Aihe: Pallon lento syksyllä - Golfpiste.com

6.12.–13.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[5][6]
KilpailuaSuomalaista

Pallon lento syksyllä

Etusivu Foorumit Yleistä Pallon lento syksyllä

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 33)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Tuli mieleen kun tänä aamuna ennen kouluu pelasin ja oli 8 astetta lämmintä ja pallo lens raiverilla 150m kun yli 18 asteessa 175. Vaikuttaako lämpötila noin paljon pallon lentoon. PS. Pelasin mä sentään silti iha unelma 39 kelt.

    Niin se valitettavasti taitaa olla. Valitettavasti sikäli, että minäkin hetken kesällä luulin saaneeni lyöntiin jotain uutta, kun tuntui pallo lentävän. Sykysllä totuus on alkanut paljastua. Suurin osa uusista metreistä menee kelin piikkiin. Muutama on jäänyt kyllä onneksi kehityksenkin laariin.

    Pitkistä lyönneistä haaveilee:

    Virkkalan kirjassa oli muistaakseni joku kappale lämpötilan vaikutuksesta driverilyöntiin

    Muistaakseni 20 asteen ero tekisi jotakin 17 m

    Kylmä ilma on tiheämpää, jolloin vastus on suurempi.
    Ilmassa on myös enemmän vettä, jolloin tiheys edelleen kasvaa.
    Lisäksi läpötilan lasku huonontaa pallon kimmo-ominaisuuksia.
    Rullit lisäksi ovat märällä väylällä aika lyhyitä.
    että siitä sitä lyhyyttä

    Parikymmentä metriä on lähtenyt onnistuneista draiveista, 1-2 maila raudoilla. Suurempi ongelman on ollut lyönnin, tsempin häviäminen ja talvikauden odotteluun siirtyminen.

    KL

    Svingari kirjoitti: (16.9.2010 10:14:07)
    Virkkalan kirjassa oli muistaakseni joku kappale lämpötilan vaikutuksesta driverilyöntiin

    Muistaakseni 20 asteen ero tekisi jotakin 17 m

    Kylmä ilma on tiheämpää, jolloin vastus on suurempi.
    Ilmassa on myös enemmän vettä, jolloin tiheys edelleen kasvaa.
    Lisäksi läpötilan lasku huonontaa pallon kimmo-ominaisuuksia.
    Rullit lisäksi ovat märällä väylällä aika lyhyitä.
    että siitä sitä lyhyyttä

    Tuo lihavoitu ei pidä paikkaansa. Veden molekyylipaino on pienempi kuin ilman, joten kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Sitä paitsi veden määrää ilmassa kuvaa yleisimmin suhteellinen kosteus, joka kesällä voi olla paljonkin korkeampi kuin syksyllä. Tämä suhteellinen kosteus on myös se suure, joka suurimmalta osaltaan määrää ilman tiheyden.

    Nimetön

    KL kirjoitti: (16.9.2010 18:10:26)

    Svingari kirjoitti: (16.9.2010 10:14:07)
    Virkkalan kirjassa oli muistaakseni joku kappale lämpötilan vaikutuksesta driverilyöntiin

    Muistaakseni 20 asteen ero tekisi jotakin 17 m

    Kylmä ilma on tiheämpää, jolloin vastus on suurempi.
    Ilmassa on myös enemmän vettä, jolloin tiheys edelleen kasvaa.
    Lisäksi läpötilan lasku huonontaa pallon kimmo-ominaisuuksia.
    Rullit lisäksi ovat märällä väylällä aika lyhyitä.
    että siitä sitä lyhyyttä

    Tuo lihavoitu ei pidä paikkaansa. Veden molekyylipaino on pienempi kuin ilman, joten kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Sitä paitsi veden määrää ilmassa kuvaa yleisimmin suhteellinen kosteus, joka kesällä voi olla paljonkin korkeampi kuin syksyllä. Tämä suhteellinen kosteus on myös se suure, joka suurimmalta osaltaan määrää ilman tiheyden.

