-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ballmarker kirjoitti: (28.9.2015 15:49:29)
.. mutta mitä sitten?No sitä sitten, että lisää konsteja kierrosaikojen pidentämiseksi ei tarvita. Pikemminkin päinvastoin, jos minulta ja vaikkapa Henkalta kysytään.
Ari Hallamaa kirjoitti: (28.9.2015 20:48:38)
Ballmarker kirjoitti: (28.9.2015 15:49:29)
.. mutta mitä sitten?No sitä sitten, että lisää konsteja kierrosaikojen pidentämiseksi ei tarvita. Pikemminkin päinvastoin, jos minulta ja vaikkapa Henkalta kysytään.
Siihen löytyisi puolestaan se uudistus, että normikierroksen pituus olisi 12 reikää (6+6). Tämä sopisikin 18 reikää paremmin nykymaailmaan.
Ballmarker kirjoitti: (28.9.2015 21:21:59)
Ari Hallamaa kirjoitti: (28.9.2015 20:48:38)
Ballmarker kirjoitti: (28.9.2015 15:49:29)
.. mutta mitä sitten?No sitä sitten, että lisää konsteja kierrosaikojen pidentämiseksi ei tarvita. Pikemminkin päinvastoin, jos minulta ja vaikkapa Henkalta kysytään.
Siihen löytyisi puolestaan se uudistus, että normikierroksen pituus olisi 12 reikää (6+6). Tämä sopisikin 18 reikää paremmin nykymaailmaan.
Ihan sama, mikä on reikien lukumäärä, esittämäsi konsti pidentää kierrosaikaa.
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (28.9.2015 13:30:09)
Esimerkiksi jalkapallossa on 100 kertaa enemmän teknisesti opeteltavaa ja pelissä on valtavasti eri ratkaisukombinaatioita kun on 10 kanssapelaajaa ja vielä 11 muuta, jotka yrittävät ottaa sen pallon pois enemmän tai vähemmän väkivaltaisesti.
Toisaalta jalkapallon pelaajalla on vain yhdet kengät jalassaan koko ottelun ajan, ja kaiken lisäksi varsin moni heistä osaa potkia palloa laadukkaasti vain toisella niistä.
Muistan joskus lukeneeni, että golfsvingissä tarvitaan 26 eri lihasta. Jalkapallon potkaisemisessa tarvittaneen vähemmän, joten sen on väkisinkin oltava yksinkertaisempaa.
Jalkapallon haastavuus liittyy pallon liikkeeseen ja vastustajan suorittamaan häirintään. Golfpallon lyömisen haastavuus liittyy pallon makuuseen ja siihen, että varsin usein palloa pitää lyödä ihan tosissaan. Jalkapallossa perin harvoin täytyy potkaista täysillä, vaan valtaosa toiminnasta on pallon tönimistä eessuntaas. Kaiken lisäksi yksittäisen pelaajan huono potku ei läheskään aina tuhoa joukkueen tulosta, toisin kuin golfissa usein käy.
Juuei, en mitenkään käsitä miksi jalkapallossa olisi 100 kertaa enemmän teknisesti opeteltavaa. Minusta on aina ollut helpompaa potkaista, lyödä tai heittää palloa omilla jäsenillään kuin jollakin ulokkeella. En silti lainkaan väheksy minkään urheilulajin huippujen taitoja, huiput ovat huippuja lajista riippumatta eikä sinne huipulle päästä helpolla missään lajissa.
Vedetaan tahan viela pari pelaajaprofiilia, jotka ovat viela hyvinkin kaukana toisistaan:
– klubipelaaja joka lapsyttee palloa scrambleissa ’kilpailuina’.
– seiskan handarilla pelaava jyra, jonka tulokset sunnuntaisin on noin 82.
– 48-vuotias scratch-pelaaja, joka on golfin ammattilainen, mutta ei hyva golfissa
– edellisen pelaajan lukuiset ystavat, joilla ei realistisesti ole mitaan asiaa toureille, vaikka ne vetaa 65-70 tuloksia joka kerta ja sen viitisen kertaa kesassa jopa 62-63
– sitten nama edellisten tyyppiset golfarit, joka ovat lahteneet erilaisille toureille kokeilemaan onneaan tai toteuttamaan lapsuuden (tai isansa) haaveita: eivat parjaa yhtaan millaan tourilla.
