26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Sivuvesieste ja varapallo

Etusivu Foorumit Säännöt Sivuvesieste ja varapallo

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 75)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • KL

    Ajatus vesiestevarapallosta johtuu siitä että sen voisi lyödä sillan pielestä, ennen jokea olevalta droppauspaikalta. Se kun sattuu olemaan reilut 100 metriä tiiboxin etupuolella. Siis samasta paikasta johon normaalistikin palataan jatkamaan peliä vesiestesäännön mukaisesti jos/kun avaus karkaa oikealle vesiesteen suuntaan eikä pallo löydy väylän puolelta.

    Erittäin hyvä pointti, en muistanut tuon droppialueen olemassaoloa lainkaan. Sen myötä olen samaa mieltä vesiestevarapallopaikallissäännön (kuinka hauska sana!) tarpeellisuudesta.

    Erittäin hyvä pointti, en muistanut tuon droppialueen olemassaoloa lainkaan.

    Ei sitä muista moni muukaan. SE:n 13. väylällä ei ole ollut ainakaan neljään-viiteen vuoteen droppialuetta. Joskus aikoinaan sellainen siellä kuulemma oli.

    Epäilen, että moni (ei kaikki) sinne droppaava ei oikeasti ole määritellyt vesiesteen rajan ylityskohtaa vaan tulkitsee pallon lentorataa itselleen aika edullisesti.

    PG

    SE:n kolmellatoista ei ole ollut droppialuetta kolmeentoista vuoteen.

    Mielestäni vesiestevarapallopaikallissäännöstä olisi hyötyä eniten SE 13:lla. Jokainenhan joutuu lyömään Koirajoen yli. ’Menikö avauspallo yli vai jäikö esteeseen’ -tilanteita tulee tavalliselle klubipelaajalle usein. Sen sijaan SE 14:llä ja 18:lla ei ole pakko lyödä avausta vesiesteen yli eikä tavallinen klubipelaaja sellaista juuri koskaan yritäkään. Jopa 250 metrin avaus hyvälle jatkopaikalle ilman vesiesteylitystä on molemmilla rei’illä täysin mahdollinen. Toki vesiestevarapallopaikallissääntö näilläkin rei’illä säästäisi joskus turhaa kävelemistä ja nopeuttaisi peliä.

    KL

    SE14:llä ei olekaan kyse avauksesta, vaan lähestymisestä. Sen kun pikkaisen vetää oikealle, niin pallo voi olla hyvin pelattavissa tai kadonnut esteeseen. Päätösreiällä sama juttu, mutta vasemmalla. Koskee kummallakin siis väylän veden puoleisesta reunasta lyödyjä pitkiä jatkolyöntejä.

    Onko siinä SE13:lla todellakin niin pitkä matka käydä katsomassa veden toisella puolella? En muista ko. paikkaa kovin tarkkaan. Se vesiestevarapallohan lyötäisiin siitä esteen takaa eikä tiiltä.

    ts

    KL
    SE14:llä ei olekaan kyse avauksesta, vaan lähestymisestä.

    Nimenomaan avauksesta. Saattaa ylittää esteen rajan heti tiillä ja päätyä sinne rinteeseen 250m päähän. Sama tilanne kuin #18

    ts

    KL
    SE14:llä ei olekaan kyse avauksesta, vaan lähestymisestä.

    Nimenomaan avauksesta. Saattaa ylittää esteen rajan heti tiillä ja päätyä sinne rinteeseen 250m päähän. Sama tilanne kuin #18

    Mielestäni vesiestevarapallopaikallissäännöstä olisi hyötyä eniten SE 13:lla. Jokainenhan joutuu lyömään Koirajoen yli. ’Menikö avauspallo yli vai jäikö esteeseen’ -tilanteita tulee tavalliselle klubipelaajalle usein.

    Näin on. Sillan kautta takaisin kierto kestää aina jonkin aikaa.

