-
JulkaisijaArtikkelit
-
Sori kun kesti tämä vastaaminen. En löydä kirjautumispalikkaa mistään. Mutta tuolla pörssin puolella pääsin taas sisälle. KL1, kysyit väylää. Lepaan 2 ja todellakin dogleg sisäkurvina. Draivin voi nähdä selvästi menevän veteen(estealueelle) OB:n yli.
Lepaan kotisivujen kenttäesittelystä ei oikein voi päätellä missä se ulkoraja kulkee, mutta tuo mielestäni näyttää hyvinkin klassiselta paikalta vastinpisteen sallivan paikallissäännön käyttämiseen.
Kakkosväylän Out kulkee kutakuinkin väylän oikealla puolella olevaa valkoisen reunaa pitkin. Oikean puolen lammelle tultaessa tosin hieman lähemmäs lampea. Siitä lammen oikeaa rantaa lammen päähän ja ojan yli , siitä ojan vierustaa aina päätyyn saakka. lampi on merkattu estealueeksi, tolpat kiinni out-tolpissa.
Tarvitaanko paikallissääntöä kun väylälle taaksepäin voi aina vapautua. Vertailupisteeltä vertailulinjaa taaksepäin? Vastinpisteen käyttö vaatii paikallissäännön ja tällä väylällä helpottaa turhan paljon, minun mielestä.Tuo on toimikunnan asia miettiä. Paikallissääntö tulee kyseeseen silloin, kun muut käytettävät vaihtoehdot ovat epätarkoituksenmukaisia, ts. rankaisevat pelaajaa liiaksi. Punaiselle estealueelle lyömisestä pitäisi yhden rangaistuslyönnin riittää, mutta muitakin asioita tulee toki ottaa huomioon.
Jos tuota nyt ihan kuvan perusteella spekuloi, niin sieltä oikean kautta lampeen lyöty lyönti on umpisurkea tai sitten harkittu riski. Ilman paikallissääntöä seuraavalla lyönnillä ei liene asiaa griinille, joten vähän paremmalle pelaajalle tuo tarkoittaa tuplabogia. Paikallissääntö antaisi luultavasti mahdollisuuden lyödä griinille ja tehdä jopa vesipar, bogi nyt kumminkin.
Reikä vaikuttaa vähän semmoiselta pitkälyöntisempien pelaajien risk&reward -reiältä. Se on perin lyhyt ja vasemmalla näyttäisi olevan tilaa, joten itse en suosittelisi tuohon ko. paikallissääntöä. Tämä siis puhtaasti kuvan perusteella pääteltynä. Rinteet, tuuli ja reuna-alueet luonnollisesti vaikuttavat asiaan, kuten myös kentän eteneminen. Kuten sanottu, toimikunta päättää.
Kiitos jälleen . Itse päädyin samanlaisiin ajatuksiin, Vastinpistettä käyttämällä jää sellainen 120m lipulle, jolloin, kuten mainitsit, par on hyvinkin mahdollinen. Päädymme varmaankin toimikunnan lopputulemaan siten, että paikallissääntöä ei väylälle aseteta.
Polven korkeudelta droppaaminen on sinänsä helppoa, mutta oman kokemukseni mukaan sivullisen on hankala sitä arvioida. Totta kai olkapään korkeuden ja polven korkeuden erottaa, mutta kun käytännössä pallo irtoaa kädestä jostain näiden välistä. Varmaan tuomarillekin voi olla vaikeaa, jos asiaa yritetään jälkikäteen kyselemällä selvittää.
Onko tällä ”polven korkeudella” jotain määriteltyä toleranssia ja oliko aikaisemmissa säännöissä jotain peukalosääntöä, millä olkapään korkeus tulkittiin?