– Esim Suomessa, lukuisia ammattigolfareita, jotka vetavat varsin mukavasti challenge-tasolla, mutta ei koskaan sen enempaa
– Hissi-ammattilaiset jotka vetaa tasolta toiselle ja takaisin, kunnes kyllastyvat
– Ammattigolfarit jotka paasevat Web.com tai ET -tasolle, ja vakiinnuttavat siella paikkansa edes jollain tasolla. Voivat voittaakin yhden kisan, kun oikeen napsahtaa oikeasssa osoitteessa.
– Moninkertaiset Web.com & ET voittajat, jotka eivat joko koskaan paase PGA Tour tasolle tai paasevat sinne, mutta eivat paase cut:ista lapi kun hyvin pienisssa kisoissa missa ei nimimiehia nay.
– PGA Tour jyrat, jotka pelaavat vuodesta toiseen Touria, koskaan voittamatta. Miksikohan?
– Ylemman tason PGA Tour -pelaajat jotka keikkuvat top50/75 tasolla ja voittavat joskus ja paasevat kaikkiin isoihin kisoihin.
– Parhaista parhaat, jotka pysyvat huipulla, vaikka peli valilla vahan heilahtelisikin. Zach:it, Philit, Furykit, Kucharit jne jne jne jne Plakkarissa myos muutama Major.
– Dominaattorit ja jatkuvasti parjaavat: Spieth, Day ja pari muuta
– Ja valovuoden paassa viela tuostakin tasosta olevat Jack & Tiger.Yhtaan vaheksymatta yhtaan tasoa tai pelaajaa, mutta pitka on matka huipulle….
Kuuma putteri kirjoitti: (28.9.2015 10:57:51)
Samalla tavoin kuin jos golfissa hyvä klubipelaaja saisi pelata YHDEN väylän Jordan Spiethiä vastaan, olisi mahdollisuus voittaa se yksi väylä.
Ja ehkä jopa jopa puoli kierrosta voisi pärjätä, jos Spieth pelaisi oikein huonosti.Sen sijaan alitajunta tietää, että monissa muissa yksilölajeissa ei ole mitään mahdollisuuksi pärjätä maailman huipuille, vaikka saakin tehdä rauhassa oman suorituksensa (siis jätetään ne Barcelona ja Sotkamo pois listalta, kuten KL kommentoi)
– seiväshyppy
– 100 m juoksu
– telinevoimistelu
– uinti
– jne… useimmat muutkin urheilulajit.Tassa kirjoituksessa kulminoituu se mista se lajin vaikeus alkaa. Eli kun lahdetaan vertailemaan yhta reikaa (tai jopa 9 reikaa) siihen, paaseeko tavallinen harrastaja kuutta metria seipaassa, niin ei ymmarreta ollenkaan mika se golfin vaikeus on.
Eras lajin legenda muinoin sanoi, etta harrastelijan golfilla ja kilpagolfilla ei ole MITAAN tekemista toistensa kanssa. On siis jo lahtokohtaisesti taysin vaara tapa lahestya golfin vaikeutta (tai lajia yleensa), jos verrataan klubipelaajan par:ia PGA Tourin par:iin.
Hei, makin vedin eilen eaglen parsa-vitosella. Taidan skippaa ETn kokonaan ja lahtea suoraan Spiethia taklaamaan! Eagle on kuitenkin eagle, eiko? Ai niin, toi oli vaan 505 jaardinen lussu, kun Spieth vetaa 600+ jaardisia ja ihan eri paineet paalla kun taa 48-vuotias tyhjalla kentalla ja musiikki soiden iPhonesta. Puhumattakaan griineista… Muistaakseni en edes voittanut mitaan, vaikka pelasinkin ysin alle par:in…?
Ma haluasin nahda sen klubipelaajan, joka menee ja paihittaa huipun 535 jaardisella par-nelosella. Siina voi menna yhta pitkaan kun sita odotellessa, etta Djokovicin nenalle istahtaa karpanen ja saat sen assan siten lapi tai Barcan molari lahtee siestalle kun ei jaksa katsella maalin yli leijailevia palloa, ja sitte napsahtaa! lol
Tavallinen klubipelaaja ei tajua mitaan esim huippu-pron paineista, keskittymiskyvysta ym asioista mista meilla tavallisilla pelaajille ei ole mitaan hajua (tai no, mulla on mutta…)
Eli ei golfin vaikeutta voi eika saa mitata yhdella lyonnilla eika yhdella vaylalla. Golf-turnaus kestaa (parhailla) nelja kierrosta. Ja jos ne pelaa sen esim 15 alle, niin tavallinen ok-pelaaja pelais sen ehka noin 100 yli. Se on noin 115n lyonnin ero suorituksessa, mika on pikkasen alle tour pron kahden kierroksen tulos…
Summa summarum: en ymmarra koko asetelmaa, etta vertaillaan tour-pro:ta tavalliseen klubipelaajaan, joka ei osaa edes sita palloa lyoda. Puhumattakaan pelata sita pelia. Yhtalaisyydet rajoittunevat samaan kun mummo kay Ladalla maitokaupassa ja Ogier vetaa Monte Carlo -rallin.Valineet on VAHAN samat. Muuta yhtalaisyytta ei ole. Ei edes se kentta/tie.
