-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ulla Heikkinen kirjoitti: (14.5.2012 22:40:29)
Miten se silta oli paalutettu?Rakennusmateriaaleista ja -tavasta riipppuen teräs-, betoni- tai puupaaluin. Monet sillat ovat myös paaluttamattomia, eli ovat puhtaita kaarisiltoja.
Mutta miten tämä liittyy käsillä olevaan dilemmaan…?
Btw, vesiesteen yli vievä silta on esteessä ihan paaluista riippumatta.
Ulla Heikkinen kirjoitti: (14.5.2012 22:40:29)
Miten se silta oli paalutettu?Mailapyyhkeillä ja mitätöidyillä osakkeilla.
Bogikone kirjoitti: (14.5.2012 22:26:12)
Ai niin, haitta on haitta esteessäkin. Silta on kiinteä haitta, siis myös esteessä.KL kirjoitti: (15.5.2012 6:40:41)
Btw, vesiesteen yli vievä silta on esteessä ihan paaluista riippumatta.Aivan. Tästä tuli mieleeni kysymys, onko vesiesteessä oleva silta sittenkään itse vesiestettä. Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
PG kirjoitti: (15.5.2012 8:45:13)
KL kirjoitti: (15.5.2012 6:40:41)
Btw, vesiesteen yli vievä silta on esteessä ihan paaluista riippumatta.Aivan. Tästä tuli mieleeni kysymys, onko vesiesteessä oleva silta sittenkään itse vesiestettä. Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
On kai sillä merkitystä, onko silta vesiestettä vai ei. Jos pallo on siltarakenteissa tai lähellä, niin se lienee joko kiinteä haitta tai vesieste. Toisesta vapaa droppi toisesta ei.
Miten on siltarakenteiden rooli, jos pallo ei ole vesiesteessä, mutta sillan rakenteet haittaavat lyöntiä. Saako silloin sillasta vapaan dropin vapautuakseen kiinteästä haitasta ja entä jos pallo on vesiesteessä, mutta silta haittaa lyöntiä?
Tämä lienee itsestään selvä ja onhan tällainen tilanne esim Old Coursen 18 välylällä, vaikka en kuvista näekään, miten tuo Old Coursen silta on merkitty , mutta kuvasta näkyy miten silta tulee kauas vesiesteen ulkopuolelle. Swilcan bridge
PG kirjoitti: (15.5.2012 8:45:13)
Bogikone kirjoitti: (14.5.2012 22:26:12)
Ai niin, haitta on haitta esteessäkin. Silta on kiinteä haitta, siis myös esteessä.KL kirjoitti: (15.5.2012 6:40:41)
Btw, vesiesteen yli vievä silta on esteessä ihan paaluista riippumatta.Aivan. Tästä tuli mieleeni kysymys, onko vesiesteessä oleva silta sittenkään itse vesiestettä. Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
Toistaiseksi en ole löytänyt säännöistä sellaista kohtaa, jossa sanottaisiin haitan olevan osa vesiestettä.
Putti-Possu kirjoitti: (15.5.2012 9:12:47)
PG kirjoitti: (15.5.2012 8:45:13)
KL kirjoitti: (15.5.2012 6:40:41)
Btw, vesiesteen yli vievä silta on esteessä ihan paaluista riippumatta.Aivan. Tästä tuli mieleeni kysymys, onko vesiesteessä oleva silta sittenkään itse vesiestettä. Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
On kai sillä merkitystä, onko silta vesiestettä vai ei. Jos pallo on siltarakenteissa tai lähellä, niin se lienee joko kiinteä haitta tai vesieste. Toisesta vapaa droppi toisesta ei.
Miten on siltarakenteiden rooli, jos pallo ei ole vesiesteessä, mutta sillan rakenteet haittaavat lyöntiä. Saako silloin sillasta vapaan dropin vapautuakseen kiinteästä haitasta ja entä jos pallo on vesiesteessä, mutta silta haittaa lyöntiä?
Tämä lienee itsestään selvä ja onhan tällainen tilanne esim Old Coursen 18 välylällä, vaikka en kuvista näekään, miten tuo Old Coursen silta on merkitty , mutta kuvasta näkyy miten silta tulee kauas vesiesteen ulkopuolelle. Swilcan bridge
Kysymys on tässä pallon sijainnista. Tee itsellesi selväksi, onko pallo vesiesteessä eli onko se vesiesteen ulkorajoja määrittelevän ’verhon’ sisäpuolella, tai koskien tätä verhoa jossain kohdin. Muussa tapauksessa pallo ei ole vesiesteessä.
Jos pallo on esteessä: Sääntö 24-2 koskee muita tapauksia kuin vesiesteitä (ja sivusellaisia). Tätä vielä tähdennetään sääntöön lisätyllä huomautuksella:
Note 1: If a ball is in a water hazard (including a lateral water hazard), the player may not take relief from interference by an immovable obstruction. The player must play the ball as it lies or proceed under Rule 26-1.
