26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Pari ajatusta klubitason kilpailuista

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Pari ajatusta klubitason kilpailuista

Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Itse tykkään käydä aina silloin tällöin pelaamassa klubikisoissa, kuten varmaan moni muukin teistä. Yleisesti ottaen homma toimii ja hauskaa on. Tuli kuitenkin mieleen muutama ajatus, miten klubikisoista voisi parantaa: Pisin draivi-kisa erikseen naisille ja miehille: Eikö olisi järkevämpää olla kaksi pisin draivi-kisaa: toinen lyödään keltaisilta (miehet) ja toinen punaisilta (naiset)/juniorit). Jätetään valkoiset ja siniset tiit nyt tässä vaiheessa rauhaan. Paras scratch-tulos tulisi aina palkita: Olen vahvasti sitä mieltä, että parhaan lyöntituloksen kisassa tehnyt pelaaja tulisi aina palkita. Hän on kuitenkin se, joka on pelannut parhaiten. Kilpailijoiden jako sarjoihin: Yleisin käytäntö taitaa olla jakaa sarjat tasoitusryhmiin 0-18 ja 18-36. Tämä kuitenkin voi johtaa hieman hassuihin lopputuloksiin. Esimerkki: – Pelaaja A, joka saa 16 tasoituslyöntiä, lyö 12 yli par:in ja pelaa näin ollen neton 68 (par-72 kentällä) -Pelaaja B, joka saa 5 tasoituslyöntiä, lyö kaksi lyöntiä yli par:in ja pelaa näin ollen neton 69 (samainen par-72 kenttä) Näin ollen pelaaja A voittaa pelaaja B:n, vaikka mielestäni pelaajan B tekemä tulos on suhteessa kovempi suoritus. Oikeudenmukaisimmasta ratkaisusta voi olla montaa mieltä, mutta itse ehdottaisin että sarjat olisivat seuraavanlaiset: – Tasoitus alle 9 – Tasoitus 9-18 – Tasoitus 18-36 ’Haittapuolena’ on se, että palkittavien määrä kasvaa (ellei kaikista sarjoista palkittaisi vain kaksi parasta). Toinen vaihtoehto olisi kilpailuun ilmoittautumisen jälkeen katsoa pelaajien tasoitukset ja tehdä sen jälkeen sopivat sarjat. Kolmas vaihtoehto on käyttää esim. 4/5 tasoituksia, mikä suosisi paremman tasoituksen pelaajia. Tämmöisiä ajatuksia heittelin ilmaan, kommentteja? Joka tapauksessa nautitaan pelistä, eikä puristeta mailaa liialti. Paras palkinto on kuitenkin se tunne ’deep inside’, jonka onnistuneesta kierroksesta saa.

    Aika pitkälti samansuuntaisia ajatuksia täälläpäinkin. Olen näitä asioita pohtinut ja ollut mukana päättämässäkin viime vuosien aikana.

    Uskon, että suurin osa klubikilpailujen pelaajista osallistuvat juuri hauskanpidon ja yhdessäolon takia. Ei palkintojen takia. Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, ettei olisi mukava saada pieni palkinto hyvin onnistuneen kierroksen seurauksena.

    Albatrossin ajatuksista muutama kommentti:
    Pisin draivi kisa mielellään erikseen naisille ja miehille, muuten on monella kentällä vaikeata löytää väylää missä lähtötilanne tiillä olisi tasapuolinen. Mutta miksi ihmeessä junnut pitäisi kilpailla naisten kanssa? Usiella klubeilla on varmaan tilanne se, että vanhemmat junnut (pojat) voittaisivat vaikka löisivät takatiiltäkin. ’Nappulaikäisten’ kohdalla tietysti tilanne on eri.

    Paras scratch palkitaan tietysti aina.

    Sarjajako on vähän hankalampi juttu. Mielestäni A:n tulos netto 68 tasoituksella 16 on sekin kova suoritus.
    Sarjajako voisi mielestäni vaihdella eri kilpailuissa ja ottaen huomioon minkä tasoista porukkaa kilpailuissa yleensä pelaa.

    Mielestäni suljetut klubikisat eivät kehitä pelaajia piemän pääle- olsi hyvä varat ainaskii
    30 % ei jäsenille. muuternkan kilpailla voisi enemmän muila kuin omilla kentillä – siinkin leipäätyy.

