-
JulkaisijaArtikkelit
-
P-P:lle: tarkoittanet, että kanto tai sen irrotettavissa oleva osa olisi irrallinen luonnonhaitta. Lahoava, mutta ehjä kanto ei kai sentään ole määritelmän tavoin helposti nostettava, vaan määritelmässä tarkoitetusti maahan kiinnittynyt (”attached or growing”), eli en pitäisi sitä irrallisena luonnonhaittanaa. Täysin irrallisesta luonnonhaitasta, kuten esim. puusta täysin irronneesta oksastahan voi luvallisesti katkaista pelaajaa haittaavan oksan.
Tärkeimpänä sääntökohtana, johon tässä kuitenkin viittaisin, olisi mielestäni 8.1a, jossa kielletään minkään luontoon kuuluvan, kiinnittyneen tai kasvavan siirtäminen, taittaminen tai katkaiseminen, jos se parantaa pelaajan säännössä tarkoitettuja lyöntiin vaikuttavia olosuhteita. Luonnossa törröttävä lahoavakin kanto on luontoon kuuluva ja (maahan) kiinnittynyt.
Sekava selitys oikeiden töiden lomassa, toivottavasti edes jotenkin ymmärrettävä.
Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan aiemmin joutunut pohtimaan.
Lyhyen pohdinnan jälkeen vetäisin rajan siihen onko siitä kannosta poistettavissa osia, jotka ovat jo irti. Lahoavassa kannossa voi olla irtonaisia säleitä esim. eläinten touhujen jäljiltä ja semmoiset palaset mielestäni täyttävät irrallisen luonnonhaitan määritelmän, koska ne eivät ole kasvavia eivätkä kiinni missään. Sen sijaan kannon hajottaminen ehdoin tahdoin menee jo säännön 8.1a rikkomisen puolelle.
Hyvä huomio KL. Minulla väikkyi silmieni edessä vain kuva siististä kannontyngästä ilman irtonaisia säleitä…
Kyseisessä tapauksessa oli todella irrallisia säleitä, jotka poistin tieltä, mutta osa kannosta oli enemmän tai vähemmän kiinni juuristossa. Pohdin juuri sitä rajaa, että kuinka irtonainen sen säleen pitää olla, ettei ole ”attached” – vai onko tulkinta sama kuin siinä kuuluisassa Tiger Woodsin kivessä, joka oli irtokivi, kunhan joukko faneja sai sen siirrettyä miehissä pois.
PS. Olen muuten kuullut sen verran monta tarinaa siitä, kun on yrittänyt lyödä palloa kannon tai kiven yli ja pallo päätynyt päin pelaajan naamaa/hammasrivistöä tuhoisin seurauksin, että olen alkanut oikeasti pelätä kiven tai kannon vierestä lyömistä.
Pohdin juuri sitä rajaa, että kuinka irtonainen sen säleen pitää olla, ettei ole ”attached” – vai onko tulkinta sama kuin siinä kuuluisassa Tiger Woodsin kivessä, joka oli irtokivi, kunhan joukko faneja sai sen siirrettyä miehissä pois.
Rajanveto ei aina ole helppoa, mutta tässä kivi-kanto -vastakkainasettelussa homma on kuitenkin aika lailla selkeä. Kannon poistaminen johtaa väkisinkin kantoon kiinnittyneen juuriston poistamiseen ja tuossa tapahtumassa mukana lähtee myös läjä maata. Kanto on siis päivänselvästi ’attached’. Kiven puolestaan voi yleensä vierittää pois, kuten muistaakseni Tigerin tapauksessakin tehtiin.
Määritelmässä käytetään myös lauseenpätkää ’picked up easily’. Sen kun pitää mielessään, niin useimmat tilanteet ratkeavat jo ennen kuin niistä ehtii muodostua ylitsekäymättömiä dilemmoja.
En jaksanut sääntökirjaa kaivaa niin varmistetaan täältä. Eikös ole niin että jos Pallo liikkuu risuja poistaessa muualla kuin viheriöllä tulee se palauttaa paikoilleen ja kirjata yksi rangaistuslyönti?
Sääntö 15.1b; viheriöllä ja tiiausalueella ei tule rangaistusta, muualla tulee. Ja lähtökohtaisesti pallo tulee palauttaa takaisin paikoilleen (poikkeuksia on).
KL: Sääntö 15.1b; viheriöllä ja tiiausalueella ei tule rangaistusta, muualla tulee. Ja lähtökohtaisesti pallo tulee palauttaa takaisin paikoilleen (poikkeuksia on).
Kun Janin kysymys oli ”risuja poistettaessa”, niin rangaistusta ei pallon liikkumisesta tule (Sääntö 7.4), jos risujen poisto tapahtuu palloa etsittäessä, kunnes pallo on tunnistettu. Sitten, kun pallo on tunnistettu ja mahdollisesti palautettu risujen keskelle alkuperäiseen makuuseen, sen jälkeen liikuttamisesta seuraa rangaistus.
