-
JulkaisijaArtikkelit
-
’Voidakseen ylläpitää tasoituskelpoisia olosuhteita siirtosäännön ollessa voimassa pitääkö jokaisen kentän siis hankkia kansalliselta liitolta suostumus aina erikseen tuon ’talvikauden’ ulkopuolella, vai onko liitto myöntänyt jonkinlaisen pysyväismääräyksen asian tiimoilta sallien kenttien toimivan asiassa oman harkintansa mukaan?’
Noin se on tulkittava jos lakitekstinä luetaan. Onneksi tuollainen pysyvä lupa on kuitenkin olemassa liiton sivuilla:
Lisätietoa koskien tasoituskierroksia:
Kierrokset, jotka pelataan siirtosäännön ollessa voimassa, kelpaavat tasoituskierroksiksi.
Lisäksi kilpailu- ja pelikäsikirjassa (on tosin liiton sivuilla 2009-2011 versio, joten liekö voimassakaan) annetaan toimikunnalle lupa laatia paikallissääntöjä.
Joten ei liene aiheellista soitella liittoon ennen jokaista syksyn kisaa ja anella lupaa, kun tiällä on niin kauhian vetistä.
Sailor kirjoitti: (27.8.2014 23:59:37)
ts kirjoitti: (27.8.2014 22:46:39)
Mun mielestä tuossa kerrotaan, että kansallinen liitto voi sen laittaa päälle yleisesti, mikä taas on täysin järjetöntä, mutta siis mahdollista.
Minä ymmärrän tekstin niin että 2.6.1 määrittelee vain koska kierros on tasoituskelpoinen siirtosäännöstä huolimatta. 2.6.2 taas määrää että siirtosääntö on aina määriteltävä paikallisesti, tarkentaen sen laajuuden. Olenko ihan metsässä?
Meillä Suomessahan tuo toimii juuri noin lisättynä tuolla liiton antamalla yleisluvalla. Yhtä hyvin liitto voisi määritellä koko maan kattavan paikallissäännön, jolloin yksittäisen kentän ei tarvitsisi laatia omaansa. Näinhän meillä on menetelty neljän paikallissäännön verran.
Minusta tuo EGA:n teksti on turhan kankeaa ja aikansa elänyttä, mutta se luultavasti kumpuaa sellaisista maista, joissa on runsaasti yleisiä kenttiä, joilla ei ole lainkaan mitään toimikuntaa. Heidän kannaltaan on perin kätevää, että jokin ylempi taho määrittelee raamit, joiden mukaan pelataan.
KL kirjoitti: (28.8.2014 10:31:34)
Sailor kirjoitti: (27.8.2014 23:59:37)
ts kirjoitti: (27.8.2014 22:46:39)
Mun mielestä tuossa kerrotaan, että kansallinen liitto voi sen laittaa päälle yleisesti, mikä taas on täysin järjetöntä, mutta siis mahdollista.
Minä ymmärrän tekstin niin että 2.6.1 määrittelee vain koska kierros on tasoituskelpoinen siirtosäännöstä huolimatta. 2.6.2 taas määrää että siirtosääntö on aina määriteltävä paikallisesti, tarkentaen sen laajuuden. Olenko ihan metsässä?
Meillä Suomessahan tuo toimii juuri noin lisättynä tuolla liiton antamalla yleisluvalla. Yhtä hyvin liitto voisi määritellä koko maan kattavan paikallissäännön, jolloin yksittäisen kentän ei tarvitsisi laatia omaansa. Näinhän meillä on menetelty neljän paikallissäännön verran.
Minusta tuo EGA:n teksti on turhan kankeaa ja aikansa elänyttä, mutta se luultavasti kumpuaa sellaisista maista, joissa on runsaasti yleisiä kenttiä, joilla ei ole lainkaan mitään toimikuntaa. Heidän kannaltaan on perin kätevää, että jokin ylempi taho määrittelee raamit, joiden mukaan pelataan.
Eikös se nyt olis kuitenkin aika järjetöntä huudella moisessa liittoa apuun asettamaan jotain aikaväliä jolloin siirtosääntö on voimassa. 2.6.3 kertoo perusteet sen käyttöön ja antaa vallan toimikunnalle, joka voi sen laitaa voimaan vaikka päiväksi tarvittaessa, koska ainoa minkä perusteella tuo päätös pitää tehdä on kentän kunto. Meillä jo muutenkin kenttämestarit/toimikunnat sitä ottavat pois katsoen enemmän kalenteria kuin kentän tilaa.
ts kirjoitti: (28.8.2014 10:46:53)
Eikös se nyt olis kuitenkin aika järjetöntä huudella moisessa liittoa apuun asettamaan jotain aikaväliä jolloin siirtosääntö on voimassa. 2.6.3 kertoo perusteet sen käyttöön ja antaa vallan toimikunnalle, joka voi sen laitaa voimaan vaikka päiväksi tarvittaessa, koska ainoa minkä perusteella tuo päätös pitää tehdä on kentän kunto. Meillä jo muutenkin kenttämestarit/toimikunnat sitä ottavat pois katsoen enemmän kalenteria kuin kentän tilaa.
Mutta jos Liitto ei olisi antanut tätä oikeutta kentille, niin kierrokset tuon paikallisssäännön ollessa voimassa eivät olisi tasoituskelpoisia. Nyt liitto on antanut kentille sen oikeuden. Eli kaikki on mennyt niinkuin EGA säännöissään haluaa, ja niinkuin sinäkin haluat. Mutta käyttävätkö kentät tätä oikeutta?