    Nimetön

    No nuo klubikisailut on varmasti mukavia tapahtumia ja lisämaustetta niihin saadaan noilla draivi- ja lähinnälippuakisoilla. Kokonaisen yhden kisan olen pelannutkin ja ykköspalkinnon pokkasin tumpelosarjassa (hcp36->)

    Tietty eri sarjoille pitää olla eri sarjat myös noissa erikoiskisoissa… (Tai oikeastaan ei mun mielestä, sillä vasta pari kierrosta pelattuani tasoitukseni on sen verran korkea, että pelailen vielä punaisilta ja jos pisin draivi kisassa saan sen parhaassa tapauksessa 50 metriä tasoitusta keltaisiin verrattuna, niin kiitos ;))

    Kuitenkin itselleni tärkeintä noissa kilpailutilanteissa on se, että saan pelata tuntemattomien (itseäni parempien) pelaajien kanssa ja koittaa heiltä sitten saada vinkkejä ja apuja omaan toimintaani kentällä. En nyt tarkoita swingineuvoja, vaan ihan yleistä sujuvuutta pelin kannalta… Ja sääntökiemuroita oppii varmasti myös.

    Tulevana kesänäkin tulen varmasti osallistumaan mahdollisuuksien mukaan niin moneen kilpailuun kuin mahdollista, niin tulee myös varmuudella pelattua ns. järkevää golfia (jos sitä vielä voi golfiksi sanoa) eikä vain hutkittua palloa eteenpäin sen suuremmin miettimättä.

    Itse en siis ole vielä tasoitukseni takia ’valmis’ osallistumaan vieraskentillä kisoihin, mutta onneksi meillä järkätään viikko- ja kuukausikisoihin myös sarja ihan aloittelijoille (lue: tumpeloille).

    Mutta niitä ajatuksia siis noista kisoista vielä, niin kuin otsikossa luki:

    Sarjojen päättäminen olisi parasta tehdä ilmoittautumisten jälkeen, jolloin nähdään jo, että minkätasoista porukkaa on tulossa. Tuo kolmen sarjan ehdotus on myös hyvä, itse en ainakaan katso pahalla, jos vain sarjan paras tai kaksi palkitaan.

    Itse olisin vielä sitä mieltä, että noita pari/joukkuekisoja saisi olla enemmän. Toisten mielestä ne ehkä eivät ole golfia ollenkaan lajin perimmäisessä merkityksessä, mutta tällaiselle aloittelijalle tekisi eri hyvää kiertää kenttä jonkun taitavamman kanssa, ihan jo oppimismielessä.

    Semmoista tällä kertaa. Ja huomenna lyömään palloa 🙂

    Myy

    Miihkali kirjoitti: (5.5.2006 11:59:15)
    Itse en siis ole vielä tasoitukseni takia ’valmis’ osallistumaan vieraskentillä kisoihin, mutta onneksi meillä järkätään viikko- ja kuukausikisoihin myös sarja ihan aloittelijoille (lue: tumpeloille).

    Turhaan ajattelet, että et olisi valmis vieraskentän kisoihin. Minun ensimmäiset kisani olivat vieraskentällä 1,5 kk GC:n suorituksen jälkeen, kun firman myyntijohtaja ilmoitti minut edustamaan yritystä asikasyrityksen järjestämiin kisoihin. Tasuri oli silloin tuossa neljänkympin pinnassa, pelikavereiksi tuli jannuja, joiden tasuri oli yhden käden sormilla laskettavissa…. ja kivaa oli.

    Hiukan etukäteen jännitti – lähinnä, että muistanko kaikki säännöt ja osaanko soveltaa niitä oikein. Ekan väylän jälkeen rentouduin, kun huomasin, että ihmisiähän nämä muutkin ovat – ja vielä tosimukavia! Suhtautuivat erittäin asiallisesti pelitasooni ja kehuivat kohteliaina aina, kun onnistuin lyönneissäni.

    Omalla kentällä kisasin niinkin myöhään ekan kerran kuin kinkkukisoissa. Hauskaa oli tosin sielläkin.

    Näiden positiivisten kokemusteni perusteella olen innoissani osallistunut erilaisiin kisoihin – suuriin (alkukarsintoineen ja loppukilpailuineen) ja vähän pienempiinkin. Omalla kentälläni en välttämättä yhteenkään kuten esimerkiksi viime kesänä.

    Albatrossin kirjoituksesta tuli mieleen, että en muista yhtään kisaa, johon olisin osallistunut, missä nainen olisi voittanut pisin draivi kisan. Kun en muutenkaan kannata miesten ja naisten tasa-arvoa (miehen tulee siis avata naiselle ovi ja muutenkin palvella asiaan kuuluvalla tavalla :o)), niin tässäkin suhteessa laittaisin harkintaan pitää naisille (ja nappuloille) oma draivi kisa. Ainakin noissa pienemmissä karkeloissa.

    Lisäksi ehdottaisin, että lähimmäs lippua kisaa ei järjestetä sillä kaikkein pisimmällä par3:lla. Monasti on valittu sellainen kolkki, missä monet mummot ei edes draiverilla yllä greenille ;-). Eli kaikilla osallistujilla tulisi olla realistiset mahdollisuudet kaivella rautaa kassista… Omasta mielestäni sellainen pikkasen yli satasen matka on mummojen teeltä maksimi.

