-
JulkaisijaArtikkelit
-
Esim. jos pelaajan A slope on 7 ja pelaajan B 12.
Tulkinta 1: Koska slopejen erotus on viisi, tasoituslyönnit tulevat viidelle ns. vaikeimmalle reiälle ( hcp 1-5 ).
Tulkinta 2: Tasoituslyönnit tulevat reille joiden hcp on 8-12 .
Mille rei’ille tasoituslyönnit tulkinnalla 2 tulisivat, jos pelaajien slopet ovat 12 ja 22?
Ihan samoille kuin pistebogissakin.
Ok. Eli rei’ille, joiden hcp:t ovat 1-4 ja 13-18.
Ok. Eli rei’ille, joiden hcp:t ovat 1-4 ja 13-18.
Mä hetken jo melkein ymmärsin, mutta sitten en kuitenkaan.
Sekä A (pelitasoitus 12), että B (pelitasoitus 22) saavat rei’illä, joiden hcp on 5-12, yhden tasoituslyönnin. Muilla rei’illä B saa tasoitusta yhden lyönnin enemmän, kuin A. A joutuu siis antamaan rei’illä, joiden hcp:t ovat 1-4 ja 13-18, B:lle tasoitusta yhden lyönnin.
Toinen esimerkki: Jos A:n tasoitus on +4 ja B:n tasoitus -31, niin B saa 2 tasoituslyöntiä A:lta jokaisella reiällä, paitsi yhdeltä, jolta tulee vain yksi tasoituslyönti. Mikä on tämän reiän hcp (tulkinnan 2 mukaisesti)?
Toinen esimerkki: Jos A:n tasoitus on +4 ja B:n tasoitus -31, niin B saa 2 tasoituslyöntiä A:lta jokaisella reiällä, paitsi yhdeltä, jolta tulee vain yksi tasoituslyönti. Mikä on tämän reiän hcp (tulkinnan 2 mukaisesti)?
Vai meneekö tuo siten, että A joutuu antamaan kentälle yhden lyönnin rei’illä hcp 1-4, jolloin B käytännössä saa 3 tasoituslyöntiä ko. rei’iltä?
Jos hcp 1 on vaikkapa par4, niin A:n nettopariin oikeuttava lyöntitulos tuolla reiällä on 3, kun taas B:llä se on 6.
EDIT: Vai pitääkö tämä ajatella toisin päin? Plussatasurinen joutuu antamaan kentälle lyöntejä sieltä helpommasta päästä, tässä tapauksessa siis hcp 15-18? Siinä tapauksessa B saisi yhden tasoituslyönnin reiällä hcp 14.
Plussatasurinen joutuu antamaan kentälle lyöntejä sieltä helpommasta päästä, tässä tapauksessa siis hcp 15-18? Siinä tapauksessa B saisi yhden tasoituslyönnin reiällä hcp 14.
Näin minä tuon tulkinnan 2 tulkitsisin.
Entä jos kuitenkin pelaisi vaihtoehto ykköstä käyttäen…
Tuo vaihtoehto 2 on aika kimurantti ja tasoituslyönnit eivät kohdistu vaikeimmille väylille.
Minusta luonteva tapa pelata tasoituksellista reikäpeliä on:
– katsotaan pelaajien pelitasoitukset slope-taulukosta
– lasketaan pelaajien tasoitusten erotus
– jos käytössä leikkureita, kerrotaan erotus esim. 3/4
– tämän erotuksen verran saa lyöntejä ”eteen” hcp 1 lähtienNäyttäisi muuten myös siltä, että eBirdie/Gamebook toimii juuri tällä tavoin – tai ainakaan en löytänyt kohtaa, jossa menetelmä muutettaisiin.
Tuo vaihtoehto 2 on aika kimurantti ja tasoituslyönnit eivät kohdistu vaikeimmille väylille.
