-
JulkaisijaArtikkelit
-
Hieman asiasta kukkaruukkuun, mutta kuinka tarkka näissä ylityspaikoissa yms tulee olla? Esimerkiksi tänään rundilla löin veteen (selkeä ylityskohta), mutta halusin dropata lipun linjassa taaksepäin, jotta pääsisin jatkamaan väylältä raffin sijaan.
Nyt oli kuitenkin kyseessä sellainen väylä, josta ei ole näköyhteyttä koko griinille, saatikka lipulle. Tunnen kentän, joten tiedän missä griini sijaitsee, mutta en kuitenkaan voi olla varma ”lipun linjasta”. Toki siinä tuolle droppipaikalle ei varmaan tule eroa kuin joitakin metrejä maksimissaan, oli lippu sitten oikealla, vasemmalla tai keskellä. Riittääkö tuossa tuollainen about -kohta, vai olisiko juostava kulman taakse katsastamaan oikeaa linjaa?
Riippuu tilanteesta. Joskus se tarkka lipun linja vie tiheän kuusen taakse, kun taas suurpiirteinen arviointi antaa vapaan pelilinjan.
Entä, jos droppipaikka olisi ollut kymmenen – kaksikymmentä metriä pielessä ja se voitaisiin myöhemmin todistaa – tapahtumat vaikkapa videolla. Pelaaminen väärästä paikasta, vakava sääntörikkomus, pelaaja ehtinyt avata jo seuraavalta tiiauspaikalta, DQ?
Lukaise deccarit 26-1/16 ja /17.
Jos ylityskohdan määrittämiseen on käytetty kaikkea sillä hetkellä käytettävissä olevaa tietoa, ei väärästä paikasta pelaamisesta rangaista.
Jos ylityskohdan määrittämiseen on käytetty kaikkea sillä hetkellä käytettävissä olevaa tietoa, ei väärästä paikasta pelaamisesta rangaista.
Entä jos olet kilpailun tuomari ja sinut kutsutaan paikalle ja sinulta kysytään, että mihin pitäisi dropata, kun näköyhteyttä ei ollut, mutta pallon on täytynyt ylittää sivuvesiesteen rajan aikaisintaan tuosta noin tai viimeistään 30 m lähempää lippua olevasta kohdasta tai yhtä suurella todennäköisyydellä jostakin muusta siltä väliltä olevasta kohdasta. Kaikki käytettävissä oleva tieto on siinä. Mikä on tuomiosi?
Eihän tuomari voi tuollaista päätöstä mielestäni tehdä. Pelaaja sen ratkaisee. Tuomari korkeintaan kysyy, että millä perusteilla ja pelaaja parhaan arvionsa mukaan määrittää oikean kohdan. Siitä sitten jatketaan. Onhan pelaajalla jokin käsitys lyönnistä, suunnasta ja voimakkuudesta.
Juuri näin. Ei tuomari voi tietää millainen lyönnin osuma oli, kuinka pitkälle pelaajan lyönti yleensä kantaa tms. olennaista.
Kyllä menee jengillä koko ajan sekaisin miten tulee menetellä,
kun pallo menee sivuvesiesteeseen. Ihmetyttää tää Master 7 höpinä samalla.
Ei Master 7 lla kuin missään muuallakaan voi kun lataa varapallo, jos pallon kulkua ei voi nähdä 100 varmasti vaikka tuntisi kentän kuinka hyvin. Tietysti poikkeuksia on, mutta jos skodaat paikkaan mikä on täynnä puita (mainittu osa esteestä eli metsää mainitussa Mater 7 ssa)oikealla puolella väylää mitä et näe avauksessa) tai tiedät sen olevan täynnä puita, niin ainakaan avauspaikasta Master 7 sta et voi olla mitenkään 100 varma, että pallo on mennyt esteeseen, kun kyseessä on esim fade tai ”auki” lähtenyt suora lyönti. Sitten taas on ihan eri asia, jos pitkälyöntisenä lyöt sikaslaissin, niin ainakin itse tällöin voisin todeta kyseisessä paikassa, että pallo on mennyt esteeseen mikäli se tosiaan on koko metsä merkitty esteeksi.
