Aihe: Rannekulma aukeaa liian aikaisin - Golfpiste.com

5.11.–12.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Rannekulma aukeaa liian aikaisin

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Rannekulma aukeaa liian aikaisin

Esillä 25 viestiä, 726 - 750 (kaikkiaan 2,444)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    Ballmarker kirjoitti: (9.12.2013 5:23:12)

    B kirjoitti: (8.12.2013 21:51:43)
    Supinaatio tekee alfakiertoa silloin kun ranneflexio/extensioliike tekee puhdasta gammakiertoa. Ulnaarideviaation lisääntyessä (beta) supinaatio tekee vähentyvästi alfaa ja lisääntyvästi gammaa.

    Tässä taitaa olla meneillään kisa siitä, kumpi keksii panna peräkkäin vaikuttavamman rivistön ammattitermeiltä kuulostavia vierasperäisiä sanoja. Se vaihe tässä ’keskustelussa’ on jo kaukana takanapäin, että joku promille palstan lukijoista sai tästä ketjusta irti jotain golfharrastuksensa kannalta hyödyllistä.

    No ei toki. Vihdoin keskustellaan oikein termein jotka ei jätä tulkinnanvaraa kuten maallikkotermit jättävät.

    Mutta sellaine jännä asia tuntuu olevan vähän ympäri maailmaa liikkeellä että tuupparit lähestyvät tätä asiaa tuupparin näkökulmasta, eli lavan jäämisestä auki ja slaissista. Kovasti pohditaan mitä pitäisi tehdä saadakseen lavan sulkeutumaan, kun taas pelurin onglemat ovat liki järjestäen päinvastaiset hyvästä vartalonkäytöstä johtuen.

    Ehkä mun näkemyksen ymmärtämiseks pitäs hieman oppia noita muita kehon liikkeitä että tajuais miksi lapaa pitää kiertää vastasuuntaan.

    ts kirjoitti: (9.12.2013 7:20:05)

    Ballmarker kirjoitti: (9.12.2013 5:23:12)

    Se vaihe tässä ’keskustelussa’ on jo kaukana takanapäin, että joku promille palstan lukijoista sai tästä ketjusta irti jotain golf
    harrastuksensa kannalta hyödyllistä.

    Mutta sellaine jännä asia tuntuu olevan vähän ympäri maailmaa liikkeellä että tuupparit lähestyvät tätä asiaa tuupparin näkökulmasta, eli lavan jäämisestä auki ja slaissista. Kovasti pohditaan mitä pitäisi tehdä saadakseen lavan sulkeutumaan, kun taas pelurin onglemat ovat liki järjestäen päinvastaiset hyvästä vartalonkäytöstä johtuen.

    Ehkä mun näkemyksen ymmärtämiseks pitäs hieman oppia noita muita kehon liikkeitä että tajuais miksi lapaa pitää kiertää vastasuuntaan.

    Aivan. Eli siis tuupparin ei luultavasti ole syytä ruveta kiertämään lapaa vastasuuntaan, koska sellaiselle ole mitään tarvetta, koska vartalon käyttö on niin vajaata, että lapa ei sulkeudu liikaa?

    Omasta tuuppaamisestani olen kylläkin huomannut sen, että jos

    1) käytän vartaloa enemmän, tulee yleensä hukki tai muuten vasemmalle

    2) käytän vartaloa vähemmän (’liikaa käsillä’), tulee yleensä slaissi tai muuten oikealle.

    Käytännössä molempia tapahtuu, ei nyt ihan vuorotellen, mutta usein.
    Mutta, tästä keskustelusta päätellen tuossa on ehkä kuitenkin joku logiikka, siis hyvä se.

    Olen hiukan ymmärtävinäni, että tuo 1) lyönti olisi lähempänä sitä josta pitäisi ruveta rakentamaan?

    Sehän on tosin enemmän rasittava tapa vanhalle vartalolleni, kun ei tuo selkä oikein enää
    kierry kuten nuorempana…

    Ballmarker kirjoitti: (9.12.2013 5:23:12)

    B kirjoitti: (8.12.2013 21:51:43)
    Supinaatio tekee alfakiertoa silloin kun ranneflexio/extensioliike tekee puhdasta gammakiertoa. Ulnaarideviaation lisääntyessä (beta) supinaatio tekee vähentyvästi alfaa ja lisääntyvästi gammaa.

