Aihe: Sääntökysymys ch-1 ? - Golfpiste.com

19.11.–26.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][2]
KilpailuaSuomalaista

Sääntökysymys ch-1 ?

Etusivu Foorumit Säännöt Sääntökysymys ch-1 ?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 44)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Lakiston väylä 11 (par3), pallo on alhaalla viheriöllä mutta lippu on takana vasemmalla joten raffi jää väliin. Raffissa on juuri linjalla kastelulaitteen kansi. Pallosta kanteen oli n. 4m matkaa – Saako vapaautusta? Jos pallo olisi raffissa ja kansi lähempänä kuin kaksi mailaa pallosta ja griinistä tai jos kansi olisi greenillä niin saisi, mutta nyt pallo onkin greenillä ja kansi raffissa.

    Etäisyydestä päätellen ei. Lobi käteen, chippi ja terkut kenttämestarille =)

    Saisiko siis jos kansi olisi lähempänä? Kaverin kaveri oli kysynyt joltakin ’gurulta’ joka sanoi että vapautuksen saisi jonkun paikallissäännön perusteella. Ajattelin että kun täällä on englanninkielen taitavia niin voisivat tietää tapauksen näistä decinioneista tms. 🙂

    Kyllä tuossa valitettavasti vaaditaan, että pallo ei ole griinillä. Kyseessä on yksi golfliiton paikallissännöistä, jotka on ihan suomeksi tavattu täällä:
    Golfliiton paikallissäännöt

    Tuossa on nyt oleellista kohta ’… saa pelaaja vapautua haitasta seuraavasti: Pallon ollessa viheriön ulkopuolella …’. Eli sääntö ei päde, jos pallo on viheriöllä.

    Kiitos. Niinpähän näkyy olevan ihan suomeksi.

    Katsokaapas sääntöä 24-2a! Ja sitten 24-2b (iii)!

    24-2 Immovable Obstruction
    a. Interference
    Interference by an immovable obstruction occurs when a ball lies in or on the obstruction, or when the obstruction interferes with the player’s stance or the area of his intended swing. If the player’s ball lies on the putting green, interference also occurs if an immovable obstruction on the putting green intervenes on his line of putt. Otherwise, intervention on the line of play is not, of itself, interference under this Rule.

    b. Relief
    Except when the ball is in a water hazard or a lateral water hazard, a player may take relief from interference by an immovable obstruction as follows:

    (iii) On the Putting Green: If the ball lies on the putting green, the player must lift the ball and place it without penalty at the nearest point of relief that is not in a hazard. The nearest point of relief may be off the putting green.

    Eli tällä säännöllä vapautuksen käsittääkseni saa.

    Nimetön

    left kirjoitti: (25.9.2006 13:13:50)
    Katsokaapas sääntöä 24-2a! Ja sitten 24-2b (iii)!

    24-2 Immovable Obstruction
    a. Interference
    Interference by an immovable obstruction occurs when a ball lies in or on the obstruction, or when the obstruction interferes with the player’s stance or the area of his intended swing. If the player’s ball lies on the putting green, interference also occurs if an immovable obstruction on the putting green intervenes on his line of putt. Otherwise, intervention on the line of play is not, of itself, interference under this Rule.

    b. Relief
    Except when the ball is in a water hazard or a lateral water hazard, a player may take relief from interference by an immovable obstruction as follows:

    (iii) On the Putting Green: If the ball lies on the putting green, the player must lift the ball and place it without penalty at the nearest point of relief that is not in a hazard. The nearest point of relief may be off the putting green.

    Eli tällä säännöllä vapautuksen käsittääkseni saa.

    … immovable obstruction on the putting green …

    Esimerkissähän tuo kansi on raffissa.

    Juu, sori! Eiku tsippaamaan. Tuo liiton pysyväispaikallissäntöhän ei tässä tapauksessa päde. Sais kyllä!

    Floppilyöntiä vaan tikulle, eiköhän se kenttämestari harkitse lipunpaikkaa seuraavaksi vähän pidempään kun alkaa olla kymmenkunta divottia griinillä. 😉

    Ei muuta kuin opettelemaan uutta taitolyöntiä: ’kaivonkannen ohittaminen sivukierteisellä taitoputilla’ :-D.

    Tuohon leftin lainaamaan sääntöpykälään liittyen …

    Oletteko ikinä koskaan missään törmanneet kinteään haittaan griinillä? Onhan se periaatteessa mahdollista, mutta eipä ole tullut vastaan.

