-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jess, data is back. Tämä oli yksi pieni toiveeni aloittaessani tätä keskustelua. Kun alkoi näivettymään tää foorumi. Minäkin tietty olin kolmisen kuukautta poissa, kun alko tietyt ylläpito-asiat ketuttaan. Mutta vilpittömästi tervetuloa data, vaikka eri mieltä totta mooses monesta asiasta ollaan.
Mutta ei siitä tarvii hyvät ystävät hermostua, jos ollaan eri mieltä asioista. Vaikka perustelutkin olis mitä sattuu. Niin ne on mullakin välillä ja provoakin voi heitellä.Vielä asiasta; data elä hyvä mies ota tollasia esimerkkejä esim. houkanista, jota on tutkittu miljoona vuotta ja tiedetään kyllä jo ihan miehen ittensä kirjoittamana, miten löi (vaikka se on tietysti vähän eri asia, että miten luulee lyövänsä ja miten oikeesti lyö). Olen minäkin teeässän kanssa eri mieltä joistakin asioista svingissä, mutta en minä lähde vänkäämään itse tarkoituksellisesti vain vastaan.
Hörhölle haluasin sanoa: älä ole noin varma asiasta, josta et tutkimatta voi tietää. En minäkään ole varma tuosta maakontaktista spinnin lisääjänä muuten kuin empiirisesti, että näin se menee. Kovalta tulee enemmän spinniä, mutta mistä johtuu??? Mites Hörhö esim. biljardi. Siinä pehmyt pinta kohtaa kovan. Ja pirusti spinniä ilman mitään uria. Eikä ole mitään epätasaisuuksia niin kuin asfaltti/kumi. Ja voimat on huomattavasti pienemmät kuin golfpallo/maila. Voisi vielä noi ikivanhat mailat ottaa esimerkiksi, niissähän urien koot olivat minimaaliset. Ja vielä, 30 metrin pitseissä niillä urilla on no varmaan eri merkitys kuin täysillä lyönneillä. Mutta en minä lähde tätä ura-asiaa varmasti väittämään, ennen kuin minulla on faktat (GIR ;0)).
Minäkin aloin aikoinaan noista slomo-kuvista epäilemään, ettei se pallo mihinkään maahan koske, mutta tutkittuani asiaa vähän eteenpäin yhden kuvaajatutun kanssa, tarvitaan paljon enemmän kuin slomo ja ihmisen silmä näkemään mitä siinä oikeasti tapahtuu. Prootkin tarttee videokuvaa pelkästään ihmisen liikkeet arvostellakseen, mutta mailan pään ja pallon nopeuksiin tarvitaan vähän helvetin hyvät pysäytyskuvat ja niin kuin mainitsin valon määrä ja häiriöttömyys on tärkeää, voisin verrata esim. loistelamppuja huone täyteen niin, että on kun saunassa niin siinä on lukseja vielä hemmetin vähän verrattuna ulkoiseen auringon paisteeseen.
NimetönDosto kirjoitti: (5.3.2009 10:30:39)
Jess, data is back. Tämä oli yksi pieni toiveeni aloittaessani tätä keskustelua. Kun alkoi näivettymään tää foorumi. Minäkin tietty olin kolmisen kuukautta poissa, kun alko tietyt ylläpito-asiat ketuttaan. Mutta vilpittömästi tervetuloa data, vaikka eri mieltä totta mooses monesta asiasta ollaan.
Mutta ei siitä tarvii hyvät ystävät hermostua, jos ollaan eri mieltä asioista. Vaikka perustelutkin olis mitä sattuu. Niin ne on mullakin välillä ja provoakin voi heitellä.Vielä asiasta; data elä hyvä mies ota tollasia esimerkkejä esim. houkanista, jota on tutkittu miljoona vuotta ja tiedetään kyllä jo ihan miehen ittensä kirjoittamana, miten löi (vaikka se on tietysti vähän eri asia, että miten luulee lyövänsä ja miten oikeesti lyö). Olen minäkin teeässän kanssa eri mieltä joistakin asioista svingissä, mutta en minä lähde vänkäämään itse tarkoituksellisesti vain vastaan.
Hörhölle haluasin sanoa: älä ole noin varma asiasta, josta et tutkimatta voi tietää. En minäkään ole varma tuosta maakontaktista spinnin lisääjänä muuten kuin empiirisesti, että näin se menee. Kovalta tulee enemmän spinniä, mutta mistä johtuu??? Mites Hörhö esim. biljardi. Siinä pehmyt pinta kohtaa kovan. Ja pirusti spinniä ilman mitään uria. Eikä ole mitään epätasaisuuksia niin kuin asfaltti/kumi. Ja voimat on huomattavasti pienemmät kuin golfpallo/maila. Voisi vielä noi ikivanhat mailat ottaa esimerkiksi, niissähän urien koot olivat minimaaliset. Ja vielä, 30 metrin pitseissä niillä urilla on no varmaan eri merkitys kuin täysillä lyönneillä. Mutta en minä lähde tätä ura-asiaa varmasti väittämään, ennen kuin minulla on faktat (GIR ;0)).
Minäkin aloin aikoinaan noista slomo-kuvista epäilemään, ettei se pallo mihinkään maahan koske, mutta tutkittuani asiaa vähän eteenpäin yhden kuvaajatutun kanssa, tarvitaan paljon enemmän kuin slomo ja ihmisen silmä näkemään mitä siinä oikeasti tapahtuu. Prootkin tarttee videokuvaa pelkästään ihmisen liikkeet arvostellakseen, mutta mailan pään ja pallon nopeuksiin tarvitaan vähän helvetin hyvät pysäytyskuvat ja niin kuin mainitsin valon määrä ja häiriöttömyys on tärkeää, voisin verrata esim. loistelamppuja huone täyteen niin, että on kun saunassa niin siinä on lukseja vielä hemmetin vähän verrattuna ulkoiseen auringon paisteeseen.