    Sen sijaan SE 14:llä ja 18:lla ei ole pakko lyödä avausta vesiesteen yli eikä tavallinen klubipelaaja sellaista juuri koskaan yritäkään. Jopa 250 metrin avaus hyvälle jatkopaikalle ilman vesiesteylitystä on molemmilla rei’illä täysin mahdollinen. Toki vesiestevarapallopaikallissääntö näilläkin rei’illä säästäisi joskus turhaa kävelemistä ja nopeuttaisi peliä.

    Niin ei ole pakko vesiestettä ylittää, mutta usein klubipelaaja sen veden reunoja pyyhkii. Ja aina välillä se pallo sieltä penkasta esteestä löytyykin, välillä taas ei. Tässäkin tilanteessa olisi hyvä jos toinen pallo olisi jo pelissä, koska usein (varsinkin 14. väylällä) pallo ei ole kentän puolella ollut kuin vain jonkun matkaa tiin jälkeen.

    KL
    Onko siinä SE13:lla todellakin niin pitkä matka käydä katsomassa veden toisella puolella? En muista ko. paikkaa kovin tarkkaan. Se vesiestevarapallohan lyötäisiin siitä esteen takaa eikä tiiltä.

    Eihän siinä olisi matkaa kuin joku 100-150 metriä riippuen tietysti avauksen pituudesta. Luulin virheellisesti että ko. sillan vieressä on droppingalue. Muistelisin että joskus on ollut, kuten Q8 kertoi?
    Ymmärrän toki että droppauspaikka on myös hieman ongelmallinen ratkaisu. Ainakin silloin jos/kun avaus on kaartanut vesiesteen rajan yli jo paljon ennen joen mutkaa.

    Mutta, miettikööt Kytäjällä mikä siinä olisi oikea ratkaisu. Josko edes on tarpeen tehdä muutoksia/määräyksiä paikallissääntöön?. Harvoin siinä normaalisti pelattaessa tule mitään ongelmia.

    Q8:
    Niin ei ole pakko vesiestettä ylittää, mutta usein klubipelaaja sen veden reunoja pyyhkii. Ja aina välillä se pallo sieltä penkasta esteestä löytyykin, välillä taas ei. Tässäkin tilanteessa olisi hyvä jos toinen pallo olisi jo pelissä, koska usein (varsinkin 14. väylällä) pallo ei ole kentän puolella ollut kuin vain jonkun matkaa tiin jälkeen.

    Vesiesteen rajan (kuten nykyinen merkkaus SE18 reunassa)) nostamienen leikatun väylän tasalle on hyvä parannus. Siinä näkee heti (yleensä jo tiiauspaikalta) menikö pallo esteeseen tai pysyikö pelissä. Kyseisten väylien reunat ovat niin jyrkkiä ja paksussa ruohossa ettei sieltä ole juurikaan järkeä lähteä etsimään palloa saatika yrittää sen lyömistä. Siitä aiheutuu käytännössä vain turhaa ajankulua ja ylimääräisiä lyöntejä.

    Kytäjällä on joka paikassa hyvä näkyvyys väylille joten ei tarvittaisi turhaan lyödä varapalloja kun käytännössä aina nähdään menikö pallo esteeseen tai jäikö väylälle. Ehkäpä juuri sitä SE13 väylän pitkää lyöntiä lukuunottamatta.

    PG

    Onko siinä SE13:lla todellakin niin pitkä matka käydä katsomassa veden toisella puolella?

    http://skyx.fi/virtual/kytaja/southeast/
    Huom! Panorama 1:ssä SE 13:n reikä on merkitty täysin väärään paikkaan.

    Gloffare: Vesiesteen rajan (kuten nykyinen merkkaus SE18 reunassa)) nostamienen leikatun väylän tasalle on hyvä parannus. Siinä näkee heti (yleensä jo tiiauspaikalta) menikö pallo esteeseen tai pysyikö pelissä. Kyseisten väylien reunat ovat niin jyrkkiä ja paksussa ruohossa ettei sieltä ole juurikaan järkeä lähteä etsimään palloa saatika yrittää sen lyömistä. Siitä aiheutuu käytännössä vain turhaa ajankulua ja ylimääräisiä lyöntejä.