    Tässä taitaa olla meneillään kisa siitä, kumpi keksii panna peräkkäin vaikuttavamman rivistön ammattitermeiltä kuulostavia vierasperäisiä sanoja. Se vaihe tässä ’keskustelussa’ on jo kaukana takanapäin, että joku promille palstan lukijoista sai tästä ketjusta irti jotain golfharrastuksensa kannalta hyödyllistä.

    Eihän tässä ole taas aikoihin ollut mistään muusta kysymys kuin egoista ja pätemisen tarpeista.

    ts

    Kuuma putteri kirjoitti: (9.12.2013 8:40:13)

    Sehän on tosin enemmän rasittava tapa vanhalle vartalolleni, kun ei tuo selkä oikein enää
    kierry kuten nuorempana…

    Juurikin päinvastoin on tuo asia. Selkä joutuu kaikkein kovimmille kun jalkatyö ei ole kunnossa. Jalkatyön kun oppii oikein, alkavat oikea polvi, lonkka ja olkapää tulla jokseenkin samaa tahtia läpi osuman, eikä käsivetoisen swingin aiheuttamaa repivää kiertoa saaton puolella ylä- ja alavartalon välille synny. Siksi oikea tekniikka ei lainkaan ole pelkkä pallon lennon asia, vaan myös terveydellinen seikka.

    Kuuma putteri kirjoitti: (9.12.2013 8:40:13)

    Omasta tuuppaamisestani olen kylläkin huomannut sen, että jos

    1) käytän vartaloa enemmän, tulee yleensä hukki tai muuten vasemmalle

    Taas pitää lainata ulkomuistista Fukkea vuosien takaa:

    ’Sitten kun pallot alkaa oikean vartalonkäytön seurauksena karkaamaan vasemmalle, tajuaa kuinka paljon käsikompensaatiolla on joutunut puuttuvia liikkeitä korjaamaan’ (vapaa muotoilu)

    Tuupparinäkökulmasta…

    Sanoisinpa, että pään pitämisen paikallaan sijaan pahimmat kaksi slicen aiheuttajaa ovat opastukset, joissa neuvotaan ensin, että pitää tulla sisältä palloon ja toiseksi kerrotaan, että pitää lyödä alaspäin sitä palloa.

    Perustan ajatuksen seuraavaan. Pyrkimyksessä sisäpuolelta lyömiseen käännetään maila flättinä vartalon takapuolelle jo take-awayssä ja sieltä alaspäin ’lyömiseksi’ joudutaan viemään kädet ’takaisin’ ylös, mistä seuraa vääränsuuntainen lenkki lavalle bs:ssä.

    Kun on saatu maila topissa paikkaan, mistä voidaan lyödä alaspäin, unohdetaan, että swingi on kaksi käännöstä ja lyödään alaspäin palloon ohjeen mukaisesti. Se puolestaan jättää lavan auki, mitä korjataan flipillä ja krossaamisella.

    Alaspäin lyöminen on mielestäni kaikkein turmiollisin neuvo. Lapa liikkuu luonnostaan alaspäin vartalon asentojen – lähinnä selän ja maan välisen kulman vaikutuksesta, jos stanssi on oikein rakennettu.

    ts

    Pekka Pelimies kirjoitti: (9.12.2013 9:24:51)

    Perustan ajatuksen seuraavaan. Pyrkimyksessä sisäpuolelta lyömiseen käännetään maila flättinä vartalon takapuolelle jo take-awayssä ja sieltä alaspäin ’lyömiseksi’ joudutaan viemään kädet ’takaisin’ ylös, mistä seuraa vääränsuuntainen lenkki lavalle bs:ssä.