Eli jos on esteessä niin ainoa ’etu’ haitasta on että se ei muodosta esteen maapohjaa ja haitan pintaa saa mailaa koskea ilman että rikkoo sääntöä 13-4.
Jos pallo ei ole esteessä: haitasta (myös esteessä olevasta) saa vapautua ilman rangaistusta säännön 24-2 mukaisesti.Bogikone kirjoitti: (15.5.2012 19:49:17)
Putti-Possu kirjoitti: (15.5.2012 9:12:47)
PG kirjoitti: (15.5.2012 8:45:13)
KL kirjoitti: (15.5.2012 6:40:41)
Btw, vesiesteen yli vievä silta on esteessä ihan paaluista riippumatta.Aivan. Tästä tuli mieleeni kysymys, onko vesiesteessä oleva silta sittenkään itse vesiestettä. Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
On kai sillä merkitystä, onko silta vesiestettä vai ei. Jos pallo on siltarakenteissa tai lähellä, niin se lienee joko kiinteä haitta tai vesieste. Toisesta vapaa droppi toisesta ei.
Miten on siltarakenteiden rooli, jos pallo ei ole vesiesteessä, mutta sillan rakenteet haittaavat lyöntiä. Saako silloin sillasta vapaan dropin vapautuakseen kiinteästä haitasta ja entä jos pallo on vesiesteessä, mutta silta haittaa lyöntiä?
Tämä lienee itsestään selvä ja onhan tällainen tilanne esim Old Coursen 18 välylällä, vaikka en kuvista näekään, miten tuo Old Coursen silta on merkitty , mutta kuvasta näkyy miten silta tulee kauas vesiesteen ulkopuolelle. Swilcan bridge
Kysymys on tässä pallon sijainnista. Tee itsellesi selväksi, onko pallo vesiesteessä eli onko se vesiesteen ulkorajoja määrittelevän ’verhon’ sisäpuolella, tai koskien tätä verhoa jossain kohdin. Muussa tapauksessa pallo ei ole vesiesteessä.
Jos pallo on esteessä: Sääntö 24-2 koskee muita tapauksia kuin vesiesteitä (ja sivusellaisia). Tätä vielä tähdennetään sääntöön lisätyllä huomautuksella:
Note 1: If a ball is in a water hazard (including a lateral water hazard), the player may not take relief from interference by an immovable obstruction. The player must play the ball as it lies or proceed under Rule 26-1.
Eli jos on esteessä niin ainoa ’etu’ haitasta on että se ei muodosta esteen maapohjaa ja haitan pintaa saa mailaa koskea ilman että rikkoo sääntöä 13-4.
Jos pallo ei ole esteessä: haitasta (myös esteessä olevasta) saa vapautua ilman rangaistusta säännön 24-2 mukaisesti.Minusta tuntuu, että kysymykseni ’onko vesiesteessä oleva silta vesiestettä’ ymmärrettiin eri tavalla, kuin olin tarkoittanut.
Vesiesterajojen sisällä oleva silta samoin kuin sen päällä oleva pallo ovat luonnollisesti vesiesteessä, mutta onko vesiesterajojen sisällä oleva silta vesiestettä? Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
Omasta mielestäni vesiesteessä oleva haitta – kiinteä tai liikuteltava – ei ole vesiestettä. En kuitenkaan keksi tapausta, jolloin sääntöjen soveltamisessa olisi eroa – sama lopputulos, olkoon vesiesteessä oleva silta vesiestettä tai ei.
(No ehkä harvinaisena erikoistapauksena betoni- tai kivisilta, jolle on haluttu antaa pehmeämpi ilme päällystämällä sen kansi maalla. Määritelmän mukaan ’kaikki maa ja vesi, mikä on vesiesteen rajojen sisäpuolella, on osa vesiestettä’. Näin ollen sillan kannen maapäällyste olisi vesiesteen osa, vaikka muut sillan osat eivät olisi. Jos pelaaja tässä tapauksessa koskettaa mailallaan tai kädellään sillan pintaa, hän ymmärtääkseni koskettaa samalla esteen maapohjaa, joka on rangaistava teko. Muun päällystemateriaalin koskettaminen ei ole rangaistavaa.)
PG kirjoitti: (16.5.2012 18:34:27)
Minusta tuntuu, että kysymykseni ’onko vesiesteessä oleva silta vesiestettä’ ymmärrettiin eri tavalla, kuin olin tarkoittanut.Vesiesterajojen sisällä oleva silta samoin kuin sen päällä oleva pallo ovat luonnollisesti vesiesteessä, mutta onko vesiesterajojen sisällä oleva silta vesiestettä? Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
Omasta mielestäni vesiesteessä oleva haitta – kiinteä tai liikuteltava – ei ole vesiestettä. En kuitenkaan keksi tapausta, jolloin sääntöjen soveltamisessa olisi eroa – sama lopputulos, olkoon vesiesteessä oleva silta vesiestettä tai ei.