PS. Olen sitä mieltä, että paras ratkaisu olisi ollut, että pallo aina asetetaan ja toiseksi paras ratkaisu olisi ”vähintään polven korkeudelta”. Niitä muutoksia odotellessa…
Tällainen tilanne tuli kauden avauskierroksella vastaan: pallo uponneena alastulojälkeensä, noin 20 senttiä veden reunasta, ei kuitenkaan penalty areassa, koska punaiset kepit olivat tulvimisen vuoksi metrin verran lammessa. Lyöminen vaatisi vedessä seisomista, jos pallo ei olisi uponnut. Uponneen pallon vapautumisalue on mailan mittainen, joten 16.3b:n mukaan tästä saisi vapaan dropin, jolla pääsisi lyömään kuivin jaloin.
Mutta: 16.3a poikkeus sanoo, että vapautuminen ei ole sallittu, jos jokin muu tekijä kuin pallon uppoaminen tekisi samasta kohdasta lyömisen ”clearly unreasonable”:ksi. No, veteen ja mutaan en menisi seisomaan (tai ehkä menisinkin kesäolosuhteissa ja jos pelissä olisi isompi panos). Eli pelaamaton paikka?
Mutta 2: Ehkäpä olisin voinut yrittää sankarilyöntiä vasemmalta, jos pallo ei olisi ollut uponnut? Eli sittenkin vapaa droppi?
Otin pelaamattoman paikan, kun en siinä edes viitsinyt ryhtyä sääntöjä tonkimaan, mutta kotona asia jäi tämän viestin verran vaivaamaan. Missä kulkee tuon ”clearly unreasonablen” raja? Jatkopohdintaa vielä sen verran, että teoreettisesti joko vasemmalta tai puolisääreen mutaan uponneena lyömällä hyvin todennäköisesti en olisi päässyt parempaan paikkaan kuin sillä pelaamattoman paikan rankulla (luultavasti olisin vain sutaissut pallon kunnolla lampeen), joten omalta kannaltani sankarilyönnin yritys ei olisi ollut ainakaan järkevä, vaikkakin teknisesti/fyysisesti mahdollinen. Onko siis ”clearly unreasonable”:n raja ”teknisesti mahdollinen”, vai rehellinen vastaus kysymykseen ”olisitko lyönyt, jos pallo ei olisi ollut uponnut”?
Edit: Ja vielä vähän lisäpohdintaa. Vaikka minulle vasurilyönti saattaisi olla aika lailla ”unreasonable”, jollekin taitavammalle se olisi siitä paikasta ollut aivan käypä mahdollisuus. Ei kai kuitenkaan voi niinkään olla, että hyvä pelaaja saisi kyseisessä paikassa vapaan dropin, mutta kaltaiseni normikuolevainen joutuisi tyytymään pelaamattomaan paikkaan samassa tilanteessa?
Ehkäpä tässä itse itselleni vastaillen voisin sanoa, että vaikka tuo tilanne minulle voisikin olla ”unreasonable”, niin ei se kuitenkaan olisi sitä ”clearly”. Eli olisin voinut ottaa sen vapaan dropin uponneesta pallosta. Vai mitä?
Vapautuminen tilapäisestä vedestä olisi tuossa varmaan lyönnin säästänyt.
Tulkinta 17.1a/1 mielestäni kertoo, ettei sitä voi tulkita tilapäiseksi vedeksi, mutta mitenköhän on?
Edit: ja joka tapauksessa tuossa paikassa myöhemmin kesällä sama tilanne voi tulla eteen niin että vesiraja kulkee tolppien kohdalla, jolloin tilapäinen vesi ei voi missään tapauksessa tulla kysymykseen.
En nyt oikein ymmärrä. Millä tavalla vedessä seisominen tekee lyömisestä ’clearly unreasonable’ ? Eihän pallo ollut vedessä.
Eiköhän tuo olisi ollut aivan normaali uponneen pallon tilanne, en ainakaan heti keksi miksei olisi ollut.
En nyt oikein ymmärrä. Millä tavalla vedessä seisominen tekee lyömisestä ’clearly unreasonable’ ? Eihän pallo ollut vedessä.
