-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jos golfissa näin olisi, näkisimme majoreissa porukkaa jumissa loungessa tappamassa aikaa. Eikä haahuilemassa ympäri kenttää. Tai kierroksen jälkeen lähetystä seuraamassa.
Ei kai mikään sääntö kiellä katselemasta toisten pelejä vaikka kilpailun aikana. Kiellettyä on kuitenkin neuvojen kysyminen tai antaminen, eikä siinä ole muita ryhmiä suljettu pois. Sama koskee ilmeisesti tämän säännön mukaan tilanteita, jossa selostajat kyselevät tai arvailevat mailoja ja kertovat ne sitten lähetyksessä. Myöskään vierestä seuraamalla ei näy niitä sinisiä juovia, jotka nekin ainakin TV:ssä auttavat hahmottamaan griinien kaltevuuksia.
Oli niin tai näin, en kuitenkaan ymmärrä, miksi sääntöihin on kirjattu kyseiseen kohtaan ”during the competition” eikä ”during the round”, jota käytetään muissa yhteyksissä. Kai sillä jokin merkitys on?? Kun deccareita ei ole, onkohan isossa kirjassa tästä jotain?
Oli niin tai näin, en kuitenkaan ymmärrä, miksi sääntöihin on kirjattu kyseiseen kohtaan ”during the competition” eikä ”during the round”, jota käytetään muissa yhteyksissä. Kai sillä jokin merkitys on?? Kun deccareita ei ole, onkohan isossa kirjassa tästä jotain?
Yksi ainoa tarkennus sieltä löytyy ja se käsittelee tilannetta, jossa pelaaja oman kierroksensa aikana katsoo yleisöllä suunnattua lähetystä samaisesta kilpailusta videotaululta. Tarkennus on ihan paikallaan, jottei joku innokas lähde tarjoamaan penaltteja pelaajalle moisesta.
4.3a(4)/1
Viewing Video That is Being Shown at the Course’There is no breach of Rule 4.3a(4) if a player views video that is being shown for the benefit of spectators at a golf competition.
For example, if a player is standing on a tee waiting to play, and he or she is able to see a public screen showing live coverage of the competition, statistical information, wind speed or other similar things, there is no breach of the Rule 4.3 if the player watches the coverage or views the information, even if it could help the player in choosing a club, making a stroke, or deciding how to play.’
Pohdittuani asiaa, uskon tuon ’during the competition’ viittaavan koko kilpailuun, siis kaikkiin kilpailupäiviin eikä pelkästään käynnissä olevaan päivään tai kierrokseen. Toisin sanoen, pelaaja ei saa oman kilpailukierroksensa aikana katsella mitään tallennetta miltään kilpailupäivältä tuosta kilpailusta. Tällä on sikäli suuri merkitys, että yleisesti on sallittua käyttää kierroksensa aikana kaikkea sitä materiaalia, joka oli olemassa ennen ko. kierroksen alkua, oli tuo materiaali sitten kirjallista tai audiovisuaalista. Tällä säännöllä kuitenkin rajataan pois kyseisen kilpailun aikana tehdyt videotallenteet. Kirjallista materiaalia saa toki käyttää, sitähän ei tässä(kään) säännössä kielletä.
Olisiko tuo hyväksyttävä selitys sanavalinnalle, P-P?
Luulen edelleen, että tällä ”kilpailulla” tarkoitetaan juuri kisalähetyksen katselua TV:stä tms, mutta kuitenkin samana kisapäivänä. Seuraavana tuuliolosuhteet ovat muuttuneet samoin kuin lipun ja tiin paikat.
Tuo poikkeustapaus koskee tilannetta, jossa pelaaja ennen kierrostaan (= ”waiting to play”) näkee vahingossa tai tahallaan sellaisen kisälähetyksen, joka on tarkoitettu yleisölle. Silloin siis ei tule penalteja. Mutta jos menee loungeen katsomaan kisalähetystä enne kierrostaan, rikkoo sääntöjä.
Sen sijaan ymmärtääkseni oma caddie voi mennä katsomaan kisalähetystä ja kuuntelemaan mailavalintoja, kun pelaaja on vastuussa caddiensä toiminnasta vain kierroksen aikana (siis mikäli tämä sääntö on edelleen voimassa).