(No ehkä harvinaisena erikoistapauksena betoni- tai kivisilta, jolle on haluttu antaa pehmeämpi ilme päällystämällä sen kansi maalla. Määritelmän mukaan ’kaikki maa ja vesi, mikä on vesiesteen rajojen sisäpuolella, on osa vesiestettä’. Näin ollen sillan kannen maapäällyste olisi vesiesteen osa, vaikka muut sillan osat eivät olisi. Jos pelaaja tässä tapauksessa koskettaa mailallaan tai kädellään sillan pintaa, hän ymmärtääkseni koskettaa samalla esteen maapohjaa, joka on rangaistava teko. Muun päällystemateriaalin koskettaminen ei ole rangaistavaa.)
Vastasin tähän jo kertaalleen, mutta yrtitetäänpäs uudelleen.
Sääntöjen määritelmissä kerrotaan, että vesiesteen raja kulkee ylös- ja alaspäin. Siispä esteessä oleva silta on vesiesteessä. Tämä seikka ei kuitenkaan millään muotoa muuta ko. siltaa osaksi estettä. Josko tällä asialla on mitään käytännön merkitystä, jääköön akateemiseksi kummasteluksi, koska silta ei ole vesiestettä, vaan vesiesteessä.
Jos vesiesteenä on vaikkapa betonista valettu allas, kuten ainakin Mijaksen kentällä on, niin tuo allas on mielestäni osa vesiestettä. Tälläkään asialla ei pelaamisen kannalta ole mitään merkitystä, jos pallo on esteessä. Sitten asialla on merkitystä, jos pallo on esteen ulkopuolella ja betonista valetun altaan reuna estää pallon pelaamisen. Toisaalta mikä tahansa betonista valettu esine on määritelmän mukaan haitta, joten sitä kautta peli jatkuu jälleen kitkatta sääntöä 24-2 soveltamalla.
Rauski kirjoitti: (14.5.2012 18:02:54)
KL kirjoitti: (14.5.2012 17:44:09)
SideSpin kirjoitti: (14.5.2012 14:50:41)
Jos silta on estettä niin uusi droppi esteen ulkopuolelle ilman rankkuja dec20-2/b.’A ball when dropped must first strike a part of the course where the
applicable Rule requires it to be dropped. If it is not so dropped, Rules 20-6
and 20-7 apply.’Jos taas silta ei ole estettä niin saman säännön dec20-2/b((i) määrittää myös uuden dropin ilman rankkuja.
Toisaalta sääntö ei ota kantaa saako pallon korvata jos se häviää esteeseen.Säännön 28 perusteella pallo voidaan pudottaa esteeseen, johon pelaaja oikein tarkoituksella yrittääkin pudottaa, siis siihen sillalle, joka on estettä. Uusintadroppia ei saa pelkästään sillä perusteella, että pallo meneekin sillan sijaan veteen, esteessä se on yhtä kaikki.
Onkos tuo silta nyt vesiestettä vai ei?
Aiheen kysymykseeni antoivat nuo boldatut SideSpinin ehdot, Rauskin kysymys sekä KL:n vastaus, jossa mainittiin sillan olevan estettä. Arvelinkin, että viimeksi mainittu oli lapsus.
Btw, vesiesteen yläpuolella oleva ilmakaan ei ole vesiestettä 🙂
PG kirjoitti: (16.5.2012 21:52:00)
Rauski kirjoitti: (14.5.2012 18:02:54)
KL kirjoitti: (14.5.2012 17:44:09)
SideSpin kirjoitti: (14.5.2012 14:50:41)
Jos silta on estettä niin uusi droppi esteen ulkopuolelle ilman rankkuja dec20-2/b.’A ball when dropped must first strike a part of the course where the
applicable Rule requires it to be dropped. If it is not so dropped, Rules 20-6
and 20-7 apply.’Jos taas silta ei ole estettä niin saman säännön dec20-2/b((i) määrittää myös uuden dropin ilman rankkuja.
Toisaalta sääntö ei ota kantaa saako pallon korvata jos se häviää esteeseen.Säännön 28 perusteella pallo voidaan pudottaa esteeseen, johon pelaaja oikein tarkoituksella yrittääkin pudottaa, siis siihen sillalle, joka on estettä. Uusintadroppia ei saa pelkästään sillä perusteella, että pallo meneekin sillan sijaan veteen, esteessä se on yhtä kaikki.
Onkos tuo silta nyt vesiestettä vai ei?
Aiheen kysymykseeni antoivat nuo boldatut SideSpinin ehdot, Rauskin kysymys sekä KL:n vastaus, jossa mainittiin sillan olevan estettä. Arvelinkin, että viimeksi mainittu oli lapsus.
Btw, vesiesteen yläpuolella oleva ilmakaan ei ole vesiestettä 🙂
Tunnustan kirjoitusvirheen, silta ei ole estettä, vaan esteessä. Sisätulentosijojen korjausohjelmaa ei vielä ole keksitty…
Tässä vaiheesa iltaa tuli oikea älynväläys! Silta on kiinteä este! Koska määritelmää ja sääntökohtaa ei löydy toimitaan säännön 1-4 mukaisesti, jos tuon nyt muistan oikein. On nää vaan niin helppoja juttuja.
esteitä ovat golfissa hiekkaesteet ja vesiesteet, harvemmin helposti siirrettävissä.