Eiköhän tuo olisi ollut aivan normaali uponneen pallon tilanne, en ainakaan heti keksi miksei olisi ollut.
Siihen tulokseenhan minäkin tuossa itsetutkiskelussani päädyin. Vaikka lyöntiyritys olisi typerä, se ei ole ”clearly unreasonable” jos sitä kuitenkin tyhmyyksissään joku jossain tilanteessa voisi yrittää. Sen sijaan esim ison kiven (kiinteä haitta) viereen maahan uponnut pallo olisi sellainen, että siitä ilmaista droppia ei saisi, koska kukaan ei lähtisi mailaansa rikkomaan.
Rajanvetoa on kuitenkin hyvä miettiä. Minullehan tuo olisi kuitenkin tarkoittanut sitä, että olisin uppoamisen perusteella saanut vapaan dropin paikasta, josta minä en olisi lyönyt jos pallo olisi maannut normaalisti. Yksi lyönti ilmaiseksi pois tuloksesta siis.
Joskus käy hyvä ja joskus huono tuuri. Sellaista elämä (ja golf) on.
Esimerkki: lyöt pallosi upoksiin metsänreunaan pelisuunnassa puun taakse. Koska droppialue on mailanmitan suuruinen, pääset pois puun takaa ja lyömään kakkosta griinille. Toki voit halutessasi dropata sinne puun taakse ja chipata sivuttain väylälle, ihan oma valintasi.
Tulkinta 17.1a/1 mielestäni kertoo, ettei sitä voi tulkita tilapäiseksi vedeksi, mutta mitenköhän on?
Tämä puolestaan ei kerro vielä mitään tilanteestasi, koska emme tiedä miten tuo estealue on merkitty. Jos se on oikein merkitty, niin seisoit tilapäisessä vedessä. Jos taas ei ollut, niin saatoit seistä estealueella. Kuitenkin kummassakin tapauksessa olit oikeutettu vapautumaan uponneesta pallosta. Paitsi tietenkin jos estealue oli niin pieleen merkitty, että pallosi oli ko. alueella.
Tämä puolestaan ei kerro vielä mitään tilanteestasi, koska emme tiedä miten tuo estealue on merkitty. Jos se on oikein merkitty, niin seisoit tilapäisessä vedessä. Jos taas ei ollut, niin saatoit seistä estealueella. Kuitenkin kummassakin tapauksessa olit oikeutettu vapautumaan uponneesta pallosta. Paitsi tietenkin jos estealue oli niin pieleen merkitty, että pallosi oli ko. alueella.
Normilampi, joka kuitenkin on rannasta hyvin matala ja loiva, minkä vuoksi vesiraja vaihtelee useita metrejä eestaas. Tolpat merkitsevät alueen ”kesäasennossa”, jolloin vesiraja on isoja sateita lukuunottamatta selkeästi tolppien sisäpuolella. Keväällä lampi ulottuu jonkin aikaa tosiaan sen metrin verran tolppien ulkopuolelle.
Tämä siis luettaneen tilapäiseksi vedeksi? Mistä pisteestä lukien, estealueen tolppien määräämästä reunastako? Eli kun vesi pakenee tolppien tasalle, ei enää saa vapautusta tilapäisen veden perusteella, vaikka tilanne muuten olisi aluksi kuvaamani kaltainen? (Normaalitilanteessa siis voisi lyödä kuivin jaloin esteen reunalla olevaa palloa seisoen itse estealueen puolella.)
1) Tämä siis luettaneen tilapäiseksi vedeksi? 2) Mistä pisteestä lukien, estealueen tolppien määräämästä reunastako? 3) Eli kun vesi pakenee tolppien tasalle, ei enää saa vapautusta tilapäisen veden perusteella, vaikka tilanne muuten olisi aluksi kuvaamani kaltainen? (Normaalitilanteessa siis voisi lyödä kuivin jaloin esteen reunalla olevaa palloa seisoen itse estealueen puolella.)