    Varmastikaan ilman suhteellisen kosteuden kasvaessa ilmanvastus pallon lentäessä ei muutu. En ole varma, mutta ilman lämpötilakaan ei oleellisesti vaikuta pallon lentoon siten, että kylmä ilma olisi pallolle kovempi vastus kuin lämmin. Korkealla vuoristoissa sijaitsevilla kentillä ilma on ohuempaa kuin merenpinnan tasossa, joten sellaisilla kentillä pallo voisi lentää pidemmälle. Sen sijaan pallon lämpötila vaikuttaa pallon lento-ominaisuuksiin varsin paljon. Pallon kimmo-ominaisuudet ovat helteellä paljon paremmat kuin muutaman lämpöasteen kelissä. Sen vuoksi olen havainnut toureilla joidenkin pelaajien yrittävän pitää pelipalloa kylmillä säillä mahdollisimman lämpimänä. Joku on pitänyt palloa suussaan, toinen taskussa mahdollisimman lähellä ihoa. Palloa myös hierotaan käsissä. Tuloksista en tiedä, mutta pelipallo on enimmäkseen poissa pelaajan hallusta, joten eivät ne varmaan huikeat ole. Jos joku keksii tavan, jolla kylmällä säällä pallon lämpötila saadaan pysymään 25-30 asteen paikkeilla, sille olisi käyttöä.

    Kenttien märkyys ja pehmeys lyhentävät rulleja, sehän on selvä.

    Rangepallot ovat laadultaan heikompia kuin pelipallot. Usein sanotaan, että rangepallon lentoradan mittaan täytyy lisätä 10 %, niin saadaan pelipallon lyönnin mitta. Siis jos lyö rangepallon draiverilla 200 metrin päähän, normaali pelipallo menisi 220 metriä.

    Virkkalan kirjan nimi on ’Golfin logiikkaa’. Sisältö kuitenkaan ei ole logiikkaa, vaan fysiikkaa, perusmekaniikkaa.

    KL

    Kuntogolfari kirjoitti: (16.9.2010 18:44:36)

    KL kirjoitti: (16.9.2010 18:10:26)

    Svingari kirjoitti: (16.9.2010 10:14:07)
    Virkkalan kirjassa oli muistaakseni joku kappale lämpötilan vaikutuksesta driverilyöntiin

    Muistaakseni 20 asteen ero tekisi jotakin 17 m

    Kylmä ilma on tiheämpää, jolloin vastus on suurempi.
    Ilmassa on myös enemmän vettä, jolloin tiheys edelleen kasvaa.
    Lisäksi läpötilan lasku huonontaa pallon kimmo-ominaisuuksia.
    Rullit lisäksi ovat märällä väylällä aika lyhyitä.
    että siitä sitä lyhyyttä

    Tuo lihavoitu ei pidä paikkaansa. Veden molekyylipaino on pienempi kuin ilman, joten kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Sitä paitsi veden määrää ilmassa kuvaa yleisimmin suhteellinen kosteus, joka kesällä voi olla paljonkin korkeampi kuin syksyllä. Tämä suhteellinen kosteus on myös se suure, joka suurimmalta osaltaan määrää ilman tiheyden.

    Varmastikaan ilman suhteellisen kosteuden kasvaessa ilmanvastus pallon lentäessä ei muutu. En ole varma, mutta ilman lämpötilakaan ei oleellisesti vaikuta pallon lentoon siten, että kylmä ilma olisi pallolle kovempi vastus kuin lämmin.

    Ihan pelkillä arvauksilla ei ehkä kannata lähteä fysiikasta keskustelemaan, on meinaten tuo tiheyden konsepti näköjään pikkaisen vielä haussa.

    Kuntogolfari kirjoitti: (16.9.2010 18:44:36)
    Korkealla vuoristoissa sijaitsevilla kentillä ilma on ohuempaa kuin merenpinnan tasossa, joten sellaisilla kentillä pallo voisi lentää pidemmälle.

    Mutta ilman tiheys (= ilman suhteellinen kosteus) ei silti vaikuta pallon lentoon? Jep jep….

    P.S. Tämä keskustelu ilman kosteuden vaikutuksesta pallon lentoon on käyty jo joskus aikaisemminkin, silloin muistaakseni PrBoy’n suosiollisella avustuksella.