    Bogisti kirjoitti: (25.9.2006 16:16:55)
    Tuohon leftin lainaamaan sääntöpykälään liittyen …
    Oletteko ikinä koskaan missään törmanneet kinteään haittaan griinillä? Onhan se periaatteessa mahdollista, mutta eipä ole tullut vastaan.

    Ainakin Lohjan Kalkki-Petterillä on sadettajia viheriöllä. Sillai niinku reilusti sen sisäpuolella.

    CH-1 kirjoitti: (25.9.2006 10:48:48)
    Lakiston väylä 11 (par3), pallo on alhaalla viheriöllä mutta lippu on takana vasemmalla joten raffi jää väliin. Raffissa on juuri linjalla kastelulaitteen kansi. Pallosta kanteen oli n. 4m matkaa – Saako vapaautusta?

    Aioitko ihan oikeasti putata tai muuten rullata raffin ’läpi’???

    ts

    Duoda… oikeestaan pitkästä aikaa oikeesti mielenkiintonen kysymys. Lähinnä siinä mielessä, että missä on menty pieleen.

    Mikä hemmetti on vialla suomalaisessa kenttämestaajien koulutuksessa. Muutamalta olen kysynyt lipunpaikkojen laillisuudesta ja kovin tuntuu olevan hämärän peitossa. Tästä viimeksi esimerkki lauantain Kytäjällä, jossa lippu sijoitettu kaltevaan pintaan ja noin 20cm erittäin vinosta paikasta. Hienoa jatkaa 5m:n päästä kun sääntöjen mukaisessa paikassa ollessaan olisi missatun jälkeen ollut maksimissaan 5cm:n putti.

    Sama juttu tuon muotoisella viheriöllä. Jos reikä on paikassa johon viheriöltä joutuu chippaamaan, ei siinä kovin paljon mietitty ole.

    Toivotaan, että liitosta saavat tuon kilpailukäsikirjan nettiin mahdollisimman pikaisesti, niin kaikki voivat sieltä osoittaen edistää kulttuuria tälläkin saralla

    Säännöt eivät sano reikien sijoittelusta viheriöille yhtään mitään. Joissakin suosituksissa on sanottu, että reiän ympärystän pitäisi olla noin metrin mitalta tasainen, mikä on eri asia kuin vaakasuora. Pelaajat tulkitsevat suosituksia omalta kannaltaan siten, että pelaajalla pitäisi aina olla mahdollisuus pysäyttää pallo reiän viereen aivan riippumatta siitä, mihin hän on milloinkin lähestymisensä roiskaissut.
    Omasta mielestäni tällainen köyhdyttää golfia ja tekee siitä vain entistä enemmän vain pituuslyöntikilpailun. Mielestäni on ihan oikein, että huonoimmasta mahdollisesta suunnasta reikää lähestyvän pelaajan on joko mahdotonta tai huomattavasti vaikeampi saada palloaan reikään tai pysähtymään lähelle sitä kuin oikean strategian valinneen ja sen toteuttamisessa onnistuneen. Par-kolmonen, jonka pelaa aina pariin lyömällä määrämittaisen greenin keskelle lipun paikasta riippumatta tai vain jonnekin greenin ympäristöön, ei ole kovin mielenkiintoinen. Vaikka en Kytäjää niin korkealle arvostakaan kuin mihin se on hinnoiteltu, on myönnettävä, että lipunpaikkoja Kytäjän greeneiltä löytyy.

    Kannattaa myös muistaa, että lyöntipituuksien kasvu on tehnyt monista vanhoista kentistä puolustuskyvyttömiä Draivi-lobbi-pelaajille. Ainoa tapa pitää par arvossaan on sijoittaa liput vaikeisiin paikkoihin, ja sellaiset löytyvät yleensä viheriön reunoilta tai sitten bunkkerien ja kallistusten lähistöltä. maisemallisesti ja kenttäsuunnittelullisesti se on huomattavasti parempi tapa kuin tuhlata oikeata rahaa keinotekoisiin takatiipaikkoihin metsän keskelle kapean rännin päähän.