Waiting to play tarkoittanee kyllä ihan vaan oman vuoron odottelua. Vaikka kesken kierroksen.
Tuo poikkeustapaus koskee tilannetta, jossa pelaaja ennen kierrostaan (= ”waiting to play”) näkee vahingossa tai tahallaan sellaisen kisälähetyksen, joka on tarkoitettu yleisölle. Silloin siis ei tule penalteja. Mutta jos menee loungeen katsomaan kisalähetystä enne kierrostaan, rikkoo sääntöjä.
Olet yksinkertaisesti väärässä, enkä oikein ymmärrä miten tämä asia sinulle pitäisi selittää, jotta sen oikein ymmärtäisit, mutta koska näyttää siltä, ettet kuitenkaan sitä oikein ymmärrä, en enää edes yritä.
Väylien välissä kulkevalta, pienellä sepelillä päällystetyltä tieltä on talviaurausten seurauksena siirtynyt paljon sepeliä 2-3 metriä kentän puolelle. Saako tästä sepelipäällysteestä vapautua, vaikka se ei olekaan varsinaisesti tiellä? Missä kulkee tien ja kentän raja?
Tehdäänpä ihan ensiksi selväksi, että tuo tie on kentällä. Ei siis ole olemassa tien ja kentän välistä rajaa.
Kysymys siis kuuluu, missä kulkee tien päällysteen raja? Tuohon ottaa kantaa Haitan määritelmä, ja siinä sisällytetään tien päällysteeseen ko. tien luonnolliset rajat. Aiemmin puhuttiin tien reunoista tai reunuksista, jotka olivat siis tien rakennetta, mutta joita ei ollut varsinaisesti päällystetty. Näistä reunuksista sai ja edelleen saa vapautua kiinteän haitan säännön mukaisesti.
Tieltä levinnyt sepeli sen sijaan on irrallinen luonnonhaitta, joten sen saa sääntöjen puitteissa poistaa, mutta vapaata droppia siitä ei saa. Tämä siis näkemättä itse paikkaa.
Miten määräytyvät tasoituksellisen reikäpelin tasoituslyönnit? Olen kuullut kahdenlaista tulkintaa. Esim. jos pelaajan A slope on 7 ja pelaajan B 12.
Tulkinta 1: Koska slopejen erotus on viisi, tasoituslyönnit tulevat viidelle ns. vaikeimmalle reiälle ( hcp 1-5 ).
Tulkinta 2: Tasoituslyönnit tulevat reille joiden hcp on 8-12 .
Ja sitten vielä joku on sitä mieltä, että ennen käytettiin tulkintaa 1, mutta nykyään käytetään tulkintaa 2.
Eli onko tulkinta muuttunut ja miten pitäisi pelata?Tuosta on olemassa kaksi eri tulkintaa ja molemmilla on kannattajansa. Henkilökohtaisesti pidän tuota vaihtoehtoa 2 järkevämpänä, mutta ainakin viime vuonna kotikentälläni käytettiin vaihtoehtoa 1, jonka uskonkin olevan selvästi yleisemmin käytössä.
Tasoituksellisen reikäpelin suurin haaste on mielestäni se, että reikäpeli-indeksointi ei juurikaan perustu reikien keskinäiseen vaikeuteen. Sen sijaan pelattaessa reikäpeliä lyöntipeli-indeksoidulla kentällä, jossa indeksointi on tehty nimenomaan kilpailutulosten mukaan vaikein ensin ja helpoin viimeisenä, tuo tasoituksellisuus nimenomaan vaihtoehdon 2 kohdalla on jo aika hyvällä mallilla.
Jottei asia kuitenkaan olisi kovin yksinkertainen, ei kilpailutulostenkaan perusteella tehty indeksointi palvele aivan kaikkia. Kotikentälläni indeksointi on tehty mestisten tulosten perusteella ja vahvasti miesten tuloksia painottaen. Se tarkoittaa siis sitä, että indeksointi toimii parhaiten alhaisen tasoituksen miehillä ja huonoiten korkean tasoituksen naisilla.