    Nimetön

    Myy kirjoitti: (5.5.2006 13:54:39)Turhaan ajattelet, että et olisi valmis vieraskentän kisoihin. Minun ensimmäiset kisani olivat vieraskentällä 1,5 kk GC:n suorituksen jälkeen, kun firman myyntijohtaja ilmoitti minut edustamaan yritystä asikasyrityksen järjestämiin kisoihin. Tasuri oli silloin tuossa neljänkympin pinnassa, pelikavereiksi tuli jannuja, joiden tasuri oli yhden käden sormilla laskettavissa…. ja kivaa oli.

    Kyllä siis olen henkisesti täysin valmis, jos vaan kutsu käy, mutta yleisesti ottaen tasoitusraja (avoimiin) kilpailuihin osallistumiseen on tuo 36, jonka olen ajatellut alittaa pikaisesti 😉

    Ihan ekan kisani pelasin viime elokuun 11. (GC:n sain heinäkuussa) Ruuhikoskella (ei välttämättä helpoin kenttä aloittaa…), kun oli työnantajan järjestämä kisa… Tasoitukseni oli tasan 54 ja keltaisilta mentiin. Peliseurana kaverit, joilla tasoitus yhteensä oli 1/3 meikäläisestä ja mukavaa oli. Tuloksista ei sen enempää… Alle 200 lyöntiä kuitenkin kirkkaasti 🙂

    Myy kirjoitti: (5.5.2006 13:54:39)

    Turhaan ajattelet, että et olisi valmis vieraskentän kisoihin. Minun ensimmäiset kisani olivat vieraskentällä 1,5 kk GC:n suorituksen jälkeen, kun firman myyntijohtaja ilmoitti minut edustamaan yritystä asikasyrityksen järjestämiin kisoihin. Tasuri oli silloin tuossa neljänkympin pinnassa, …

    Vähän samaan tyyliin minäkin aloitin. Ensimmäisen kerran pelasin golfkentällä eräässä firmakisassa, johon duunikaverini pisti tilalleen, kun ei murtuneen nilkkansa takia päässyt itse. Tämä tapahtui USAssa, missä tuolloin asuin, joten ei minulla mitään GC:tä ollut. Vermon hallissa olin saanut vähän opetusta 18 kk aikaisemmin ja kerran kävin rangella kokeilemassa kisaa varten ostamaani driveria. Mutta 4 hengen Texas scramble suffelikisahengessä meni oikein mukavasti, ja siitä tämä golfharrastus lähti alkuun eikä loppua näy. Kilpailemista en itse kyllä harrasta, sillä paria pakollista vuosittaista firmasuffelitapahtumaa ei lasketa kilpailuiksi.
    Älä siis, Miihkali, turhaan kainostele, jos kilpaileminen kiinnostaa. Kokemusta niistä jännistä tilanteista vaan kerää. En varmaan koskaan unohda sitä ensimmäisen avauksen jännitystä parin peliryhmän silmien alla.

    Nimetön

    Old John Joseph kirjoitti: (5.5.2006 14:21:54)
    Älä siis, Miihkali, turhaan kainostele, jos kilpaileminen kiinnostaa. Kokemusta niistä jännistä tilanteista vaan kerää. En varmaan koskaan unohda sitä ensimmäisen avauksen jännitystä parin peliryhmän silmien alla.

    En varmasti kainostele. Kutsuja odotellessa 😉

    Itse haluaisin unohtaa ekan avaukseni eka kisassa. Kädet täristen osuma varteen ja melkein omien jalkojen välistä pallo selän taakse parinkymmenen metrin päähän 😀 Ruuhikoskella käyneet muistanevat ’hieman sokkona’ avattavan ykkösen, eli ei ihan mäen yli mennyt…

    Viime heinäkuussa Vihti Golfissa yhden harrastajapiirin kisoissa nainen voitti pisin draivi kisan. Kaikilla oli tasoitukset 20 tai sen alle. Vettä tuli kuin ’aisaa’ varsinkin sisääntulossa, jonka loppupuolella tuo pisin draivi mitattiin.

    Nimetön

    Mieleeni muistuu ensimmäinen vieraskentän kilpailu, johon lähdin oikein tosissani ja tohkeissani. Matkaa oli noin sata kilometriä ja sitten pelamaan. Jostain syystä järjestäjät olivat määränneet pisin draivi kilpailun väylälle nro 1. Aikani sihtailin sydän pamppaillen teellä kunnes räjähtävä svingi lupsautti pallon noin 25 metrin päähän etuvasemmalle. Toisaalta tämä vapautti minut loppukierrokselle ja sijoituin kolmanneksi. Ai niin, ekan väylän tulos oli bogi. Draivi oli siis kentällä.

Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
Vastaa aiheeseen: Pari ajatusta klubitason kilpailuista

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Pari ajatusta klubitason kilpailuista