Kiitti vaan kannustuksesta. Tosin aika paljon on hommia, joten tuskin hirveästi
ehdin kirjoittelemaan.Tuosta Hoganista sen verran, että vaikka kuinka yrittää videoista
katsoa ja vaikka kysymyksessä on hieno swingi, niin mikään vahvan rotaatioliikkeen
esikuva se ei ole. Monista nykyhuipuista löytyy tässä suhteessa parempia esimerkkejä.
Mutta miksi ihmeessä pitäisikään olla. Ei rotaation määrä mikään swingin paremmuuden suora mittari ole. Hoganin erinomaisuuden syytä ei kukaan pysty varmuudella sanomaan.
Silmiin pistävää hänellä on ylittämätön sulavuus ja liikeajoitus. Tuupparien kannalta on valitettavaa, että nämä ominaisuudet ovat ehkä 90% lahjakkuuspohjaisia ominaisuuksia.
Eli niiden siirto 1:1 muille voi olla mahdoton tehtävä. Mitään erityistä salaisuutta
tai muuta niksiä, joka toisi autuuden sunnuntaiduffarin pelailuun en swingissä näe.
Tai sanotaanko ettei ainakaan mitään sellaista, jota ei voisi oppia muista lähteistä
tai muiden hyvien pelaajien swingeistä. Jokaisen on löydettävä se oma salaisuus.
Niin myös Hogan aikanaan löysi itselleen sopivan. Tietysti jotkut Hoganin piirteet
kuten poikkeava yläasento ym. voivat joillekin sopia, mutta ei se niistä silti mitään
kiistattomia yleispäteviä totuuksia tee.Mitä muihin tutkijoihin tulee, niin eivätköhän hekin ole vain kuvien varassa.
Kuvien tulkinta taas onnistuu parhaiten, jos swingin ymmärtää teoriatasolla
hyvin. Tässä suhteessa uskon kilpailukykyni olevan hyvän.Millaisella kameralla muuten yritit tuota osuman kuvaamista?
data kirjoitti: (5.3.2009 12:30:02)
… Tässä suhteessa uskon kilpailukykyni olevan hyvän. …Anteeksi tyhmä kysymykseni mutta missä kisassa sää ottelet?
Nimetönkebax kirjoitti: (5.3.2009 12:35:23)
data kirjoitti: (5.3.2009 12:30:02)
… Tässä suhteessa uskon kilpailukykyni olevan hyvän. …Anteeksi tyhmä kysymykseni mutta missä kisassa sää ottelet?
Epävirallisessa kisassa nimeltä Ketäuskoa.
Ihan normi hyvälaatuisilla videokameroilla. Saan kohta myös kiinteät kamerat omalle lyöntipaikalleni, mutta niistä ei todellakaan ole apua osumisen analysointiin vaan nimen omaan svingin alalysointiin.
Ja edelleen data, kyllä se niin on, että houkani on paremminkin kaikkien rotaatiosvingien äiti. Lue nyt ihmeessä ensin se hänen Five Lessons.data kirjoitti: (5.3.2009 12:38:38)
Epävirallisessa kisassa nimeltä Ketäuskoa.Ihan ilman mitään taka-ajatuksia haluaisin vilpittömästi kuulla mitä näet herra Garcian rautanelkkuswingissä:
Mitä vallitsevia ominaisuuksia löydät tuosta swingistä?
Tuolla toisella foralla oli linkki Hogans mystique pätkkän, jota olen ilolla katsellut ja oppilaiile näyttänyt. Löytyy varmaan juuttupista ihan tuolla haulla.
Siitä kun katselee saaton mataluutta, laajuutta, sekä loppuasennossa mailan paikkaa ja oikean ranteen kulmaa, tajuaa aika äkkiä (disc: edellyttää tajuntaan tarvittavaa välineistöä) mikä tuossa touhussa oli niin poikkeavaa. Ja kun itse saa tuon toteutettua, tajuaa myös sen, kuinka hemmetin kaukana se on totutuista liikeradoista ja edes lavan vapaan sulkeutumisen rotaatiosta. Noissa swingeissä, ei lapa käytännössä koskaan käy käsivarsilinjan vasemmalla puolella, eli se ei ohita käsiä.
En tiedä ymmärtääkö tuota kuvaustani kukaan, mutta itselle helppo hahmottaa, kun elän, nukun, syön ja teen kaiken muunkin nykyään 3D koordinaattien pyhässä maailmassa.
Dosto: 1000fps-kamera on pienin millä kannattaa edes yrittää tuota kuvausta ja silloin tarvitaan kirkas auringonvalo sekä pirusti tuuria, että frame sattuisi kohdalleen jos palloa aikoo kuvata. Eikä se siltikään kerro mitään. Keinovalolla saatetaan päästä tuollaiseen 10% määrään tarvittavasta ja sillonkin on rahaa kulunut melko runsaasti. Eli ei kannata askarrella tuon kanssa enempää.
NimetönDosto kirjoitti: (5.3.2009 12:52:28)
Ihan normi hyvälaatuisilla videokameroilla. Saan kohta myös kiinteät kamerat omalle lyöntipaikalleni, mutta niistä ei todellakaan ole apua osumisen analysointiin vaan nimen omaan svingin alalysointiin.