Miksi kummassa tämä keskustelu on päätynyt huippuammattilaisten vertaamiseen klubipelaajiin, kun alkuperäinen kirjoitus koski klubipelaajien tuloksenteon ongelmia?
Golfinn kirjoitti: (28.9.2015 21:54:25)
Tavallinen klubipelaaja ei tajua mitaan esim huippu-pron paineista, keskittymiskyvysta ym asioista mista meilla tavallisilla pelaajille ei ole mitaan hajua (tai no, mulla on mutta…)
Tuo oli hyvä. Varmistit, ettei sinua sekoiteta tavallisiin klubipelaajiin.
Golfinn, kun vastasit mun kirjoitukseen:
Olen kaikesta samaa mieltä kuin sinä.
Järjen tasolla. Mutta, koska en osaa golfia enkä siitä yhtään mitään ymmärrä, mun alitajunta ei aina ole samaa mieltä, sius musta ’tuntuu’ siltä että mikäs siinä nyt on että 10 m putit ei aina mene reiän viereen, kun joskus kuitenkin menee?
Tiedän myös sen, että en koskaan pääse golfissa sille tasolle että oikeasti ymmärtäisin peliä. Mutta, elämä on.
Tennis on ainoa jota ymmärrän sen verran että kun katson telkkarista, ymmärrän taktiikasta vähäsen ja joskus tajuan mitä ne yrittää (sen verran että jos on huono selostaja, käännän äänen pois)
Edit: Tajuan myös nuo portaat kyllä. Joskus mietin kun tennistä pelasin, kuinka monta porrasta musta ylöspäin olisi jotka vetäisi aina alemman 6-0 6-0 halutessaan, siis ei välttämättä omaa normaalipeliä pelaamalla mutta jos haluaisi vetää nollille, siis varmistellen.
Muutama ;-DKL kirjoitti: (28.9.2015 22:24:56)
Golfinn kirjoitti: (28.9.2015 21:54:25)
Tavallinen klubipelaaja ei tajua mitaan esim huippu-pron paineista, keskittymiskyvysta ym asioista mista meilla tavallisilla pelaajille ei ole mitaan hajua (tai no, mulla on mutta…)
Tuo oli hyvä. Varmistit, ettei sinua sekoiteta tavallisiin klubipelaajiin.
Olen varmasti yksi niista harvoista taalla, joka on toiminut/tyoskennellyt golfin ehdottomalla huipulla, korkeimman tason Tourilla. Ja sen tason pelaajien kanssa sen jalkeenkin. Sen lisaksi kun ammatti on ollut jo kymmenisen vuotta golf, niin toden totta, en kai ole ihan tavallinen klubipelaaja. Hyvin paatelty!
Pointti ei kuitenkaan ollut se (tietenkaan), vaan kuinka vahan tavallinen klubipelaaja tietaa ison Tourin pelaajien jutuista.
34 viestiä, eikä hajuakaan lajin vaikeudesta. Vaikeus tulee olosuhteista. Kentän kosteus, ruohon pituus, lämpötila, tuulen nopeus ja suunta, griinien nopeus, lipun paikka, eri kenttä. Siinä alkuun muutama asia joka muuttuu päivittäin ja tekee lajista niin vaikean muihin lajeihin verrattuna. Näissä asioissa näkyy myös ammattilaisten kyky käsitellä muuttuvia olosuhteita. Me janarit vaan ihmetellään, kun eilen meni perille ja tänään sama vetäisy jäi matkalle.
Aikoinaan Nordcenterissä oli kisa vuosittain, jossa kaikista väylistä tehtiin vaikeat, eikä kukaan päässyt lähellekään tasoitustaan vastaavaan tulokseen. Kun sen ymmärsi, oli kierros mukava ja haastava ja jopa hauska.