Minulle on tullut vuodesta -86 useita satoja tilanteita jossa alkuperäinen pallo löytyy täysin pelattavana väylältä vaikka luultu aluksi pallon menneen ”satavarmasti” esteeseen. Kyllähän pallon kimpoo puusta takas väylälle 20-70metriä useinkin.
Jos siis on epävarmaa eikä täysin varmaa että pallo on mennyt esteeseen jota avauksessa esim et edes näe, niin silloin kaivetaan varapallo ja jatketaan sillä, jos alkuperäinen ei löydy. Eikä tosiaankaan jatketa 200 metrin päästä esteen rajalta ”oletetusta” leikkauspaikasta esteen reinalta ja yritetä huijaamalla voittaa metrejä.
On kaksi eri asiaa jatkaa peliä jos pallon lennon näkee koko ajan. Silloin ryhmällä on helppo tehdä päätöksiä jatkosta.
Sittenhän jää edelleen tämä kysymys että miten jatketaan jos alkuperäinen löytyy esteestä metsästä? Tässä ei golfissa säännöissä ole mun mielestä logiikkaa tai sitten on? Mulle tämä sääntö ollut ainakin hyvin tulkinnanvarainen kun puhutaan lyönnistä, joka lähtee maskiin ja jota ei voi seurata loppuun saakka. Et voi tietää mitenkään aina kun lyöt maskiin, että menikö pallo esteeseen vai ei. Juuri jatko tälläsissä tapauksissa on tulkinnanvarainen. Ei voi olla myöskään niin, että jos ei voi mitenkään olla varmoja, että pallo on lentänyt esteeseen, kun pallo menee maskiin, että pelaaja ei saisi jatkaa alkuperäisellä esim esteestä vaikka varapallo lyöty.
Voihan paikallissäännöt tätä auttaa, mutta käytännössä näitä tilanteita on kentillä yllättävän paljon. Miten sitten paikallissäännön laadit? Ehkä kentillä missä on näitä vesiä ja maskeja sekä kaislaa, niin kannattaisi laittaa paikallisäännön olevan voimassa varapallon osalta koko kentällä?Lukija347
Sittenhän jää edelleen tämä kysymys että miten jatketaan jos alkuperäinen löytyy esteestä metsästä? Tässä ei golfissa säännöissä ole mun mielestä logiikkaa tai sitten on?
90% tuosta pitkästä viestistä jäi minulta ymmärtämättä, mutta ei tässä kohdassa ole yhtään mitään epäselvää. Jos pallo löytyy esteestä, jatketaan esteen säännön mukaisesti ja varapallo poistuu pelistä.
Ja toisekseen kyllä täällä on varsin hyvin oltu isollakin joukolla kartalla miten tilanteessa menetellään, mutta mielelläni kuulen missä mielestäsi on oltu väärässä.
Lukija347
Sittenhän jää edelleen tämä kysymys että miten jatketaan jos alkuperäinen löytyy esteestä metsästä? Tässä ei golfissa säännöissä ole mun mielestä logiikkaa tai sitten on?
90% tuosta pitkästä viestistä jäi minulta ymmärtämättä, mutta ei tässä kohdassa ole yhtään mitään epäselvää. Jos pallo löytyy esteestä, jatketaan esteen säännön mukaisesti ja varapallo poistuu pelistä.