    Taitaa olla osasyyllisenä sekä pallo, Riveri että pelaaja.

    Pallon kimmo-ominaisuudet on ihan jotain muuta kun siellä missä ne pallot on aikanaan suunniteltu. Yleensä ’isotpojat’ pitää jonkinmoisia kriteereitä pelaamisen suhteen esim ei juuri alle parinkymmenen celsiusasteen ja ei siellä missä ei saa tuoreita masikoita.

    Eikai se Raiverinkaan naama ja varsi jaksa kylmiltään potkia niinku lämpösenä.

    No valitettava totuus on myös se että siellä mailan yläpään ja maan välissä alkaa olla muutakin jäykkää kun käytös näin koleilla ilmoilla. Sekä useinmiten myös tuo vaatepuoli ei ole ihan ’Shortsi’/pikeepaita. Luulis niiden välikalsareeidenkin vaikuttavan notkeuteen (no kaikki ei luovu niistä edes kesällä mut se on ihan toinen juttu 🙂

    Nimetön

    Marx kirjoitti: (16.9.2010 19:42:02)
    Taitaa olla osasyyllisenä sekä pallo, Riveri että pelaaja.

    Pallon kimmo-ominaisuudet on ihan jotain muuta kun siellä missä ne pallot on aikanaan suunniteltu. Yleensä ’isotpojat’ pitää jonkinmoisia kriteereitä pelaamisen suhteen esim ei juuri alle parinkymmenen celsiusasteen ja ei siellä missä ei saa tuoreita masikoita.

    Eikai se Raiverinkaan naama ja varsi jaksa kylmiltään potkia niinku lämpösenä.

    No valitettava totuus on myös se että siellä mailan yläpään ja maan välissä alkaa olla muutakin jäykkää kun käytös näin koleilla ilmoilla. Sekä useinmiten myös tuo vaatepuoli ei ole ihan ’Shortsi’/pikeepaita. Luulis niiden välikalsareeidenkin vaikuttavan notkeuteen (no kaikki ei luovu niistä edes kesällä mut se on ihan toinen juttu 🙂

    Taidat olla oikeilla jäljillä. Golfpallo lentää pidemmälle, kun sen lämpötila on 30 asteen paikkeilla. Draiverin lyöntipinta voi potkia huonommin kylmillä säillä. Mutta syksyllä pelaajat eivät varmastikaan ole siinä kunnossa kuin kesällä hellekesän vaatteissa eikä motivaatio lyödä ole parhaimmillaan. Kuinkahan moni kokenut golfari on tehnyt tasoitusta alentavia kortteja Suomessa lokakuussa?

    Nimetön

    Olenkos ihan väärässä, kun väitän, että korkeapaineella ja matalapaineella on suuri merkitys pallon lentoon.

    KL kirjoitti: (16.9.2010 18:10:26)

    Tuo lihavoitu ei pidä paikkaansa. Veden molekyylipaino on pienempi kuin ilman, joten kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Sitä paitsi veden määrää ilmassa kuvaa yleisimmin suhteellinen kosteus, joka kesällä voi olla paljonkin korkeampi kuin syksyllä. Tämä suhteellinen kosteus on myös se suure, joka suurimmalta osaltaan määrää ilman tiheyden.

    Menipäs suhteellisen kosteuden käsite vähän munilleen. Suhteellinen kosteus ei ulkoilmassa riipu vuodenajasta mitenkään, vaan se voi olla talvipakkasellakin jopa lähellä 100%. Sen sijaan ilmassa tosiasiallisesti olevan kosteuden määrä samalla suhteellisella kosteudella vaihtelee lämpötilan mukaan. Mitä kylmempää on, sitä vähemmän ilmassa on absoluuttisesti kosteutta. Tämä aiheuttaa sen, että sisällä huoneenlämmössä mitattu suhteellinen kosteus on varsinkin kovilla pakkasilla pienempi, kun ulkoa tulee sisälle absoluuttisesti kuivempaa ilmaa.