Ja edelleen data, kyllä se niin on, että houkani on paremminkin kaikkien rotaatiosvingien äiti. Lue nyt ihmeessä ensin se hänen Five Lessons.No ehkä tuo esikuva sanavalinta oli huono. Ehkä hän sitä on ja on ollut, mutta kyllä
monet nykyhuiput menevät tässä rotaation määrässä ohi. Eli jos, ollaan sitä mieltä, että hoganin swingi on parempi kuin nykyhuipuilla, niin silloinhan pitäisi olla johdonmukaisesti myös sitä mieltä, että rotaatiota tulisi vähentää tai ainakin alkaa etsiä syitä muualta. Nythän Hoganin paremmuutta perustellaan usein tällä suurella rotaation määrällä, joka ei enää nykymittareiden mukaan pidä paikkaansa.Dosto kirjoitti: (5.3.2009 10:30:39)
En minäkään ole varma tuosta maakontaktista spinnin lisääjänä muuten kuin empiirisesti, että näin se menee. Kovalta tulee enemmän spinniä, mutta mistä johtuu???Suostuisitko ajattelemaan asian uudelleen vähän eri näkökulmasta. Havaintosi asiasta [paljon spinniä kovalta] on oikea, mutta päätelmä väärä. Mitäs, jos asiaa lähtisi miettimään näin: kovalta alustalta saadaan aikaiseksi paljon spinniä, pehmeältä alustalta vähemmän. Miksi? Tarjoamaani päättelyketjuun kuuluu, että maksimispinni saadaan aikaiseksi tilanteessa, jossa alusta ei vaikuta ollenkaan asiaan.
data kirjoitti: (5.3.2009 13:14:27)
Dosto kirjoitti: (5.3.2009 12:52:28)
Ihan normi hyvälaatuisilla videokameroilla. Saan kohta myös kiinteät kamerat omalle lyöntipaikalleni, mutta niistä ei todellakaan ole apua osumisen analysointiin vaan nimen omaan svingin alalysointiin.
Ja edelleen data, kyllä se niin on, että houkani on paremminkin kaikkien rotaatiosvingien äiti. Lue nyt ihmeessä ensin se hänen Five Lessons.No ehkä tuo esikuva sanavalinta oli huono. Ehkä hän sitä on ja on ollut, mutta kyllä
monet nykyhuiput menevät tässä rotaation määrässä ohi. Eli jos, ollaan sitä mieltä, että hoganin swingi on parempi kuin nykyhuipuilla, niin silloinhan pitäisi olla johdonmukaisesti myös sitä mieltä, että rotaatiota tulisi vähentää tai ainakin alkaa etsiä syitä muualta. Nythän Hoganin paremmuutta perustellaan usein tällä suurella rotaation määrällä, joka ei enää nykymittareiden mukaan pidä paikkaansa.On se kiva kun data on taas täällä, mutta mutta itse väittäisin että nykyhuipuilla saattaa jossain harvoissa tapauksissa olla rotaatiota enemmän kuin Hoganilla (esim Bubba Watson), mutta Hoganilla se rotaatio yhdistettynä osumahetkeen näyttäisi olevan paljon optimaalisempi. Siitä voi sitten alkaa miettimään mikä pyörii ja milloinkin ja koska tullaan palloon ja missä asennossa puhumattakaan osumahetkestä ja miten se lapa kohtaa pallon ja millaisessa kulmassa ja mistä suunnasta. Itsellä saattaa olla asoista pieni aavistus, mutten oo ihan varma, joten olen hiljaa.
4par kirjoitti: (5.3.2009 13:29:01)
Dosto kirjoitti: (5.3.2009 10:30:39)
En minäkään ole varma tuosta maakontaktista spinnin lisääjänä muuten kuin empiirisesti, että näin se menee. Kovalta tulee enemmän spinniä, mutta mistä johtuu???Suostuisitko ajattelemaan asian uudelleen vähän eri näkökulmasta. Havaintosi asiasta [paljon spinniä kovalta] on oikea, mutta päätelmä väärä. Mitäs, jos asiaa lähtisi miettimään näin: kovalta alustalta saadaan aikaiseksi paljon spinniä, pehmeältä alustalta vähemmän. Miksi? Tarjoamaani päättelyketjuun kuuluu, että maksimispinni saadaan aikaiseksi tilanteessa, jossa alusta ei vaikuta ollenkaan asiaan.
Toki suostun, eihän siinä mitään, mutta sitten jossain vaiheessa sitä muodostaa kaikista faktoista (GIR :OOO) ja ei-faktoista oman näkemyksensä. Mutta päätelmäni voi olla väärä ja voi sitä olla sinunkin. Voi voi tätä epätietoisuutta. EI VOI KESTÄÄ!!!
Miksi pehmeä alusta vaikuttaa spinniin vähentävästi? Voisikohan tämän kuvitella että pallo kokee tuolloin vähemmän muodonmuutosta. Kova alusta sensijaan ei vaikuta muodonmuutoksen laajuuteen ja spinnit tapissa. Tästäkö oli kymysys? =)
Dosto kirjoitti: (5.3.2009 12:52:28)
Ja edelleen data, kyllä se niin on, että houkani on paremminkin kaikkien rotaatiosvingien äiti.AMEN
data kirjoitti: (5.3.2009 13:14:27)monet nykyhuiput menevät tässä rotaation määrässä ohi. Eli jos, ollaan sitä mieltä, että hoganin swingi on parempi kuin nykyhuipuilla, niin silloinhan pitäisi olla johdonmukaisesti myös sitä mieltä, että rotaatiota tulisi vähentää tai ainakin alkaa etsiä syitä muualta. Nythän Hoganin paremmuutta perustellaan usein tällä suurella rotaation määrällä, joka ei enää nykymittareiden mukaan pidä paikkaansa.
