Aihe: Peliliput ja yhtiöjärjestys - Golfpiste.com

17.11.–24.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Peliliput ja yhtiöjärjestys

Etusivu › Foorumit › Yleistä › Peliliput ja yhtiöjärjestys

Esillä 25 viestiä, 76 - 100 (kaikkiaan 210)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • raffikulkija kirjoitti: (18.8.2015 11:12:29)

    jaguar kirjoitti: (17.8.2015 14:02:23)
    Serkullani leikattiin olkapää. Hän ei pysty pelaamaan koko kautena. Osakkeomistajana hän on suorittanut kaikki omistukseen liittyvät maksut. Nyt hän möi osakkeseen liittyneet peliliput 20€/kpl, saaden näin hieman lohtua kesäänsä. Keneltä tämä on pois? Mitä eroa sillä on pelaako näillä serkkuni vai kuten nyt pariskunta Salosta? Miksi tehdä selvästä asiasta monimutkainen?

    tässä lainauksessa käy loistavalla tavalla ilmi se kuinka ihmiset eivät vain kykene hahmottamaan kokonaisuuksia.

    keneltä serkkusi toiminta oli pois?

    mistäs aloitetaan 🙂
    koska itseasiassa serkkusi toiminta aiheutti vahinkoa ko. yhtiölle monella eri tavalla

    1) loi kilpailua itsensä ja muiden pelilippuja myyvien välille = loi painetta lipunhinnan laskulle -> yhtiön arvostuksen lasku

    2)loi kilpailua itsensä ja yhtiön gf välille = loi painetta gf hintojen ja pelilippujen hintojen laskulle

    3)loi mielikuvaa siitä että ko. kentälle ei kannata maksaa kuin korkeintaan 20e / kierros aiheuttaen vahinkoa yhtiön imagolle ja mahdollisuuksille hinnoitella gf tasolle joka olisi kannattavaa kaupankäyntiä.

    4) menetetyt gf tulot luovat painetta joko a) vähentää kentän kuluja (=laatua) b)nostaa vastikkeita.

    jokainen lippu joka myydään halvemmalla kuin se mikä olisi yhtiön GF tavoite, vahvistaa markkinoilla mielikuvaa siitä että kyseessä on epäkurantti tuote ja ettei siitä kannata maksaa pyydettyä hintaa.

    pelilippukauppa ei ole merkityksellinen ilmiö niin pitkään nun noita serkkusi kaltaisia osakkaita on vain joitain yksittäisiä, mutta jos heitä on vaikka muutama kymmenen johtaa se vääjäämättä tilanteeseen jossa pelilippukauppiaiden välinen kilpailu
    1) tuhoaa yhtiön imagon
    2) luo vastikkeiden nostopaineita
    3) laskee gf-tasoa merkittävästi siitä mitä sen haluttaisiin olevan

    Kyllähän täällä saa monia vaihtoehtoisia näkemyksiä lukea, että on ihan pakko kysyä.
    Oletko raffikulkija ihan tosissasi vai herättelet vain keskustelua? Vai sarkasmia mahdollisesti?

    toveri kirjoitti: (18.8.2015 20:55:11)
    Jos näet pelilpuissa noin paljon ongelmia niin saanko kysyä OT miten suhtaudut pelioikeudella pelaaviin?

    nyt en ymmärrä kysymystäsi, ei minulla ole mitään mielipidettä yksilöistä jotka pelaavat pelilipuilla, eikä myöskään pelioikedella (vuokrattulla tai omistetulla) pelaavista henkilöistä.

    mutta jos tarkoitit kysymykselläsi (kuten luulen) mielipidettäni pelioikeuden vuoktaamisesta 3 osapuolelle.

    milelipiteeni riipuu tasan yhdestä seikasta myykö yhtiö kausipelioikeksia vai ei.

    jos myy, näen tilanteen täysin identtisenä pelilippukaupan kanssa, kilpailuna yhtiön sisältä yhtiötä vastaan.

    jos yhtiö ei myy näitä silloin siinä ei ole mitään ongelmaa.

    Kuuma putteri kirjoitti: (18.8.2015 19:43:11)
    Niinpä.

    Kokonaisuuden kannalta, minulle olisi parasta että meidän kentällä olisi oikein paljon sellaisia osakkaita, jotka vain maksaisivat kiltisti vastikkeen, mutta eivät pystyisi itse pelaamaan ollenkaan.

    Silloin kenttä saisi heiltä (pelaamattomilta osakkailta) paljon tuloja, jolloin minun vastikkeeni pysyisi edullisena.
    Lisäksi kentällä olisi aina hyvin tilaa, koska he eivät pysty pelaamaan, ja green fee -pelaajia ei tarvitse houkutella kun rahaa riittää muutenkin.
    Kenttä myös voitaisiin pitää minua varten hyvässä kunnossa, näiden muiden (pelaamattomien) osakkaiden rahoilla.

    Näin siis kokonaisuuden kannalta.

    aika nauretteva provo tuokin, jälleen tällä palstalla niin tavallista tekstin tulkitsemista tavalla jolla ei ole mitään tekoa tulkitun tekstin sisällönkanssa

    veikkaan että jonkinastteinen henkilökohtaisten pelkojesi tilitys?

    väärin tuo tilanne olisi aivan yhtä tuhoisa, ja koko pohdintasi on hyvin yksisilmäistä joka lähtee liikkeelle yhden yksittäisen omistan mahdollisesta edusta… ja ilmeisesti tarkoituksella yrittät uskotella että nuo pelkosi sisältyisivät jotenkin minun tekstiini –

    ei en kannata minkäänlaista lokkimista, mutta en myöskää voi pitää hyväksyttävänä tietoista toimintaa joka vahingoittaa yhtiötä.

    jos huomasit koko tekstini pointti oli jos osakas lähtee kilpailemaan osittain omistamaansa yhtiötä vastaan, hän toimii aina monella tapaa yhtiön edun vastaisesti = vahingoittaa muiden omistajien etua.

    todellisuudessa tuon sinun provosi kentän tulevaisuus olisi yhtä synkkä kuin pelilippukaupan kohteen. tosin eri mekanismin kautta pelaamatonta omistajaa tuskin kiinnostaa toimia pelaavien mesenaattina – vaikka nykyisin lähes jokaisen golfyhtiön toiminta perustuukin siihen että merkittävä osa osakkaista pelaa vain muutaman kierroksen tai ei ollenkaan / vuosi.
    En usko että se tulee jatkumaan enään pitkään… tosin sen myötä monella golfarilla tulee itku puseroon kun on ensimmästä kertaa kohdattava golfin peluun todelliset kustannukset.