    Tuohon on kyllä vallan toinen syy, eli laajan taakseviennin haku laittaa oikean käden toimimaan täysin väärään suuntaan ja se heittää lavan selän taakse jo bäkärissä.

    ts kirjoitti: (9.12.2013 7:20:05)

    Ehkä mun näkemyksen ymmärtämiseks pitäs hieman oppia noita muita kehon liikkeitä että tajuais miksi lapaa pitää kiertää vastasuuntaan.

    Täsmentäisin tässä kohtaa, että ’vastasuuntaan’ suhteessa mihin. Lähinnä siksi, että aikaisemmin postaamassani linkissä stable-releasesta ymmärtääkseni kerrotaan, että kääntämällä lapa pystyasentoon takana se oikenee kohdelinjan kanssa kohtisuoraksi pelkästään vartaloa/hartioita kääntämällä.

    (Demossa kaveri seisoo pystyssä, joten lapakin on kärki zeniittiin. Kun sama käsiliike tehdään stanssista kumartuneena, niin lapa näyttää DTL-kuvassa olevan ’toe-dn’.)

    Jos edelleen katsoo tour-lähetysten hidastuksia mm. Johnsonien bs:stä, ja edelleen ds:ssä, niin reportterien ’toe-down’-kommentointi on mielestäni kuvaava kyllä, mutta väärän koordinaatiston suhteen. Lapa on melko tarkkaan rataansa nähden kohtisuorassa lyöntipinnan lisäksi myös etureunansa suunnassa, eli liikkuu vakaassa asennossa rataansa nähden.

    Pallon kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että pohja ja etureuna ovat vaakasuorassa ja lyöntipinta kohteen suuntaan.

    Edellisen vuoksi pitäisin ds:n aikaisesta käsityöstä puhuttaessa selvempänä käyttää termiä ’lavan asentoa säilyttävä työ’, kuin ’avaava kierto’, joka ainakin joillain tutuilla on johtanut ääriliikkeisiin ja pallon kohdan ohittamisen ds:ssä hosel edellä lapa lähes 90 astetta auki ja hämmentyneitä katseita.

    Pekka Pelimies kirjoitti: (9.12.2013 9:24:51)
    Tuupparinäkökulmasta…
    ….
    Alaspäin lyöminen on mielestäni kaikkein turmiollisin neuvo. Lapa liikkuu luonnostaan alaspäin vartalon asentojen – lähinnä selän ja maan välisen kulman vaikutuksesta, jos stanssi on oikein rakennettu.

    Samaa mieltä, ainakin itselläni ’alaspäin lyömisen’ mielikuva rupesi aiheuttamaan sitä että nousin bäkärissä pystyyn.

    Viimeksi kun kävin proolla, ehdotti että pitäisi ruveta miettimään lyönnin muokkausta vähäsen. Olen nyt koittanut muutaman sangon hallissa läiskiä niin että osa lyönneistä draw tai feidi. Saan ne kyllä aikaiseksi oikeaan suuntaan, mutta jengan määrän hallinta tuntuu tosi vaikealta. Voi olla että osuma on mulla vielä liian epätasainen ja vakiintumaton, että saisin nuo hallintaan.
    Jännää niitä on kokeilla harjoitella silti – tulee peliin paljon enemmän muuttujia ja mahdolllisuuksia (sekä hyviin että huonoihin lyönteihin!).

    En itse tiedä millä liikkeillä nuo drawt ja feidit teen, mielikuvana on tenniskämmen, kun olen sitä pelannut. Esim ’Draw’ = tenniksen melko löysä ja korkeahko yläkierre kämmen krossina vastustajan kämmenkulmaan.
    Ehkä kierrän vartaloa aikaisemmin ja tehokkaammin? Voi olla että myös lyön enemmän sisältä ulos, ja ehkä myös krossaan voimakkaammin? Mutta tosiaan, siinähän on niin monta liikettä päällekkäin että mahdoton itse täysin seurata mitä kaikkea tapahtuu, kun en ole koordinaatiolta kuitenkaan mikään huippulahjakas.