’Taas tuli mestaruus’, jo viides..
Muistan joskus lukeneeni, että golfsvingissä tarvitaan 26 eri lihasta. Jalkapallon potkaisemisessa tarvittaneen vähemmän, joten sen on väkisinkin oltava yksinkertaisempaa.
Miten suoritat futiksessa esim. vapaapotkun vähemmällä lihasmäärällä. Muutenkin lajien vertailu on aika turhaa tässä mielessä.
JuKo kirjoitti: (28.9.2015 22:58:00)
Muistan joskus lukeneeni, että golfsvingissä tarvitaan 26 eri lihasta. Jalkapallon potkaisemisessa tarvittaneen vähemmän, joten sen on väkisinkin oltava yksinkertaisempaa.
Miten suoritat futiksessa esim. vapaapotkun vähemmällä lihasmäärällä.
Varmaankin tarkoitit tämän kysymykseksi?
Vaikkapa laittamalla kädet selän taakse ja potkaisemalla palloa. Golfissa tarvitaan sekä kädet että jalat, siis useampi lihas. No, se ei ollut tässä pointtina, vaan…
JuKo kirjoitti: (28.9.2015 22:58:00)
Muutenkin lajien vertailu on aika turhaa tässä mielessä.Uimahyppääjät ovat aika velhoja lihasten lukumäärien käyttämisessä. Sivustakatsoja ei voi käsittää kuinka kokonaisvaltaista uimahyppääminen oikeasti on. Itsekään en sitä ymmärtänyt ennen kuin lapseni ryhtyi sitä aikanaan harrastamaan. Toisaalta riittää, kun katsoo huippuhyppääjien vartaloita. Niissä ei ole yhtään turhaan treenattua lihasta.
Miten tämä sitten liittyy lajien vertaamiseen toisiinsa tai golfiin ylipäätään? Ehkä siinä, että mitä useampaa lihasta ihmisen tulee suorituksen aikana hallita sitä vaikeampi tuo suoritus on lihaskäskytyksen kannalta.
Aivan, palataas hieman likemmäs alkuperäistä aihetta…
Jos tulkitsen oikein, niin Henkalla on hyviä ajatuksia kasassa pelin vaikeudesta. Se mikä amatööreille on haastavaa toteuttaa propeliä, on tiätty mahdottomuus lyödä prolyöntejä.
Joillakin se on fyysistä, joillakin pelikokemuksen puute ja joillakin jotain muuta ja näiden yhdistelmää, eikö?Omasta kokemuksesta kaikkia näitä, ja se mitä haluan itse kehittää on fyysiset valmiudet. Miksi näin, no siksi koska fysiikkaa auttaa ja helpottaa muissakin arjen jutuissa. Aika näyttää kehittyykö peli vai pysyisikö edes tällä tasolla.
Jokainen voi aina ajallaan kokeilla ja mallailla prolyöntejä…joskus onnistuu ja joskus ei!
Se psyykkinen peli on sitten vielä asia erikseen…
Hana kirjoitti: (25.9.2015 18:14:05)
a. Ylivoimainen enemmistö meistä ei ole motorisesti, hermostollisesti tai psyykkisesti kyllin hyvä niin vaikeaan suoritukseen kuin golflyönti?
b. Golfissa välitön ja konkreettinen palaute (usein siis huonona pitämäni lyönnin aiheuttama) on mitattavampi kuin suurimmassa osassa muita lajeja. Tenniksessä olen yhtä huono, mutta tuntu huonoudestani ei siis ole yhtä suuri.
c. Oma odotusarvo: juu-u, mutta miksi oma odotusarvo olisi golfissa sen suurempi ongelma kuin jossain muussa lajissa?Olen Henkan tavoin pohtinut paljon asiaa ja tehnyt aika paljon myös ns. töitä kehittyäkseni golfissa. Hetkittäin pelaamiseni muistuttaa jo golfia ja minulle on kertynyt reppuun parinkymmenen vuoden aikana satoja, tuhansia ja kymmeniätuhansia lyöntejä niin kentällä, kuin harjoittelualueilla. Edelleen jatkan hankaamista ja pyrkimyksiäni kehittyä tässä haastavassa ja mielenkiintoisessa lajissa.