Ja toisekseen kyllä täällä on varsin hyvin oltu isollakin joukolla kartalla miten tilanteessa menetellään, mutta mielelläni kuulen missä mielestäsi on oltu väärässä
Lukija347: Kyllä menee jengillä koko ajan sekaisin miten tulee menetellä,
kun pallo menee sivuvesiesteeseen. Ihmetyttää tää Master 7 höpinä samalla.Ja sitten:
Ei voi olla myöskään niin, että jos ei voi mitenkään olla varmoja, että pallo on lentänyt esteeseen, kun pallo menee maskiin, että pelaaja ei saisi jatkaa alkuperäisellä esim esteestä vaikka varapallo lyöty.
Ei tosiaankaan ole niin. Ihme höpinää 😉
Vielä kerran ja kovalla äänellä: Jos alkuperäinen pallo löytyy kentän rajojen sisäpuolelta, varapallo lakkaa olemasta eikä sillä voi jatkaa. Tämä täysin riippumatta siitä mistä tuo alkuperäinen löytyy.
L437: Jos siis on epävarmaa eikä täysin varmaa että pallo on mennyt esteeseen jota avauksessa esim et edes näe, niin silloin kaivetaan varapallo ja jatketaan sillä, jos alkuperäinen ei löydy. Eikä tosiaankaan jatketa 200 metrin päästä esteen rajalta ”oletetusta” leikkauspaikasta esteen reinalta ja yritetä huijaamalla voittaa metrejä.
Näinhän ei ei ole tilanteessa, jossa on epävarmaa menikö avaus vesiesteeseen ja siksi lyötiin varapallo. Mutta kun kävellään paikan päälle, ilmenee, ettei pallo voi olla muualla kuin esteessä (esimerkiksi väylä tai raffi jatkuu kaljuna vesisteeseen asti eikä vesieste ole pelkkä oja tai kaistale, vaan jatkuu vesiesterajojen jälkeen riittävästi). Tällöin todetaan paikan päällä, että pallo ei ole voinut kadota muualle kuin sivuvesiesteeseen, jolloin varapallolla ei enää saa jatkaa, vaan dropataan oletettun leikkauspaikan mukaan (tämä kohta siis erilailla, kun L437 kirjoitti)
Esim kyseisessä paikassa Master 7 lla et voi olla varma minne pallo on mennyt, koska et ole nähnyt koko pallon lentorataa, koska paikka on maskissa. Et voi vaan mennä paikalle ja todeta, että tässä on este, että nyt lyödään kolmas lyönti tulkiten pallon menneen esteeseen, vaikka kukaan sitä ole oikeasti nähnyt sinne menneen. Eri asia olisi täysin jos paikassa ei olisi puita jolloin tätä tulkintaa voisi hyvinkin käyttää. Et voi varastaa 200 metriä noin vain ja varsinkin ,jos et ole nähnyt koko pallon lentorataa – edes alastuloa ! Voitte pelata miten haluatte mutta näin ei voi toimia.Silloin kun ei voida olla varmoja eikä nähdä pallon lentorataa sinun täytyy lyödä varapallo ja jatkaa sillä, jos pallon lentorataa ette ole nähneet. Jos on vähäinenkin mahdollisuus että pallo voinut osua puuhun tai vastaavaan paikkaan (eli on voinut ottaa kimmokkeen vaikka väylälle raffiin ) , niin ,että mitenkään voi hylätä varapalloa vaan siitä tulee pelissä oleva pallo, koska alkuperäisen lentoa ei ole voitu edes kohtuudella todeta menneen esteeseen edellä mainituin esimerkein. Ei siis fuskata 200 metriä tollaisilla tulkinnoilla missä ei mitään pohjaa. Hyvin useinhan jengi lyö varapallon ja vielä yleensä siitä tulee vielä huonompi kuin ensimmäinen, ja sitten ihan pokkana kävellään esteen vierelle ja todetaan ”este” vaikka siitä ei mitään varmuutta ole. Eli yritetään varastaa 200 metriä ja lyöntejä päälle ihan pokkana. Tätä tapahtuu varsin usein ja se on hyvin valitettavaa, koska kyse on selkeästä sääntörikkomuksesta.