PG kirjoitti: (16.5.2012 18:34:27)
Bogikone kirjoitti: (15.5.2012 19:49:17)
Putti-Possu kirjoitti: (15.5.2012 9:12:47)
PG kirjoitti: (15.5.2012 8:45:13)
KL kirjoitti: (15.5.2012 6:40:41)
Btw, vesiesteen yli vievä silta on esteessä ihan paaluista riippumatta.Aivan. Tästä tuli mieleeni kysymys, onko vesiesteessä oleva silta sittenkään itse vesiestettä. Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
On kai sillä merkitystä, onko silta vesiestettä vai ei. Jos pallo on siltarakenteissa tai lähellä, niin se lienee joko kiinteä haitta tai vesieste. Toisesta vapaa droppi toisesta ei.
Miten on siltarakenteiden rooli, jos pallo ei ole vesiesteessä, mutta sillan rakenteet haittaavat lyöntiä. Saako silloin sillasta vapaan dropin vapautuakseen kiinteästä haitasta ja entä jos pallo on vesiesteessä, mutta silta haittaa lyöntiä?
Tämä lienee itsestään selvä ja onhan tällainen tilanne esim Old Coursen 18 välylällä, vaikka en kuvista näekään, miten tuo Old Coursen silta on merkitty , mutta kuvasta näkyy miten silta tulee kauas vesiesteen ulkopuolelle. Swilcan bridge
Kysymys on tässä pallon sijainnista. Tee itsellesi selväksi, onko pallo vesiesteessä eli onko se vesiesteen ulkorajoja määrittelevän ’verhon’ sisäpuolella, tai koskien tätä verhoa jossain kohdin. Muussa tapauksessa pallo ei ole vesiesteessä.
Jos pallo on esteessä: Sääntö 24-2 koskee muita tapauksia kuin vesiesteitä (ja sivusellaisia). Tätä vielä tähdennetään sääntöön lisätyllä huomautuksella:
Note 1: If a ball is in a water hazard (including a lateral water hazard), the player may not take relief from interference by an immovable obstruction. The player must play the ball as it lies or proceed under Rule 26-1.
Eli jos on esteessä niin ainoa ’etu’ haitasta on että se ei muodosta esteen maapohjaa ja haitan pintaa saa mailaa koskea ilman että rikkoo sääntöä 13-4.
Jos pallo ei ole esteessä: haitasta (myös esteessä olevasta) saa vapautua ilman rangaistusta säännön 24-2 mukaisesti.Minusta tuntuu, että kysymykseni ’onko vesiesteessä oleva silta vesiestettä’ ymmärrettiin eri tavalla, kuin olin tarkoittanut.
Vesiesterajojen sisällä oleva silta samoin kuin sen päällä oleva pallo ovat luonnollisesti vesiesteessä, mutta onko vesiesterajojen sisällä oleva silta vesiestettä? Jos ei ole, niin onko tällä asialla käytännön merkitystä sääntöjä sovellettaessa?
Omasta mielestäni vesiesteessä oleva haitta – kiinteä tai liikuteltava – ei ole vesiestettä. En kuitenkaan keksi tapausta, jolloin sääntöjen soveltamisessa olisi eroa – sama lopputulos, olkoon vesiesteessä oleva silta vesiestettä tai ei.
(No ehkä harvinaisena erikoistapauksena betoni- tai kivisilta, jolle on haluttu antaa pehmeämpi ilme päällystämällä sen kansi maalla. Määritelmän mukaan ’kaikki maa ja vesi, mikä on vesiesteen rajojen sisäpuolella, on osa vesiestettä’. Näin ollen sillan kannen maapäällyste olisi vesiesteen osa, vaikka muut sillan osat eivät olisi. Jos pelaaja tässä tapauksessa koskettaa mailallaan tai kädellään sillan pintaa, hän ymmärtääkseni koskettaa samalla esteen maapohjaa, joka on rangaistava teko. Muun päällystemateriaalin koskettaminen ei ole rangaistavaa.)
Minun käsittääkseni sillan pintaa voi koskettaa mailalla.koska se ei ole esteen pohjaa.
Samoin ,jos sillalla on vettä,niin sitä voi koskettaa mailalla ennenlyömistä,koska käsittääkseni vettä ei voi olla esteessä kahdessa kerroksessa.tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 17:13:46)
Samoin ,jos sillalla on vettä,niin sitä voi koskettaa mailalla ennenlyömistä,koska käsittääkseni vettä ei voi olla esteessä kahdessa kerroksessa.Sääntöjen mukaan kentällä voi olla kahdenlaista vettä: vesiesteen vettä ja tilapäistä vettä.