Mutta olisihan se outoa jos Hoganin swingiteoriaa seuranneet eivät olisi päässeet yhtään eteenpäin vuosikymmenien saatossa. He pääsevät opettelemaan heti pienestä pitäen siitä pisteestä minkä kehittämiseen mr. Hogan käytti paljon ajastaan. Samoin fysiikan harjoittelu on näinä päivinä paljon pidemmällä.
Sulla on näköjään vaikeaa hahmottaa näiden kommenttien pointti. Muistaakseni ts jo joskus kirjoitti että ei mikään estä tekemästä asioita paremmin kuin BH.
Silti, meitä Hogan-faneja on paljon ja älämölöä syntyy varmasti jos miehelle ei anneta hänelle kuuluvaa kunniaa rotaatioswingin keulakuvana. Ei hän varmaan ollut yksin tai ensimmäisenä, mutta kyllä Five Lessons on sellainen raamattu että toista ei ole tullut.
Plus tietenkin mr. Hoganin meriitit kisoista.kebax kirjoitti: (5.3.2009 15:09:17)
Miksi pehmeä alusta vaikuttaa spinniin vähentävästi? Voisikohan tämän kuvitella että pallo kokee tuolloin vähemmän muodonmuutosta.Pehmeään alustaan pallo on uponnut enemmän tai vähemmän. Vaikka pallo lähteekin osumassa heti ylöspäin, laahaa se kuitenkin alustaan jonkin matkaa. Alustan ja pallon välinen kitkavoima pyrkii saamaan palloon ns yläkierrettä, joka vähentää todellisen takakierteen määrää. Alaspäin lyöminen ja pallon likistyminen lisäävät tätä ’aurausta’, joten sitä suurempi takakierteen menetys mitä pehmeämpi/vetisempi/mutaisempi alusta on kysymyksessä.
Scoopin aiemmin linkittämästä videosta näkyy selvästi lähtötilanne ja on helppo kuvitella mitä tapahtuu, jos ruoho olisi pidempää tai mailan liikerata olisi alaspäin.
Kovempaa lyötäessä pallo likistyy havaittavasti ja tästä on haettu selitystä kovalta alustalla saatavaan suureen takakierteeseen. Jos lähdetään siitä, että mailan lavan ja pallon välillä on riittävästi kitkaa (ei tapahdu liukumista), en löydä mitään järkevää selitystä miksi tästä likistymisestä syntyisi enää lisää kitkavoimaa = palloa pyörittävää voimaa.
data kirjoitti: (5.3.2009 13:14:27)
No ehkä tuo esikuva sanavalinta oli huono. Ehkä hän sitä on ja on ollut, mutta kyllä
monet nykyhuiput menevät tässä rotaation määrässä ohi. Eli jos, ollaan sitä mieltä, että hoganin swingi on parempi kuin nykyhuipuilla, niin silloinhan pitäisi olla johdonmukaisesti myös sitä mieltä, että rotaatiota tulisi vähentää tai ainakin alkaa etsiä syitä muualta. Nythän Hoganin paremmuutta perustellaan usein tällä suurella rotaation määrällä, joka ei enää nykymittareiden mukaan pidä paikkaansa.Sääli, että käytät referenssinä argumentoinnillesi Hogania, kun samalla osoitat, ettet ole perehtynyt ao. herran tekemisiin ja hänen swinginsä tutkimuksiin pätkääkään. Ei tässä ole ollut kyse rotaation määrästä. Tai siinä mielessä kyllä, että vartalon kierron ei pidä ’pysähtyä’ osumahetkeen ajatuksella, että se jotenkin sinkoaisi mailan vauhdikkaammin palloon. Kierto pitää saattaa kiihtyvästi loppuun (kunnes hidastuminen on välttämätöntä), jolloin avoin osumahetki on luonnollinen seuraus. Muussa merkityksessä itse määrällä ei ole ollut mitään erityistä roolia rotaatiokeskustelussa, eikä tuo ajatus liity Hoganiinkaan mitenkään. Hogan itse mm. sanoi näin vuonna -57: ’Some prominent golfers advocate taking a big turn with the hips [puhe on bäkäristä]. I don’t go along with this. If the hips are turned too far around, then you can create no tension in the muscles between the hips and the shoulders.’ Jne. Hogan siis puhui X-factorista ja X-strechistä 40 vuotta ennen McLeania…
Rotaation korostamisessa on kyse kaiken kaikkiaan kyse siitä, millä tavalla mailaan voidaan tuottaa vauhtia siten, että samalla maksimoidaan myös toistettavuus, ja millä ehdoilla kaiken tuon voi yrittää optimoida. Maksimoidaan isojen lihasten työ (jalat, lantio ja hartiat) ja minimoidaan ajoitusherkempi, distaalisten osien työ (käsivarret ja ranteet). Optimointiin liittyy silloin myös ihan biomekaniikan määrittämät perusasiat (geometria) kuten minkälaisissa kulmissa liike luontevimmillaan ja tehokkaimmillaan tapahtuu (tähän liittyy esim. flatimpi swingitaso). Määrä ei ole ratkaiseva, vaan jatkuvuus (kiihdytys vs. hidastuvuus) ja eri kehon osien sekvensiaalisuus, ja juuri näiden tekijöiden osalta Hogan oli ilmiömäinen. Suuresta osasta näistä löytyy paljon tutkittua tietoa, joten pelkästään mielikuvien varassa rotaation korostamista ei harrasteta.