    Taitojen kehittymisen kannalta lienee hyvä ettei paasaa koko aika samaa mättöä, tuleehan kentälläkin erilaisia sivurinteitä jne. Toisaalta tekniikan vakiintumisen kannalta pitäisi lyödä ’melko’ samaa koko ajan, ehkä.

    ts kirjoitti: (9.12.2013 9:39:18)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (9.12.2013 9:24:51)

    Perustan ajatuksen seuraavaan. Pyrkimyksessä sisäpuolelta lyömiseen käännetään maila flättinä vartalon takapuolelle jo take-awayssä ja sieltä alaspäin ’lyömiseksi’ joudutaan viemään kädet ’takaisin’ ylös, mistä seuraa vääränsuuntainen lenkki lavalle bs:ssä.

    Tuohon on kyllä vallan toinen syy, eli laajan taakseviennin haku laittaa oikean käden toimimaan täysin väärään suuntaan ja se heittää lavan selän taakse jo bäkärissä.

    Hieman metsäsuomalaisena arvelen, että voi myös olla, että alaspäin lyömisen ajatus aiheuttaa myös tuota. Assosiaatio muodostui liiterin nurkalla pöllin ääressä.

    Saunan takana käyn muilla tarpeilla. 😉

    ts

    Pekka Pelimies kirjoitti: (9.12.2013 10:01:29)

    Edellisen vuoksi pitäisin ds:n aikaisesta käsityöstä puhuttaessa selvempänä käyttää termiä ’lavan asentoa säilyttävä työ’, kuin ’avaava kierto’, joka ainakin joillain tutuilla on johtanut ääriliikkeisiin ja pallon kohdan ohittamisen ds:ssä hosel edellä lapa lähes 90 astetta auki ja hämmentyneitä katseita.

    Tuo kaikki johtuu sivuliikkeestä ja taas tullaan siihen väärään ajatukseen lavan kulkusuunnasta, jota on äärettömän hankala videolta hahmottaa varsinkin kun on joku ennakkoasetus päässä. Se lapa ei lähde planea pitkin kohti palloa tuosta klo 9 kohdasta tai jonkin matkaa ennen sitä, eivät myöskään kädet. Niiden vaan kuvitellaan kulkevan sinne.

    Puhtaasti kiertoliikkeellä tullessa palloon on geometrisesti mahdotonta saada lapaa jäämään auki ja siksi ongelmat ovatkin liiassa sulkeutumisessa. Korjasin tuossa jo aiemmin Fukken käsitystä omasta ajatuksestani että lapa sulekutuisi synkroonissa kropan kierron mukaan. Se on Leadbetteriä ja aika kaukana minun ajatuksistani, koska silloin lapa sulkeutuu liikaa.

    Lavan rata ei ole planella, vaan rikkoo sen kulkeutumalla ulkopuolelle osumasta ja avautuen suhteessa tuohon kuviteltuun planeen, jolloin se pysyy suorassa kohteen suuntaan (varsi säilyy poikittain kohdelinjaan nähden pidempään). Tämä on pieni jakso, mutta erittäin tärkeä ja johtaa koko swingiajatuksen muutokseen. Se on myös jakso jota ei ennen high speed kameroita nähty, koska puolisen metriä osuman jälkeen ollaan jo taas ’planella’ ja lapakin kiertynyt suljetuksi. Siitä koko harha lähtenyt ja johtaa tuollaisiin datan Mahan analyysin tapaisiin tutkielmiin, jossa puhutaan ajasta hip high to hip high. Täysin väärä kohta tarkastella, koska tuo olennainen asia tapahtuu noin 30cm matkalla näkyvästi, mutta sen tekeminen alkaa transitiossa ja merkit näkyvät koko DSW:n ajan, osin jopa saaton puolella kun ne oppii oikein näkemään.

    Laitetaan nyt Swingerin linkin takana oleva kuva tännekin, niin selviää nuo liikkeet kaikille.

    ts kirjoitti: (9.12.2013 9:02:54)Juurikin päinvastoin on tuo asia. Selkä joutuu kaikkein kovimmille kun jalkatyö ei ole kunnossa. Jalkatyön kun oppii oikein, alkavat oikea polvi, lonkka ja olkapää tulla jokseenkin samaa tahtia läpi osuman, eikä käsivetoisen swingin aiheuttamaa repivää kiertoa saaton puolella ylä- ja alavartalon välille synny. Siksi oikea tekniikka ei lainkaan ole pelkkä pallon lennon asia, vaan myös terveydellinen seikka.