Lukija347
Esim kyseisessä paikassa Master 7 lla et voi olla varma minne pallo on mennyt, koska et ole nähnyt koko pallon lentorataa, koska paikka on maskissa. Et voi vaan mennä paikalle ja todeta, että tässä on este, että nyt lyödään kolmas lyönti tulkiten pallon menneen esteeseen, vaikka kukaan sitä ole oikeasti nähnyt sinne menneen.Olet vähän jäljillä, mutta valitettavasti silti väärässä, joskin varsin yleisellä tavalla.
Mikään sääntö ei edellytä, että jonkin pitäisi nähdä pallon meno vesiesteeseen, vaikka tuon väitteen usein kuuleekin, vaan sen sijainti voidaan päätellä monien asioiden summana, kuten asiaa käsittelevä deccarikin selittää.
Maailma on täynnä paikkoja joissa vesieste on piilossa ihan kuten Masterin seiskallakin ja vesiestesäännöllä jatkaminen on ihan sääntöjen mukaista toimintaa, kunhan muut mahdollisuudet kitketään pois
Aina voi yrittää oikaista sääntöjä niin kuin yrität väittää yllä. Jos lyöt faden tai slaissin Master 7 lla, niin yrität väittää, että mikään sääntö ei edellytä….. jos sinulla ei ole mitään hajua minne pallo on pudonnut (Master 7 lla oikealla on ensiksi väylän jälkeen oikealla raffia 30-50 metriä jonne et myöskään näe avauspaikalta ja sen jälkeen oja joss este alkaa metsään saakka jatkuen maskissa) niin miten voit tulkita sen menneen esteeseen ? Tottakai monien asioiden summana voidaan todeta, että ”todennäköisesti” pallo on mennyt esim esteeseen, josta jatko olisi esteen vierestä oletetusta leikkauspisteestä. Mutta valitettavasti näin et voi kyseisellä paikalla mitenkään asiaa tulkita. Jos siis teet noin – teet vakavan sääntörikkeen. Deccareita pitää joskus kirjoittaa juuri sen vuoksi, kun asioita halutaan sääntöjen puitteissa vääristää jostain ihmeen syystä tälläkin palstalla.
Tosiasia vaan on niin että mm kyseisellä paikalla olen löytänyt oman palloni monia monia kertoja täysin pelissä tai ojassa/ metsässä. Toisin sanoen ,en mitenkään ole voinut olla edes 50% varma minne pallo on kyseisellä väylällä mennyt avauksen jälkeen jolloin tee ltä lyödään tarvittaessa varapallo jolla jatketaa jos alkuperäinen ei löydy. Pelkkä arvio tai ”monien asioiden summa” ei todellakaan riitä fuskaamaan 200 metriä. Korostan vielä, että nyt kyse ei ole avauksesta joka mennyt ”maskiin” joka takana tiedetään esim vesiesteen olevan, jossa ei ole puita tai muita osia jotka voisivat kimmottaa pallon takaisin kentälle. Silloinhan asia on ihan selvä josta alkuperäisessä kai oli kyse. Jokainen voi halutessan pelata ja tulkita asioita miten haluaa oman moraalinsa mukaan. Minä en koskaan hyväksy tulkintoja tälläisissä paikoissa josta ei mitenkään voidaan olla varmoja minne pallo on oikeasti mennyt. Todennäköisyys ei ole mikään lupa ”oikaista” 200 metriä ja näin rikkoa sääntöjä.Tässä on useammallakin suulla yritetty selittää Lukija347:lle mitä säännöt tästä asiasta sanovat, mutta valitettavan huonolla menestyksellä. Ehkä se johtuu siitä, että hänen ajatuksensa ovat niin fiksoituneet juuri tuohon Master7:n maastoon eikä hän osaa ajatella laajempaa kokonaisuutta.