    Nimetön

    vieraspelaaja kirjoitti: (26.9.2006 0:02:52)
    Säännöt eivät sano reikien sijoittelusta viheriöille yhtään mitään. Joissakin suosituksissa on sanottu, että reiän ympärystän pitäisi olla noin metrin mitalta tasainen, mikä on eri asia kuin vaakasuora. Pelaajat tulkitsevat suosituksia omalta kannaltaan siten, että pelaajalla pitäisi aina olla mahdollisuus pysäyttää pallo reiän viereen aivan riippumatta siitä, mihin hän on milloinkin lähestymisensä roiskaissut.
    Omasta mielestäni tällainen köyhdyttää golfia ja tekee siitä vain entistä enemmän vain pituuslyöntikilpailun. Mielestäni on ihan oikein, että huonoimmasta mahdollisesta suunnasta reikää lähestyvän pelaajan on joko mahdotonta tai huomattavasti vaikeampi saada palloaan reikään tai pysähtymään lähelle sitä kuin oikean strategian valinneen ja sen toteuttamisessa onnistuneen. Par-kolmonen, jonka pelaa aina pariin lyömällä määrämittaisen greenin keskelle lipun paikasta riippumatta tai vain jonnekin greenin ympäristöön, ei ole kovin mielenkiintoinen. Vaikka en Kytäjää niin korkealle arvostakaan kuin mihin se on hinnoiteltu, on myönnettävä, että lipunpaikkoja Kytäjän greeneiltä löytyy.

    Kannattaa myös muistaa, että lyöntipituuksien kasvu on tehnyt monista vanhoista kentistä puolustuskyvyttömiä Draivi-lobbi-pelaajille. Ainoa tapa pitää par arvossaan on sijoittaa liput vaikeisiin paikkoihin, ja sellaiset löytyvät yleensä viheriön reunoilta tai sitten bunkkerien ja kallistusten lähistöltä. maisemallisesti ja kenttäsuunnittelullisesti se on huomattavasti parempi tapa kuin tuhlata oikeata rahaa keinotekoisiin takatiipaikkoihin metsän keskelle kapean rännin päähän.

    Tässä taas ollaan, golf vaatii osittain ymmärtämistä, josta allekirjoittanut sai oppia viikonloppuna Kytäjällä, jossa tämä asia nousi puheeksi, joskaan ihan kaikkea en muista, kiitos forsters:n.

    Kilpailukäsikirja sanoo miten liput tulisi sijoittaa greenille, kutakuinkin noin miten ts sanoi, joten sitä en viitsi toistaa. Kysymykseen miksi kenttämestari yrittää tehdä väylästä ’vaikean’ sijoittamalla lippu mahdollisimman vinokulmaepäkeskohiomakonekohtaan, vastaus on se että kenttämestari ei ymmärrä golfia.
    Golfissa tulos ratkaistaan kaikilla lyönneillä tasaisesti, onko oikeutettua että on helpot veulat, helppo lyödä greenille, mutta puttaamisesta ei tule yhtään mitään yllä mainitusta syystä? Entä toisinpäin, kauheesti on esteitä bunkkereita väylällä, epäsuoraan joutuu seisomaan joka paikassa väylää ja sitten naurettavan helpot suorastaan ’ränniin’ valuvat putit?
    Kyllä oikea malli löytyy näiden ääripäiden välimaastosta.
    Tämä onkin asia johon tulisi kiinnittää huomiota jo kentän suunnittelu vaiheessa, että siinä mielessä ei ole välttämättä oikein _aina_ haukkua pelkästään kenttämestareita.
    Ja pidetään nyt erillään se kenttämestareiden työn vaativuus vs. arktiset olosuhteet ja siihen nähden hyvän vihreät kentät, se on toinen tarina se tarina.

    Ja toinen seikka, pituuslyöjäkin on harjaantumisen seurauksena tullut taitavaksi pitkäksilyöjäksi, sallittakoon hänen nauttia siitä ja rakentavansa pelin sen varaan, mutta miksi samaan aikaan pitäisi rangaista hyvää puttajaa joka myöskin harjaantumisen seurauksena on tullut hyväksi siinä? Tuohan on ilmiselvää populismia.

    Vieraspelaajan par3 esimerkkiin sanoisin että hyvä jos aina saat avauksen keskelle greeniä, lipun paikasta huolimatta, tuohan on sitä paitsi seiftiä, mikäli lippu on greenibunkkerin takana, itse yritän suoraan lipulle, tääsillä aina.

    Nyt pitää mennä petiin, töihinkin on herättävä, jos jotain jäi vajaaksi, jatkan toki mielellään huomenna.

    ts

    Onkohan todella kyseessä sama henkilö, joka muutama vuosi sitten kirjoitti asiallisia ja asiantuntevan oloisia komentteja tänne. No nyt on ainakin jäänyt yksi kirja sielläkin lukematta. Missään ei käytetä sanontaa tasainen, vaan nimenomaan puhutaan vaakatasosta.