Määritelmän mukaan vesiesteessä ei voi olla tilapäistä vettä, joten sillalla oleva vesi on vesiesteen vettä eikä siihen saa mailalla koskea.KL kirjoitti: (17.5.2012 19:30:41)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 17:13:46)
Samoin ,jos sillalla on vettä,niin sitä voi koskettaa mailalla ennenlyömistä,koska käsittääkseni vettä ei voi olla esteessä kahdessa kerroksessa.Sääntöjen mukaan kentällä voi olla kahdenlaista vettä: vesiesteen vettä ja tilapäistä vettä.
Määritelmän mukaan vesiesteessä ei voi olla tilapäistä vettä, joten sillalla oleva vesi on vesiesteen vettä eikä siihen saa mailalla koskea.Minun käsittääkseni vesiesteessä ei voi olla kahdessa kerroksessa vettä.
Jos vesiesteessä on esim.maasilta tai puusilta ja siinä sillalla on lätäkkö,niin tämän lätäkön pohja ei ole vesiesteen pohja ja lätäkön vesi ei ole vesiesteen vettä.
Ko. lätäkkö ei myöskään ole tilapäistä vettä,koska tilapäistä vettä ei voi vesiesteessä olla ja siitä ei saa vapautusta tilapäisen veden säännöllä.Mutta olen edelleen sitä mieltä,että mailalla voi koskettaa ko. vettä ja myös sillan pohjaa ennen lyöntiä,koska mikään sääntö ei minun tietääkseni kiellä koskettamasta mailalla kiinteää haittaa tai kiinteän haitan päällä olevaa v
vettä ennen lyöntiä.
Siltahan on kiinteä haitta tietääkseni riippumatta sitä onko se esteessä vai ei.
Esteessä olevasta kiintestä haitasta ei saa vain vapautusta.tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 20:02:39)
Minun käsittääkseni vesiesteessä ei voi olla kahdessa kerroksessa vettä.
Mistä näitä oikeen sikiää? Ei ainakaan sääntökirjasta. KL on täysin oikeassa ja ne ovat ainoat määritelmät asiasta säännöissä.
ts kirjoitti: (17.5.2012 20:04:34)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 20:02:39)
Minun käsittääkseni vesiesteessä ei voi olla kahdessa kerroksessa vettä.
Mistä näitä oikeen sikiää? Ei ainakaan sääntökirjasta. KL on täysin oikeassa ja ne ovat ainoat määritelmät asiasta säännöissä.
Sitä minäkin ihmettelen,mistä näitä sikiää.
Ilmeisesti Riihimäen golfakateamista,joka on ainoa paikka,jossa ei saa ketään neuvoa.
Onko vesiesteessä olevan kiinteän haitan päällä oleva vesi vesiesteen vettä vai ei ja eikö vesiesteessä olevaa kiinteää haittaa saa koskettaa ennen lyöntiä.
Sitä vain kysyn ja korostan ,sääntötietäjiltä?tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 20:27:26)
ts kirjoitti: (17.5.2012 20:04:34)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 20:02:39)
Minun käsittääkseni vesiesteessä ei voi olla kahdessa kerroksessa vettä.
Mistä näitä oikeen sikiää? Ei ainakaan sääntökirjasta. KL on täysin oikeassa ja ne ovat ainoat määritelmät asiasta säännöissä.
Sitä minäkin ihmettelen,mistä näitä sikiää.
Ilmeisesti Riihimäen golfakateamista,joka on ainoa paikka,jossa ei saa ketään neuvoa.
Onko vesiesteessä olevan kiinteän haitan päällä oleva vesi vesiesteen vettä vai ei ja eikö vesiesteessä olevaa kiinteää haittaa saa koskettaa ennen lyöntiä.
Sitä vain kysyn ja korostan ,sääntötietäjiltä?Kelpaako semmonen joka on suorittanu ton liiton virallisen tentin liittotuomaritason tuloksella? No ei se mitään, vastaan silti, eli KL kertoi ihan yksiselitteisesti miten asia on. Tommosia täysin älyttömiä kerroksia eivät golfin säännöt tunne ja aivan päätön hatusta vedetty ajatus rakentaa sellaisen termin varaan casea.
Sinänsä ajatus on varsin mielenkiintoinen, mutta hemmetin helppo ratkaista. Varsinkin keväällä kun vesi on usein korkealla….
ts kirjoitti: (17.5.2012 20:57:51)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 20:27:26)
ts kirjoitti: (17.5.2012 20:04:34)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 20:02:39)
Minun käsittääkseni vesiesteessä ei voi olla kahdessa kerroksessa vettä.
Mistä näitä oikeen sikiää? Ei ainakaan sääntökirjasta. KL on täysin oikeassa ja ne ovat ainoat määritelmät asiasta säännöissä.
Sitä minäkin ihmettelen,mistä näitä sikiää.
Ilmeisesti Riihimäen golfakateamista,joka on ainoa paikka,jossa ei saa ketään neuvoa.