    KL

    aakoo64 kirjoitti: (17.9.2010 0:43:18)

    KL kirjoitti: (16.9.2010 18:10:26)

    Tuo lihavoitu ei pidä paikkaansa. Veden molekyylipaino on pienempi kuin ilman, joten kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Sitä paitsi veden määrää ilmassa kuvaa yleisimmin suhteellinen kosteus, joka kesällä voi olla paljonkin korkeampi kuin syksyllä. Tämä suhteellinen kosteus on myös se suure, joka suurimmalta osaltaan määrää ilman tiheyden.

    Menipäs suhteellisen kosteuden käsite vähän munilleen. Suhteellinen kosteus ei ulkoilmassa riipu vuodenajasta mitenkään, vaan se voi olla talvipakkasellakin jopa lähellä 100%. Sen sijaan ilmassa tosiasiallisesti olevan kosteuden määrä samalla suhteellisella kosteudella vaihtelee lämpötilan mukaan. Mitä kylmempää on, sitä vähemmän ilmassa on absoluuttisesti kosteutta. Tämä aiheuttaa sen, että sisällä huoneenlämmössä mitattu suhteellinen kosteus on varsinkin kovilla pakkasilla pienempi, kun ulkoa tulee sisälle absoluuttisesti kuivempaa ilmaa.

    Ei mennyt munilleen, ei lainkaan. Kirjoitin tekstini juuri tuohon muotoon, koska yleisesti ihmiset kuvittelevat suhteellisen kosteuden olevan korkeamman syksyllä, koska syksyisin yleensä on sateisempaa kuin kesällä. Kuitenkin kesälläkin voi niin suhteellinen kuin absoluuttinenkin kosteus olla varsin korkea, jälkimmäinen tietenkin ilman korkeammasta lämpötilasta johtuen. Tämän saimme todeta varsinkin tänä kesänä, jolloin muutamat hellepäivät olivat suorastaan uuvuttavan hiostavia ilman sisältämästä veden suuresta määrästä johtuen. Kysehän oli pallon lennosta ja sitä vastustavasta ilman tiheydestä. Siinä kontekstissa ilman suhteellinen kosteus on se olennainen asia eikä absoluuttinen kosteus.

    Ja mitä munilleen menemiseen tulee, niin tuo ’Mitä kylmempää on, sitä vähemmän ilmassa on absoluuttisesti kosteutta’ on virheellinen väittämä ilman sitä tärkeää jatkoa: ’jos ilman suhteellinen kosteus on sama.’ Kyllä pakkasilmassa voi olla absoluuttisesti enemmän vettä kuin lämpimässä ilmassa, tosin meikäläisesä ilmastossa näin on kovin harvoin, jos koskaan.

    No, se siitä, molemmat tiedämme asian laidan, suhteellisen ja absoluuttisen turhaa pilkuntökkimistä puolin ja toisin.

    Kuntogolfari kirjoitti: (16.9.2010 22:22:41)

    Kuinkahan moni kokenut golfari on tehnyt tasoitusta alentavia kortteja Suomessa lokakuussa?

    Tuohon on vaikia sanoo mitään varmaa, mutta itse kävin tökkäämässä benzin ’punaisilta’ pelkillä rautamailoilla ja putteeriuksella 73 Tiistaina ja sillä tais händäri pudota hippasen.. Punaisilta puumailat saa lepopäivän 🙂

    KL kirjoitti: (17.9.2010 13:29:16)

    aakoo64 kirjoitti: (17.9.2010 0:43:18)

    KL kirjoitti: (16.9.2010 18:10:26)

    Kysehän oli pallon lennosta ja sitä vastustavasta ilman tiheydestä. Siinä kontekstissa ilman suhteellinen kosteus on se olennainen asia eikä absoluuttinen kosteus.

    No, se siitä, molemmat tiedämme asian laidan, suhteellisen ja absoluuttisen turhaa pilkuntökkimistä puolin ja toisin.

    Hyvin perusteltu, paitsi tuo viimeinen kommentti meni väärin, koska vesihöyryn paine, josta ilman tiheys hieman riippuu on laskennallisesti suhteellinen kosteus* kylläisen vesihöyryn paine. Ne menevät siis käsikädessä. Toisaalta kosteudella on minimaalinen vaikutus ilman tiheyteen verrattuna sen ilman lämpötilaan ja ilman paineeseen.