Kuten kirjoitin, poikkeuksia on, ja ne löytyvät säännön 9.4b alta.
Tuli tässä lyötyä hieman liikaa fadea avaukseen ja pallo kaartoi Talmassa laakson 18 reiällä noin parimetriä ennen siltaa veteen. No oikeasti se oli kolmas lyönti. Kyseinen este aluehan on merkitty keltaisin paaluin. Eikö tällöin pidä tulla lyömään sieltä päädystä josta kyseinen vesieste alkaa? Toki nyt kun katsoin ilma kuvia kyseistä paikasta eli jos lippu reilusti oikealla ja suht edessä kyllä siitä reunasta saattaa löytää suoralta linjalta pisteen josta voi katsoa vertailu pisteen. Olenko nyt ihan hakoteillä ajatuksieni kanssa? Eikai se ole kiellettyä että puolet pudotus alueesta on veden päällä?
Ensin etsitään se piste, jossa pallo viimeksi ylitti estealueen rajan. Siitä kun mennään taaksepäin reiän suunnassa, niin joskus joutuu tulemaan reilustikin taaksepäin ennen kuin pääsee droppaamaan pallonsa lailliseen paikkaan. Ja kyllä, osa pudotusalueesta saa olla estealueella, kunhan se vertailupiste on estealueen ulkopuolella. Pallo tulee tietenkin pudottaa sille alueelle, joka ei ole estealueella.
Talman suuntaan on ehdotettu, että kyseinen estealue merkittäisiin pelkästään punaisilla tolpilla kaikenlaisten droppaamisten helpottamiseksi. Saa nähdä milloin tuo saadaan tehdyksi, tänään ei tainnut vielä olla valmista.
Ei varsinainen sääntökysymys, mutta mistä juontaa juurensa ammattilaisilla sääntö, ettei lasermittareita saa käyttää. Tuli mieleen, kun katsoin Ryden Cup uusintaa TVstä ja bägissä roikkui Bushnell. Sitä ei varmaan käytetty kisakierroksella, mutta ennen kierrosta kaikki mahdolliset kohdat oli mitattu. Miksi tehdään niin monimutkaisesti, kun yksinkertaisempaa olisi, jos cädi katsoisi aina mitan lipulle?
Hyvä kysymys, johon en edes yritä antaa vastausta. Sen sijaan kerron, mitä kaikkea kentällä tehdään etäisyyksien suhteen ennen kisaa.
Ammattilaiskilpailujen alla kentällä vierailee aivan erityinen henkilö, joka luo pohjan ko. kilpailun reikäoppaalle (stroke saver tai millä samaa opusta milloinkin kutsutaan). Hän mittaa halvatunmoisen määrän eri pisteitä väylille niin viheriön etureunaan kuin joihinkin muihinkin pisteisiin väylällä. Nämä mittapisteet hän merkitsee väylille erilaisilla väreillä ja kuvioilla, siis ilman mitään mittoja.
Sitten tämä sama henkilö ja hänen tiiminsä vääntää mittaustuloksista sen varsinaisen opuksen, johon on sitten merkitty kaikki nuo väylien mittapisteet ja kunkin etäisyys kustakin kohdepisteestä. (Se on se paperiläjä, jota ammattilaisten näkee selailevan minuuttitolkulla ennen jokaista lähestymistä kullekin viheriölle.)
Tuohon puuhaan uppoaa kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja, mutta mitä ihmettä varten? Eikö etäisyysmittarilla ja lippukartalla saisi samat etäisyydet selville? Nyt ne mailahenkilöt käyvät askeltamassa noita mittoja mittapisteeltä pallolle ja aikaa palaa. En ymmärrä, en tosiaankaan. Lopputulemahan on täysin sama, on saatu aikaiseksi tarkka etäisyys pallolta lipulle ja griinin etureunaan (joskus myös takareunaan). Onko tuon valmistelevan henkilön työpaikka jotenkin suojeltu vai miksi se kartta pitää aina teettää? Pidemmällä aikavälillä tulisi halvemmaksi lahjoittaa kullekin tourin pelaajalle upouusi etäisyysmittari kauden alussa ja unohtaa koko kartta. Kierrosajatkin lyhenisivät.
Tähän väyläoppaaseen mitataan melkoinen määrä eri kohteita, bunkkerit, niiden koko, vesiesteet ym. ym.
Kun nämä mitat on kerran mitattu, niin tulevia kilpailuja varten ne tarkistetaan mahdollisten muutosten vuoksi. Silloin homma menee nopeasti.
Etäisyysmittarilla ei pysty kaikkia kohteita mittaamaan, ovat niiden tavoittamattomissa.