    Näin varmaan on, että jalkatyöstä pitäisi lähteä.

    Tuupparia vaan hirvittää että mitä enemmän tekee jalkatyötä, sitä enemmän liikkuvia osia on, jotka ei aluksi millään mene joka kerta samalla tavalla ja yhtä paljon, ja sitä vaikeampi osua palloon kun jalat onkin liikkuneet edellistä kertaa enemmän / vähemmän / nopeammin / hitaammin / vinoon. Ja siksi mailan pää meneekin vähän eri rataa kuin edellisellä kerralla, eikä osu.

    Tuupparin mielikuva on, että mitä passiivisempana pitää jalat, sitä helpompi ja tarkempi osua palloon. Mikä on tietysti tavallaan tottakin, eihän putissakaan käytetä jalkoja, kun halutaan oikein mahdollisimman millimetrintarkka ja suora osuma.

    Taas jos vertaan tennikseen, jos haluaa saada nopeasti vähällä harjoittelulla tennislyönnit varmaksi, kannattaa opetella lyömään hiljaa ja vain vähäisellä kierteellä, keskittyä vain varmuuteen. Sillä rupeaa pärjäämään alasarjoissa aika pian. Mutta, sitten kun tuloskehitys tyssää, täytyisikin ruveta opettelemaan uuden tyyppistä lyöntiä, eikä sitä välttämättä enää opi.

    Toisaalta, jos aloittelija alkaa heti lyödä tennistä reilummin ’full swing’ ja hakea voimakasta yläkierrettä, seuraa aluksi paljon häviöitä kanssapelaajille jotka tuuppaavat hiljaa ja suoraan, koska omat kovat kierrelyönnit menee pitkin seiniä. MUTTA sitten kun ne yhtenä kauniina kesänä alkavatkin paukahdella sinne minne pitää, siinä on heti valmiit lyönnit pitkälle eteenpäin. Ja ne hiljaa suoraan tuuppailevat jäävät nuolemaan näppejään ;-D

    Linkissä kuvaa ja selitystä esim Fred Couplesista, näkyy ja on hienosti selitetty nimen omaan jalkatyö, varsinkin toisessa shotissa. Eka shotin loppuasennosta minusta myös näkyy kuinka voimakas on ollut alavartalon kierto, sitten rauhallisesti jarrutettu pitkälle menevään loppuasentoon.

    Edelliseen laitoin linkin Fred Couplesiin, no en tiedä onko se nyt niin optimaalinen varsinkaan tuupparin tutkailtavaksi.

    Tässä vielä yksi Paul Wilson, jonka lähestymistapa on että kaikki rennoksi vaan, sitten ruvetaan läiskimään puoliteholla (varoittaa, että varmasti menee aluksi mihin sattuu!), nice and easy, effortless golf swing.

    Itseäni kiehtoo tuo Paul Wilsonin ajattelu. Tosin ei tuosta minulle ole vielä mitään käytännön hyötyä ollut. Mutta tekisi mieli kokeilla muutaman sangon harjoituskuuri ;-D
    Jos saan aikaiseksi, kerron sitten tänne kuinka kävi…

    Paul Wilson letkeän swingin opettelua

    @KuumaPutteri

    Itse kanssa tuota tennistä 20-vuotisen tauon jälkeen…

    Siinä myös kineettiset ketjut, kerroksittaiset oikea-aikaiset liikkeet pätee. Jos esim. syöttöliikkeessä jalat ja keskivartalo ei toimi, niin käsi ja etenkin olkapää joutuvat äärimmäisille rasituksille alttiiksi. Erityisesti iskulyönnissä on suurin riski rikkoa olkapää, kun pelitilanteessa ei ole aikaa pohtia, vaan pitäisi saada kylki verkolle, jottei lyönti tule pelkistä käsivarren lihaksista huonoon suuntaan.