Summa summarum: tasoituksellinen reikäpeli on täysin verrattavissa tasoitukselliseen pistebogiin ja sopii hupaisaksi ajanvietteeksi, vaan ei vakavasti otettavaksi kilpailumuodoksi.
USGA: If a match is played using handicaps, strokes are allotted per hole based on the hole’s handicap rating found on the scorecard.
Ilmeisesti tuo edelläoleva antaa mahdollisuuden sekä vaihtoehdon 1 että 2 tulkintaan.Kotikentälläni HCP-indeksit perustuvat lyöntipelitilastoihin, parilliset etulenkillä, parittomat takaysillä. Valmistaudun kohtaamaan EM-kilpatason vastustajan 3/4-tasoituksin pelattavassa reikäpelissä. Ellei tasoitukset olisi käytössä, tapahtumaa ei voisi kutsua kilpailuksi. Tässä suhteessa en voi hyväksyä KL:n (tapansa mukaan) esittämää vähättelyä ’hupaisa ajanviete’.
Vertailin miten saamani tasoitukset jakautuisivat eri tulkinnoilla:
1: tasoituslyönnit tulevat pitkille par4:lle tai par5-väylille
2: tasoituslyönnit painotttuvat lyhyille par4:lle ja par3-väylille
Minä koen hyötyväni enemmän vaihtoehdon 1 mukaisesta tasoituslyöntien jakautumasta.Oletko 4par tutustunut tuon kakkosvaihtoehdon periaatteeseen vai heitteletkö (tapasi mukaan) ihan mutuna?
Meinaan, päättelysi menee täysillä metsään…
Aina välillä tuota vaihtoehtoa 2 tyrkytetään, vaikka ainakaan itse en ole sitä nähnyt missään kilpailusäännöissä.
EGA:n tasoitusmanuaalista:
Match Play
Handicap strokes are to be taken according to the handicap
stroke index (see Clause 3.9.7).
Singles:
The player with the higher handicap receives the full difference
between the playing handicaps of the two players.Eli 1 vastaan 1 reikäpelissä korkeamman tasoituksen omaava saa pelitasoitusten eron verran tasoitusta. Ja huom 100%. Tästä sitten eri kisoissa lähdetään säätämään ja otetaan vain 3/4 osatasoituksia ja muita… Mutta tuota vaihtoehtoa 2 en ole nähnyt tarjottavan.
Aina välillä tuota vaihtoehtoa 2 tyrkytetään, vaikka ainakaan itse en ole sitä nähnyt missään kilpailusäännöissä.
Siinä määrin vähän olen sotkeutunut tasoitukselliseen reikäpeliin, etten ole nähnyt tuota kakkosta tyrkytettävän yhtään missään. Itse tutustuin tuohon erään lukemani artikkelin myötä, ja totesin tuon menetelmän olevan selvästi järkevämmän ja taitotasojen eroja kunnioittavan kuin perinteisen systeemin. Itse asiassa, artikkelin luettuani jäin miettimään miksi kummassa tuota menetelmää ei käytetä joka paikassa, niin paljon järkevämpi se on nykyiseen verrattuna.
Itse asiassa, artikkelin luettuani jäin miettimään miksi kummassa tuota menetelmää ei käytetä joka paikassa, niin paljon järkevämpi se on nykyiseen verrattuna.
Onko linkkiä tms niin voisin tutustua?
edit: ehkä tämä ? https://www.golf.com/tour-and-news/have-we-been-playing-match-play-incorrectly
Mielenkiintoisia havaintoja. Sehän tiedetään, että matalammalla tasoituksella pelaavalla on normaalisti lievä etu reikäpelissä. Mutta jostain syystä moni matalan tasoituksen pelaaja ei tätä hyväksy, vaan kokee tasoituksellisen reikäpelin oleva epäreilua heille. Ehkä händärihuijareiden takia tms. Ja tästä syystä keksitään sitten osatasoituksia yms.
Eli 1 vastaan 1 reikäpelissä korkeamman tasoituksen omaava saa pelitasoitusten eron verran tasoitusta. Ja huom 100%. Tästä sitten eri kisoissa lähdetään säätämään ja otetaan vain 3/4 osatasoituksia ja muita… Mutta tuota vaihtoehtoa 2 en ole nähnyt tarjottavan.