Se on tuossa tarkoituskin. Kun mietitään millä rei’illä korkeampitasoituksinen pelaaja tekee pareja, niin ne eivät ole niitä vaikeimpia reikiä, vaan helpompia. Niinpä on todennäköisempää, että korkeampitasoituksinen voittaa niitä hieman helpompia reikiä saadessaan niille tasoituslyönnin ja kummankin pelaajan tehdessä bruttoparin.
En mitenkään näe kakkosta sen kimurantimpana kuin ykköstäkään. Itse asiassa, edellinen ei vaadi mitään laskutoimituksia, joten se on jopa yksinkertaisempi…
En mitenkään näe kakkosta sen kimurantimpana kuin ykköstäkään. Itse asiassa, edellinen ei vaadi mitään laskutoimituksia, joten se on jopa yksinkertaisempi…
Onhan tämä vaihtoehto 2 loogisempi: kun katsotaan ensin molemmille pelaajille erikseen mille rei’ille kumpikin saa slopen mukaiset lyönnit eteen niin se on linjassa sen mukaan miten reiät on rankattu. Ehkä esimerkki olisi ollut (joillekin) helpompi ymmärtää jos toisella pelaajalla slope olisi 18 ja toisella 8…
Aukesihan tämä kun luki vihdoin myös PGn ensimmäisenkin virkkeen.
Tuo vaihtoehto 2 on aika kimurantti ja tasoituslyönnit eivät kohdistu vaikeimmille väylille.
Vaihtoehdossa 2 tasoituslyöntien kohdistuminen riippuu pelaajien tasoituksista. Jos tasoitusero on esim. 5 lyöntiä ja pelaajien tasoitukset vaikkapa
a) 13 ja 18,
b) 0 ja 5,
c) 7 ja 12,
d) 16 ja 21
niin tasoituslyönnit kohdistuvat
tapuksessa a) viiteen helpoimpaan väylään (hcp:t 14-18), tapausessa b) viiteen vaikeimpaan väylään ( hcp:t 1-5), tapausessa c) viiteen keskivaikeaan väylään (hcp:t 8-12) ja tapausessa d) kahteen helpoimpaan ja kolmeen vaikeimpaan väylään (hcp:t 17-18 ja 1-3).Onhan tämä vaihtoehto 2 loogisempi
Samaa mieltä, kohdistuuhan kahden pelaajan keskinäisessä pistebogikilpailussakin tasoituslyöntien ero samoihin väyliin kuin vaihtoehdossa 2.
Pelaaja A ja pelaaja B lyövät klubikilpailussa pallonsa samalle kunnostettavalle alueelle. Molemmat jatkavat peliä droppingzonelta. Greenillä he huomaavat jatkaneensa peliä kaverin pallolla. Miten menetellään nykysääntöjen mukaan?
Pallonhan saa nykyään vaihtaa aina, kun se dropataan (sääntö 14.3a), joten ei tuosta kummallekaan koidu minkäänlaisia rangaistuksia, kunhan vain pelaavat reiän loppuun vaihtamatta pallojaan. Vaihdon voivat sitten halutessaan suorittaa seuraavalle tiipaikalle marssiessaan.
Vaihdon voivat sitten halutessaan suorittaa seuraavalle tiipaikalle marssiessaan.
Mikäli muistini ei petä ennen vanhaan ei kaverilta saanut lainata palloa, mutta jotkut kikkailivat sillä, että ”ostaa sai”… saattoi olla ihan kaupunkitarina. Mutta ymmärtääkseni jo ennen uusia sääntöjäkin, pallon sai lainata tai vaihtaa, kuten tässä tarinassa.
Kun mailoja ei pääsääntöisesti saa lainata/vaihtaa, mutta saako kaikkia muita varusteita lainata?
Kun mailoja ei pääsääntöisesti saa lainata/vaihtaa, mutta saako kaikkia muita varusteita lainata?
Kyllä saa. Oman peliurani aikana en ole koskaan kuullutkaan, ettei palloja saisi lainata, paitsi tietenkin yhden pallon säännön ollessa käytössä, saa lainata (tai ostaa…) vain samanmerkkisiä ja -mallisia palloja kuin omakin on.