Homma menee nyt kuitenkin sääntöjen mukaan siten, että jos pallon vesiesteeseen menosta ei ole käytännössä varmuutta tai sitä ei tiedetä (=KVC), pallon katsotaan kadonneen esteen ulkopuolelle. Jos taas tuo KVC on olemassa, pallon katsotaan kadonneen esteeseen. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa ylityskohta arvioidaan parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella.
Periaatteellisella tasolla tämä on näin yksinkertaista. Käytännössä joudutaan joskus tilanteisiin, joissa päädytään käyttämään hyvinkin subjektiivisia arvioita ja pallo voidaan dropata kymmeniäkin metrejä väärään paikkaan, mutta sekään ei ole sääntörike, jos on käytetty sitä parasta käytettävissä olevaa tietoa.
Niin, sitä KVCtä mietittäessä tuo legendaarinen kysymys auttaa: ’Onko pallo voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle?’ Siitä on hyvä lähteä liikkeelle ja sitä Lukija347:kin ilmeisesti haluaa meille viestittää.
Master 7 toimi tässä tapauksessa erittäin hyvänä esimerkkinä. Siksi sitä painotettiin, jotta ja sääntöjen oikea tulkinta ymmärrettäisiin. Eräs kuuluisa suomalainen dumari esitti kysymyksen mitä kannattaa käyttää mm tälläisissä tilanteissa, kun saavutaan tälläiselle paikalle tai todettua heti lyönnin jälkeen:
Onko mahdollista että pallo voisi olla muualla kuin esteessä ? Jos vastaat kyllä, niin jatkat varapallolla jonka olet lyönyt ehkä jo mahdollisimman läheltä edellistä lyöntipaikkaa. Et todellakaan voi dropata esim Master 7 lla ojan viereen ja varastaa 200 metriä, jossa pallo on hyvinkin voinut tulla kentälle tiheästä metsästä takaisin kentälle. Siksi, kun pallo ajautuu maskiin ja ryhmä ei voi olla mitenkään varma pallon lopullisesta suunnasta mm kyseisessä paikassa, niin tällöin lyödään sääntöjen mukaan varapallo (mahd läheltä edellistä lyöntipaikka) jolla jatketaan jos alkuperäinen ei löydy. Asiassa ei ole mitään epäselvää ja samalla tuli vastaus vielä kerran toisilla ”merkeillä” alkuperäiseen. Joskus tuntuu kohtuuttomalta lähteä lyömään uutta palloa edellisestä lyöntipaikasta, kun huomataan että palloa ei voi tulkita selvästi menneen esim vesiesteeseen. Siksi painotetaan varapallon käyttöä, kun pallon lentoa ei voi varmasti nähdä. Kirjoittelu osaltani tästä aiheesta päättyy tähän. Toivotan kaikille suoria lyöntejä syksyn mittelöihin.Lukija347
Master 7 toimi tässä tapauksessa erittäin hyvänä esimerkkinä. Siksi sitä painotettiin, jotta ja sääntöjen oikea tulkinta ymmärrettäisiin. Eräs kuuluisa suomalainen dumari esitti kysymyksen mitä kannattaa käyttää mm tälläisissä tilanteissa, kun saavutaan tälläiselle paikalle tai todettua heti lyönnin jälkeen:
Onko mahdollista että pallo voisi olla muualla kuin esteessä ?Tuon saman on täällä esittänyt KL ja esittää aina jokainen meistä vähänkin tuomarihommia tehneistä.