Hanan listan vastaukseni ovat seuraavanlaiset.
a) Suuri joukko harrastajia ovat riittävän lahjakkaita lyödäkseen paikallaan olevaa palloa toistettavasti ja kohtuullisen laadukkain osumin, mutta he eivät ole koskaan harjoitelleet tarpeeksi osatakseen vaativaa taitoa – syitä siihen on monia; muut harrastukset, työt, perhe, ja ehkä suurin kaikista tavoitteellisuus kehittyä pelaajana ei kuulu kaikkien agendaan. Halutaan vain pelata ja hyvä niin, mutta silloin ei pelaamiseen saisi mahtua ’pitäisi osata’-ajattelu.
– tähän liittyy myös se, että he eivät ole opiskelleet tekniikkaa riittävästi ymmärtääkseen, miten golfpalloa tulisi oikeaoppisesti lyödä.b) Puheeksi ottamaasi tennistä harrastan myös, siinä käyn viikottain valmentajan vetämissä harjoituksissa ja opettelen tekniikkaa ja pelaamista heidän opastuksessaan. Huonon lyönnin välitön palaute on vielä konkreettisempi tenniksessä, kuin golfissa. Tenniksessä vähän huono, mutta muuten ’helvetin hyvä’ on kaksi tuumaa vahvassa verkkonauhassa tai se on vaaksan pitkä tai leveä. Ja pelaaminen sen pisteen osalta loppuu siihen. Lisäksi tenniksessä yleensä on oltava kanssaan suurin piirtein samantasoinen vastustaja tai pelistä ei tule yhtään mitään. Harrastaa toki voi, mutta se on sitten tenniskentällä seisoskelua, eikä pelaamista.
c) Omat odotukset voi olla tenniksessä yhtä korkealla – saada jokainen pallo verkon yli kenttään tai voittaa ottelu. Avainsana on kohdassa ottelu. Yhtä menetettyä pistettä vastaan sinulla on koko peli (game) aikaa ja neljä muuta palloa aikaa voittaa peli ja otteluun tarvittavat erävoitot, paras kolmesta tai kahdesta, yhdestä, on mahdollista kerätä myös myöhemmin ottelussa.
Golfissa vähän huono tarkoittaa, että peli jatkuu ja seuraavalla lyönnillä voit pelastaa bogimahdollisuuden tai jopa parin, jos olet riittävän taitava tai sinulla on hyvää onnea. Jopa täysin epäonnistuneen lyönnin jälkeen voit olla tilanteessa, että onnistuminen seuraavassa antaa mahdollisuuden putata paria, tai miksei chipata vaikkapa sisään birdie.
Mielestäni kaikkein vaikeimmaksi omien odotusten suhteen golfin tekee se, että se on lajina suljettu ja sitä korostaa pallon oleminen paikallaan. Pelattaessa lyöntipeliä ei vastustajaa ole konkreetisti vaikeuttamassa omilla valinnoillaan pelaamistasi, vaan vain ja yksin sinä olet syyllinen onnistumisiisi ja epäonnistumisiisi. Se miten kummankinlaisen lopputuloksen käsittelet, määrittää sen, oletko paras mahdollinen golfarisi vai jotain muuta.
Edellisen valossa pidän golfarin tärkeimpänä ominaisuutena positiivista asennetta ja hyvää alitajuista itsetuntoa, uskoa, tietoa tai uskomusta siihen, että on hyvä golfari (omalla tasollaan) ja selviää kentästä kunakin päivänä vähimmillä mahdollisilla lyönneillä.
Kyky unohtaa huonot lyönnit, nauttia hyvistä ja siitä, miten hyvin jo osaa pelata tai lyödä palloa väheksymättä niitä taitojaan, jotka on harjoitellen saavuttanut, tai jotka omistaa lahjakkuutensa ansiosta.
Kuten on jo aikaisemmin todettu, pallo on paikallaan, mutta joka lyönnissä olosuhteet poikkeavat edellisestä. Makuu, tuulen suunta, valittu maila, valittu lyönti, ilman lämpötila, vaatteiden vähyys tai paljous, kehon ja mielen vire huomata ne seikat, jotka voivat vaikuttaa lyönnin lopputulokseen ja swingin suorittamiseen, ei ole joka päivä samanlainen. Ja ainakin kaikki nuo edelliset vaikuttaa siihen, millainen lyönnin lopputulos on. Lyönti voi olla kuraa, mutta lopputulos briljantti: – Oho, osain tuollaisenkin lyönnin, nyt eteen päin ja puttaamaan siitä birkku kassaan! Vastaavasti täydellinen lyönti teknisesti voi päätyä paikkaan, josta sitä ei voi pelata, koska virhe on voinut tapahtua jo ennen swingin tekemistä tai sattuma, kaivon kansi tai pieni kivi kohdealueella muuttanut pallon suuntaa.