    ps. on toki Suomessa yksi kenttä jossa pelilippu kuvio on toteutetty tyylikkäästi ja toimivasti – Sarfvik

    Golfinvihollinen39 kirjoitti: (18.8.2015 21:57:28)

    raffikulkija kirjoitti: (18.8.2015 11:12:29)

    jaguar kirjoitti: (17.8.2015 14:02:23)
    Serkullani leikattiin olkapää. Hän ei pysty pelaamaan koko kautena. Osakkeomistajana hän on suorittanut kaikki omistukseen liittyvät maksut. Nyt hän möi osakkeseen liittyneet peliliput 20€/kpl, saaden näin hieman lohtua kesäänsä. Keneltä tämä on pois? Mitä eroa sillä on pelaako näillä serkkuni vai kuten nyt pariskunta Salosta? Miksi tehdä selvästä asiasta monimutkainen?

    tässä lainauksessa käy loistavalla tavalla ilmi se kuinka ihmiset eivät vain kykene hahmottamaan kokonaisuuksia.

    keneltä serkkusi toiminta oli pois?

    mistäs aloitetaan 🙂
    koska itseasiassa serkkusi toiminta aiheutti vahinkoa ko. yhtiölle monella eri tavalla

    1) loi kilpailua itsensä ja muiden pelilippuja myyvien välille = loi painetta lipunhinnan laskulle -> yhtiön arvostuksen lasku

    2)loi kilpailua itsensä ja yhtiön gf välille = loi painetta gf hintojen ja pelilippujen hintojen laskulle

    3)loi mielikuvaa siitä että ko. kentälle ei kannata maksaa kuin korkeintaan 20e / kierros aiheuttaen vahinkoa yhtiön imagolle ja mahdollisuuksille hinnoitella gf tasolle joka olisi kannattavaa kaupankäyntiä.

    4) menetetyt gf tulot luovat painetta joko a) vähentää kentän kuluja (=laatua) b)nostaa vastikkeita.

    jokainen lippu joka myydään halvemmalla kuin se mikä olisi yhtiön GF tavoite, vahvistaa markkinoilla mielikuvaa siitä että kyseessä on epäkurantti tuote ja ettei siitä kannata maksaa pyydettyä hintaa.

    pelilippukauppa ei ole merkityksellinen ilmiö niin pitkään nun noita serkkusi kaltaisia osakkaita on vain joitain yksittäisiä, mutta jos heitä on vaikka muutama kymmenen johtaa se vääjäämättä tilanteeseen jossa pelilippukauppiaiden välinen kilpailu
    1) tuhoaa yhtiön imagon
    2) luo vastikkeiden nostopaineita
    3) laskee gf-tasoa merkittävästi siitä mitä sen haluttaisiin olevan

    Kyllähän täällä saa monia vaihtoehtoisia näkemyksiä lukea, että on ihan pakko kysyä.
    Oletko raffikulkija ihan tosissasi vai herättelet vain keskustelua? Vai sarkasmia mahdollisesti?

    mietippä asiaa seuraavalla tavalla:

    1) golfyhtiö on raskaasti tappiollinen ja konkurssin välttämiseksi osakkaat antavat yhtiölle lisäpääomaa suuruudeltaan n.7- 9 kertaa yhtiön liikevaihto – joka vuosi

    2) osa osakkaista myy yhtiön tuotteita tiskin alta omakustannehinnalla ja halvemmalla kuin yhtiö

    tuo ei ole ongelmallista jos kaupankäynti tiskin alta on hyvin marginaalista, mutta jos sen osuus nousee merkittäväksi, kuten se on pikkuhiljaa tekemässä yhä useammassa yhtiössä – no se vain yksinkertaisesti ajaa yhtiön sellaiseen tilanteeseen joka ennemin tai myöhemmin johtaa toiminnan päättymiseen.

    itse suosittelisin lääkkeeksi vähän pelaavien kohteluksi, osakkeiden lunastusta kohtuu hintaan ja osakeyhtiön pääoman alentamista vastaavasti.

    2) osa osakkaista myy yhtiön tuotteita tiskin alta omakustannehinnalla ja halvemmalla kuin yhtiö

    Oletetaan teoreettinen tilanne jossa yhtiön kaikki osakkaat voisivat ottaa pelioikeutensa pelilippuina. Tyypillisesti lippuja saa 20 kpl. Osakkaita on 1000 kappaletta ja vuosivastike 850 E.
    Yhtiö saa vuoden alussa 850 000 Euroa, joka on kyseisen kentän vuosibudjetti. Eli kulutu on katettu.
    Jokainen osakas myy omat pelilippunsa. Markkinoilla on 20 000 pelikierrosta ja yhtiö on saanut vuoden budjettinsa kasaan. Mitä merkitystä tässä on myydäänkö kyseiset liput ali-, yli- tai välihintaan?
    Totta kai tämä on hyvin teoreettinen ja yksipuolinen tarkastelu, mutta osoittaa mielestäni osaltaan pelilippujen vahvuuden.

    tuo ei ole ongelmallista jos kaupankäynti tiskin alta on hyvin marginaalista, mutta jos sen osuus nousee merkittäväksi, kuten se on pikkuhiljaa tekemässä yhä useammassa yhtiössä – no se vain yksinkertaisesti ajaa yhtiön sellaiseen tilanteeseen joka ennemin tai myöhemmin johtaa toiminnan päättymiseen.

    Tuo riippuu hyvin paljon siitä kuinka suuressa roolissa GF-tulot yhtiössä ovat. Todellisten ongelmien syntymiseksi yhtiön tulisi olla vahvasti riippuvainen GF-tuloista.

    Jos suuri osa tuloista tulee vastikkeista (mikä on yleisempi tilanne) niin mahdollinen GF-tulojen menetys ei aiheuta mitään isompia hikkoja yhtiön talouteen.

    Raffikulkijalle voisin todeta, että tarkastelusi on toki ansiokas ja teorettisuudessaan lähes akateeminen. Serkkuni tuntee nyt itsensä lähes rikolliseksi ja kehoituksestani lahjoittaa rikoksesta saadun hyödyn yhtiöön. Rangaistuksekseen ostaa vielä uuden osakkeen ja hoitaa sen 8:n vuoden maksamattomat velvoitteet kuntoon – tietysti korkoineen.