NimetönScoop kirjoitti: (5.3.2009 15:55:19)
data kirjoitti: (5.3.2009 13:14:27)
No ehkä tuo esikuva sanavalinta oli huono. Ehkä hän sitä on ja on ollut, mutta kyllä
monet nykyhuiput menevät tässä rotaation määrässä ohi. Eli jos, ollaan sitä mieltä, että hoganin swingi on parempi kuin nykyhuipuilla, niin silloinhan pitäisi olla johdonmukaisesti myös sitä mieltä, että rotaatiota tulisi vähentää tai ainakin alkaa etsiä syitä muualta. Nythän Hoganin paremmuutta perustellaan usein tällä suurella rotaation määrällä, joka ei enää nykymittareiden mukaan pidä paikkaansa.Sääli, että käytät referenssinä argumentoinnillesi Hogania, kun samalla osoitat, ettet ole perehtynyt ao. herran tekemisiin ja hänen swinginsä tutkimuksiin pätkääkään. Ei tässä ole ollut kyse rotaation määrästä. Tai siinä mielessä kyllä, että vartalon kierron ei pidä ’pysähtyä’ osumahetkeen ajatuksella, että se jotenkin sinkoaisi mailan vauhdikkaammin palloon. Kierto pitää saattaa kiihtyvästi loppuun (kunnes hidastuminen on välttämätöntä), jolloin avoin osumahetki on luonnollinen seuraus. Muussa merkityksessä itse määrällä ei ole ollut mitään erityistä roolia rotaatiokeskustelussa, eikä tuo ajatus liity Hoganiinkaan mitenkään. Hogan itse mm. sanoi näin vuonna -57: ’Some prominent golfers advocate taking a big turn with the hips [puhe on bäkäristä]. I don’t go along with this. If the hips are turned too far around, then you can create no tension in the muscles between the hips and the shoulders.’ Jne. Hogan siis puhui X-factorista ja X-strechistä 40 vuotta ennen McLeania…
Rotaation korostamisessa on kyse kaiken kaikkiaan kyse siitä, millä tavalla mailaan voidaan tuottaa vauhtia siten, että samalla maksimoidaan myös toistettavuus, ja millä ehdoilla kaiken tuon voi yrittää optimoida. Maksimoidaan isojen lihasten työ (jalat, lantio ja hartiat) ja minimoidaan ajoitusherkempi, distaalisten osien työ (käsivarret ja ranteet). Optimointiin liittyy silloin myös ihan biomekaniikan määrittämät perusasiat (geometria) kuten minkälaisissa kulmissa liike luontevimmillaan ja tehokkaimmillaan tapahtuu (tähän liittyy esim. flatimpi swingitaso). Määrä ei ole ratkaiseva, vaan jatkuvuus (kiihdytys vs. hidastuvuus) ja eri kehon osien sekvensiaalisuus, ja juuri näiden tekijöiden osalta Hogan oli ilmiömäinen. Suuresta osasta näistä löytyy paljon tutkittua tietoa, joten pelkästään mielikuvien varassa rotaation korostamista ei harrasteta.
Tuota..mites sä olet mitannut noi Hoganin kiihtyvyydet? Eihän nykyhuiputkaan pääosaltaan mitenkään pysähdy tuohon osumaan. Hidastusta tapahtuu, mutta niin tapahtui Hoganillakin tai ainakin pitäisi tapahtua. Hidastuvuus on vaikea määrittää tarkasti videoista, mutta katsopa niitä mun pistämiä videoita, niin ei se liike Tigerilla sen enempää hidastu. Toisaalta hyvin pelataan myös swingeillä, joilla hidastuvuus on suurempi. (esim. Singh)
Hogan ei ole maksimoinut isojen lihasten työtä kuten aiemmin lantioanalyysissäni esitin.
Olen samaa mieltä Hoganin vartalon osien ajoituksen sulavuudesta. Valitettavasti on
pitkälti lahjakkuustekijä (ilmiömäinen, kuten asian ilmaisit). Eiköhän nuo mainitsemasi
biomekaaniset ym. tekijät ole nykyisen golf tutkimuksen tiedossa maailmalla
aika mukavasti. Niitä sitten on optimoitu hieman toisellakin tavalla.tämä spinni keskustelu on aika erikoisella tasolla ja muistuttaa enemmänkin uskonnollisten mantrojen hokemista.
tuosta Golfpallon spinnin muodostumisesta on tehty muutama ihan oikea tieteelliset(kin) kriteerit täyttävä tutkimius, joissa kävi ilmi että ilmiö on huomattavasti monisyisempi kuin mitä monet golfpeliin sotkeutuneet uskovat.
jos joku haluaa kaivaa esiin näihin tutkimuksiin liittyviä tieteellisiä julkaisuja, niin muistaakseni ainakin yksi oli Michiganin yliopistosta joskus 2003 -2005 hujakoilla julkaistu tutkimus, jossa spinnin muodostumisen kanalta kaikkein oleellisimmaksi tekijäksi määritettiin mailan palloon kohdistama positiivinen tangenttivoima (ylöspäin suuntautunut) joka osuman aikana vaihtuu alaspäin vaikuttavaksi spinniä vähentäväksi tangenttivoimaksi (negatiiviseksi) ajan funktiona.
tämän positiivisen tangenttivoiman aiheuttama pallon ’päiväntasajan’ pohjoispuolisen pallonosan deformaation ja pallon ytimen siirtyminen suhteessa pallon ulompiin kerroksiin ollessa ilmeisesti hyvin määräävä tekijä spinnin määrälle.