    Tuohon analogiana golfswingiin vedettynä huonolla jalkatyöllä halu lyödä pitkälle = selkä- ja rannevaivoja. Onneksi golfissa on aikaa rakentaa hyvä stanssi. Lyödessä ei silti pitäisi pohtia enää, vaikka moni niin tekeekin.

    Pekka Pelimies kirjoitti: (9.12.2013 11:38:48)
    Siinä myös kineettiset ketjut, kerroksittaiset oikea-aikaiset liikkeet pätee. Jos esim. syöttöliikkeessä jalat ja keskivartalo ei toimi, niin käsi ja etenkin olkapää joutuvat äärimmäisille rasituksille alttiiksi..

    Joo, itsellä syötössä aina lantio kiertynyt auki liian aikaisin ja osumakohta jää liian taakse (opittu joskus 14-vuotiaana, ei pysty muuttamaan…), jos nyt 5-kymppisenä menisin ja vetäisin sen kineettisen ketjun ’100% täysillä’, eli oikein railakkaasi jaloilla ja keskivartalolla lähtien, noin kolmannen syötön jälkeen pitäisi vähän tarkastella kiertäjäkapselin kuntoa…

    Tässä vielä yksi Paul Wilson, jossa esittää erityisesti että ranteilla ei saïsi tehdä yhtään mitään – ei myöskään yrittää ylläpitää mitään asentoa tai kulmaa – vaan antaa vaan rennosti heilahtaa kohti ’full release’ kohtaa jossa maila on suoraan käsikolmion jatkeena, tämä kohta on hänen mukaansa noin puoli metriä osuman jälkeen, puumailoilla kauempanakin.

    Proot ja muut taitavat, saa kommentoida:
    How to squatre the clubface consistently

    Tennissyöttöä mukaillen, jossa hyvä mielikuva on että maila heitetään rennosti yläviistoon: olisiko golfissa toimiva mielikuva, että maila heitetään rennosti kohti ’full release’ -kohtaa joka on alaviistossa, muutaman kymmenen cm pallon takana?

    ts kirjoitti: (8.12.2013 18:14:09)

    Näprääjä kirjoitti: (8.12.2013 14:40:37)

    mm. Siitä syystä että taipuma tulee rennolla ranteella ja on näin aina oikean suuntainen.

    Ehkäpä Hogan vain kuvasi ko. asian huonosti kirjoittajalle joka sitten kirjoitti kuvatunlaisesti…

    Taipumalla vaan ei ole mitään tekemistä supinaation kanssa

    Eikä silmien sulkemisella auton suistumisella tieltä, vain luomet liikkuvat…

    ts

    Näprääjä kirjoitti: (9.12.2013 12:05:45)

    ts kirjoitti: (8.12.2013 18:14:09)

    Näprääjä kirjoitti: (8.12.2013 14:40:37)

    mm. Siitä syystä että taipuma tulee rennolla ranteella ja on näin aina oikean suuntainen.

    Ehkäpä Hogan vain kuvasi ko. asian huonosti kirjoittajalle joka sitten kirjoitti kuvatunlaisesti…

    Taipumalla vaan ei ole mitään tekemistä supinaation kanssa

    Eikä silmien sulkemisella auton suistumisella tieltä, vain luomet liikkuvat…

    Nyt oli kuitenkin kyse ihan määritellyistä liikesuunnista. Supinaatiolla ei ole taipuman kanssa mitään tekemistä

    Tässä toinen ’löysät ranteet’ -koulukunnan tyyppi, jonka mielestä myöskään lantion käyttö ei loppujen lopuksi ole vauhdin kannalta kaikkein tärkein asia. Tosin kuten ts totesi, lantion on kierryttävä riittävästi varsinkin saatossa ettei jarrutus ole liian väkivaltainen.

    ’Lag Doctor’

    Ei ollut.
    Golf swingistä tässä on ollut puhe ja supinointia vai ei.

    Mutta enempi kiinnostaa miksi olet päätynyt ranteen taivuttamiseen ilman supinaatiota?
    Onko muuta kuin että lähtee vasemmalle mielestäsi?

    ts

    Näprääjä kirjoitti: (9.12.2013 12:30:52)
    Ei ollut.
    Golf swingistä tässä on ollut puhe ja supinointia vai ei.