    Vantti kirjoitti: (19.8.2015 9:49:11)

    2) osa osakkaista myy yhtiön tuotteita tiskin alta omakustannehinnalla ja halvemmalla kuin yhtiö

    Oletetaan teoreettinen tilanne jossa yhtiön kaikki osakkaat voisivat ottaa pelioikeutensa pelilippuina. Tyypillisesti lippuja saa 20 kpl. Osakkaita on 1000 kappaletta ja vuosivastike 850 E.
    Yhtiö saa vuoden alussa 850 000 Euroa, joka on kyseisen kentän vuosibudjetti. Eli kulutu on katettu.
    Jokainen osakas myy omat pelilippunsa. Markkinoilla on 20 000 pelikierrosta ja yhtiö on saanut vuoden budjettinsa kasaan. Mitä merkitystä tässä on myydäänkö kyseiset liput ali-, yli- tai välihintaan?
    Totta kai tämä on hyvin teoreettinen ja yksipuolinen tarkastelu, mutta osoittaa mielestäni osaltaan pelilippujen vahvuuden.

    Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää se, että jos minä olen ainoa joka käyttää pelioikeuttaan itse, ja minä ehdin pelata vain 30 kierrosta kauden aikana, silloin minä joudun maksamaan kierroksistani 28 euroa per kierros, kun nuo muut sen sijaan saavat pelata halvemmalla, per kierros.

    Olisi tietenkin varmistettava, että kukaan muu ei saisi pelata halvemmalla kuin minä. Silloin kokonaisuus olisi kunnossa!

    (saa ajatella hymiönkin tähän, jos hymyilyttää 🙂

    raffikulkija kirjoitti: (16.8.2015 16:13:35)
    ihan oikeasti haluaisit luoda mallin jossa cm tiskillä käydään seuraava keskustelu

    asiakas: päivää ostaisin yhden golfkierroksen
    cm: gf hinta olisi 50€
    asiakas: onko muita vaihtoehtoja
    cm: kilpailijamme osakas N.N myisi hintaan X€ laitetaankos sellainen?

    raffikulkija kirjoitti: (18.8.2015 22:06:18)
    jos huomasit koko tekstini pointti oli jos osakas lähtee kilpailemaan osittain omistamaansa yhtiötä vastaan, hän toimii aina monella tapaa yhtiön edun vastaisesti = vahingoittaa muiden omistajien etua.

    Olet monen muun tällaisiin pelilippuvääntöihin osallistuvan tavoin onnistunut totaalisesti sekoittamaan kilpailijan ja jälleenmyyjän käsitteet. Jos valmistaa tai myy toisen tuottajan samaa tai vastaavaa tuotetta tai palvelua, on kilpailija. Se, joka myy yhtiön tuotteita tai palveluja eteenpäin, ei ole kilpailija vaan jälleenmyyjä. On omituinen ajatus, että se, joka myy eteenpäin golfyhtiön tuottamaa palvelua, josta yhtiö on jo saanut haluamansa maksun, olisikin yhtäkkiä golfyhtiön kilpailija. Tuolla ajatusmallilla suurin osa kaupoista olisi myymiensä tuotteiden valmistajien kilpailijoita. Miksi sitten valmistajat edelleen jatkavat tuotteidensa toimittamista kauppoihin?

    KL

    Tuhtimo kirjoitti: (19.8.2015 14:47:34)

    raffikulkija kirjoitti: (16.8.2015 16:13:35)
    ihan oikeasti haluaisit luoda mallin jossa cm tiskillä käydään seuraava keskustelu

    asiakas: päivää ostaisin yhden golfkierroksen
    cm: gf hinta olisi 50€
    asiakas: onko muita vaihtoehtoja
    cm: kilpailijamme osakas N.N myisi hintaan X€ laitetaankos sellainen?

    raffikulkija kirjoitti: (18.8.2015 22:06:18)
    jos huomasit koko tekstini pointti oli jos osakas lähtee kilpailemaan osittain omistamaansa yhtiötä vastaan, hän toimii aina monella tapaa yhtiön edun vastaisesti = vahingoittaa muiden omistajien etua.

    Olet monen muun tällaisiin pelilippuvääntöihin osallistuvan tavoin onnistunut totaalisesti sekoittamaan kilpailijan ja jälleenmyyjän käsitteet. Jos valmistaa tai myy toisen tuottajan samaa tai vastaavaa tuotetta tai palvelua, on kilpailija. Se, joka myy yhtiön tuotteita tai palveluja eteenpäin, ei ole kilpailija vaan jälleenmyyjä. On omituinen ajatus, että se, joka myy eteenpäin golfyhtiön tuottamaa palvelua, josta yhtiö on jo saanut haluamansa maksun, olisikin yhtäkkiä golfyhtiön kilpailija. Tuolla ajatusmallilla suurin osa kaupoista olisi myymiensä tuotteiden valmistajien kilpailijoita. Miksi sitten valmistajat edelleen jatkavat tuotteidensa toimittamista kauppoihin?

    Nyt menevät golfyhtiöiden maailma ja normaali bisnesmaailma Tuhtimolla pikkaisen sekaisin, mikä väistämättä johtaa hassuihin johtopäätelmiin.

    Tuolla normaalissa bisnesmaailmassa valmistajat myyvät tuotteensa jälleenmyyjille ja useimmat myöskin sitoutuvat olemaan myymättä omia tuotteitaan omista lähteistään (poikkeuksena ns. tehdasmyymälät). Tällä varmistetaan se, ettei valmistaja kilpaile jälleenmyyjiensä kanssa.

    Golfyhtiömaailmassa tilanne on kiharaisempi. Osakas maksaa vastikkeensa ja pelaa sillä, tämä on siis oletusarvo. Yhtiö puolestaan myy tuotetta nimeltä green fee. Nyt kun osakas saakin omia green fee -tuotteitaan, niin syntyy normaalin bisnesmaailman näkökulmasta ristiriita, koska kyseistä tuotetta myy eteenpäin niin tuottaja/valmistaja (= golfyhtiö) kuin jälleenmyyjä/kilpailijakin (= pelilippuosakas). Syntyy siis kilpailutilanne, jossa pelilippuosakas polkee hintoja, koska pelilippu maksaa AINA vähemmän kuin yhtiön tarjoama green fee. Tämä kaikki on siis silkkaa faktaa.

    Tämän jälkeen alkaa silkka spekulointi siitä onko pelilippukauppa yhtiölle ja/tai osakkaalle eduksi vai haitaksi. Ei kuitenkaan kannata sekoittaa faktaa ja spekulointia toisiinsa, siitä ei synny kuin tyhjänpäiväistä turinaa.

    EDIT: Ei helvetti, esikatselu näyttää lainaukset oikein, mutta postauksessa ne ovat väärin. En jaksa enää oikoa niitä.