    Ei se auta yhtään. Parempi on, jos välissä on raffi, jonne pallo voi kadota. Silloin voi lyödä varapallon. Jos vesiesteen jälkeen alkaa väylä, pallo on vesiesteessä tai väylällä – ja varapalloa ei saa lyödä. Ensin on siis talsittava tarkistamaan, josko vesiesteessä olevassa raffissa pallo on lyötävissä (toinen väylälllä vrt. Varapallo olisi kolmas). Jos pallo ei löydy tai ei ole pelattavissa, sitten vaan kipinkapin takaisin 100-150m droppaamaan … Ja seuraava ryhmä odottelee ja kiroaa tiiboxissa 🙁

    Kannattaako klubipelaajan yrittää veden yli … Ei varmaankaan, mutta kun pallo ei aina mene sinne minne olisi toive, muutenhan se ei koskaan päätyisi vesiesteeseen.

    Vesiesteen rajan (kuten nykyinen merkkaus SE18 reunassa)) nostamienen leikatun väylän tasalle on hyvä parannus. Siinä näkee heti (yleensä jo tiiauspaikalta) menikö pallo esteeseen tai pysyikö pelissä. Kyseisten väylien reunat ovat niin jyrkkiä ja paksussa ruohossa ettei sieltä ole juurikaan järkeä lähteä etsimään palloa saatika yrittää sen lyömistä. Siitä aiheutuu käytännössä vain turhaa ajankulua ja ylimääräisiä lyöntejä

    Onko muuten niin, että vieraspelaaja, joka ei tiedä onko esim Kytäjä 18 väylällä reunassa raffia, johon pallo voisi kadota … Niin hän voi lyödä varapallon. Mutta, jos kotikentällä pelaava pelaaja tietää, että vesiesteen jälkeen alkaa heti väylä, hänellä ei ole oikeutta lyödä varapalloa. Boxissa pohditaan mitä tehdään ja vieraspelaaja toteaa ”se voi olla kadonnut” ja lyön varapallon … Merkkarina toimiva Kytäjän jäsen huomauttaa, että väärin pelattu …

    Boxissa pohditaan mitä tehdään ja vieraspelaaja toteaa ”se voi olla kadonnut” ja lyön varapallon … Merkkarina toimiva Kytäjän jäsen huomauttaa, että väärin pelattu …

    Mietitäänpä hetki seuraavia kohtia:

    Merkkari ei ole tuomari
    Pelaaja päättää

    Eli ei ole ongelmaa.

    Mietitäänpä hetki seuraavia kohtia:

    Merkkari ei ole tuomari
    Pelaaja päättää

    Eli ei ole ongelmaa.

    Mutta mitä sanoo tuomari, kun paikalle kutsuttuna todetaan:
    – Pelaaja: minä en voi tietää onko mahdollista että pallo katoaa
    – Muut 3: me sanottiin ihan selvästi, että tuolla edessä väylä alkaa heti vesiesteen jälkeen ja ME TUNNETAAN TÄÄ KENTTÄ
    – Pelaaja: minä kuulin, mitä sanoitte, mutta en uskonut teitä
    – Kanssapelaaja: sitten minäkin lyön varapallon
    – Pelaaja: et sinä voi lyödä varapalloa, koska sinä TIEDÄT
    – Pelaajat kuorossa: nyt tuomari paikalle
    – Tuomari: pelaaja päättää (pelaaja saa, toinen ei) … Vai?

    ts

    Q8
    Boxissa pohditaan mitä tehdään ja vieraspelaaja toteaa ”se voi olla kadonnut” ja lyön varapallon … Merkkarina toimiva Kytäjän jäsen huomauttaa, että väärin pelattu …
    Mietitäänpä hetki seuraavia kohtia:

    Merkkari ei ole tuomari
    Pelaaja päättää

    Eli ei ole ongelmaa.