Samoin kuin tietää sen, että lopullinen tulkinta tehdään nimenomaan monien asioiden summana, eikä esteeseen menoa tarvitse nähdä, kuten aiemmin väitit. Siksi tällä oikottu väitteitäsi
Pelasin tuon Master 7 väylän, ja
– pallo voi avauksessa mennä slaissina ohi puiden ja katveeseen oikealle, joten varapallolle on hyvät perusteet
– paikalle tultaessa raffi on lyhyttä, joten varsinkaan isolla porukalla ei pallo voi kadota raffiin
– sivuvesieste on kuitenkin vain oja, eli myös ojan takana punaiset paalut ja sen takana risukkoista metsää, joten pallo voi olla kadonnut yhtä hyvin tuonne metsäänJP: jos palloa ei löydy, pallo voi olla kadonnut vesiesteen ulkopuolelle ja siten EI VOI JATKAA SIVUVESIESTESÄÄNNÖN mukaan ja varapallo muuttuu pelipalloksi
Käytännön esimerkki..Monille varmaankin tuttu Kytäjän SE-väylä 13, lyhyt par-nelkku jossa avaus lyödään väylälle yli kapean Koirajoen. Joki jatkaa sivuvesiesteenä viistottain väylän oikeaa reunaa ja imaisee pitkät slaissit aika tehokkaasti. Kyseinen paikka on järven rantaa eikä joen takaryteikköön saa mennä etsimään tai lyömään palloa (paikallissääntö kieltää).
Kaveri lyö pitkän avauksen josta jää epäselväksi selvisikö se väylälle oikeaan reunaan vai kaartoiko kuitenkin jokeen. Käytännössä vaihtoehtoja on tasan kaksi, pallo joko löytyy kaukaa väylältä tai sitten se on joessa.
Pelaaja lyö tilanteessa varapallon joka jää hyvin pelattavaksi keskelle väylää.
Käveltäessä väylälle selviää ettei 1. palloa löydy, joten se on varmuudella kaartanut jokeen. Eikä ole tietoa kävikö se missään vaiheessa ilmassa väylän yläpuolella. Jolloin saisi lyödä 3.lyönnin sivuvesiesteen säännöllä dropaten n. 100 m lipusta.
Nyt kaveri kuitenkin toteaa pallon menneen varmuudella sivuvesiesteeseen ja varapallon sopii unohtaa. Siispä hän päättää jatkaa vesiesteen säännöllä ennen jokea olevasta droppauspaikasta. Siitä kun pääsee avaamaan 3. lyönnin reilut 100 metriä lähempää ja saattaa yltää hyvällä lyönnillä jopa lipulle, puttaamaan par’ia.
Kysymys:
Oliko tilanteessa oikein:
A) edes lyödä varapalloa ja pitääkö siinä tapauksessa jatkaa varapallolla?
B) oliko oikein jatkaa peliä droppauspaikalta ja unohtaa varapallo?
C) voidaanko katsoa varapallon pelaaminen tässä tapauksessa turhaksi harjoitteluksi. Pelaaja olisi joka tapauksessa (siis 1.pallon mentyä veteen) jatkanut dropilla, koska näin säästää ratkaisevasti matkassa?
D) saako sääntöjen mukaan varapallon lyödä ohi kulkiessaan droppauspaikalta vesiestesäännön mukaisesti. Tällöin säästäisi aikaa ja turhaa kävelyä takaisin jos 1. palloa ei lyöydy (kuten esimerkissä).Itse pitäisin oikeana ettei sääntöjen mukaan pelattaessa varapalloa saa lyödä (ja jos saisikin niin sitä pitää pelata jollei 1. palloa löydy).
Peliä pitää jatkaa vesiestesäännön mukaisesti.Harjoituskierroksen hupipelissä toki voi hyväksyä droppaamisen vesiestesäännön mukaisesti varapallona. Tai hyväksyisin toki varapallon tiiauspaikalta, mutta sillä pitää jatkaa.(käytännössä uusi pallo). Turha siellä täydellä kentällä on palata takaisin ja häiritsemään takaa tulevia.
Kytäjän SE 13. on hieman hankala mutta usein on täysin turhaa lyödä varapallo oikealle karanneiden varalle. Mielestäni ainoastaan jos pallo lentää oikeasti pitkälle ja oikealle voidaan pallon todeta kadonneen vesiesteen ulkopuolelle. Lyhyet käivärät löytyvät väylältä/laidasta tai sitten ovat ojassa.