    KL kirjoitti: (19.8.2015 18:59:39)
    Nyt menevät golfyhtiöiden maailma ja normaali bisnesmaailma Tuhtimolla pikkaisen sekaisin, mikä väistämättä johtaa hassuihin johtopäätelmiin.

    Niin taitavat mennä, sillä oletuksella että ne tosiaan ovat kaksi täysin eri maailmaa, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

    KL kirjoitti: (19.8.2015 18:59:39)
    Nyt kun osakas saakin omia green fee -tuotteitaan, niin syntyy normaalin bisnesmaailman näkökulmasta ristiriita, koska kyseistä tuotetta myy eteenpäin niin tuottaja/valmistaja (= golfyhtiö) kuin jälleenmyyjä/kilpailijakin (= pelilippuosakas). Syntyy siis kilpailutilanne, jossa pelilippuosakas polkee hintoja, koska pelilippu maksaa AINA vähemmän kuin yhtiön tarjoama green fee.

    Jälleenmyyjillä on tietenkin aina omat intressinsä saada ostajat ostamaan tuote itseltään eikä suoraan tuottajalta. Aika harva jälleenmyyjä tekee sitä hyvää hyvyyttään. Lippukauppa on yleensä ostajalle työläämpää kuin rahan latominen kädärin tiskiin, ja siksi houkuttimena pitää lippukaupassa käyttää hintaa. Mutta jos jälleenmyyjä myy halvemmalla kuin mitä sama tuote maksaa suoraan tehtaalta tilattuna, tuleeko jälleenmyyjästä tuottajan kilpailija? Minusta ei tule, mutta ehkä joku voi olla tuosta toistakin mieltä. Ja jos tulee, tapahtuuko niin vain toisessa noista kahdesta maailmasta mutta ei toisessa?

    Tuhtimo kirjoitti: (19.8.2015 21:38:33)
    Mutta jos jälleenmyyjä myy halvemmalla kuin mitä sama tuote maksaa suoraan tehtaalta tilattuna, tuleeko jälleenmyyjästä tuottajan kilpailija? Minusta ei tule, mutta ehkä joku voi olla tuosta toistakin mieltä.

    Jos samoilla markkinoilla palvelun tuottajayhtiö G ja sen tuottamia samoja palvelutuotteita myytäväkseen saanut hra X tarjoavat samalle potentiaaliselle asiakaskunnalle samaa tuotetta eri hinnoilla, niin eivätkö he ole tässä tilanteessa keskenään kilpailijoita? Jos asiakas ostaa hra X:ltä niin se merkitsee, että tuottajayhtiö G:ltä jää myymättä vastaava tuote, jonka asiakas olisi ilman kilpailevaa tarjousta ostanut yhtiö G:ltä tämän määräämällä hinnalla. Kilpailijan takia yhtiö G siis menettää sille muuten tulossa olleen kaupan.

    Jos tuottajayhtiö G on päättänyt (osakkaidensa enemmistön tahdon mukaisesti) luovuttaa nämä 20 palvelutuotetta herra X:lle.

    Silloin asian pitäisi olla ok ainakin
    – G:n osakkaiden enemmistön mielestä
    – X:n mielestä

    Siis vastustajat (joiden mielestä peliliput pitäisi poistaa) lienevät joko
    – G:n osakkaiden vähemmistö, joka ei tajua olevansa vähemmistö
    – muut tuottajayhtiöt lähistöllä, jotka ovat G:n TODELLISIA KILPAILIJOITA koska heillä on omia vastaavia palvelutuotteita. On ymmärrettävää että tuottaja haluaisi monopolin tai hintakartellin, mutta kun elämme avoimessa markkinataloudessa (onneksi), se ny vaan ei käy (onneksi).

    On myös luultavaa että jos G poistaisi peliliput, sen 60 euron gf-myynti ei välttämättä lisääntyisi huimasti, vaan sen sijaan ehkä naapurikentän pelilippujen kysyntä kasvaisi ja niiden markkinahinta nousisi 20 eurosta esim 35 euroon.

    Tämä ”pelilippujen vaikutus golfyhtiön tuloihin” on kyllä malliesimerkki osaoptimoimisesta ja yliteorisoinnista. Mietitään sitä miten tilkittäisiin yhden euron teoreettiset/laskennalliset tulonmenetykset ja unohdetaan täysin se että ”ongelmallinen” lopetettavaksi vaadittu systeemi tuottaa viisi euroa firman kassaan.
    Kenttäyhtiön pitäisi olla todella tyytyväinen toimintamalliin jossa se pystyy pakkomyymään joka vuosi ylihintaan etukäteismaksulla tietyn määrän kierroksia. On ihmeellistä jos aletaan nillittämään siitä että tämä pakkomyynnin uhri yrittää myydä näitä käteensä jääneitä pelilippuja sillä hinnalla mitä markkinoilta saa. Yleensä omaksi tappiokseen, jos nyt yleensä kaupaksi saa.
    Ja lisäksi toimii osakkaiden yhdessä sopiman mallin mukaan. Jotenkin absurdin tuntuinen keskustelu minun mielestäni.

    Toinen juttu:
    Tästä olen Raffikulkijan kanssa täysin samaa mieltä vaikka aika eri suunnasta tähän päätelmään päädymmekin.

    En usko että se tulee jatkumaan enään pitkään… tosin sen myötä monella golfarilla tulee itku puseroon kun on ensimmästä kertaa kohdattava golfin peluun todelliset kustannukset

    Aktiivipelaajat/osakkaat ovat saaneet subventiota pelaamiselleen vähänpelaavilta/pelaamattomilta osakkailta niin kauan että pitävät tilannetta luonnollisena ja maailman tappiin jatkuvana. Tämä ei-vapaaehtoisten mesenaattien (johon nämä pelilippuja kauppaavat myös kuuluvat) määrä kasvaa vuosi vuodelta ja samalla heidän äänimääränsä yhtiökokouksissa. Ei tarvitse olla Einstein päätelläkseen mihin tällainen kehitys johtaa.

    Peliliput ja GF eivät ole – tai niiden ei pitäisi olla – toistensa kopioita. Tämä pitäisi hoitaa siten, että osakkaan lunastama pelilippu (samoin kuin kausiosakas) on oikeutettu parempiin varausoikeuksiin ja parempiin peliaikoihin verrattuna GF pelaajiin. Lisäksi pelilippupelaaja/kausipelaaja voi yleensä tuoda vieraitaan samaan lähtöön osakashintaan.