(tutkimus oli tosin tehty lähinnä drivea silmälläpitäen)valitettavasti en muista noista lukemistani julkaisuista juuri muuta kuin yhden olevan Michiganin yliopistolta ja ja julkaisussa mainitut tutkijoiden nimet olivat tyypillisiä aasialaisia nimitä ja ajankohta oli jo aikaisemmin mainitsemani n. 2003 – 2005
suurinpiirtein samoihin aikoihin on julkaistu myös muutamia Japanilaisia tutkimuksia golfpallon spinnistä lähinnä wedge lyöntiä silmälläpitäen.
jos joku viitsisi kaivaa noita julkaisuja esiin niin tähän keskusteluun saataisiin jotain faktaakin fiktion sekaan.
spekulaatioiden puolella itse lähtisin olettamaan että maaperän vaikutus spinin määrään syntyy pikemminkin sen kautta kuinka se maaperä vaikuttaa mailanpään liiketilaan sinä aikana kun pallo ja mailanpää vuorovaikuttavat toisiinsa.
data kirjoitti: (5.3.2009 17:12:20)
Tuota..mites sä olet mitannut noi Hoganin kiihtyvyydet?En ole mitannut. Yhtä vähän kuin sinä Tigerin ja Singhin…
Kuten sanottu, Hoganin swingiä on analysoitu ja pähkäilty lukuisten aikalaisten ja jälkipolvien asiantuntijoiden toimesta, ja ainakin osaan niistä analyyseistä voinee luottaa.data kirjoitti: (5.3.2009 17:12:20)
Eihän nykyhuiputkaan pääosaltaan mitenkään pysähdy tuohon osumaan. Hidastusta tapahtuu, mutta niin tapahtui Hoganillakin tai ainakin pitäisi tapahtua.
Puhuin tuuppareista, joilla on täysin väärä mielikuva voimantuotosta. Mitä huippuihin tulee, hidastusta tapahtuu, ja pitääkin tapahtua. Sehän juuri olennainen osa tuota sekvenssiaalisuutta. Olennaista on, että hidastuminen tapahtuu järjestyksessä lantio, hartiat, kädet, ja vieläpä näin hyvässä synkassa. Liian aikainen lantiokierto vie hartiakierrolta mehut, pyrkimys käsien tietoiseen kiihdyttämiseen jarruttaa hartioita, jne.
data kirjoitti: (5.3.2009 17:12:20)
Hidastuvuus on vaikea määrittää tarkasti videoista, mutta katsopa niitä mun pistämiä videoita, niin ei se liike Tigerilla sen enempää hidastu.
Näkemykseni mukaan (joka perustuu asiansa osaavien analyyseihin) Tiger pyrkii kiihdyttämään käsiään osuma-alueelle tultaessa (paitsi joissakin lyhyempien rautojen lyönneissä, jotka ovat kerrassaan upeita esimerkkejä selkeästä body-releasesta), joka näkyy monella tavalla, erityisesti hartioiden varsin kohtisuorana asentona kohdelinjaan nähden osuma-alueella (Tigerin huikea muutos hartiakulmassa dsw:ssä ei ole merkki avonaisuudesta). Ootkos yhtään miettinyt miksi Tigerinkin on viimeisimmässä swingiremontissaan nimenomaan pyrkinyt flätimpään ja swingitasoltaan yhdenmukaisempaa toteutukseen? Ja vahvempaan ja stabiilimpaan kiertoon ylävartalon osalta?…
data kirjoitti: (5.3.2009 17:12:20)
Toisaalta hyvin pelataan myös swingeillä, joilla hidastuvuus on suurempi. (esim. Singh)
Miksi veikkaat Singhin oikean käden käyttäytyvän niin kuin käyttäytyy? Kompensaatio? Tai miksi luulet hän haluavan vääntää väyläpuiden lavat useita asteita avoinaiseksi?..
data kirjoitti: (5.3.2009 17:12:20)
Hogan ei ole maksimoinut isojen lihasten työtä kuten aiemmin lantioanalyysissäni esitin.
Olen samaa mieltä Hoganin vartalon osien ajoituksen sulavuudesta. Valitettavasti on
pitkälti lahjakkuustekijä (ilmiömäinen, kuten asian ilmaisit).
Huomaa taas, ettet ole perehtynyt Hoganin historiaan yhtään. Kyllä siinä on raakaa duunia paljon enemmän kuin lahjakkuutta. Fanaattisuus ja peräksiantamattomuus toki auttavat asiaa. Vaan jos lahjakkuudesta on puhe, niin on se kieltämättä ihmeellistä, että Tiger – nykyisestä välineteknologiasta huolimatta – räiskii draivinsa mihin sattuu…
data kirjoitti: (5.3.2009 17:12:20)
Eiköhän nuo mainitsemasi biomekaaniset ym. tekijät ole nykyisen golf tutkimuksen tiedossa maailmalla aika mukavasti. Niitä sitten on optimoitu hieman toisellakin tavalla.En tiedä yhtään biomekaniikkaan nojaavaa tutkimusta tai selvitystä, jossa optimointi olisi jotain muuta kuin mainitsemani kaltainen ’rotaationäkökulma’.
Viimeisimmässä lukemassani tutkimuksessa muuten tarkasteltiin rannekulman ylläpitämisen yhteyttä mailanpään nopeuteen. Kävi ilmi, että hidas ryhmä erosi keskimääräisestä ja nopeasta jos siinä vaiheessa, kun etukäsi oli dsw:ssä vaaka-asennossa (so. rannekulma alkoi purkautua), mutta keskivauhtinen ryhmä erosi nopeasta vasta osumahetkellä ja 40 ms ennen osumaa; nopean ryhmän rannekulma säilyi paremmin vielä siinä vaiheessa. Johtopäätös oli, että optimaalisessa osumaantulossa rannekulma säilyisi läpi osuman (so. sitä ei pidä tietoisesti vapauttaa, mikäli vain mahdollista). Toinen tutkimus tukee tätä tuloksilla, joissa todetaan, että paras keino säilyttää rannekulma mahdollisimman pitkään tulee nimenomaan optimaalisesta vartalonkierrosta (se mainittu sekvenssiaalisuus).