    Ei se ihan sentään noinkaan mene, eli ei sen merkkarin silti kaikkea tarvitse uskoa ja hyväksyä.

    gloffare

    Vesiesteen rajan (kuten nykyinen merkkaus SE18 reunassa)) nostamienen leikatun väylän tasalle on hyvä parannus. Siinä näkee heti (yleensä jo tiiauspaikalta) menikö pallo esteeseen tai pysyikö pelissä. Kyseisten väylien reunat ovat niin jyrkkiä ja paksussa ruohossa ettei sieltä ole juurikaan järkeä lähteä etsimään palloa saatika yrittää sen lyömistä.

    Ei se rinne niin paha ole, etteikö sieltä jokainen yritä lyödä jos vaan pallo löytyy. CT:llä varmaan 15 kaveria ainakin jatkoi esteen puolelta… yksi sellainenkin joka oli onnettomasti mennyt varapallon lyömään ensin ja sitten seuraavalla tiillä kättelikin pelikaverit kun ei viitsinyt takaisin enää lähteä seitsemättä lähettämään tiiltä.

    Tältä kannalta rajan siirtäminen rinteen alareunaan olisi parempi vaihtoehto, mutta pelillisesti ja muuten toki nykyinen merkintä

    – Muut 3: me sanottiin ihan selvästi, että tuolla edessä väylä alkaa heti vesiesteen jälkeen ja ME TUNNETAAN TÄÄ KENTTÄ

    Ei se ihan sentään noinkaan mene, eli ei sen merkkarin silti kaikkea tarvitse uskoa ja hyväksyä.

    Koskaan ei ole käynyt tilannetta, että ”kyllä se sieltä löytyy” ja ei sitten löydykään?

    ts

    Q8

    Koskaan ei ole käynyt tilannetta, että ”kyllä se sieltä löytyy” ja ei sitten löydykään?

    On, mutta ei sellaisessa tilanteessa jossa esteen jälkeen alkaa heti lyhyeksi leikattu väylä

    Pelaajalla voi olla kuitenkin mahdollisuus pelata varapalloaan vielä toisenkin lyönnin edestä, mikäli lyönti varapallolla tapahtuu kauempaa lippua, kuin alkuperäisen – pelipallon katoamispaikka, olipa se faktisesti esteessä tai ei, jos sillä on ollut mahdollisuus kadota esteen ulkopuolelle.

    Melko usein näkee, että selvästi pelipallon katoamispaikkaa ennen pysähtynyt varapallo jätetään rauhaan siksi aikaa, kun pelipalloa etsitään ja vasta etsimisen jälkeen palataan kymmeniä, joskus jopa lähes sata metriä takaisin pelaamaan toista lyöntiä varapallolla, joka siis silloin on jo muuttunut pelipalloksi sääntöjen määräämällä tavalla.

    Näin menetellen varapallon lyömisen alkuperäinen idea, ajan säästäminen hälvenee edestakaiseen tepasteluun.

    PG

    Tähän vesiestevarapallopaikallissääntövääntöön liittyen otan vielä esimerkkinä eilisen tapauksen ESG:n 15. reiältä.

    Pelaajan avaus on saattanut jäädä muutama kymmenen metriä tiiauspaikan edessä olevaan kaislojen täyttämään vesiesteeseen. Pelaaja lyö vesiesteen reunalta vesiestevarapallon. Se osuu kaisloihin ja mahdollisesti ylittää vesiesteen – tai sitten ei.

    Kumpaakaan palloa ei löydy vesiesteestä eikä sen takana olevasta karheikosta. Niinpä pelaaja droppaa (ajan säästämiseksi) uuden pallon vesiesteeseen ja lyö sieltä. Tämän jälkeen alkuperäinen pallo löytyy vesiesteen takana olevasta karheikosta. Pelaaja jatkaa alkuperäisellä pallolla reiän loppuun ilman rangaistuslyöntejä. Pelikaverit hyväksyvät menettelyn, koska kyse on vain harjoituskierroksesta.

    Miten sääntöjen mukaan olisi pitänyt toimia ja millaisia rangaistuksia pelaaja olisi saanut, ottaen huomioon että kyseisellä reiällä ei ole vesiestevarapalloa koskevaa paikallissääntöä?