    Vastaavasti GF pelaamisen aikoja, varausoikeuksia ja kutsuvierasoikeuksia rajoitetaan, jotta GF ei kilpaile osakkaiden kanssa. Siten pelilipun pitäisi olla GF-hintaa arvokkaampi eikä ne suoraan kilpaile keskenään.

    Valitettavasti liian moni golfyhtiö on lähtenyt kilpailemaan pelilippuja / osakkaitaan vastaan sillä, että golfyhtiö on lisännyt GF pelaamisen oikeuksia ja alentanut hintoja, joko suoraan tai erilaisten ’2 yhden hinnalla, opiskelija yms’ tarjousten muodossa. Se on ollut omiaan polkemaan pelilippujen hinnat alas ja samalla tallonut vuokramarkkinat alas. Jos GF hinnat ovat pysyvästi alhaiset, miksi kukaan ostaisi täyteen hintaan pelilippuja, vuokraisi pelioikeutta, saatika sitoutuisi osakkeen omistamiseen.

    Mielestäni ’sylttytehdas’ on golfyhtiö, jolla on mahdollisuus korjata vääristymä.

    Miten tilanne ratkaistaisiin:
    1. Golfyhtiö asettaisi GF pelaamiselle heikommat peli- ja varaamisajat
    2. Golfyhtiö luopuu super-, golfpiste- yms tarjoussopimuksista
    3. Golfyhtiö ryhtyy myymään GF listahintaan
    4. GF pelaaminen vähenee kentällä, mutta useimmille golfyhtiölle merkitys vähäinen
    5. Pelilippujen hintataso nousee GF hintojen myötä
    6. Vuokraoikeuksien hinnat nousevat yli vastikkeiden
    7. Osakkeelle syntyy markkina

    Nämä asiat 1-4 golfyhtiö voi tehdä itse, ja nämä siis toteutuvat varmasti:

    Putti-Possu kirjoitti: (20.8.2015 11:42:45)
    Miten tilanne ratkaistaisiin:
    1. Golfyhtiö asettaisi GF pelaamiselle heikommat peli- ja varaamisajat
    2. Golfyhtiö luopuu super-, golfpiste- yms tarjoussopimuksista
    3. Golfyhtiö ryhtyy myymään GF listahintaan
    4. GF pelaaminen vähenee kentällä, mutta useimmille golfyhtiölle merkitys vähäinen

    Seuraavat toivotut asiat 5,6 ja 7 taas riippuvat olennaisesti myös siitä, mitä lähiseudun muissa golfyhtiöissä tehdään.
    Voivat toteutua, ehkä?
    Tai sitten, liikkuva golfariporukka vain siirtyy muille kentille?

    Putti-Possu kirjoitti: (20.8.2015 11:42:45)
    5. Pelilippujen hintataso nousee GF hintojen myötä
    6. Vuokraoikeuksien hinnat nousevat yli vastikkeiden
    7. Osakkeelle syntyy markkina

    Joillakin seuduilla Suomessa liikkuvampien golfareiden houkuttelu lienee haastavaa. Tämä koskee yhtä lailla green fee -pelaajia, sekä pelioikeuksien vuokraajia.
    Jos tarjoajia (golfyhtiöitä lähellä toisiaan) on useita, ostajalla on valinnnanvaraa.

    Edelleen, palvelun toimittajan kannalta mukavinta olisi monopoli tai hintakartelli, mutta avoimessa markkinataloudessa se nyt vaan ei ole niin.

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 13:02:50)
    N
    Seuraavat toivotut asiat 5,6 ja 7 taas riippuvat olennaisesti myös siitä, mitä lähiseudun muissa golfyhtiöissä tehdään.
    Voivat toteutua, ehkä?
    Tai sitten, liikkuva golfariporukka vain siirtyy muille kentille?

    Putti-Possu kirjoitti: (20.8.2015 11:42:45)
    5. Pelilippujen hintataso nousee GF hintojen myötä
    6. Vuokraoikeuksien hinnat nousevat yli vastikkeiden
    7. Osakkeelle syntyy markkina

    Joillakin seuduilla Suomessa liikkuvampien golfareiden houkuttelu lienee haastavaa. Tämä koskee yhtä lailla green fee -pelaajia, sekä pelioikeuksien vuokraajia.
    Jos tarjoajia (golfyhtiöitä lähellä toisiaan) on useita, ostajalla on valinnnanvaraa.

    Olen tästä eri mieltä ja puolustan hieman noita vaikutuksia:
    5. Pelilippujen hintataso nousee GF hintojen myötä
    – jos jousto kerran toimii alaspäin, joustaa se myös ylöspäin
    – jos yksi yhtiö laskee hintoja, naapuriyhtiöt ’nokittavat myös alaspäin’. Jos vastaavasti yksi yhtiö nostaa hintoja, ainakin jossain määrin vähentää muiden painetta Ale-hinnoille
    – Jos useampi kenttä luopuu Ale-hinnoittelusta, ei jäljelle jäävillä lähikentillä ole järkeä olla nostamatta hintoja tai muuten kenttä tukkeutuu Ale-GF-pelaajista

    6. Vuokraoikeuksien hinnat nousevat yli vastikkeen
    – golfarit hakevat halvinta tapaa pelata, olipa kierrosmäärä 5,15 tai 55
    – jos GF- ja pelilippuhinnat nousevat, jokin em. ryhmistä (esim. 25+ kierroksen pelaajat) pohtivat vakavasti vuokraavansa pelioikeuden sen sijaan että maksaisivat kertamaksun
    – eli vuokraoikeuksien kysyntä lisääntyy – kuinka paljon, on toki spekulointia

    7. Osakkeelle syntyy markkina
    – Nykyisellä vuokratasolla ei ole järkeä ostaa osaketta, jos vastike jopa alle vastikkeen
    – jos vuokrataso (ja GF ja pelilipputaso) nousee ja vuokra näyttäisi olevan pysyvästi yli vastikkeen, yhä useampi harkitsisi osakkeen ostamista.
    – markkinalle tulisi vähitellen pelkkien MYY-ilmoitusten lisäksi myös OSTETAAN-ilmoituksia ja siten syntyy myös kauppoja (nyt OSTETAAN lokerossa on aika tyhjää – paitsi ne ’vastikehuijarit’ joilla ei ole tarkoituskaan maksaa vastikkeita)

    Putti-Possu kirjoitti: (20.8.2015 13:39:10)
    5. Pelilippujen hintataso nousee GF hintojen myötä
    6. Vuokraoikeuksien hinnat nousevat yli vastikkeiden
    7. Osakkeelle syntyy markkina

    Putti-Possu, saatat hyvinkin olla oikeassa että yksi yhtiö pystyy vaikuttamaan markkinatilanteeseen.
    Itse en tunne golfmarkkinoita ollenkaan, enkä osaa arvioida vaikutuksia kovin hyvin.