    Viikonlopun ilman suhteellinen kosteus harmittaa henkilöä

    KL

    Järvipallo kirjoitti: (17.9.2010 20:13:25)

    KL kirjoitti: (17.9.2010 13:29:16)

    aakoo64 kirjoitti: (17.9.2010 0:43:18)

    KL kirjoitti: (16.9.2010 18:10:26)

    Kysehän oli pallon lennosta ja sitä vastustavasta ilman tiheydestä. Siinä kontekstissa ilman suhteellinen kosteus on se olennainen asia eikä absoluuttinen kosteus.

    No, se siitä, molemmat tiedämme asian laidan, suhteellisen ja absoluuttisen turhaa pilkuntökkimistä puolin ja toisin.

    Hyvin perusteltu, paitsi tuo viimeinen kommentti meni väärin, koska vesihöyryn paine, josta ilman tiheys hieman riippuu on laskennallisesti suhteellinen kosteus* kylläisen vesihöyryn paine. Ne menevät siis käsikädessä. Toisaalta kosteudella on minimaalinen vaikutus ilman tiheyteen verrattuna sen ilman lämpötilaan ja ilman paineeseen.

    Tässä alkaa jo pikkaisen huumori loppua, kun vastaväittäjien tiedon taso on alempi kuin väittelijän puheen puhtaaksikirjoittajan….

    Mietipäs Järvipallo, vaikuttaako vesihöyryn paineeseen suhteellinen vai absoluuttinen kosteus (vihje: vastaus löytyy ihan itse postaamastasi viestistä). Ja lue sitten tuo yllä lainaamasi viestini uudelleen, ihan ajatuksen kera.

    Ja kyllä, tämän päivän korkea suhteellinen (ja absoluuttinenkin) kosteus harmittaa. Onneksi pääsee sunnuntaina kisaamaan sateeseen….

    KL

    Rauski kirjoitti: (17.9.2010 18:24:26)
    Tuossa jotain asiasta

    Juu, ja on kirjoitettu suorastaan loistavalla englanninkielellä…. :

    ’Hot and humid results in the ball travelling further.’

    Siis täh???

    Luovalla mielikuvituksella varustettu kieltämättä ymmärtää kirjoittajan ajatuksen (eli pallo lentää kuumassa ja kosteassa pidemmälle), mutta surkea kielen hallinta väkisinkin panee epäilemään kaiken muunkin tasoa…

    Copo99 kirjoitti: (16.9.2010 9:37:59)
    Tuli mieleen kun tänä aamuna ennen kouluu pelasin ja oli 8 astetta lämmintä ja pallo lens raiverilla 150m kun yli 18 asteessa 175. Vaikuttaako lämpötila noin paljon pallon lentoon. PS. Pelasin mä sentään silti iha unelma 39 kelt.

    Hyvä että ehdit saada ’boostia’ rundillesi.

    Tuo vireystaso, eli kropan herääminen/herättäminen ei ole niitä ’simppelimpiä’ asioita.

    Herääminen kolmisen tuntia ennen avauslyöntiä (mitä tuo 3 hrs pitää sisällään on yksilöllistä) lienee yleisin aikataulutus.

    Jos koulu alkaa vaikka ysiltä ja olet kiertänyt 9 reikää sitä ennen, optimi herätysaikasi olisi ollut ’kukonlaulun aikaan’.

    Tuo vireystila saattaa vaikuttaa myös lyönnin mittaan sääolosuhteiden lisäksi – siis yksi funktio lisää.

    Ei oo helppoo…

    KL kirjoitti: (17.9.2010 20:37:19)

    Järvipallo kirjoitti: (17.9.2010 20:13:25)

    KL kirjoitti: (17.9.2010 13:29:16)

    aakoo64 kirjoitti: (17.9.2010 0:43:18)

    KL kirjoitti: (16.9.2010 18:10:26)

    Tässä alkaa jo pikkaisen huumori loppua, kun vastaväittäjien tiedon taso on alempi kuin väittelijän puheen puhtaaksikirjoittajan….