Millainen on sisäinen puheesi? Kehutko itseäsi onnistuneiden lyöntien jälkeen vai kohautatko silloin olkapäitäsi ja toteat kylmästi, että näin sen pitikin mennä. Kiroiletko mielessäsi vai ääneen missattua metristä puttia sen sijaan, että miettisit hetken, miksi missasit ja korjaisit asian seuraavalla putilla? Uskotko jotain kypäräpäätä foorumilla, joka väittää sinut idiootiksi vai oletko sen yläpuolella?
Kun kaiken tämän summaa ja jäsentää, niin voi todeta golfissa olevan tuhoton määrä tekijöitä, joita ei kaikkia voi joka hetki hallita tai edes muistaa. Pieni huolimattomuus aiheuttaa eri suruisia virheitä riippuen siitä mihin kohtaa juuri suoritetun lyönnin olosuhteiden ja toteuttamisen tärkeysjärjestyksessä huolimattomuus kohdistui.
Lopuksi on helppo todeta, että yhtään helppoa lyöntiä ei ole ja jokainen suoritus vaatii äärimmäisen huolellisen toteutuksen.
Golfinn kirjoitti: (28.9.2015 21:54:25)
Eras lajin legenda muinoin sanoi, etta harrastelijan golfilla ja kilpagolfilla ei ole MITAAN tekemista toistensa kanssa.Tämän saman kommentin voisi varmaan sanoa monen muunkin urheilulajin ammattilainen.
Erityisesti taktiikka on monessa lajissa huipulla aivan erilainen ja tietysti sata kertaa enemmän vaihtoehtoja kuin harrastelijalla.
Ja myös muilla aloilla, kuten vaikkapa pianonsoitto – ei amatöörin pimputtelulla ole paljonkaan tekemistä ammattipianistin kanssa, jolle se että kaikki nuotit menee ’oikein’ on itsestään selvää ja vasta alkupiste sille, että ruvetaan harjoittelemaan musiikin esittämistä.
Golfissa tietysti tulee vielä lisää eroa siitä että suorituspaikka on erilainen, huipuilla paljon vaikeammat kentät.
**********
Aloittaja kun mainitsi että eras vaikeus golfissa on se että omat odotukset ovat ylimitoitettuja.Miksi golfissa omat odotukset sitten ovat helpommin ylimitoitettuja, kuin monessa muussa lajissa?
Olisiko siihen syynä se, että kun me aloittelijat emme tajua golfista mitään, alitajuntamme asettaa ylimitoitettuja odotuksia juuri siksi, että joskus (harvoin) yksittäisen suorituksemme tulos (ainakin chippi tai putti) on yhtä hyvä kuin mailman huipuilla?
Realismia peliin siis, ja pelaillaan kukin omalla tasollamme.
**********
Se golfissa on mukavaa ja ’helppoa’ että jopa > 50 v harrastelija pystyy pelaamaan ja myös ehkä kehittämään tulostasoaan paremmaksi eikä hajoa paikat, kun golf ei läpsyttelytasolla vaadi kovin tiukkaa fysiikkaa.
Ainakin meikäläisellä, jos vielä yrittää vanhasta muistista jotain vauhdikkaampaa lajia, aina ratkeaa jostain kohtaa (esim itselläni viimeisen vuoden aikana kylki, olkapää ja takareisi ;-( tosin ei mikään noista golfissa)
Vielä eras juttu, joka tekee golfista vaikeampaa kuin monet muut lajit:
Jos oikeasti haluaa omalle tasolleen hyvän tuloksen, pitäisi pystyä keskittymään 4 tuntia putkeen.
Se on pitkä aika!
Ainakin itse, voin rehellisesti kertoa että ei ole vielä koskaan onnistunut minulta.
Kuuma putteri kirjoitti: (29.9.2015 10:25:12)
keskittymään 4 tuntia putkeen.Se on pitkä aika!
Ainakin itse, voin rehellisesti kertoa että ei ole vielä koskaan onnistunut minulta.
Virhe… keskity lyöntiin kun on sen aika, muu aika mieti vaikka ellun kanoja. Olikin jonkun ammattilaisen pro-amin yhteydessä kertoma ero amatöörin ja ammattilaisen välillä: amatööri höpöttää koko ajan pelistä, ammattilainen kaikesta muusta kuin pelistä.
votsonintomppa kirjoitti: (29.9.2015 11:09:30)
Kuuma putteri kirjoitti: (29.9.2015 10:25:12)
keskittymään 4 tuntia putkeen.Se on pitkä aika!