Q8 kirjoitti: (28.8.2014 10:52:12)
ts kirjoitti: (28.8.2014 10:46:53)
Eikös se nyt olis kuitenkin aika järjetöntä huudella moisessa liittoa apuun asettamaan jotain aikaväliä jolloin siirtosääntö on voimassa. 2.6.3 kertoo perusteet sen käyttöön ja antaa vallan toimikunnalle, joka voi sen laitaa voimaan vaikka päiväksi tarvittaessa, koska ainoa minkä perusteella tuo päätös pitää tehdä on kentän kunto. Meillä jo muutenkin kenttämestarit/toimikunnat sitä ottavat pois katsoen enemmän kalenteria kuin kentän tilaa.
Mutta jos Liitto ei olisi antanut tätä oikeutta kentille, niin kierrokset tuon paikallisssäännön ollessa voimassa eivät olisi tasoituskelpoisia. Nyt liitto on antanut kentille sen oikeuden. Eli kaikki on mennyt niinkuin EGA säännöissään haluaa, ja niinkuin sinäkin haluat. Mutta käyttävätkö kentät tätä oikeutta?
Pitäisköhän hetki miettiä mihin alunperin vastasin?
Sibbe huuteli paikallista liittoa asettamaan siirtosäännön voimaan tietyksi ajanjaksoksi, jolloin päätös tehtäisiin siellä. Sen totesin ajatuksena järjettömäksi ja niin myös käytännössä toimitaan, eli oikeus on voimassa aina ja kentät tekevät omat päätöksensä asiassa omien sen hetken olosuhteiden mukaan.
Meillä se oli eilen unohtunut laittaa voimaan, vaikka kenttä olisi ehdottomasti sen vaatinut märkyytensä vuoksi. Aamulla sitten kun ensimmäiset jo olivat viikkokisaa pelaamassa, niin eihän sitä enää siinä vaiheessa voinut voimaan laittaa.
ts kirjoitti: (28.8.2014 11:17:46)
Pitäisköhän hetki miettiä mihin alunperin vastasin?
Ja minä tarkensin miksi 2.6.3 on lainvoimainen. Ja kysyin lopuksi ’käyttävätkö kentät tätä’. Ja sinä vastasit, että Hyvinkäällä ei käytetty kun olisi pitänyt.
Olemme siis samalla kartalla.
Tämä kaatuneen punaisen paalun mysteeri on kai aika hyvin kaluttu ja
– jos pallo on pelattavissa, rajalla ei useimmissa tapauksissa ole suurta merkitystä
– jos pallo ei ole pelattavissa, droppi sivuvesiesteen tai pelaamattoman paikan vuoksi johtaa useimmissa tapauksissa samaan lopputulokseen
– lisäksi (sivu)vesiesteen raja on myös yleensä havaittavissa siitä, missä on ojan tms. luonnollinen reuna, ja kun vesiesten on vesieste ilman näitä paalujakin (tosin sivuvesiesten ei ole)Mutta minua jäi askarruttamaan (ja törmäsin harkkakierroksella tilanteeseen), jossa valkoinen paalu on jätetty ’lojumaan’ ja
– paalulle oli olemassa muumakin kolonen, josta se saattoi olla kotoisin, osan mukaan pallo oli OB ja osan mukaan pelissä
– jos vedän linjan edellisen ja seuraavan tolpan mukaan tilanne on ’ehkä on ehkä ei’ eli oli sen verran pusikkoa välissä ettei kunnolla nähnyt
– jos tulkitsen, että kaatunut paalu koko leveydeltään on edelleen ulkorajan mitta, palloni oli pelissä
– mitään ’luonnollista’ tunnistetta eikä maaliviivaa ollut näkyvissäTässä tilanteessa tulkitsin tilanteen omaksi (pelaajan) eduksi, joten siitä jatkettiin. Pelattuani tökkäsin paalun vielä yhteen niistä koloista, joten seuraaville pelaajille tilanne olisi ollut ilmeisesti erilainen (jos olisi ollut kilpailu, olisi vaikutettu ehkä kanssakilpailijoiden tulokseen ??)
MIten sääntöjen mukaan olisi pitänyt menetellä ja ottaen huomioon, ettei tuomaria ollut mailla eikä halmeilla ja kun kyse oli vielä ulkomaisesta kentästä, en tiedä mistä sitä olisi pitänyt hakea.
Putti-Possu kirjoitti: (8.9.2014 15:28:27)
MIten sääntöjen mukaan olisi pitänyt menetellä ja ottaen huomioon, ettei tuomaria ollut mailla eikä halmeilla ja kun kyse oli vielä ulkomaisesta kentästä, en tiedä mistä sitä olisi pitänyt hakea.
Ei tuossa voi kuin lähteä 1-4 kautta hakemaan kohtuullista tulkintaa, joka taas on täällä mahdoton tehdä paikkaa näkemättä.
Itse tutkisin alueen miettien mihin paalu oikeesti kuuluu ja missä se on todennäköisesti ollut ja rajatapauksessa kallistuisin pelaajan edun puolelle.
Jos löytäisin tuon pelaajan joka paalun on maasta nyhtänyt irti, tietäisin yhden kolon lisää mihin sen voisi laittaa paikalleen.
-
JulkaisijaArtikkelit