Sääntökirjassa lukee ”Tasoituslyönnit jaetaan reikäkohtaisesti ja alhaisempi reikätulos voittaa reiän.” Mutta tulkinnalla 1 vai 2, siitä en löydä mainintaa.
Tuo 3/4 tasoituksen käyttö on kummallista. Esim. jos pelaajan slope on +4, niin onko 3/4 slope +3. Senhän pitäisi olla vähintäänkin +5, mutta miten lasket sen?
Golfin säännöt eivät ole koskaan ottaneet oikein mitään kantaa tasoituksiin. Tasoitukset ovat säännöistä ”irrallinen” osuus ja säännöissä vain hyväksytään tasoituksellisen pelaamisen mahdollisuus. Koska Suomessa kuitenkin ollaan EGAn tasoitussääntöjen alla, niin en näe syytä pelata ainakaan virallisia pelejä jonkun muun säännön mukaisesti.
Tuo osatasoitusten laskenta ei tarkoita pelin ”vaikeuttamista” kaikille. Sehän olisi helppo tehdä vaikka kaavalla pelitasoitus = tasoitus – 5.
Osatasoitus tarkoittaa tasoituksen vaikutuksen pienentämistä. Kaikilta otetaan huomioon vain esim 75% tasoituksesta. Näin pelaajien tasoitusten erot pienevät samassa suhteessa. Kaikkien pelitasoitukset lähestyvät kohti nollaa, kunnes 0% tasoituksella kaikkien pelitasoitus on nolla ja pelataan scratchina.
Voit testata tätä muutamalla tasoitusesimerkillä (+5, 0, -5, -17) ja lasket 75% tasoitukset suoraan. Tämän jälkeen lisää kaikkien alkuperäiseen tasoitukseen 10 (5, 10, 15, 27) ja laske uudestaan. Huomaat, että tällä ei ollut mitään merkitystä, korkeimman ja matalimman tasoituksen ero säilyy samana.
Tästä on pitkähkö ketju muutaman vuoden takaa.
Osatasoitus tarkoittaa tasoituksen vaikutuksen pienentämistä. Kaikilta otetaan huomioon vain esim 75% tasoituksesta. Näin pelaajien tasoitusten erot pienevät samassa suhteessa. Kaikkien pelitasoitukset lähestyvät kohti nollaa, kunnes 0% tasoituksella kaikkien pelitasoitus on nolla ja pelataan scratchina.
Mistähän tämä tulkinta on peräisin?
Siitä, että EGAn tasoitussäännöissä ei erikseen plus-tasoituksellisia mainita tasoituksen laskennassa. Muutenhan kaava olisi ei-lineaarinen.
edit: muistelin, että näin tästä esimerkin. Tosin tämä on USGA:n puolelta, siinäkään ei tasoituksen laskentakaava muutu:
https://www.usga.org/content/usga/home-page/handicapping/handicap-manual.html#!rule-14387
Example: On side A-B, Player A has a Course Handicap of +5 and Player B has a Course Handicap of 10. The total spread between Course Handicap is 15 strokes. In a competition where 80% of each player’s Course Handicap is used, Player A becomes a +4 (+5 x 80%) and Player B becomes an 8 (10 x 80%). The spread between Course Handicap, after the allowance is 12, which is 80% of their original spread of 15.
edit 2: näköjään Etelä-Afrikan golfliitolla on myös tästä maininta:
11.1.2 Plus Course Handicaps
When a player or a side has a plus Course Handicap, the percentage allowances below will reduce it,
not increase it. Example: 50% of a plus 2 Course Handicap is plus 1.Siitä, että tasoitussäännöissä ei erikseen plus-tasoituksellisia mainita tasoituksen laskennassa. Muutenhan kaava olisi ei-lineaarinen.
Eli perustuu mutu-tietoon. Mielenkiintoinen tuo ei-lineaarinen-heitto.
Eli perustuu mutu-tietoon. Mielenkiintoinen tuo ei-lineaarinen-heitto.
Ennemminkin siihen, että jos jotain ei ole mainittu säännöissä, niin sitä ei ole mainittu säännöissä. Vaikea todistaa jotain mitä ei ole missään.