    Omat arveluni perustuvat toiselta alalta olevaan markkinakokemukseen, jonka perusteella golfmarkkinan tilanne näyttää minusta tyypilliseltä ylitarjontatilanteelta, joka on jatkunut jo 10 vuotta. Kenttiä on rakennettu 2000-luvulla paljon lisää, vaikka vuodessa pelattujen golfkierrosten määrä ei juuri ole lisääntynyt.

    Tällainen ei yleensä millään hinnoittelukommervenkeilla oikein korjaannu ennen kuin

    – joko kysyntä olennaisesti kasvaa (koskee sekä kausipelioikeuksia, että GF-kierroksia)

    – tai tarjonta olennaisesti vähenee (eli kenttien tai ainakin kenttäyhtiöiden määrä pienenee)

    Jos kenttäyhtiöt yhdistyisivät isommiksi kokonaisuuksiksi (esim. 3-5 lähellä toisiaan olevaan kenttäyhtiötä olisivatkin sama yhtiö) niillä olisi ehkä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa markkinatilanteeseen.
    Tosin en osaa sanoa olisiko esim. Kilpailuvirasto tästä jotain mieltä?

    Luultavasti tosin ylipääsemätön ongelma yhdistymisneuvotteluissa olisi se, että jokaisella kentällä on 1000 päätöksentekijää, joilla kaikilla on mielipide…

    ********

    Henkilökohtaisesti asia ei minua juuri kiinnosta, koska pelaan vain noin max 10 kierrosta vuodessa, ja minulla on aikaa vähemmän kuin rahaa, jolloin kenttä valikoituu sijainnin eikä hinnan perusteella.

    Tietysti jos joskus rupean pelaamaan enemmän, luultavasti ottaisin kausipelioikeuden.
    Lähin kenttä on Tammer-Golf, joka on ry-kenttä. Sinne pystyy käytännössä ottamaan pelioikeudeen vuodeksi kerrallaan, koska liittymismaksu on mukavan matala, vain 100 euroa. Muuhun ei siis tarvitse ’sitoutua’ kuin tuohon 100 euron kertamenetykseen.

    Tammer-Golf tuntuu jostain syystä pärjäävän ihan hyvin.
    Kuten myös toinen lähellä oleva kenttä, Messukylän 9-reikäinen, johon myös myydään pelioikeudet vuodeksi, eikä osakkeita.
    Samoin Ringside, joka on osakekenttä, jossa myöskään ei ole pakko maksaa vuosimaksua, jos ei pelaa.

    Mistä johtuu, että esim nämä kolme kenttää pärjäävät ilman pakkovuosimaksua, mutta toisaalta tuntuu olevan paljon kenttiä (ainakin näistä keskusteluista päätellen) joille tällainen olisi aivan ehdoton no-no mahdottomuus?

    Mikä näille kolmelle (Tammer-Golf, Messukylä, Ringside) on success factor, että pärjäävät tällä tavalla?
    Kenties:

    – sijainti lähellä asutusta?
    – kentän hyvä kunto?
    – mukava ilmapiiri kohderyhmän mielestä?
    – kustannustehokas kentän ylläpito ja hoito?
    – yhtiön vahva tase?
    – … vai kaikki edellä olevat, tai joku muu tekijä?

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 14:27:52)

    Jos kenttäyhtiöt yhdistyisivät isommiksi kokonaisuuksiksi (esim. 3-5 lähellä toisiaan olevaan kenttäyhtiötä olisivatkin sama yhtiö) niillä olisi ehkä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa markkinatilanteeseen.
    Tosin en osaa sanoa olisiko esim. Kilpailuvirasto tästä jotain mieltä?

    Luultavasti tosin ylipääsemätön ongelma yhdistymisneuvotteluissa olisi se, että jokaisella kentällä on 1000 päätöksentekijää, joilla kaikilla on mielipide…

    Tästä olen samaa mieltä, eikä fuusion järkevyys perustu ’hinnoitteluvoimaan’ vaan myös osakasetuihin (kaikkien kenttien osakkaat pääsevät pelaamaan useammalle kentälle ilman, että kenttien yhteenlaskettu pelioikeusmäärä kasvaisi). Lisäksi useamman kentän kokonaisuus pystyisi järkeistämään kokonaisuutta = eri tasoisia kenttiä, yksi palorännissä, toinen ’nopeatempoinen 7 min lähtövälillä’, kolmas jokamieskenttä, jne. Samoin hiljaisena ajankohtana pidetään kenttiä auki kysynnän mukaan (siis off seasonina vain 1 kenttä).

    KKV:llä (nyk. Kilpailu- ja Kuluttajavirasto) ei ole tähän nokan koputtamista, kunhan kyse on aidosta fuusiosta tai yrityskaupasta, koska kaikki kaupat, joissa ’kohteen’ liikevaihto on alle 20 MEUR vuodessa (siis kaikki golfkentät) eivät tarvitse KKV:n lupaa. Mutta, jos kyse olisi jonkinlaisesta muusta ’kartellisopimuksesta’ eri yritysten välillä, ne ovat selvästi lain vastaisia.

    En usko, että 1000 päätöksentekijää on ongelma, kunhan valtaosan edut on järjestelyssä huomioitu – 2/3 enemmistöllä päätetään (jos tarvitaan yhtiöjärjestyksen muutosta). Minä olen ehdottanut mallia, jossa esim. kaksi kenttää A ja B yhdistyvät siten, että synnytetään uusi osakesarja C. Fuusion jälkeen siis A osakkeella saisi edelleen pelata A-kentällä ja B osakkeella B-kentällä. Jos maksaa kohtuullisen lisämaksun, voi vaihtaa A- tai B-osakkeensa C-osakkeeseen, jolla voisi pelata molemmilla kentillä. Tämä malli ottaa hyvin huomioon erilaiset mielipiteet, etenkin jos vaihdon C:hen voi tehdä myös myöhemmin. Hämeenlinnassa fuusio kaatui ymmärtääkseni siitä syystä, että liian monella osakkaalla oli jo valmiiksi pelioikeus molemmille kentille. Pk-seudulla tämä ei liene ongelman ydin.