Mikään ylläoleva ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö pitkälle ja toistettavasti voisi lyödä muillakin tavoin. Tourithan ovat täynnä erilaisia swingejä. Itse olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tietyt tavat ovat helpommin opittavissa sekä tuottavat vähemmällä ja yksinkertaisemmalla vaivalla tehokkaan ja toistettavan kokonaissuorituksen.
ts kirjoitti: (5.3.2009 13:06:39)
Dosto: 1000fps-kamera on pienin millä kannattaa edes yrittää tuota kuvausta ja silloin tarvitaan kirkas auringonvalo sekä pirusti tuuria, että frame sattuisi kohdalleen jos palloa aikoo kuvata. Eikä se siltikään kerro mitään. Keinovalolla saatetaan päästä tuollaiseen 10% määrään tarvittavasta ja sillonkin on rahaa kulunut melko runsaasti. Eli ei kannata askarrella tuon kanssa enempää.Tarvitaan 30000 fps. Sen saa esimerkiksi tällä resoluutiolla 512*352, mikä voisi juuri ja juuri riittää. Sitten tarvitaan hieman valoa, varmaankin LEDeillä. Tarvitaan pallo, jonka pintaan on painettu sopiva, esim random, grid. Sitten analysodaan niistä muutamasta sadasta freimistä kunkin gridipsteen liike ja lasketaan tämän perusteella pallon alustaan kohdistama voima (olettaen että kuvatun puolen ja pimeän puolen käyttäytyminen on identtistä, kunnes tällainen oletus todetaan täysin epärealistiseksi). Toistetaan halutuilla mailoilla osumakulmilla ja -kohdilla sekä siinä sivussa ihmetellään tangentiaali- ja radiaalivoiman merkitystä.
Yhdellä säkäfreimillä ei dynamiikkaa eikä siis voimia selvitetä. Ajattele vaikka lentävästä nuolesta otettua kuvaa. Siitä on vaikea päätellä lentääkö se nuoli eteen- vai taaksepäin ja kuinka kovaa vai onko vallan lässähtämässä maahan.
Naapurilla on tuollainen kamera. Palstan perinteitä noudattaen sanon, että kunhan ehdin muilta joutavilta kiireiltäni niin kysyn naapurilta joutaisiko hän muilta kiireiltään että mentäisiin LEDihepun luo kysymään joska hän ehtisi ja sitten otettaisiin kuvat, jotka joku kiireistään selvittyään analysoisi. Mutta sitä ennen en spekuloi enkä kirjoittele. Jos joku ehtii ensiksi, niin hyvä – sen verran laiskottaa.
Vaikka vois se usga tai joku hoitaa nuo kuvat, kun niillä olis siihen paremmin joutoaikaa.
Scoop kirjoitti: (5.3.2009 18:43:40)
Mitä huippuihin tulee, hidastusta tapahtuu, ja pitääkin tapahtua. Sehän juuri olennainen osa tuota sekvenssiaalisuutta.Mä sanoisin viimeisimpien tietojen valossa, että hidastumiseen saattaa liittyä vahvasti myytti. Ja hartioiden avonaisuuteen vaikuttaa rannekulmien säilyminen. Geometria on joskus yllättävää ja ihmeellistä…
Pappa Tykki kirjoitti: (5.3.2009 19:26:45)
ts kirjoitti: (5.3.2009 13:06:39)
Dosto: 1000fps-kamera on pienin millä kannattaa edes yrittää tuota kuvausta ja silloin tarvitaan kirkas auringonvalo sekä pirusti tuuria, että frame sattuisi kohdalleen jos palloa aikoo kuvata. Eikä se siltikään kerro mitään. Keinovalolla saatetaan päästä tuollaiseen 10% määrään tarvittavasta ja sillonkin on rahaa kulunut melko runsaasti. Eli ei kannata askarrella tuon kanssa enempää.Tarvitaan 30000 fps. Sen saa esimerkiksi tällä resoluutiolla 512*352, mikä voisi juuri ja juuri riittää. Sitten tarvitaan hieman valoa, varmaankin LEDeillä. Tarvitaan pallo, jonka pintaan on painettu sopiva, esim random, grid. Sitten analysodaan niistä muutamasta sadasta freimistä kunkin gridipsteen liike ja lasketaan tämän perusteella pallon alustaan kohdistama voima (olettaen että kuvatun puolen ja pimeän puolen käyttäytyminen on identtistä, kunnes tällainen oletus todetaan täysin epärealistiseksi). Toistetaan halutuilla mailoilla osumakulmilla ja -kohdilla sekä siinä sivussa ihmetellään tangentiaali- ja radiaalivoiman merkitystä.
Yhdellä säkäfreimillä ei dynamiikkaa eikä siis voimia selvitetä. Ajattele vaikka lentävästä nuolesta otettua kuvaa. Siitä on vaikea päätellä lentääkö se nuoli eteen- vai taaksepäin ja kuinka kovaa vai onko vallan lässähtämässä maahan.
Naapurilla on tuollainen kamera. Palstan perinteitä noudattaen sanon, että kunhan ehdin muilta joutavilta kiireiltäni niin kysyn naapurilta joutaisiko hän muilta kiireiltään että mentäisiin LEDihepun luo kysymään joska hän ehtisi ja sitten otettaisiin kuvat, jotka joku kiireistään selvittyään analysoisi. Mutta sitä ennen en spekuloi enkä kirjoittele. Jos joku ehtii ensiksi, niin hyvä – sen verran laiskottaa.