Laitoin linkin USGAn esimerkkiin. Ja RSA:n vastaavaan.
edit: ei-lineaarisella heitolla tarkoitin sitä, että miten nollan kohdalla kaava toimii. Jos otetaan 75% tasoituksesta 1, 75% tasoituksesta 0 ja sitten yhtäkkiä lisätään 175% tasoitukseen +1 ? Eli tasoituksella 0 pelaava pysyisi ennallaan ja kaikilta muilta peli ”vaikeutuisi”?
ehkä tämä ? https://www.golf.com/tour-and-news/have-we-been-playing-match-play-incorrectly
Tuohan se.
Tuo 3/4 tasoituksen käyttö on kummallista. Esim. jos pelaajan slope on +4, niin onko 3/4 slope +3. Senhän pitäisi olla vähintäänkin +5, mutta miten lasket sen?
Olen ymmärtänyt, että eräs peruste tasoitusten leikkaamiseen reikäpelissä johtuu siitä, että reikäpeli ei aina ole 18 reikäinen. Se saattaa teoriassa kestää vain 3 reikää, mutta tasatilanteissa jatkua pitkälti toiselle kierrokselle. Jos siis tasoittavia reikiä on paljon lopussa, voi olla, että ottelu on ratkennut ennen yhtäkään tasoitusreikää. Lisäksi korkeammalla tasoituksella pelaavalla on suurempi volatiliteetti (tuloksen heilahtelu), jolloin ainakin lyöntipelissä suuret vaihtelut tuloksessa ”tuhoaa tuloksen”, vaikka reikäkohtaisesti voittaisikin suurimman osan reistä.
KL:n kanssa ole jokseenkin eri mieltä siitä, onko tasoitukselliset kisat oikeita kisoja. Golf on upea laji, jossa Kisan voittaa se, joka pelaa omaan tasoonsa nähden parhaiten. Eli päivän onnistuja palkitaan. Ehkä ”vakava” kisa tarkoittaakin sitä, kun Tiger pelaa suunpielet alaspäin kärsivän näköisenä.
Jos siis tasoittavia reikiä on paljon lopussa, voi olla, että ottelu on ratkennut ennen yhtäkään tasoitusreikää.
Juuri siksi reikäpeli-indeksointi poikkeaa reikien vaikeuteen perustuvasta lp-indeksoinnista eikä tasoituksellista reikäpeliä pitäisi sen vuoksi koskaan pelata lp-indeksoinnilla. Valitettavasti valtaosa kentistä on luopunut kahdesta indeksoinnista.
Toisaalta, reikäpeli-indeksointi perustuu perinteiseen tapaan laskea pelaajille tasoitusreiät eikä siten toimi oikein tässä ketjussa vaihtoehto kakkosena kuvattua tapaa käytettäessä. Sitä varten täytyisi joko laatia uusi menetelmä rp-indeksien määrittämiseksi tai kenties pelata nimenomaan lp-indekseillä. Selvästi uuden tutkimuksen paikka…
Koska indekseillä ei ole käytännössä suurtakaan/mitään merkitystä pb-tuloksiin ja näin tasoitukseen, mielestäni indeksit pitäisikin tehdä pelkästään reikäpeliä ajatellen. Ja siinä riittääkin miettimistä, mutta onneksi ohjeita on olemassa.
Koska indekseillä ei ole käytännössä suurtakaan/mitään merkitystä pb-tuloksiin ja näin tasoitukseen, mielestäni indeksit pitäisikin tehdä pelkästään reikäpeliä ajatellen.
Täysin samaa mieltä. Tuota itse asiassa kokeiltiin Katinkullassa muutama vuosi sitten, mutta kun kentän vaikeimman reiän hcp olikin yhtäkkiä 18, lomagolfaajat nousivat takajaloilleen ja systeemi muutettiin takaisin lyöntipelimalliin.
Ja siinä riittääkin miettimistä, mutta onneksi ohjeita on olemassa.
Ohjeita on, mutta kuten edellä totesin, indeksointiin vaikuttaa suuresti se, millä tavalla tasoituslyönnit allkoidaan pelaajille. Pelkäänpä, ettei tuolle ns. kakkosvaihtoehdolle taida löytyä indeksointiohjetta.
-
JulkaisijaArtikkelit