Ainakin itse, voin rehellisesti kertoa että ei ole vielä koskaan onnistunut minulta.
Virhe… keskity lyöntiin kun on sen aika, muu aika mieti vaikka ellun kanoja. Olikin jonkun ammattilaisen pro-amin yhteydessä kertoma ero amatöörin ja ammattilaisen välillä: amatööri höpöttää koko ajan pelistä, ammattilainen kaikesta muusta kuin pelistä.
Pelistä höpöttäminen hajottaa keskittymisen, ainakin minulla.
Mutta, keskittyminen on tosi yksilöllinen juttu, tärkeintä tietää mikä itsellä toimii.
Itselläni toimii parhaiten se, että ajattelen koko ajan pelkästään seuraavaa lyöntiä. Enkä puhu paljon mitään, ainakaan pelistä en yhtään mitään, koska se vain sotkee.
Olen silloin aika tylsää peliseuraa, jos yritän keskittyä.Mutta kuten totesin, en ole koskaan vielä jaksanut sitä neljää tuntia…
Myös tärkeää tiedää että millä oman kipsin saa purettua, jos se iskee. Tässä on tosi iso ero hyvien ja huonojen välillä, joka lajissa.
On myös tiedettävä mikä on se oma vireystaso, jolla peli sujuu parhaiten, siis milloin on sopivan jännittynyt ja keskittynyt, ja miten siihen pääsee.
Siis tarkoitan että ainakin itselleni ylijännitys tai jopa pelko on liikaa; toisaalta hoh-hoijaa löysäily on liian vähän. Siis jossain siellä välissä on optimi, ja se täytyy jotenkin osata tunnistaa ja pyrkiä sitä kohti.Tämäkin on hyvin yksilöllinen juttu, toisilla sujuu parhaiten hiukan enemmän ’keskittyneen valppaana’, toisilla taas ’rennon levollisena’.
Nyt meni jo aika pitkälle aiheesta, sorry… ja mun kokemukset noista on itse asiassa muista lajeista kuin golfista.
Mutta itse asiassa, olisi mukava kuulla yllä olevastakin kommentteja sellaisilta jotka osaavat golfia enemmän kuin minä.Varmaankin tarkoitit tämän kysymykseksi?
Vaikkapa laittamalla kädet selän taakse ja potkaisemalla palloa. Golfissa tarvitaan sekä kädet että jalat, siis useampi lihas. No, se ei ollut tässä pointtina, vaan…
Lainaus:
JuKo kirjoitti: (28.9.2015 22:58:00)
Muutenkin lajien vertailu on aika turhaa tässä mielessä.Uimahyppääjät ovat aika velhoja lihasten lukumäärien käyttämisessä. Sivustakatsoja ei voi käsittää kuinka kokonaisvaltaista uimahyppääminen oikeasti on. Itsekään en sitä ymmärtänyt ennen kuin lapseni ryhtyi sitä aikanaan harrastamaan. Toisaalta riittää, kun katsoo huippuhyppääjien vartaloita. Niissä ei ole yhtään turhaan treenattua lihasta.
Miten tämä sitten liittyy lajien vertaamiseen toisiinsa tai golfiin ylipäätään? Ehkä siinä, että mitä useampaa lihasta ihmisen tulee suorituksen aikana hallita sitä vaikeampi tuo suoritus on lihaskäskytyksen kannalta.
En tarkoittanut kysymykseksi, olisinhan muutoin laittanut kysymysmerkin.
Lihaksista ei uimahyppy vaadi montaakaan. Askel telineeltä eteenpäin ja painovoima hoitaa loput.
Katselen juuri futista Barca vs. Leverkusen. Olet ihan oikeassa. Pelaajat vain seisovat kädet selän takana ja potkaisevat palloa silloin tällöin. Eihän tää ole urheilua.JuKo kirjoitti: (29.9.2015 22:16:05)
Varmaankin tarkoitit tämän kysymykseksi?
