei metsästä tai muuten hankalasta paikasta jatkaminen/pelaaminen juurikaan hyödytä tulosmielessä.
– nykyään etsimisaika on niin lyhyt ettei se edes mahdollista kovin ihmeellisiä etsintöjä.
– käytännössä tulkitsen palloni päätyneen esteeseen silloin kun se todellakin on siellä riittävällä varmuudella.
– hyväksyn sen että saatan joskus ikäänkuin ”hävitä lyönnin”, verrattuna siihen että käyttämällä tarkasti kaikki sääntöjen sallimat mahdollisuudet ja tulkinnat, voisin ehkä jatkaa peliä estedropilla (siis voittaa matkan=yksi lyönti).Siis, yleensä (ja ainakin harjoituspelissä) ilmoitan heti että lähtee uusi pallo.
– se on minun kaltaiselleni, tarkalle väyliin osujalle, helppo ja hyvä ratkaisu.P.S. Toki ymmärrän hyvin ettei pitkälle lyövien ja oikeasti tavoitteellisten sekä tuloksesta pelaavien kannata aina menetellä oman esimerkkini tavalla.
-
JulkaisijaArtikkelit