1) Kyllä, kts. Tilapäisen veden määritelmä, 1. kappale
2) Kyllä
3) Alkuperäisessä tilanteessa olit vapautumassa uponneesta pallosta etkä tilapäisestä vedestä, mutta kyllä, estealueen rajojen sisäpuolella olevasta tilapäisestä vedestä ei saa vapautusta, kts sääntö 16.1a(2). Estealueella saa seistä palloa lyötäessä.Edit: Ja vielä vähän lisäpohdintaa. Vaikka minulle vasurilyönti saattaisi olla aika lailla ”unreasonable”, jollekin taitavammalle se olisi siitä paikasta ollut aivan käypä mahdollisuus. Ei kai kuitenkaan voi niinkään olla, että hyvä pelaaja saisi kyseisessä paikassa vapaan dropin, mutta kaltaiseni normikuolevainen joutuisi tyytymään pelaamattomaan paikkaan samassa tilanteessa?
Pelaajan taitotasolla on merkitystä lähdettäessä pohtimaan onko kyseessä ’clearly unreasonable’ lyönti vai ei. Huippupelaaja pystyy lyömään onistuneen lyönnin paikasta, joka klubituupparille on kerran miljoonasta -case. Toisaalta edellistä saattavat häiritä asiat, jotka jälkimmäisiä eivät. Tästä aiheesta olen lukenut muutamia mieleenpainuvia tosielämän tapauksia huipputuomarien kertomina.
Alkuperäisessä tilanteessa olit vapautumassa uponneesta pallosta etkä tilapäisestä vedestä, mutta kyllä, estealueen rajojen sisäpuolella olevasta tilapäisestä vedestä ei saa vapautusta, kts sääntö 16.1a(2). Estealueella saa seistä palloa lyötäessä.
Joo, keskustelu vähän rönsyili tilapäiseen veteen. Mutta alkuperäistä tilannetta ajatellen vapautuminen tilapäisen veden säännöllä olisi kyllä ollut edullisempi, koska referenssipiste ei olisi välittömästi pallon takana kuten uponneen pallon kanssa (sääntöjen kuva 16.1a, tilanne siis P2 mukainen). Sillä tavalla olisin päässyt vielä sen noin metrin verran kuivempaa kenttää kohti verrattuna uponneen pallon vapautumiseen.
Pelaajan taitotasolla on merkitystä lähdettäessä pohtimaan onko kyseessä ’clearly unreasonable’ lyönti vai ei.
Oho, sepä yllättävä tieto! Tuomarilla saattaisi olla melko epämiellyttävä keskustelu käytävänä, jos merkkari olisi ollut vaikkapa sitä mieltä, että ”ei, siitä viitosväylän kiven vieressä olevasta lammikosta et kyllä saanut tilapäisen veden vapaata droppia, koska siitä paikasta olisi päässyt lyömään vain vasemmalta, eikä taitotasosi siihen selkeästikään riitä…”
No, ehkä tuollainen paikka ei vielä menisi pohdintaan, ehkä sellaisia ei käytännössä missään klubikisoissa edes voi tullakaan. Olisiko konkreettista esimerkkiä, jossa kerhon plussatasurinen toissa vuoden mestari saisi klubikisassa samasta tilanteesta eri tuomion (eli vapaan dropin) kuin hcp28 Keijo Kovakierre?
Sellaista konkreettista esimerkkiä varon visusti antamasta, koska moiset tilanteet ovat erittäin yksilöllisiä ja myös hyvin subjektiivisia. Jotain osviittaa kuitenkin voisi lähteä hakemaan vaikkapa Phil Mickelsonin netistäkin löytyvästä suorituksesta, jossa hän lyö pallon griinille vastarinteestä taaksepäin, siis lyönnin suunta pois päin reiästä ja lob wedgellä hirmuisella baitilla pallo oman pään yli selän puolelle griinille. Jos joku minulle klubikisassa vakuuttaisi pystyvänsä samaan ja siksi ansaitsevansa vapaan dropin niin enpä taitaisi myöntyä…
Sääntö 4.3a ( 6 ) kieltää pelin aikana käyttämästä painotettua mailanpään suojusta harjoitussvingiin. Tuleeko rankkuja, jos heiluttelen driveria tai putteria tavallinen mailasuojus paikallaan.