Vaikka vois se usga tai joku hoitaa nuo kuvat, kun niillä olis siihen paremmin joutoaikaa.
Hieno juttu …saadaan taas lisää järjenääntä näihin turinoihin.
Eli tervetuloa takaisin myös Pappa Tykille.
ts kirjoitti: (5.3.2009 20:05:19)
Scoop kirjoitti: (5.3.2009 18:43:40)
Mitä huippuihin tulee, hidastusta tapahtuu, ja pitääkin tapahtua. Sehän juuri olennainen osa tuota sekvenssiaalisuutta.Mä sanoisin viimeisimpien tietojen valossa, että hidastumiseen saattaa liittyä vahvasti myytti. Ja hartioiden avonaisuuteen vaikuttaa rannekulmien säilyminen. Geometria on joskus yllättävää ja ihmeellistä…
Tuossa on kaksi väitettä, joihin on vaikea ottaa kantaa ilman tarkennusta. Eli
1) mikä on mainitsemasi myytti?
2) mitä tarkoittaa ’avonaisuuteen vaikuttaa rannekulmien säilyminen’. Olenhan jo aiemmin todennut, että kulmien purkautuminen jarruttaa hartioita. Eli tuo lienee jotakin muuta. Mitä muuta?Scoop kirjoitti: (5.3.2009 20:36:06)
ts kirjoitti: (5.3.2009 20:05:19)
Scoop kirjoitti: (5.3.2009 18:43:40)
Mitä huippuihin tulee, hidastusta tapahtuu, ja pitääkin tapahtua. Sehän juuri olennainen osa tuota sekvenssiaalisuutta.Mä sanoisin viimeisimpien tietojen valossa, että hidastumiseen saattaa liittyä vahvasti myytti. Ja hartioiden avonaisuuteen vaikuttaa rannekulmien säilyminen. Geometria on joskus yllättävää ja ihmeellistä…
Tuossa on kaksi väitettä, joihin on vaikea ottaa kantaa ilman tarkennusta. Eli
1) mikä on mainitsemasi myytti?
2) mitä tarkoittaa ’avonaisuuteen vaikuttaa rannekulmien säilyminen’. Olenhan jo aiemmin todennut, että kulmien purkautuminen jarruttaa hartioita. Eli tuo lienee jotakin muuta. Mitä muuta?Kohtaan 1 palataan myöhemmin, syystä jonka tiedät
Tuo 2) on mielenkiintoinen juttu, mutta mietipä mikä on osuma, ja miten rannekulmat vaikuttavat aikajanalla kokonaisuuteen.
Täällä ei tosin pitkään tavinnut olla, kun vääristely ja v***lu alkoivat, eli jatketaan vaikka meilitse asian puimista. Toisaalta luulen, että sulle se aukeaa jo tuosta.
ts kirjoitti: (5.3.2009 20:52:21)
Scoop kirjoitti: (5.3.2009 20:36:06)
ts kirjoitti: (5.3.2009 20:05:19)
Mä sanoisin viimeisimpien tietojen valossa, että hidastumiseen saattaa liittyä vahvasti myytti. Ja hartioiden avonaisuuteen vaikuttaa rannekulmien säilyminen. Geometria on joskus yllättävää ja ihmeellistä…
Tuossa on kaksi väitettä, joihin on vaikea ottaa kantaa ilman tarkennusta. Eli
1) mikä on mainitsemasi myytti?
2) mitä tarkoittaa ’avonaisuuteen vaikuttaa rannekulmien säilyminen’. Olenhan jo aiemmin todennut, että kulmien purkautuminen jarruttaa hartioita. Eli tuo lienee jotakin muuta. Mitä muuta?
Kohtaan 1 palataan myöhemmin, syystä jonka tiedät
Vaikea silti kuvitella mikä voisi olla radikaalisti toisin kuin mitä tämän hetken dynaamiset 3D-mittaukset osoittavat. Sinänsä hidastumista tapahtuu välttämättä ainakin lantion ja hartioiden osalta, ihan jo anatomian sanelemana. Varren hidastumista ei tosin aina mitata, ja niissä jutuissa jossa on mitattu, kiihtyminen jatkuu osumaan asti. Osaavilla pelaajilla siis. Tuuppareilla tuo hidastumisen järjestys on usein ihan toinen…
ts kirjoitti: (5.3.2009 20:52:21)
Tuo 2) on mielenkiintoinen juttu, mutta mietipä mikä on osuma, ja miten rannekulmat vaikuttavat aikajanalla kokonaisuuteen.
Toki voidaan ajatella, että rannekulman säilyttäminen ’lisää aikaa’ kierrolle ennen osumaa, ja vie siten hartioita enemmän auki, mutta käsivetoisesti samaan voi päätyä myös viemällä käsiä reilusti vartalon editse. Rannekulman säilyminen ja hartiakulman avoimuus siis todennäköisesti korreloivat, mutta yksiselitteistä kausaliteettia niiden välillä tuskin on. Yhtä lailla voisi sanoa, että optimaalisesti kiihtyvä kierto lisää hartiakulmaa osumassa, ja samaan aikaan se viivyttää myös käsien hidastumista ja siten ylläpitää rannekulmaa.
ts kirjoitti: (5.3.2009 20:52:21)
Täällä ei tosin pitkään tavinnut olla, kun vääristely ja v***lu alkoivat, …Näin sivusta katsellen en ole kyllä tuota huomannut. Milloin se alkoi?
-
JulkaisijaArtikkelit