    Sanamuoto menee kutakuinkin nykyversiossa näin: viheriön pinnan pitää olla 60cm:n (ennen oli tuo metri) säteellä reiästä mahdollisimman lähellä vaakatasoa Mikäli viheriön pinnanmuodostuksesta johtuen reikä joudutaan sijoittamaan kaltevalle osalle, reikä pitää kuitenkin tehdä kohtisuoraan… noh sanat eivät varmaan juuri noin mene, mutta henki selviää. Ja jatkuu.. pallo on pystyttävä kaikissa olosuhteissa pysäyttämään reiän kohdalle yläpuolelta putattaessa jne..

    Samassa kohdassa jatketaan siitä, kuinka lähellä erittäin kaltevaa viheriön osaa lippu saa olla ja kuinka kaukana viheriön reunasta.

    Taisi olla vuosi -97 kun ensimmäistä kertaa hoidin kentän virityksen ammattilaiskilpailuun. Olin silloin tuohon aiheeseen perehtynyt jo kirjan kautta, ja ehkäpä juuri siksi vain kolme lipunpaikkaa tuossa kisassa ennakoimistani vaihdettiin vielä suoremmille pinnoille. Silloin sain myös tuon aina mielessä pysyvän opastuksen kolleegalta: ’jos joku lyö pallonsa metriin, se on palkittava. Se on parasta palkita suoralla putilla’

    Siis vaikea lipunpaikka on sellainen, mitä on vaikea lähestyä. Ei sellainen mihin on vaikea upottaa metrin puttia.

    Nämä tälläiset säännöt olisi kyllä syytä laittaa kaikille klubeille ihan vaan varmistuksen takia, että ymmärtäisivät mistä on kyse ja mihin se reikä porataan. Myös teepaikkojen suhteen on käsittääksesi olemassa jonkinmoisia sääntöjä, että kentä pysyy tasoituskelpoisena. Ainakin yhden paikan tiedän missä olen pelannut muutamia kertoja jossa teepaikat ovat aina/useasti niiden väylän mittapisteiden kohdalla (punainen/sininen/keltainen/valkonen pieni lätkä siinä teepaikan vieressä) ja oli eräs henkilö kysynytkin teepaikan ruohonleikkaajalta, että miksi ne aina tuossa lätkän kohdalla on, niin oli tullut vaan vastakysymys, että missäs sitten. No nyt loppukaudesta ne ovat jo olleet muuallakin. Mutta tälläisissä asioissa on monella kentällä parantamisen varaa.

    ts kirjoitti: (25.9.2006 23:15:25)
    Tästä viimeksi esimerkki lauantain Kytäjällä, jossa lippu sijoitettu kaltevaan pintaan ja noin 20cm erittäin vinosta paikasta. Hienoa jatkaa 5m:n päästä kun sääntöjen mukaisessa paikassa ollessaan olisi missatun jälkeen ollut maksimissaan 5cm:n putti.

    Olikos se sitten vaikia libunpaikka? No mää taisin olla siinä kohtaa aika ventti kiinnittääkseni huomiota reikän sijoitteluun ja ensin bunkkerissa aikani kaatuiltuani sitten menin väsymyksestä tokkurassa tökkäämään sen parputin kuppii. Ehdin mä kyl sen verran ryytymykseltäni seuraileen notta kavereitten bördiattemptit vaihtui parputeiksi pallonpaikan muuttuessa vain sivusuunnassa.

    KL

    ts kirjoitti: (26.9.2006 1:42:02)

    Sanamuoto menee kutakuinkin nykyversiossa näin: viheriön pinnan pitää olla 60cm:n (ennen oli tuo metri) säteellä reiästä mahdollisimman lähellä vaakatasoa Mikäli viheriön pinnanmuodostuksesta johtuen reikä joudutaan sijoittamaan kaltevalle osalle, reikä pitää kuitenkin tehdä kohtisuoraan… noh sanat eivät varmaan juuri noin mene, mutta henki selviää. Ja jatkuu.. pallo on pystyttävä kaikissa olosuhteissa pysäyttämään reiän kohdalle yläpuolelta putattaessa jne..

    Tuo on eittämättä yksi varsin yleisesti huomiotta jätetty määräys. Turhan usein griinien ollessa nopeimmillaan löytää itsensä (tai sii pallonsa) lipun yläpuolelta paikasta, josta ei ole mitään mahdollisuuksia saada palloa pysähtymään reiän tasalle, jos sen reiän missaa. Palloa ei tarvitse kuin hieman tökätä, kun se jo kiihtyvällä vauhdilla viilettää viheriötä alaspäin, aina raffiin/bunkkeriin/vesiesteeseen saakka.