Onko vesiesteessä olevan kiinteän haitan päällä oleva vesi vesiesteen vettä vai ei ja eikö vesiesteessä olevaa kiinteää haittaa saa koskettaa ennen lyöntiä.
Sitä vain kysyn ja korostan ,sääntötietäjiltä?Kelpaako semmonen joka on suorittanu ton liiton virallisen tentin liittotuomaritason tuloksella? No ei se mitään, vastaan silti, eli KL kertoi ihan yksiselitteisesti miten asia on. Tommosia täysin älyttömiä kerroksia eivät golfin säännöt tunne ja aivan päätön hatusta vedetty ajatus rakentaa sellaisen termin varaan casea.
Sinänsä ajatus on varsin mielenkiintoinen, mutta hemmetin helppo ratkaista. Varsinkin keväällä kun vesi on usein korkealla….
Minä taasen vetoan golfliiton sääntötoimikunnan puheenjohtajan aikanaan antamaan kannanottoon asiasta,jonka mukaan sillalla oleva vesi ei ole vesiesteeseen kuuluvaa vettä ja sitä saa koskettaa ennen lyöntiä.
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:07:12)
[
Minä taasen vetoan golfliiton sääntötoimikunnan puheenjohtajan aikanaan antamaan kannanottoon asiasta,jonka mukaan sillalla oleva vesi ei ole vesiesteeseen kuuluvaa vettä ja sitä saa koskettaa ennen lyöntiä.Kiletämättä sieltä on sikinnyt paljon muitakin älyttömyyksiä vuosien varrella. Tuossa asemassa olis ollu aikanaankin parempi ihan kaivaa kirja esiin kuin arvella ja keksiä sääntöjä omasta päästä.
Mietinän tilannetta että vesi on korkealla ja noussut osittain sillan päälle. Oletko edelleen sitä mieltä että se ei ole vesiesteen vettä sen vuoksi kun siinä on sillan rakenne välissä?
Määr: ’Casual water’ is any temporary accumulation of water on the course that is not in a water hazard
Siihen jatkoksi vesiesteen rajojen määritelmä ja case on valmis.
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:16:21)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:07:12)
[
Minä taasen vetoan golfliiton sääntötoimikunnan puheenjohtajan aikanaan antamaan kannanottoon asiasta,jonka mukaan sillalla oleva vesi ei ole vesiesteeseen kuuluvaa vettä ja sitä saa koskettaa ennen lyöntiä.Kiletämättä sieltä on sikinnyt paljon muitakin älyttömyyksiä vuosien varrella. Tuossa asemassa olis ollu aikanaankin parempi ihan kaivaa kirja esiin kuin arvella ja keksiä sääntöjä omasta päästä.
Mietinän tilannetta että vesi on korkealla ja noussut osittain sillan päälle. Oletko edelleen sitä mieltä että se ei ole vesiesteen vettä sen vuoksi kun siinä on sillan rakenne välissä?
Määr: ’Casual water’ is any temporary accumulation of water on the course that is not in a water hazard
Siihen jatkoksi vesiesteen rajojen määritelmä ja case on valmis.
Mielenkiintoinen kysymys tuo veden nouseminen yleensäkin.
Monestihan käy,että vesi nousee laajaltikin kentälle ja ulottuu pitkälle vesiestepaalujen ylitse.
Missä silloin on vesiesteen ja tilapäisen veden raja.
Aikanaan kysyin sitä samalta henkilöltä,jota sinäkin vaivaat kysymyksilläsi ja sain vastaukseksi,että siinä tapaukessa ratkaisee vesiesteen ns. luonnollinen raja eli milloinka luiska muuttuu tasaiseksi maaksi.Siinä on silloin vesiesteen ja tilapäisen veden raja riippumatta paaluista.
Käsittääkseni sillan tapauksessa on kyse ihan samasta asiasta.tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:27:54)
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:16:21)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:07:12)
[
Minä taasen vetoan golfliiton sääntötoimikunnan puheenjohtajan aikanaan antamaan kannanottoon asiasta,jonka mukaan sillalla oleva vesi ei ole vesiesteeseen kuuluvaa vettä ja sitä saa koskettaa ennen lyöntiä.Kiletämättä sieltä on sikinnyt paljon muitakin älyttömyyksiä vuosien varrella. Tuossa asemassa olis ollu aikanaankin parempi ihan kaivaa kirja esiin kuin arvella ja keksiä sääntöjä omasta päästä.
Mietinän tilannetta että vesi on korkealla ja noussut osittain sillan päälle. Oletko edelleen sitä mieltä että se ei ole vesiesteen vettä sen vuoksi kun siinä on sillan rakenne välissä?
Määr: ’Casual water’ is any temporary accumulation of water on the course that is not in a water hazard
Siihen jatkoksi vesiesteen rajojen määritelmä ja case on valmis.
Mielenkiintoinen kysymys tuo veden nouseminen yleensäkin.
Monestihan käy,että vesi nousee laajaltikin kentälle ja ulottuu pitkälle vesiestepaalujen ylitse.
Missä silloin on vesiesteen ja tilapäisen veden raja.