A) pitkä lyönti niin ok lyödä varapallo
B) riippuu oliko pallolla mahdollisuus lentää paksuun heinään
C) niin ja näin…
D) Ei, ellei ole paikallissääntöä voimassaTuolla(kin) väylällä jengi kuvittelee pallon usein tehneen aikalailla 90 asteen mutkan ja kaartaneen esteeseen vasta joen lähellä…
Ensi vuodelle on harkinnassa hakea vesiestevarapallopaikallissääntö ainakin SE:n 14. ja 18. väylille. Ehkä myös 13. pitää miettiä.
Kysymys:
Oliko tilanteessa oikein:
A) edes lyödä varapalloaKyllä, jos kaveri ja muut samassa ryhmässä pelaavat kaverit eivät tunteneet kyseistä väylää. Kyllä, jos väylän hyvin tuntevilla oli epäily siitä, että pallo olisi saattanut kadota vesiesteen ulkopuolella olevaan raffiin (pitkä lyönti – ks. Q8 vastaus)
ja pitääkö siinä tapauksessa jatkaa varapallolla?
Säännön 27-2 c mukaan ei, mikäli paikan päälle tultaessa todetaan, ettei pallo voi olla muualla kuin vesiesteessä.
B) oliko oikein jatkaa peliä droppauspaikalta ja unohtaa varapallo?
Mielestäni kyllä, koska kaveri jatkoi vesiesteen säännöllä ennen jokea olevasta ylityskohdasta, joka tunnettiin tai osattiin arvioida, eikä joen toiselta puolelta lippua huomattavasti lähempänä olevasta paikasta, jonka olemassaolosta ei ollut minkäänlaisia takeita. ’Eikä ollut tietoa kävikö se [joentoisella puolella] missään vaiheessa ilmassa väylän yläpuolella’.
C) voidaanko katsoa varapallon pelaaminen tässä tapauksessa turhaksi harjoitteluksi. Pelaaja olisi joka tapauksessa (siis 1.pallon mentyä veteen) jatkanut dropilla, koska näin säästää ratkaisevasti matkassa?
Jos varapallon lyömiseen olisi ollut oikeus, ks. A), niin ei. Jos varapallon lyömiseen ei olisi ollut oikeutta, niin ei silloinkaan. Tiiauspailkalta olisi tällöin varapallon sijaan lähtenyt toinen pallo (kolmas lyönti), eikä pelaaja olisi voinut jatkaa dropilla vesiestesäännön mukaisesti.
D) saako sääntöjen mukaan varapallon lyödä ohi kulkiessaan droppauspaikalta vesiestesäännön mukaisesti. Tällöin säästäisi aikaa ja turhaa kävelyä takaisin jos 1. palloa ei lyöydy (kuten esimerkissä).
Ei. SE 13:lla ei ole vesiestevarapallopaikallissääntöä (ks. Q8 vastaus).
Itse pitäisin oikeana ettei sääntöjen mukaan pelattaessa varapalloa saa lyödä (ja jos saisikin niin sitä pitää pelata jollei 1. palloa löydy).
Tuosta olen eri mieltä. Jos paikan päälle tultaessa käy selväksi, että pallo ei ole voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle, varapallolla ei saa jatkaa.
Q8
Kytäjän SE 13. on hieman hankala mutta usein on täysin turhaa lyödä varapallo oikealle karanneiden varalle…..
Ensi vuodelle on harkinnassa hakea vesiestevarapallopaikallissääntö ainakin SE:n 14. ja 18. väylille. Ehkä myös 13. pitää miettiä.
Kiitos vastauksista..
Ehkä vesiestevarapallon sääntö olisi hyvä tässä. Ei ainakaan tarvitsisi palata takaisin jollei löydä avauspalloaan kyseisen väylän/veden reunasta.