    Mietipäs Järvipallo, vaikuttaako vesihöyryn paineeseen suhteellinen vai absoluuttinen kosteus (vihje: vastaus löytyy ihan itse postaamastasi viestistä). Ja lue sitten tuo yllä lainaamasi viestini uudelleen, ihan ajatuksen kera.

    .

    Niin, kukas sen kissan hännän nostaa, ellei eläimiin sekaantuja.. no se oli vitsi.
    Varmaan olet lukenut asioita kovastikin, mutta absoluuttinen veden määrä höyrynä ilmassa se sen tiheyden lopulta määrää, mutta se on suhteellisesta kosteudesta riippuvainen.

    Kemianlaitetekniikan opinnoista jo paljon unohtaneena, mutta sen vuoksi netistä tietonsa kertaavana, esim. yksinkertaisesti täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Density_of_air ammentaa,

    KL kirjoitti: (17.9.2010 20:43:08)

    Rauski kirjoitti: (17.9.2010 18:24:26)
    Tuossa jotain asiasta

    Juu, ja on kirjoitettu suorastaan loistavalla englanninkielellä…. :

    ’Hot and humid results in the ball travelling further.’

    Siis täh???

    Luovalla mielikuvituksella varustettu kieltämättä ymmärtää kirjoittajan ajatuksen (eli pallo lentää kuumassa ja kosteassa pidemmälle), mutta surkea kielen hallinta väkisinkin panee epäilemään kaiken muunkin tasoa…

    Joo tuossa linkissä ei mainita mikä kosteus on kyseessä.

    Tämä jostain:
    Ilman suhteellinen kosteus kertoo, kuinka monta prosenttia ilmassa olevan vesihöyryn määrä on siitä määrästä, jonka ilma kykenee ko. lämpötilassa sisältämään vesihöyryä (maksimikosteus). Ilman suhteellinen kosteus prosentteina saadaan siis jakamalla ilman absoluuttinen kosteus (ilmassa oleva vesihöyryn määrä) maksimikosteudella ja kertomalla se sadalla. Ilman kyky sisältää vesihöyryä kasvaa lämpötilan kohotessa, eli siten myös Ilman maksimikosteus kasvaa lämpötilan noustessa. Maksimikosteus on esimerkiksi 20 °C ilmassa 17,3 g/m3 ja 25 °C ilmassa jo 23,0 g/m3. Yksi kuutio ilmaa painaa 20 asteessa noin 1,2 kg/m3, joten tuosta voi päätellä mikä on kosteuden vaikutus.

    Kosteuden vaikutus on hyvin pieni verrattuna siihen mikä on lämpötilan vaikutus, koska kylmä ilma on aina tiheämpää kuin lämmin ilma. Esimerkiksi ilman tiheys on NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3 ja 15 °C:ssa samassa paineessa 1,225 kg/m3.

    Lämpötilan vaikutus on pallon lentoon siis merkitsevä. Jos lisäksi huomioidaan että kylmä pallo ei ole enää niin elastinen niin siitä tulee lisävaikutusta. Joten pallo taskuun lämpimään hyvissä ajoin ennen lyöntiä, bägistä jos sen ottaa niin on taatusti kylmä.

    Rauski kirjoitti: (17.9.2010 21:28:12)

    KL kirjoitti: (17.9.2010 20:43:08)

    Rauski kirjoitti: (17.9.2010 18:24:26)
    Tuossa jotain asiasta

    Juu, ja on kirjoitettu suorastaan loistavalla englanninkielellä…. :

    ’Hot and humid results in the ball travelling further.’

    Siis täh???

    Luovalla mielikuvituksella varustettu kieltämättä ymmärtää kirjoittajan ajatuksen (eli pallo lentää kuumassa ja kosteassa pidemmälle), mutta surkea kielen hallinta väkisinkin panee epäilemään kaiken muunkin tasoa…

    Joo tuossa linkissä ei mainita mikä kosteus on kyseessä.