    En oikein käsitä mikä tuollaisessa reiän paikassa oikein on jujuna. Varmasti ei ketään palkitse puttaaminen kolme tai neljä kertaa kahdesta metristä. Kaikkein eniten siinä ainakin itseäni kismittää tieto siitä, että huono tulos ei kokonaan ole kiinni omasta taitotasosta, vaan tekijöistä, joihin itse ei mitenkään pysty vaikuttamaan. Paitsi tietenkin sijoittamalla pallonsa alunperin 30 senttiä lipun alapuolelle….

    Monilla kentillä on sellaisia viheriöitä, joista ei oikein laillista reiän paikkaa edes tahdo löytyä. Koko viheriö kallistuu takaa eteen ilman mitään tasaisia kohtia. Puttaa siinä sitten. Se, jos mikä, on persiistä, Kebaxia lainatakseni.

    Hörhö kirjoitti: (25.9.2006 22:49:53)

    CH-1 kirjoitti: (25.9.2006 10:48:48)
    Lakiston väylä 11 (par3), pallo on alhaalla viheriöllä mutta lippu on takana vasemmalla joten raffi jää väliin. Raffissa on juuri linjalla kastelulaitteen kansi. Pallosta kanteen oli n. 4m matkaa – Saako vapaautusta?

    Aioitko ihan oikeasti putata tai muuten rullata raffin ’läpi’???

    Tämä sattui oikeastaan kaverille joka siirsi palloa ’riittävästi’. (oli harjoituskierros mutta nousi esille kiinnostava kysymys oikeasta sännöstä)

    Minä muuten missasin greeninkin ja tsippasin böödin 🙂

    Myös omalla kotikentälläni on tänä vuonna yleistynyt käsittämätön ja ammattitaidon puutteesta(?) johtuva reikien sijoittelu greenin kahden eri tason välisen kallistuksen kohdalle. Onkohan jossakin ruohonleikkaajien kokouksessa sovittu ko. v…uilutavasta? Mitään tekemistä sillä ei kuitenkaan asiallisen ja asian osaavan kentänhoidon kanssa ole.

    Joillakin kentänhoitajilla tuntuu olevan omituinen huumorintaju! 😮 Jotkut eivät tunne ohjeita, mutta kenttämestarin pitää ne tuntea. Hän yleensä laittaakin reiät kunnollisiin paikkoIHin, vaikka ne välillä ovatkin hiukan hankalia.

    No niinhän siinä kävi taas kerran ja EKM on tuttuun tyyliinsä ottanut naapuripalstalla kantaa tähänkin asiaan:
    EKM tulkinta

    Ensin hänkin toteaa, että paikallissääntö koskee vain tilannetta, jossa pallo on griiin ulkopuolella. Mutta sitten keksii, että voihan tuota sääntöä soveltaa vaikka näin ei olisikaan. Siis voi h******i. Eihän noin voi kukaan vähänkään sääntöihin vakavasti suhtautuva ihminen tehdä. Jos talvisääntö on voimassa lyhyeksi leikatulla, niin ei sitä voi soveltaa raffissa. Jos pallon saa puhdistaa griinillä, niin ei se koske metsää. Jos tämä paikallissääntö on voimassa griinin ulkopuolella, niin eihän se silloin päde griinillä. Ei vaikka EKM olisi kuinka vanhan kansan arvostama guru-ukko.

    Tähän loppui kyllä minun osaltani kyssärien väsääminen EKM:lle. Tältä palstaltakin saa paremmat vastaukset. Ja R&A:lta ne oikeat.

    ’KASTELULAITTEEN KANNET

    Paikallissääntö:
    Kastelulaitteiden kannet ovat kiinteitä haittoja. Mikäli kastelulaitteen kansi tai muu haitta on enintään kahden mailanmitan päässä pelattavan viheriön reunasta ja sijaitsee pallon ja reiän välissä, saa pelaaja vapautua haitasta seuraavasti: Pallon ollessa viheriön ulkopuolella, mutta ei kuitenkaan esteessä ja enintään kahden mailanmitan päässä haitasta, saadaan se nostaa, puhdistaa ja pudottaa lähimpään paikkaan, joka vapauttaa haitasta, mutta ei lähemmäksi reikää eikä esteeseen tai viheriölle.’

    Tämähän tapaushan voisi ratketa Erkin mainitsemalla tavalla, kun vain Liitto hieman muokkaisi tuota omaa pysyväistä paikallissääntöään. Ainakin kenttämestarit olisivat tyytyväisiä.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 44)
Vastaa aiheeseen: Sääntökysymys ch-1 ?

Etusivu Foorumit Säännöt Sääntökysymys ch-1 ?