Aikanaan kysyin sitä samalta henkilöltä,jota sinäkin vaivaat kysymyksilläsi ja sain vastaukseksi,että siinä tapaukessa ratkaisee vesiesteen ns. luonnollinen raja eli milloinka luiska muuttuu tasaiseksi maaksi.Siinä on silloin vesiesteen ja tilapäisen veden raja riippumatta paaluista.
Käsittääkseni sillan tapauksessa on kyse ihan samasta asiasta.Ei todellakaan ole, koska silloin se vesi on levinnyt nimenomaan määriteltyjen vesiesteen rajojen ulkopuolelle. Lue ne säänöt ihan itse niin löydät vastaukset.
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:35:02)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:27:54)
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:16:21)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:07:12)
[
Minä taasen vetoan golfliiton sääntötoimikunnan puheenjohtajan aikanaan antamaan kannanottoon asiasta,jonka mukaan sillalla oleva vesi ei ole vesiesteeseen kuuluvaa vettä ja sitä saa koskettaa ennen lyöntiä.Kiletämättä sieltä on sikinnyt paljon muitakin älyttömyyksiä vuosien varrella. Tuossa asemassa olis ollu aikanaankin parempi ihan kaivaa kirja esiin kuin arvella ja keksiä sääntöjä omasta päästä.
Mietinän tilannetta että vesi on korkealla ja noussut osittain sillan päälle. Oletko edelleen sitä mieltä että se ei ole vesiesteen vettä sen vuoksi kun siinä on sillan rakenne välissä?
Määr: ’Casual water’ is any temporary accumulation of water on the course that is not in a water hazard
Siihen jatkoksi vesiesteen rajojen määritelmä ja case on valmis.
Mielenkiintoinen kysymys tuo veden nouseminen yleensäkin.
Monestihan käy,että vesi nousee laajaltikin kentälle ja ulottuu pitkälle vesiestepaalujen ylitse.
Missä silloin on vesiesteen ja tilapäisen veden raja.
Aikanaan kysyin sitä samalta henkilöltä,jota sinäkin vaivaat kysymyksilläsi ja sain vastaukseksi,että siinä tapaukessa ratkaisee vesiesteen ns. luonnollinen raja eli milloinka luiska muuttuu tasaiseksi maaksi.Siinä on silloin vesiesteen ja tilapäisen veden raja riippumatta paaluista.
Käsittääkseni sillan tapauksessa on kyse ihan samasta asiasta.Ei todellakaan ole, koska silloin se vesi on levinnyt nimenomaan määriteltyjen vesiesteen rajojen ulkopuolelle. Lue ne säänöt ihan itse niin löydät vastaukset.
Niin vesiesteen veden raja on säädetty töyrään korkeudelle.
Mitenkä ,jos sillalla on taivaalta satanutta vettä ja se ei ole kosketuksessa mitenkään varsinaisen vesiesteen veteen ihan samoin kuin vesiesteen reunoillakaan kentän puolella oleva erillinen lätäkkö.
Minusta asia ei ole alkuunkaan päivänselvä,enkä pidä vielä näillä kertomillasi eväillä sillalla olevaa taivaalta tullutta vettä vesiesteen vetenä ja sitä saa koskettaa mielestäni mailalla ennen lyöntiä..
Odotan myös kommenntia ,saako vesiesteessä olevaa kiinteää haittaa koskettaa mailalla ennen lyöntiä.
Siltahan on kiinteä haitta,niinkuin jo aluksi mainitsin
Mikä sääntö kieltää koskettamassa kiinteää haittaa vesiesteessä.tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:52:10)
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:35:02)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:27:54)
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:16:21)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:07:12)
[
Minä taasen vetoan golfliiton sääntötoimikunnan puheenjohtajan aikanaan antamaan kannanottoon asiasta,jonka mukaan sillalla oleva vesi ei ole vesiesteeseen kuuluvaa vettä ja sitä saa koskettaa ennen lyöntiä.Kiletämättä sieltä on sikinnyt paljon muitakin älyttömyyksiä vuosien varrella. Tuossa asemassa olis ollu aikanaankin parempi ihan kaivaa kirja esiin kuin arvella ja keksiä sääntöjä omasta päästä.
Mietinän tilannetta että vesi on korkealla ja noussut osittain sillan päälle. Oletko edelleen sitä mieltä että se ei ole vesiesteen vettä sen vuoksi kun siinä on sillan rakenne välissä?
Määr: ’Casual water’ is any temporary accumulation of water on the course that is not in a water hazard
Siihen jatkoksi vesiesteen rajojen määritelmä ja case on valmis.
Mielenkiintoinen kysymys tuo veden nouseminen yleensäkin.
Monestihan käy,että vesi nousee laajaltikin kentälle ja ulottuu pitkälle vesiestepaalujen ylitse.
Missä silloin on vesiesteen ja tilapäisen veden raja.