    Tämä jostain:
    Ilman suhteellinen kosteus kertoo, kuinka monta prosenttia ilmassa olevan vesihöyryn määrä on siitä määrästä, jonka ilma kykenee ko. lämpötilassa sisältämään vesihöyryä (maksimikosteus). Ilman suhteellinen kosteus prosentteina saadaan siis jakamalla ilman absoluuttinen kosteus (ilmassa oleva vesihöyryn määrä) maksimikosteudella ja kertomalla se sadalla. Ilman kyky sisältää vesihöyryä kasvaa lämpötilan kohotessa, eli siten myös Ilman maksimikosteus kasvaa lämpötilan noustessa. Maksimikosteus on esimerkiksi 20 °C ilmassa 17,3 g/m3 ja 25 °C ilmassa jo 23,0 g/m3. Yksi kuutio ilmaa painaa 20 asteessa noin 1,2 kg/m3, joten tuosta voi päätellä mikä on kosteuden vaikutus.

    Kosteuden vaikutus on hyvin pieni verrattuna siihen mikä on lämpötilan vaikutus, koska kylmä ilma on aina tiheämpää kuin lämmin ilma. Esimerkiksi ilman tiheys on NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3 ja 15 °C:ssa samassa paineessa 1,225 kg/m3.

    Lämpötilan vaikutus on pallon lentoon siis merkitsevä. Jos lisäksi huomioidaan että kylmä pallo ei ole enää niin elastinen niin siitä tulee lisävaikutusta. Joten pallo taskuun lämpimään hyvissä ajoin ennen lyöntiä, bägistä jos sen ottaa niin on taatusti kylmä.

    Varmasti näin, mutta myös työkalut eli mailat (esmes. puumailat) ja niiden lavat kandee huomioida.

    Edelleen sitä mieltä, että golfarin paras ’työkalu’ on oma kroppa.
    Siitä kun pitää huolta, niin pelillisestkin on hyvä mahdollisuus onnistua.

    Lipulle kirjoitti: (17.9.2010 21:41:25)

    Rauski kirjoitti: (17.9.2010 21:28:12)

    KL kirjoitti: (17.9.2010 20:43:08)

    Rauski kirjoitti: (17.9.2010 18:24:26)
    Tuossa jotain asiasta

    Juu, ja on kirjoitettu suorastaan loistavalla englanninkielellä…. :

    ’Hot and humid results in the ball travelling further.’

    Siis täh???

    Luovalla mielikuvituksella varustettu kieltämättä ymmärtää kirjoittajan ajatuksen (eli pallo lentää kuumassa ja kosteassa pidemmälle), mutta surkea kielen hallinta väkisinkin panee epäilemään kaiken muunkin tasoa…

    Joo tuossa linkissä ei mainita mikä kosteus on kyseessä.

    Tämä jostain:
    Ilman suhteellinen kosteus kertoo, kuinka monta prosenttia ilmassa olevan vesihöyryn määrä on siitä määrästä, jonka ilma kykenee ko. lämpötilassa sisältämään vesihöyryä (maksimikosteus). Ilman suhteellinen kosteus prosentteina saadaan siis jakamalla ilman absoluuttinen kosteus (ilmassa oleva vesihöyryn määrä) maksimikosteudella ja kertomalla se sadalla. Ilman kyky sisältää vesihöyryä kasvaa lämpötilan kohotessa, eli siten myös Ilman maksimikosteus kasvaa lämpötilan noustessa. Maksimikosteus on esimerkiksi 20 °C ilmassa 17,3 g/m3 ja 25 °C ilmassa jo 23,0 g/m3. Yksi kuutio ilmaa painaa 20 asteessa noin 1,2 kg/m3, joten tuosta voi päätellä mikä on kosteuden vaikutus.

    Kosteuden vaikutus on hyvin pieni verrattuna siihen mikä on lämpötilan vaikutus, koska kylmä ilma on aina tiheämpää kuin lämmin ilma. Esimerkiksi ilman tiheys on NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3 ja 15 °C:ssa samassa paineessa 1,225 kg/m3.

    Lämpötilan vaikutus on pallon lentoon siis merkitsevä. Jos lisäksi huomioidaan että kylmä pallo ei ole enää niin elastinen niin siitä tulee lisävaikutusta. Joten pallo taskuun lämpimään hyvissä ajoin ennen lyöntiä, bägistä jos sen ottaa niin on taatusti kylmä.