Pelaaja ja hänen caddinsä käyttävät tätä opasta eli paperiläjää jo harjoituskierroksella. Siihen merkitään melkoisesti tietoa väylästä, millä mailalla mistäkin lyödään, mikä on ollut tuulen suunta ja nopeus jne. Näitä tietoja sitten käytetään hyväksi kilpailukierroksella. Ja tehdään myös mahdolliset muutokset seuraavaa kierrosta varten.Kl. Tuohon puuhaan uppoaa kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja, mutta mitä ihmettä varten? Eikö etäisyysmittarilla ja lippukartalla saisi samat etäisyydet selville? Nyt ne mailahenkilöt käyvät askeltamassa noita mittoja mittapisteeltä pallolle ja aikaa palaa. En ymmärrä, en tosiaankaan.
Paljon puhutaan pelin nopeuttamisesta ja tässä olisi yksi kohta, jolla voisi peliä nopeuttaa ja samalla näyttää esimerkkiä klubipelaajille tehokkaammasta valmistautumisesta
Tähän väyläoppaaseen mitataan melkoinen määrä eri kohteita, bunkkerit, niiden koko, vesiesteet ym. ym.
Kun nämä mitat on kerran mitattu, niin tulevia kilpailuja varten ne tarkistetaan mahdollisten muutosten vuoksi. Silloin homma menee nopeasti.Kyllä niiden väylämittamerkkien laittamiseen, mittaamiseen ja kirjaamiseen tuohon oppaaseen silti palaa aikaa ihan riittävästi.
Etäisyysmittarilla ei pysty kaikkia kohteita mittaamaan, ovat niiden tavoittamattomissa.
Pelaaja ja hänen caddinsä käyttävät tätä opasta eli paperiläjää jo harjoituskierroksella. Siihen merkitään melkoisesti tietoa väylästä, millä mailalla mistäkin lyödään, mikä on ollut tuulen suunta ja nopeus jne. Näitä tietoja sitten käytetään hyväksi kilpailukierroksella. Ja tehdään myös mahdolliset muutokset seuraavaa kierrosta varten.Millä tavalla tuo kaikki liittyy siihen, ettei toureilla saa käyttää etäisyysmittaria?
Ei liity mitenkään. Toin vain esiin oman tietoni ja näkemykseni asiasta, miksi näitä väyläoppaita tehdään. Eivät nuo etäisyysmitarit aina ole autuaaksi tekeviä. Siis minun mielestä, jos sallit sen.
Ei kukaan ole tässä väittänyt etäisyysmittarien tekevän autuaaksi, on vain ihmetelty miksi niiden käyttö on kielletty. Jos ne olisivat sallittuja, niin yhtään etäisyysmerkkiä viheriölle ei tarvitsisi merkivä väylille. Aika hyvin klubipelaajat ja amatöörikilpailijatkin pärjäävät kentän omalla strokesaverillä, lippukartalla ja etäisyysmittarilla, mikseivät siis ammattilaiset, jotka kuitenkin pelaavat 1-2 harkkarundia ennen jokaista kisaa ja niiden aikana saa tehdä omia muistiinpanoja aivan rajattomasti.
Kysymys etäisyysmittarien kiellosta ammattilaistoureilla siis edelleenkin odottaa järkevää ja perusteltua vastausta.
Pelaaja vapautuu bunkkerissa olevasta lyöntijäljestä naapuriseuran paikallissäännön mukaan. Miten käy?
Paras kysymys vähään aikaan!
Pelaaja vapautuu bunkkerissa olevasta lyöntijäljestä naapuriseuran paikallissäännön mukaan. Miten käy?
Luultavasti huonosti…
Tää, on kyllä ollut ennenkin täällä foorumilla, mutta en onnistunut löytämään ja en muista miten meni.
Eli jos vesieste tulvii, niin eikö rajana toimi merkki paalut ja jos pallo on niiden ulkopuolella on se tilapäisessä vedessä, josta saa vapautuksen.
Jatko kysymys estealueella joka ei ole vettä ei kaiketi voi olla tilapäistä vettä? Saako estealueella poistaa risun pallon päältä?
Eli tuo estealue ei ilmeisesti erottele millainen se on.
Eli jos vesieste tulvii, niin eikö rajana toimi merkki paalut ja jos pallo on niiden ulkopuolella on se tilapäisessä vedessä, josta saa vapautuksen.
Kyllä. Ja jos ei ole varmaa onko pallo estealueen vedessä vai tilapäisessä vedessä, niin sen katsotaan olevan estealueen vedessä.
Jatko kysymys estealueella joka ei ole vettä ei kaiketi voi olla tilapäistä vettä?
Ei voi olla määritelmän mukaan.
Saako estealueella poistaa risun pallon päältä?
Saa. Estealueella saa tehdä kaikkea sitä mitä yleiselläkin pelialueella.
Pelaaja vapautuu bunkkerissa olevasta lyöntijäljestä naapuriseuran paikallissäännön mukaan. Miten käy?
Luultavasti huonosti…
Voisitko kertoa miten huonosti?
-
JulkaisijaArtikkelit