    Mutta enempi kiinnostaa miksi olet päätynyt ranteen taivuttamiseen ilman supinaatiota?
    Onko muuta kuin että lähtee vasemmalle mielestäsi?

    Supinaatio kasvattaa lavan kiertonopeutta ja lyhentää sen suorassa pysymisen jaksoa. Sen tarve myös hidastaa käsinopeutta osumassa ja siksi siitä ei ole hyötyä mailanpään nopeuden kannalta.

    Swing the handle….

    Rannekulma on suurimmillaan bäkärin lopussa. Kysymys kuuluisi kai olla rannekulman liian aikaisesta sulkeutumisesta eli suoristumisesta. Sen enempää neuvomatta, niitä näyttää olevan jo tarpeeksi kohtalaisen sekaannuksen aikaansaamiseksi. Oikeaoppinen rannekulma ja sen toiminta johtuu kuitenkin jo gripistä sekä bäkärissä tapahtuvista gropan ja käsien, ranteiden ja käsivarsien, yhteisvaikutuksesta. Ei hyvää alastuloa ilman hyvää ylösvientiä.

    ts

    kuppi kirjoitti: (9.12.2013 15:51:48)
    Rannekulma on suurimmillaan bäkärin lopussa. .

    Näin on, mutta jännä juttu onkin se, miksi ’rannekulma’ vielä tuosta kasvaa?

    Ja tuossa vielä kuva siitä mitä tapahtuu kun pari asiaa oivaltaa. Sininen käyrä on vanha ja punainen oivalluksen jälkeen

    Mielestäni juuri lantion oikeaoppinen ajoitus antaa mahdollisuuden ranteiden sulkeutumiseen mahdollisimman myöhään, siis on erittäin tärkeä osapointti mailanpään nopeuteen.

    Jos rannekulma kasvaa vielä bäkärin jo loputtua, se kasvaa vain jos alasvienti lähtee liikkeelle oikealla tavalla. Luontoäiti osaa tuon tehdä. Olette tietysti huomanneet, että kun aurinko nousee, niin pakkanen laskee vielä vähän, tai kun pakkanen lauhtuu, niin sisällä lämpötila vielä laskee hiukan. Golf on yhtä ihmeellistä.

    kuppi kirjoitti: (9.12.2013 16:21:39)
    Jos rannekulma kasvaa vielä bäkärin jo loputtua, se kasvaa vain jos alasvienti lähtee liikkeelle oikealla tavalla. Luontoäiti osaa tuon tehdä. Olette tietysti huomanneet, että kun aurinko nousee, niin pakkanen laskee vielä vähän, tai kun pakkanen lauhtuu, niin sisällä lämpötila vielä laskee hiukan. Golf on yhtä ihmeellistä.

    Kävin juuri noiden ’rennot ranteet’ videoiden innoittamana huitomassa pari sankoa.

    Huomasin, että jos on rennot ranteet, rannekulma kasvaa vielä bäkärin loputtua, koska kun vartalo lähtee alasvientiin, maila on paikallaan tai jopa vielä menossa toiseen suuntaan. Ainakin tuntuu siltä. Siis jos ranteet on rennot eikä mailaa väkisin pysäytetä. Sitä paitsi painovoimakin sitä mailan päätä vetää aluksi alaspäin (siis oikeasti alaspäin, maata kohti) kunnes vauhti kasvaa ja keskipakovoima alkaa vetää nuppia ulos.

    Oli muuten pirun hauskaa lyödä oikein tosi rennosti! Suosittelen kaikille vasta-alkajille!

    Pallon osoite oli vaihteleva, kuin myös sivukierteet, mutta muutama lähti tosi makeasti. Voi olla että meni jo velttouden puolelle, mutta parempi korjata liikaa kuin liian vähän. Oma swingi on selvästi ollut liian jäykkä, ainakin jonkun aikaa.

Esillä 25 viestiä, 726 - 750 (kaikkiaan 2,444)
Vastaa aiheeseen: Rannekulma aukeaa liian aikaisin

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Rannekulma aukeaa liian aikaisin