-
JulkaisijaArtikkelit
-
Golfista on taas keskusteltu mielipidepalstoilla ja tuotu esiin mm. se näkemys, että golfkentät saastuttavat ympäristöä. Onko näin? Luonnollisesti kenttien välillä on eroja, mutta voidaanko noin yleisesti sanoa, että golfkenttien lannoitteet valuvat lähivesistöihin ja aiheuttavat saastumista? Kun uusille kentille haetaan rakennuslupia, mitä niiltä edellytetään tässä suhteessa? Vaaditaanko jotain hermeettistä systeemiä, poistovesien puhdistusta tms.? Omaa kotikenttääni halkoo pitkä avo-oja, johon on johdettu eri väyliltä poistovesiputkistoa. Avo-oja johtaa mereen. Kerääntyykö tähän ojaan kentältä saasteita, jotka rehevöittävät meren lahden? Voisiko joku asiaa tunteva kenttämestari valottaa tätä kysymystä, jotta jatkossa tietää mitä sanoa kun tämä aihe tulee esille.
Luonnollisesti.
Lue lisää: Golfkentän ympäristöjärjestelmä
NimetönGolfkenttien lannoitteiden aiheuttama rehevöittävä hajakuormitus vesistöön on minimaalista, etenkin jos verrataan maatalouteen. Golfkentillähän ruohon kasvua pyritään rajoittamaan, tästä syystä juuri muuta ei lannoiteta kuin viheriöitä. Veikkaisin, että golfkenttien suurimmat negatiiviset ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja syntyvät siitä, että golfarit joutuvat ajamaan usein pitkänkin matkan päästäkseen pelaamaan.
Varsin monilla kentillä on suljettu kasteluvesien kierrätysjärjestelmä. Esteisiin valuva vesi käytetään yhä uudelleen kasteluun. Raffeja ei lannoiteta eikä kastella joten ne toimivat suojavyöhykkeinä ojiin ja esteisiin. Golfkentillä käytetään kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita, mutta olen saanut sen vaikutelman, ainakin kotikentältäni, että homma on hanskassa, paljon paremmin kuin maataloudessa. Golfväylän kunto ei siedä liikalannoitusta, siitä ei ole hyötyä, joten lannoitteiden määrät ovat erittäin tarkassa kontrollissa.
En ole asiantuntija vaan golfkentän suurkuluttaja, asiantuntijan kannanottoa odotellessa….
En ole kenttämestari, mutta asia liippaa läheltä työpaikkani takia.
Golfkenttien yleinen saastuttava vaikutus on samanlaista puuta heinää kuin useimmat muutkin kenttien vastustamiseksi keksityt argumentit. Työkaverini tiesi kertoa, että asiasta on jopa tutkittua tietoa Suomestakin. Laiskuuttani en ole viitsinyt kaivaa kyseistä Suomen ympäristökeskuksen raporttia esiin.
Kuten S.L. kertoi useilla kentillä on kasteluveden suhteen suljettu kierto. Tällöin vain pohjaveden kautta kentältä pääsee jotakin ympäristöön. Vaikka ko. kiertoa ei voi rakentaa kaikille kentille, asiaa voi ajatella pelkällä maalaisjärjellä. Golfkentillä lannoitetaan vähän kerralla yleensä jo kasvavaa kasvillisuutta, joka kykenee käyttämään ravinteita nopeasti. Sen sijaan maata viljeltäessä koko kasvukauden ravinteet kylvetään kasvittomaan maahan yhdessä siementen kanssa. Viljapelloilla ei vieläkään ole kaikkialla EU:n vaatimia suojakaistoja, jotka kykenisivät edes hieman suodattamaan valuvia vesiä. Golfkentillä greenit, joita eniten lannoitetaan, sijaitsevat harvoin paikoissa, joista vesi valuu suoraan esteettä eteenpäin. Lisäksi greenien pinta-ala on vain muutamia prosentteja koko kentän pinta-alasta.
Väylillä griinejä vankempi kasvusto sitoo vielä tehokkaammin joko kylvetyt tai vaikkapa leikkuutähteistä vapautuvat ravinteet.
Mistähän se sitten johtuu, että mainitusta avo-ojasta kalastettujen pallojen pinnalla on jotain oranssinkellertävää mönjää? Samaa mönjää näkee ojan matalissa kohdissa. Mitä se mahtaa olla?
Ihan villi arvaus: se on kukkivaa levää.
Tuollaisen avo-ojan vesi on melkoisen hapetonta ja siinä elävät kaikenlaiset leväkasvit varsin mieluusti. Jossain vaiheessa kasvukautta ne kukkivat, aivan kuten muutkin kasvit. Toisaalta ko. levän ’lehvästönkin’ luonnollinen väri saattaa olla jokin muu kuin myrkynvihreä tai ruskeanharmaa.
Tai sitten siinä vedessä on paljon arseenia…..
Kellertävä väri voi olla myös ns. ruostetta, eli vesi on rautapitoista ja sinällään harmitonta.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 8 viestiä, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
Esillä 8 viestiä, 1 - 8 (kaikkiaan 8)