    KL

    Ensimmäiseksi kysytään siitä avauslyönnistä: tiedettiinkö tai oliko käytännössä varmaa, että tiiltä lyöty pallo meni vesiesteeseen?

    Jos ei, niin homma on äkkiä paketissa. Pelaaja pelasi väärästä paikasta vakavan rikkeen verran ja viides lähtee tiiltä. Kun ei lähtenyt ja pelaaja löi ulos seuraavalla reiällä, niin dq.

    Jos taas oli, niin homma menee mutkikkaammaksi. Droppi vesiesteeseen (miksi kummassa droppasi vesiesteeseen??) ja sieltä lyöminen on taas väärästä paikasta pelaamista )olisi pitänyt dropata esteen ulkopuolelle). Nyt on kasassa avaus, pena esteestä, lyönti dropin jälkeen ja 2 penaa = 5 lyöntiä.

    Sitten pelaaja lyö alkuperäistä palloa eli väärää palloa, Nyt on kasassa 7 lyöntiä, mahdollisesti 8, jos pelaaja nosti pelissä olevan pallonsa. Nyt pitäisi palauttaa pelissä oleva pallo paikalleen ja jatkaa sillä.

    Jos ja kun pelaaja tiiasi seuraavalta ulos, dq.

    Toivottavasti pysyin kärryillä ja alkuperäiset tiedot olivat oikeat.

    P.S. Mikä seura/kenttä on ESG?

    Mietin ihan samaa kuin KL. Etelä-Saimaa Golfin 15 väylällä ei ole etuoikealla kaislikkoista vesiestettä. Onkohan kyseessä EGS (Espoo)?

    PG

    Kiitos KL. Näinhän se menee. Palaan asiaan tarkemmin viikonloppuna.

    P.S. Sori, eilinen kenttä oli EGS. ESG on Etelä-Saimaa Golf. Pelaan siellä huomenna.

    KL

    Tuosan kenttä on upea, joskin osin täysin persiilleen suunniteltu. Silti upea.

    KL

    Tuosan kenttä on upea, joskin osin täysin persiilleen suunniteltu. Silti upea.

    Näin on.

    PG

    KL: Ensimmäiseksi kysytään siitä avauslyönnistä: tiedettiinkö tai oliko käytännössä varmaa, että tiiltä lyöty pallo meni vesiesteeseen?

    Ei, joten

    homma on äkkiä paketissa. Pelaaja pelasi väärästä paikasta vakavan rikkeen verran ja viides lähtee tiiltä. Kun ei lähtenyt ja pelaaja löi ulos seuraavalla reiällä, niin dq.

    Käsitelläänpä silti vielä tuo toinenkin mahdollisuus, koska selostuksestani ei selvinnyt tarpeeksi hyvin, että pelaaja pelasi vesiesteeseen droppaamansa pallon paikasta, joka oli ainakin 20 m oikeata paikkaa (= edellisen vesiestedropin paikka)lähempänä reikää. Vakava rike.

    KL: miksi kummassa droppasi vesiesteeseen??

    Siksi, että omien sanojensa mukaan ’ei ainakaan pelannut paremmasta paikasta’. Pelaaja kyllä tiesi pelaavansa väärin, mutta tällä harjoituskierroksella oikein pelaaminen ei häntä miellyttänyt, sillä se olisi vaatinut ylimääräisen 150 m kävelylenkin.

    Virheen korjaaminen olisi ollut mahdollista vielä ennen kuin pelaaja löi ulos seuraavalla reiällä. Nähdäkseni seitsemäs lyönti olisi lähtenyt mahdollisimman läheltä sitä paikkaa, josta pelaaja löi ’vesiestevarapallonsa’, (joka sekin oli voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle). Ei lähtenyt lyönti sieltä, vaan seuraavalta tiiauspaikalta, joten DQ.

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 75)
Vastaa aiheeseen: Sivuvesieste ja varapallo

Etusivu Foorumit Säännöt Sivuvesieste ja varapallo