Mutta ymmärtääkseni jo ennen uusia sääntöjäkin, pallon sai lainata tai vaihtaa, kuten tässä tarinassa.
Itse asiassa se riippui täysin sovellettavasta säännöstä. Vielä viime vuonna nuo veijarit olisivat saaneet kahden lyönnin rangaistuksen silloisten sääntöjen 25-1 ja 15-2 rikkomisesta, joiden mukaan pallon sai vaihtaa GURilta vapauduttaessa vain siinä tapauksessa, ettei alkuperäinen pallo ollut viiytyksettä saatavilla. Sen sijaan pelaamattoman paikan säännössä pallon vaihtaminen sallittiin, mikä oli lähtökohtaisesti poikkeuksellista. Tämän sekamelskan selvittämiseksi sääntöjä muutettiin siten, että pallon saa vaihtaa aina silloin, kun sitä ei tarvitse asettaa takaisin siihen paikkaan, josta se on nostettu. Erinomainen muutos.
Divotista irronnut ”file” bunkkerissa, saako poistaa ilman rankkua?
Tuo ’file’ eli siis englanniksi ’divot’ on irrallinen luonnonhaitta, jonka saa poistaa ihan kaikkialla kentällä (sääntö 15.1a). Palloa ei kuitenkaan poiston yhteydessä saa liikuttaa (15.1b).
Uusimmassa Golflehdessä joku sääntöasiantuntija väitti, että pallo saa jossakin tilanteessa dropatessa vieriä jopa neljä mailanmittaa. Mikä tilanne se on?
Se on pelaamattoman paikan tai punaisen estealueen tilanne, jossa pudotusalueen halkaisija on tuo neljä mailanmittaa. Jos pallon droppaa sopivasti sinne toiseen reunaan ja koko matka on alamäkeä,pallo voi vieriä tuon neljä mailanmittaa (tai käytännössä aivan pikkuisen alle) ja pysyä pudotusalueen rajojen sisällä.
P.S. Ei se ollut ’joku’ sääntöasiantuntija, vaan Teittisen Arto…
Punaisesta vapautuessa ei taida neljää mailanmittaa saada rullia? Koska lopulta päädytään tuohon ”lipunlinjassa takaisin” droppiin.
Punaisesta vapautuessa ei taida neljää mailanmittaa saada rullia? Koska lopulta päädytään tuohon ”lipunlinjassa takaisin” droppiin.
Kyllä kai silloinkin, jos vierii sivusuunnassa
Outpaalu häiritsee pelaajan lyöntiä ja hän ottaa siitä huonolla sääntötuntemuksella vapaan dropin. Myöhemmin selviää, että niin ei saa menetellä. Hän pyytää merkitsijää lisäämään yhden lyönnin reikätulokseen pelaamattoman paikan droppina, koska pallo oli jäänyt kahden mailanmitan päähän pallon alkuperäisestä sijainnista. Voiko näin tehdä nykysääntöjen mukaan?
Outpaalu häiritsee pelaajan lyöntiä ja hän ottaa siitä huonolla sääntötuntemuksella vapaan dropin. Myöhemmin selviää, että niin ei saa menetellä. Hän pyytää merkitsijää lisäämään yhden lyönnin reikätulokseen pelaamattoman paikan droppina, koska pallo oli jäänyt kahden mailanmitan päähän pallon alkuperäisestä sijainnista. Voiko näin tehdä nykysääntöjen mukaan?
Tämä asia ei ole mitenkään muuttunut. Ko. tilanteessa pelaaja liikuttaa pelissä olevaa palloaan eikä palauta sitä takaisin paikoilleen, joten tuloksena on kaksi rangaistuslyöntiä väärästä paikasta pelaamisesta. Pelaamattoman paikan sääntöä ei voi jälkikäteen käyttää, se on päätettävä ennen pallon nostamista.
-
JulkaisijaArtikkelit