    Varmasti näin, mutta myös työkalut eli mailat (esmes. puumailat) ja niiden lavat kandee huomioida.

    Edelleen sitä mieltä, että golfarin paras ’työkalu’ on oma kroppa.
    Siitä kun pitää huolta, niin pelillisestkin on hyvä mahdollisuus onnistua.

    Jep varmaan noin näin tuupparin kannalta, mutta kun tullaan pelaajaan jonka lähestymisen tavoitteena pitäisi olla 150 metristä 5 metriin ja 100:sta pariin metriin niin ilman lämpötilan vaikutus pallon lentoon on hyvä huomioida mailanvalinnassa.

    Epäilen tuolla vuorilla pallon lentoon vaikuttavan myös Jerry Cottonin saamat mainesanat tarkastajan suunnasta. G-miehiä, soittaa g-ruudissa.

    Ja niille, joille huumorintajuni kukkaset eivät aukene, niin kerrotakoon, että viittaan yllä olevalla maan vetovoiman kiihtyvyyteen, joka pienenee sitä mukaa, kun etäisyys maan keskipisteestä kasvaa.

    Pekka Pelimies kirjoitti: (19.9.2010 1:43:40)
    Epäilen tuolla vuorilla pallon lentoon vaikuttavan myös Jerry Cottonin saamat mainesanat tarkastajan suunnasta. G-miehiä, soittaa g-ruudissa.

    Ja niille, joille huumorintajuni kukkaset eivät aukene, niin kerrotakoon, että viittaan yllä olevalla maan vetovoiman kiihtyvyyteen, joka pienenee sitä mukaa, kun etäisyys maan keskipisteestä kasvaa.

    Laskepa huviksesi paljonko maan vetovoima muuttuu kun kappaleen etäisyys maan keskipisteestä kasvaa 6370 km:stä 6373 km:iin eli kun ollaan 3 km:n korkeudella merenpinnasta. Kaava löytyy esim. fysiikan kirjasta tai MAOLin taulukosta tai Wikipediasta. Vaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin ero uudenkuun ja täydenkuun aikojen vaikutuksella. Ja lopuksi: Vetovoima ei kiihdy vaan vetovoima on kiihtyvyyden aiheuttaja. En malttanut olla kommentoimatta pilkunnviilaajaksi leimautumisen uhallakin.

    KL

    Old Geaser kirjoitti: (19.9.2010 15:32:03)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (19.9.2010 1:43:40)
    Epäilen tuolla vuorilla pallon lentoon vaikuttavan myös Jerry Cottonin saamat mainesanat tarkastajan suunnasta. G-miehiä, soittaa g-ruudissa.

    Ja niille, joille huumorintajuni kukkaset eivät aukene, niin kerrotakoon, että viittaan yllä olevalla maan vetovoiman kiihtyvyyteen, joka pienenee sitä mukaa, kun etäisyys maan keskipisteestä kasvaa.

    Laskepa huviksesi paljonko maan vetovoima muuttuu kun kappaleen etäisyys maan keskipisteestä kasvaa 6370 km:stä 6373 km:iin eli kun ollaan 3 km:n korkeudella merenpinnasta. Kaava löytyy esim. fysiikan kirjasta tai MAOLin taulukosta tai Wikipediasta. Vaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin ero uudenkuun ja täydenkuun aikojen vaikutuksella. Ja lopuksi: Vetovoima ei kiihdy vaan vetovoima on kiihtyvyyden aiheuttaja. En malttanut olla kommentoimatta pilkunnviilaajaksi leimautumisen uhallakin.

    Lienevätkö termit kovasti muuttuneet, mutta ainakin 70-luvun lopulla lukiossa ja 80-luvulla Helsingin Yliopistossa fysiikan suure g oli nimeltään maan vetovoiman kiihtyvyys ja sillä oli likimääräinen arvo 9,81 m/s².

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 33)
Vastaa aiheeseen: Pallon lento syksyllä

Etusivu Foorumit Yleistä Pallon lento syksyllä