Aikanaan kysyin sitä samalta henkilöltä,jota sinäkin vaivaat kysymyksilläsi ja sain vastaukseksi,että siinä tapaukessa ratkaisee vesiesteen ns. luonnollinen raja eli milloinka luiska muuttuu tasaiseksi maaksi.Siinä on silloin vesiesteen ja tilapäisen veden raja riippumatta paaluista.
Käsittääkseni sillan tapauksessa on kyse ihan samasta asiasta.Ei todellakaan ole, koska silloin se vesi on levinnyt nimenomaan määriteltyjen vesiesteen rajojen ulkopuolelle. Lue ne säänöt ihan itse niin löydät vastaukset.
Niin vesiesteen veden raja on säädetty töyrään korkeudelle.
Mitenkä ,jos sillalla on taivaalta satanutta vettä ja se ei ole kosketuksessa mitenkään varsinaisen vesiesteen veteen ihan samoin kuin vesiesteen reunoillakaan kentän puolella oleva erillinen lätäkkö.
Minusta asia ei ole alkuunkaan päivänselvä,enkä pidä vielä näillä kertomillasi eväillä sillalla olevaa taivaalta tullutta vettä vesiesteen vetenä ja sitä saa koskettaa mielestäni mailalla ennen lyöntiä..
Odotan myös kommenntia ,saako vesiesteessä olevaa kiinteää haittaa koskettaa mailalla ennen lyöntiä.
Siltahan on kiinteä haitta,niinkuin jo aluksi mainitsin
Mikä sääntö kieltää koskettamassa kiinteää haittaa vesiesteessä.Ei jumalauita…. olkoon ihan miten vaan.
MISTÄ NÄITÄ OIKEEN SIKIÄÄ????
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:57:11)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:52:10)
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:35:02)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:27:54)
ts kirjoitti: (17.5.2012 21:16:21)
tuplabogi kirjoitti: (17.5.2012 21:07:12)
[
Minä taasen vetoan golfliiton sääntötoimikunnan puheenjohtajan aikanaan antamaan kannanottoon asiasta,jonka mukaan sillalla oleva vesi ei ole vesiesteeseen kuuluvaa vettä ja sitä saa koskettaa ennen lyöntiä.Kiletämättä sieltä on sikinnyt paljon muitakin älyttömyyksiä vuosien varrella. Tuossa asemassa olis ollu aikanaankin parempi ihan kaivaa kirja esiin kuin arvella ja keksiä sääntöjä omasta päästä.
Mietinän tilannetta että vesi on korkealla ja noussut osittain sillan päälle. Oletko edelleen sitä mieltä että se ei ole vesiesteen vettä sen vuoksi kun siinä on sillan rakenne välissä?
Määr: ’Casual water’ is any temporary accumulation of water on the course that is not in a water hazard
Siihen jatkoksi vesiesteen rajojen määritelmä ja case on valmis.
Mielenkiintoinen kysymys tuo veden nouseminen yleensäkin.
Monestihan käy,että vesi nousee laajaltikin kentälle ja ulottuu pitkälle vesiestepaalujen ylitse.
Missä silloin on vesiesteen ja tilapäisen veden raja.
Aikanaan kysyin sitä samalta henkilöltä,jota sinäkin vaivaat kysymyksilläsi ja sain vastaukseksi,että siinä tapaukessa ratkaisee vesiesteen ns. luonnollinen raja eli milloinka luiska muuttuu tasaiseksi maaksi.Siinä on silloin vesiesteen ja tilapäisen veden raja riippumatta paaluista.
Käsittääkseni sillan tapauksessa on kyse ihan samasta asiasta.Ei todellakaan ole, koska silloin se vesi on levinnyt nimenomaan määriteltyjen vesiesteen rajojen ulkopuolelle. Lue ne säänöt ihan itse niin löydät vastaukset.
Niin vesiesteen veden raja on säädetty töyrään korkeudelle.
Mitenkä ,jos sillalla on taivaalta satanutta vettä ja se ei ole kosketuksessa mitenkään varsinaisen vesiesteen veteen ihan samoin kuin vesiesteen reunoillakaan kentän puolella oleva erillinen lätäkkö.
Minusta asia ei ole alkuunkaan päivänselvä,enkä pidä vielä näillä kertomillasi eväillä sillalla olevaa taivaalta tullutta vettä vesiesteen vetenä ja sitä saa koskettaa mielestäni mailalla ennen lyöntiä..
Odotan myös kommenntia ,saako vesiesteessä olevaa kiinteää haittaa koskettaa mailalla ennen lyöntiä.
Siltahan on kiinteä haitta,niinkuin jo aluksi mainitsin
Mikä sääntö kieltää koskettamassa kiinteää haittaa vesiesteessä.Ei jumalauita…. olkoon ihan miten vaan.
MISTÄ NÄITÄ OIKEEN SIKIÄÄ????
Riihimäen golfakatemiasta näitä sikiää.
Siellä on ainoa paikka ilmoituksesi mukaan ,jssa ei saa muut kuin proot neuvoa. -
JulkaisijaArtikkelit