D) saako sääntöjen mukaan varapallon lyödä ohi kulkiessaan droppauspaikalta vesiestesäännön mukaisesti. Tällöin säästäisi aikaa ja turhaa kävelyä takaisin jos 1. palloa ei lyöydy (kuten esimerkissä)?
Ei. SE 13:lla ei ole vesiestevarapallopaikallissääntöä (ks. Q8 vastaus).
Paitsi, jos se on paikallissäännöissä sallittu. Paikoissa, joissa on vedenylitys ja veden jälkeen pitkälle väylää ”notkossa”, jolloin pallo on joko vesiesteessä tai väylällä. Tällöin pelin etenemisen kannalta on järkevä sallia varapallon lyöminen vesiesteen yli. Tällaisia paikallissääntöjä olen nähnytkin joillain kentillä, en tosin muista missä.
Ehkä vesiestevarapallon sääntö olisi hyvä tässä (SE13). Ei ainakaan tarvitsisi palata takaisin jollei löydä avauspalloaan kyseisen väylän/veden reunasta.
En ymmärrä mitä hyötyä vesiestevarapallosäännöstä olisi tuolla reiällä nimenomaan avauslyönnin osalta. Jos pelaajalla on perusteltu syy lyödä varapallo, hän saa sen lyödä. Ei siihen mitään paikallissääntöä tarvita sotkemaan selvää asiaa.
Reiät 14 ja 18 ovat asia erikseen, niillä ko. paikallissääntö olisi jopa perusteltu. Itsekin olen etsiskellyt palloja 14. viheriön oikealta puolelta esteestä (jonka vesiestemerkinnät muutettiin kesäkuussa, olivat perusteellisesti sekavat tuosta kohdasta).
KL
En ymmärrä mitä hyötyä vesiestevarapallosäännöstä olisi tuolla reiällä nimenomaan avauslyönnin osalta. Jos pelaajalla on perusteltu syy lyödä varapallo, hän saa sen lyödä. Ei siihen mitään paikallissääntöä tarvita sotkemaan selvää asiaa.Ilmeisesti varapallon voi aina lyödä kyseisen väylän (Kytäjä SE 13) tiiltä..
Ajatus vesiestevarapallosta johtuu siitä että sen voisi lyödä sillan pielestä, ennen jokea olevalta droppauspaikalta. Se kun sattuu olemaan reilut 100 metriä tiiboxin etupuolella. Siis samasta paikasta johon normaalistikin palataan jatkamaan peliä vesiestesäännön mukaisesti jos/kun avaus karkaa oikealle vesiesteen suuntaan eikä pallo löydy väylän puolelta.
Nykyisellään pitää ensin mennä katsomaan tuliko 1. pallo yli joen väylälle/väylän reunaan kentän puolelle. Minkä jälkeen palataan takaisin sillan pieleen lyömään 3. lyönti..olettaen että eka pallo todetaan menneen veteen.
Tässä tapauksessa vesiestevarapallolla säästyisi aikaa ja edestakaisin kävelemistä. Varsinkin kun se nykyisellään tiiltä lyöty varapallo on aika turhaa..kun sillä ei kannata/saa jatkaa pelaamista. (ehkä poislukien yli 250 metriset avaukset).
Mutta ei tällä minulle mitään erityistä merkitystä ole..olipa sitten niin tai näin.
P.S. Ehkä on hyväkin että pelaaja saa lyödä tässä, varapallon nimikkeellä, harjoituslyönnin slaissatun avauksen jälkeen. Nimittäin heti seuraava väylä kaartaa samalla tavalla järvenrantaa pitkin. Siksi on fiksua lyödä ns. hermopallo, kun tietää ettei sitä tarvitse ottaa peliin (vaikka vielä sekin kaartaisi veteen). Tottahan sääntöjä saa/voi noudattaa sellaisillakin tulkinnoilla joissa niistä koituu etua pelaajalle itselleen.
-
JulkaisijaArtikkelit