    Ballmarker kirjoitti: (20.8.2015 5:20:11)
    Jos samoilla markkinoilla palvelun tuottajayhtiö G ja sen tuottamia samoja palvelutuotteita myytäväkseen saanut hra X tarjoavat samalle potentiaaliselle asiakaskunnalle samaa tuotetta eri hinnoilla, niin eivätkö he ole tässä tilanteessa keskenään kilpailijoita?

    Olkoon tuottajayhtiö G = Valio, palvelutuote = Oltermanni, hra X = K-kauppias. K-kauppias tarjoaa Oltermannia samoille potentiaalisille asiakkaille, jotka voisivat ostaa sitä Valion tehtaanmyymälästä. Kumpi K-kauppias nyt on, Valion kilpailija vai jälleenmyyjä?

    Ballmarker kirjoitti: (20.8.2015 5:20:11)
    Jos asiakas ostaa hra X:ltä niin se merkitsee, että tuottajayhtiö G:ltä jää myymättä vastaava tuote, jonka asiakas olisi ilman kilpailevaa tarjousta ostanut yhtiö G:ltä tämän määräämällä hinnalla. Kilpailijan takia yhtiö G siis menettää sille muuten tulossa olleen kaupan.

    Asiakas saa kummassakin vaihtoehdossa Oltermannin, jonka on tuottanut Valio ja josta Valio on saanut haluamansa maksun. Valion voisi sanoa menettäneen kaupan vain jos K-kauppiaalla olisi ollut velvollisuus syödä itse koko Valiolta ostamansa oltermannivarasto. Silloin K-kauppias olisi kyllä luultavasti jättänyt aika monta Oltermannia ostamatta Valiolta.

    Tiivistettynä:

    Osakas lunastaa nipun pelilippuja kenttäyhtiöltä. K-kauppias ostaa kasan Oltermanneja Valiolta. Osakas käyttää muutaman pelilipun itse ja myy loput. K-kauppias syö muutaman Oltermannin itse ja myy loput. K-kauppias on Valion jälleenmyyjä, mutta osakas on kenttäyhtiön kilpailija. Näinkö se menee? Selittyykö tämä ilmeinen ristiriita kahdella täysin erillisellä maailmalla? Vastausta joudumme ehkä odottamaan seuraavaan tai jopa sitä seuraavaan jaksoon.

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 14:27:52)

    Mikä näille kolmelle (Tammer-Golf, Messukylä, Ringside) on success factor, että pärjäävät tällä tavalla?
    Kenties:

    – sijainti lähellä asutusta?
    – kentän hyvä kunto?
    – mukava ilmapiiri kohderyhmän mielestä?
    – kustannustehokas kentän ylläpito ja hoito?
    – yhtiön vahva tase?
    – … vai kaikki edellä olevat, tai joku muu tekijä?

    Mistä moinen ajatus, että nuo pärjäisivät hyvin?
    Kun pakkovastike on leivottu jäsenmaksuun niin kai sillä jotenkin pellolla ruohoa leikkaa. Ilmapiiristä ei juuri kannata puhua, sijainti lienee ainoa miksi noilla parilla kentällä ei vielä ole kerrostaloja 😀

    wolwerine kirjoitti: (20.8.2015 17:46:12)

    Kuuma putteri kirjoitti: (20.8.2015 14:27:52)

    Mikä näille kolmelle (Tammer-Golf, Messukylä, Ringside) on success factor, että pärjäävät tällä tavalla?
    Kenties:

    – sijainti lähellä asutusta?
    – kentän hyvä kunto?
    – mukava ilmapiiri kohderyhmän mielestä?
    – kustannustehokas kentän ylläpito ja hoito?
    – yhtiön vahva tase?
    – … vai kaikki edellä olevat, tai joku muu tekijä?

    Mistä moinen ajatus, että nuo pärjäisivät hyvin?
    Kun pakkovastike on leivottu jäsenmaksuun niin kai sillä jotenkin pellolla ruohoa leikkaa. Ilmapiiristä ei juuri kannata puhua, sijainti lienee ainoa miksi noilla parilla kentällä ei vielä ole kerrostaloja 😀

    No, ainakin jonkun aikaa on noilla kolmella kentällä golfattu, eivätkä ole konkassa.

    Mikä niillä muilla kentillä on niin erilaista, että pakkovaatike on pakko?

    Onneksi mun ei tarvitse näitä yrittääkään ymmärtää, poistun keskustelusta, varmaan helpotus kaikille.

    KL

    Tuhtimo kirjoitti: (20.8.2015 17:33:16)

    Ballmarker kirjoitti: (20.8.2015 5:20:11)
    Jos samoilla markkinoilla palvelun tuottajayhtiö G ja sen tuottamia samoja palvelutuotteita myytäväkseen saanut hra X tarjoavat samalle potentiaaliselle asiakaskunnalle samaa tuotetta eri hinnoilla, niin eivätkö he ole tässä tilanteessa keskenään kilpailijoita?

    Olkoon tuottajayhtiö G = Valio, palvelutuote = Oltermanni, hra X = K-kauppias. K-kauppias tarjoaa Oltermannia samoille potentiaalisille asiakkaille, jotka voisivat ostaa sitä Valion tehtaanmyymälästä. Kumpi K-kauppias nyt on, Valion kilpailija vai jälleenmyyjä?

    Ballmarker kirjoitti: (20.8.2015 5:20:11)
    Jos asiakas ostaa hra X:ltä niin se merkitsee, että tuottajayhtiö G:ltä jää myymättä vastaava tuote, jonka asiakas olisi ilman kilpailevaa tarjousta ostanut yhtiö G:ltä tämän määräämällä hinnalla. Kilpailijan takia yhtiö G siis menettää sille muuten tulossa olleen kaupan.

    Asiakas saa kummassakin vaihtoehdossa Oltermannin, jonka on tuottanut Valio ja josta Valio on saanut haluamansa maksun. Valion voisi sanoa menettäneen kaupan vain jos K-kauppiaalla olisi ollut velvollisuus syödä itse koko Valiolta ostamansa oltermannivarasto. Silloin K-kauppias olisi kyllä luultavasti jättänyt aika monta Oltermannia ostamatta Valiolta.

    Tiivistettynä:

    Osakas lunastaa nipun pelilippuja kenttäyhtiöltä. K-kauppias ostaa kasan Oltermanneja Valiolta. Osakas käyttää muutaman pelilipun itse ja myy loput. K-kauppias syö muutaman Oltermannin itse ja myy loput. K-kauppias on Valion jälleenmyyjä, mutta osakas on kenttäyhtiön kilpailija. Näinkö se menee? Selittyykö tämä ilmeinen ristiriita kahdella täysin erillisellä maailmalla? Vastausta joudumme ehkä odottamaan seuraavaan tai jopa sitä seuraavaan jaksoon.