Vaikkapa laittamalla kädet selän taakse ja potkaisemalla palloa. Golfissa tarvitaan sekä kädet että jalat, siis useampi lihas. No, se ei ollut tässä pointtina, vaan…
Lainaus:
JuKo kirjoitti: (28.9.2015 22:58:00)
Muutenkin lajien vertailu on aika turhaa tässä mielessä.Uimahyppääjät ovat aika velhoja lihasten lukumäärien käyttämisessä. Sivustakatsoja ei voi käsittää kuinka kokonaisvaltaista uimahyppääminen oikeasti on. Itsekään en sitä ymmärtänyt ennen kuin lapseni ryhtyi sitä aikanaan harrastamaan. Toisaalta riittää, kun katsoo huippuhyppääjien vartaloita. Niissä ei ole yhtään turhaan treenattua lihasta.
Miten tämä sitten liittyy lajien vertaamiseen toisiinsa tai golfiin ylipäätään? Ehkä siinä, että mitä useampaa lihasta ihmisen tulee suorituksen aikana hallita sitä vaikeampi tuo suoritus on lihaskäskytyksen kannalta.
En tarkoittanut kysymykseksi, olisinhan muutoin laittanut kysymysmerkin.
Lihaksista ei uimahyppy vaadi montaakaan. Askel telineeltä eteenpäin ja painovoima hoitaa loput.
Katselen juuri futista Barca vs. Leverkusen. Olet ihan oikeassa. Pelaajat vain seisovat kädet selän takana ja potkaisevat palloa silloin tällöin. Eihän tää ole urheilua.Näin silloin kun sinä hyppäät. Tilanne on aivan toinen, kun hypitään tosimielessä. Mutta senhän jo tiesit itsekkin…
JuKo kirjoitti: (29.9.2015 22:16:05)
En tarkoittanut kysymykseksi, olisinhan muutoin laittanut kysymysmerkin.
Ahaa! Kyseessä oli siis kysymys ja vastaus, jotka kätevästi yhdistit aloittamalla lauseen kysymyssanalla, mutta jättämällä tuon kysymyssanan vaatiman kysymysmerkin pois ja korvasit sen pisteellä.
Meninpä lankaan.
KL kirjoitti: (30.9.2015 9:33:21)
JuKo kirjoitti: (29.9.2015 22:16:05)
En tarkoittanut kysymykseksi, olisinhan muutoin laittanut kysymysmerkin.
Ahaa! Kyseessä oli siis kysymys ja vastaus, jotka kätevästi yhdistit aloittamalla lauseen kysymyssanalla, mutta jättämällä tuon kysymyssanan vaatiman kysymysmerkin pois ja korvasit sen pisteellä.
Meninpä lankaan.
Sotkeudut iänikuiseen monimutkaisuuteesi tässäkin asiassa. Kyseessä oli retoninen kysymys.
Ei ihme ettei kaikki aina ymmärrä juttujasi….Kuuma putteri kirjoitti: (29.9.2015 10:25:12)
Vielä eras juttu, joka tekee golfista vaikeampaa kuin monet muut lajit:Jos oikeasti haluaa omalle tasolleen hyvän tuloksen, pitäisi pystyä keskittymään 4 tuntia putkeen.
Se on pitkä aika!
Ainakin itse, voin rehellisesti kertoa että ei ole vielä koskaan onnistunut minulta.
Ei ihan näin, vaan että neljän tunnin aikavälillä pitää pystyä keskittymään oikeilla hetkillä ja muuten osata rentoutua keskittymisestä, sekä sitten taas hetken tullen saada se fokus päälle. Ei mikään helppo juttu sekään.
JuKo kirjoitti: (30.9.2015 22:07:32)
KL kirjoitti: (30.9.2015 9:33:21)
JuKo kirjoitti: (29.9.2015 22:16:05)
En tarkoittanut kysymykseksi, olisinhan muutoin laittanut kysymysmerkin.
Ahaa! Kyseessä oli siis kysymys ja vastaus, jotka kätevästi yhdistit aloittamalla lauseen kysymyssanalla, mutta jättämällä tuon kysymyssanan vaatiman kysymysmerkin pois ja korvasit sen pisteellä.
Meninpä lankaan.
Sotkeudut iänikuiseen monimutkaisuuteesi tässäkin asiassa. Kyseessä oli retoninen kysymys.
Ei ihme ettei kaikki aina ymmärrä juttujasi….Jos jotkut ihmiset osaisivat äidinkieltään edes auttavasti, ymmärtäminen olisi paljon helpompaa. Sekin auttaisi, jos ymmärrettäisi millainen on retorinen (siis ei retoninen) kysymys, mitä tuo sinun tekeleesi ei ollut, kunhan yritit kiemurrella.
-
JulkaisijaArtikkelit