Ei tule, kunhan suojusta ei ole mitenkään painotettu.
Käsittääkseni säännössä mainittu ’weighted headcover’ tarkoittaa nimenomaan verryttelyyn tai svingiharjoitteluun tarkoitettua mailan lavan päähän kiinnitettävää välinettä. Itselläni on tuommoinen ja se kiinnitetään rautamailaan vetoketjun avulla kuin huppu ikään, mutta huppu on vahvasti painotettu.
Miten menetellään,jos pelaaja esim. linjassa taaksepäin vapautuessaan ei merkkaa vertailupistettä ja pallo pudotettaessa pomppaa muutaman sentin lipulle päin.
Miten menetellään,jos pelaaja esim. linjassa taaksepäin vapautuessaan ei merkkaa vertailupistettä ja pallo pudotettaessa pomppaa muutaman sentin lipulle päin.
Merkkaaminen vain selventää aluetta, mutta ei merkkaaminen ole pakollista, kunhan vapautumisalue on muutoin selvä. Esimerkiksi vesiesteen taakse dropattaessa aika harva käyttää merkkaustiitä. Yleensä pallo dropataan reilusti alueen sisälle, jolloin ei ole tulkinnanvaraa. Eli kysymykseesi: ei tarvitse dropata uudelleen, kunhan pallo jää vapautumisalueen sisälle.
Sen sijaan jos haluaa dropata aivan rajalle, usein ajatuksella, että pallo pomppaa ulos alueelta ja kahden dropin jälkeen pääsee asettamaan pallon, silloin pitää tietää tarkalleen, missä kulkee raja. Tällöin on syytä merkitä vertailupiste ja/tai ääripiste 1 tai 2 mailanmitaan päähän.
Sitä paitsi merkkausnasta ei aina ole kriteeri rajalle. Katsoin kerran TVstä kisaa, jossa Tigerin pallo vieri pari senttiä lähemmäs lippua kuin merkkaustii. Tuomari oli paikalla ja totesi, että pallo on kuitenkin kauempana lipusta kuin vertailupiste, joten siitä jatketaan. Toisin sanoen tämä merkkaustii oli asetettu hieman liian taakse.
Miten menetellään,jos pelaaja esim. linjassa taaksepäin vapautuessaan ei merkkaa vertailupistettä ja pallo pudotettaessa pomppaa muutaman sentin lipulle päin.
Kuten P-P mainitsee, ei merkkaaminen aina ole pakollista. Tuossa nimenomaisessa tilanteessa jos linjassa takaisin dropattaessa ei merkata, katsotaan, että tuo referenssipiste (josta alue määritellään) on tuolla lippulinjalla samalla etäisyydellä kuin missä pallo osui maahan. Eli jos pallo pomppaa eteenpäin, se ei enää ole tuolla droppialueella vaan tulee uusia.
Sen sijaan jos haluaa dropata aivan rajalle, usein ajatuksella, että pallo pomppaa ulos alueelta ja kahden dropin jälkeen pääsee asettamaan pallon, silloin pitää tietää tarkalleen, missä kulkee raja. Tällöin on syytä merkitä vertailupiste ja/tai ääripiste 1 tai 2 mailanmitaan päähän.
Lipun linjan suunnassa tultaessa juurikin päinvastoin. Jos vertailupistettä ei ole merkitty, pallo on pudotettava uudelleen, jos se päätyy lähemmäs reikää kuin missä se ensiksi osui maahan. Kahden kerran jälkeen pääsee asettamaan.
-
JulkaisijaArtikkelit