    Kysytkö tuota nyt aivan tosissasi vai heittäydytkö pelleksi vain provoillaksesi?

    EDIT: GP:n softa ei näköjään hanskaa näiden tuplalainausten lainaamista. Esikatselu näyttää ne oikein, mutta millään konstilla viestiä ei saa näkymään oikein varsinaisessa näytössä.

    Tuhtimo kirjoitti: (20.8.2015 17:33:16)
    Tiivistettynä:

    Osakas lunastaa nipun pelilippuja kenttäyhtiöltä. K-kauppias ostaa kasan Oltermanneja Valiolta. Osakas käyttää muutaman pelilipun itse ja myy loput. K-kauppias syö muutaman Oltermannin itse ja myy loput. K-kauppias on Valion jälleenmyyjä, mutta osakas on kenttäyhtiön kilpailija. Näinkö se menee? Selittyykö tämä ilmeinen ristiriita kahdella täysin erillisellä maailmalla? Vastausta joudumme ehkä odottamaan seuraavaan tai jopa sitä seuraavaan jaksoon.

    Historiallisesti golfyhtiöt ovat pelaajien keskinäisiä klubeja tai yrityksiä, jossa niin rakentamisen kuin käyttökulut jaetaan pelaajien kesken. Vähitellen kuitenkin kaikkialla maailmassa golfklubit muuttuvat ’golfpalveluja tuottaviksi yrityksiksi’.

    Golfyhtiön osakkeenomistajista osa on ’perinteisiä klubin jäseniä’, mutta osalla intressi on erilainen: yrityksillä intressi voi liittyä henkilöstöön tai asiakaskuntaan. Joillakin yrityksillä tai yksityisillä intressinä oli ainakin jossain vaiheessa tienaaminen joko arvonnousun kautta tai kassavirta (vuokra – vuosimaksu). Ainakin nämä viimeksimainitut ovat verrattavissa jälleenmyyjiin. Turistialueilla tämä on aika tyypillistä: golfkauppa ostaa nipun pelilippuja, joita se myy asiakkailleen tai matkanjärjestäjä myy paketin (lennot, asunnot, kuljetukset ja gf-paketin). Näissä kyse on ihan selvästi jälleenmyynnistä.

    Myös klubigolfari voi elämäntilanteesta johtuen muuttua jälleenmyyjäksi, tilanteessa jossa ei itse pysty käyttämään kaikkia pelioikeuksiaan. Tämä on vaan tosiasia niin kauan, kun osakkaan on pakko lunastaa pelioikeus/peliliput riippumatta siitä, pelaako itse. Ihan identtinen tilanne on silloin, kun henkilö edelleenvuokraa omistamaansa osakehuoneistoa ja saa siitä joko tuottoa tai persnettoa. Jos AsOy:llä on omistuksessaan omia huoneistoja, joita se vuokraa markkinoilla, tilanne muistuttaa aika lailla golfyhtiöitä.

    Minusta on hyödytäntä spekuloida sillä, missä määrin golfpelioikeuksien edelleenmyynti muistuttaa yritystoimintaa. Se on vaan hyväksyttävä tosiasia.

    Pari täällä esitettyä ongelmaa ovat olleet vastikevelvollisuus ja pelilippujärjestelmä. Tässä on yksi ehdotus niiden yhtaikaiseksi korjaamiseksi: ’osakasgreenfeejärjestelmä’.

    Kenttäyhtiö vaihtaa pelilippujärjestelmän ogf-järjestelmäksi:
    – osakas voi valita ogf-pelaamisen ja maksaa tällöin vastikkeen sijasta huomattavasti pienemmän ogf-kausimaksun
    – pelatessaan tämä osakas maksaa osakasgreenfeen
    – ogf-kausimaksu + n. 20 ogf:tä maksavat yhteensä vastikkeen verran (kuten n. 20 lippua maksoivat)
    – ogf:llä voi pelata vain ne valinnut osakas.

    Vähän pelaava osakas pääsee pelilippujen myyskentelemisen vaivasta eikä koe entisenlaista taloudellista painettakaan vuokrata tai myydä osakettaan. Pelilippujen, pelioikeuksien ja osakkeiden dumppaus siis vähenee. Kenttäyhtiö ei enää kärsi pelilippujen dumppauksesta vaan päinvastoin: gf-kysyntä kasvaa. Pelioikeuksien kysyntä kasvaa. Osakkuuden riskinkin vähentyessä osakkeiden kysyntä kasvaa. Tilanne tervehtyy.

    Ogf-kausimaksua ja ogf:tä hieman tarkistamalla sekä tarvittaessa osakeannilla kenttäyhtiö voi säädellä tilannetta.

    Putti-Possu kirjoitti: (20.8.2015 11:42:45)
    Miten tilanne ratkaistaisiin:
    1. Golfyhtiö asettaisi GF pelaamiselle heikommat peli- ja varaamisajat
    2. Golfyhtiö luopuu super-, golfpiste- yms tarjoussopimuksista
    3. Golfyhtiö ryhtyy myymään GF listahintaan
    4. GF pelaaminen vähenee kentällä, mutta useimmille golfyhtiölle merkitys vähäinen
    5. Pelilippujen hintataso nousee GF hintojen myötä
    6. Vuokraoikeuksien hinnat nousevat yli vastikkeiden
    7. Osakkeelle syntyy markkina

    Noilla 2-3. kohdilla kenttäyhtiö päässee hieman eteenpäin. Lisäksi poistaisin nimeämättömät pelioikeudet ja osakasvierasalen (joka on samantapainen porsaanreikä kuin nimeämättömät tarjoten gf-alen pelaajille, joilla ei välttämättä ole mitään pelioikeutta missään. Osakasvierasale myös vie osakkailta hyviäkin peliaikoja).

    Joissain tapauksissa nämä toimet saattaisivat riittää tervehdyttämään kenttäyhtiön tilannetta. Saattaa kuitenkin olla että voimakkaammatkin toimet ovat tarpeen kuten osakasgreenfeejärjestelmä, jolla kenttäyhtiö voi yhtaikaisesti lieventää vastikevelvollisuuden ja korvata pelilippujärjestelmä.

Esillä 25 viestiä, 76 - 100 (kaikkiaan 210)
Vastaa aiheeseen: Peliliput ja yhtiöjärjestys

Etusivu › Foorumit › Yleistä › Peliliput ja yhtiöjärjestys