-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL kirjoitti: (13.1.2010 20:06:59)
Ei ole. Ja piste.
Eli seinän massalla ei ole merkitystä. 50g painava seinä siis riittää. Oikeassa varmasti olet. Kai sä muistat, että tuentakin sitten lisää massaa…
KL kirjoitti: (13.1.2010 20:06:59)
Tuo heittoni oli kohdistettu väitteeseesi, ettei draiverin lavan face taivu, vaan pelkästään mailan varsi. Varmaan hätäpäissään vahingossa oli näppikseltäsi lähtenyt tuo, eikös?
nii… lapa saattaa joustaa jopa millin. Varresta se joustaa muutaman sentin. Lavan joustolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, koska sen kimmoisuus palautuu jo ennen irtoamista, eikä sillä ole ainakaan negatiivista vaikutusta palloon välittyneeseen energiaan. Sen sijaan lavan vauhti putoaa tuon 20-30% pelkän osuman vaikutuksesta, koska sen tukena ei ole tarpeeksi massaa. Suurin osa putoamisesta johtuu varren taipumisesta ja pieni osa käsien hidastumisesta samasta syystä.
Mutta se eteen päin taipunu varsi huvittaa edelleen koko porukkaa….
KL kirjoitti: (13.1.2010 20:06:59)
Ei ole. Ja piste.
Eli seinän massalla ei ole merkitystä. 50g painava seinä siis riittää. Oikeassa varmasti olet. Kai sä muistat, että tuentakin sitten lisää massaa…
KL kirjoitti: (13.1.2010 20:06:59)
Tuo heittoni oli kohdistettu väitteeseesi, ettei draiverin lavan face taivu, vaan pelkästään mailan varsi. Varmaan hätäpäissään vahingossa oli näppikseltäsi lähtenyt tuo, eikös?
nii… lapa saattaa joustaa jopa millin. Varresta se joustaa muutaman sentin. Lavan joustolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, koska sen kimmoisuus palautuu jo ennen irtoamista, eikä sillä ole ainakaan negatiivista vaikutusta palloon välittyneeseen energiaan. Sen sijaan lavan vauhti putoaa tuon 20-30% pelkän osuman vaikutuksesta, koska sen tukena ei ole tarpeeksi massaa. Suurin osa putoamisesta johtuu varren taipumisesta ja pieni osa käsien hidastumisesta samasta syystä.
Mutta se eteen päin taipunu varsi huvittaa edelleen koko porukkaa….
mielipide kirjoitti: (13.1.2010 20:09:04)
tosin edelleen oma vaikkaukseni on joko kössipallon kaltainen ontto pallo tai vaahtomuovi, sillä tuntuu aika hurjalta ajatukselta olettaa että golfpallo kykenisi puristumaan alle 1/3 alkuperäisestä halkaisijastaan sen jälkeen venymää 3X alkuperäinen halkaisija ilman että se samalla aiheuttaisi pysyvän muodonmuutoksen.
varsinkin kun avaamani golfpallot ovat kaikki sisältäneet jokseenkin kovan muovin kaltaista hankalasti vuoltavaa massaa.
Minäpä veikkaan tuossa olevan kyseessä rangepallon, eli tuollaisen yhdestä massasta tehdyn möykyn. Ja huonolaatuisen ja pehmeän.
1. Video on aito.
2. Pallo on elastisempi kuin tavallinen pallo.Lainaus wikistä:
Stallers are far softer than a normal golf ball, allowing them to be compressed far more easily and are given greater backspin when hit. Both of these give the ball a huge amount of lift, making shots climb very high into the air with very little distance travelled over the ground. In the right conditions, such a ball may travel backwards along its flight path or even perform a loop-de-loop.
Kylläpä täällä on nyt Newtonin mekaniikka kirjoitettu uusiksi, esim. ’tuenta lisää massaa’ jne. Pitäneepä lukea ainakin lukion fysiikan kirjat läpi jotta moisia väitteitä uskoisi.
Törmäyksessä seinään ja palloon kohdistuu samansuuruiset voimat. Videossa seinä näyttäisi joustavan hiukan, joka on toki realistista sen ollessa ilmeisesti jonkun paksuinen metallilevy(kuvan rajauksen vuoksi ei voida nähdä kuinka paksu).
Seinä palautuu takaisin samaan paikkaan mistä lähtikin, mutta koska video on todellisessa ajassa joitakin sadasosasekunteja se ei kerkeä palautumaan taka-alalta massan hitauden vuoksi.
Seinän massalla on pallon muodonmuutokseen merkitystä siinä, minkälaisen muodonmuutoksen seinä kokee. Pallo saa törmätessään aikaan muodonmuutoksen seinään ja seinä taas muodonmuutoksen palloon. Seinän muodonmuutos on plastinen eikä kovinkaan merkittävä, koska törmäyksen voima on pieni suhteutettuna seinän massaan. Pallon muodonmuutos taas on elastinen johtuen pallon materiaalien ollessa polymeeriseoksia, joten ne ovat erittäin vastaanottavaisia muodonmuutokselle ja toisaalta palautuvat alkuperäiseen muotoonsa erinomaisesti. Varsinkin lämpimissä olosuhteissa.
Uskon, että video on aito, mutta pallo on sieltä pehmeämmästä päästä, ei kuitenkaan todellakaan mikään ontto kumipallo, sillä se puristuisi soikioksi jo lentäessä johtuen ilmanvastuksesta. Liikkuvien kappaleiden käyttäytyminen voi joskus näyttää uskomattomalta äärimmilleen hidastettuna.
Parti kirjoitti: (13.1.2010 0:18:21)
MREX kirjoitti: (12.1.2010 20:50:09)Ja tulee huomioida siinä pallovideossa, että pallo tulee omalla massalla seinään. Se on ihan eri juttu kuin palloa lyötäessä. Seinään tultaessa hidastetaan ja kiihdytetään, lyötäessä vain kiihdytetään eli muodonmuutoksen eväät ovat erilaiset, ehkä mot.
Ajattelet asiaa maahan kiinnitetyssä koordinaatistossa.
Liikesuunnat ja kiihtyvyydet ovat täysin riippuvaisia siitä, minkä asettaa paikallaanpysyväksi nollapisteeksi.
Jos ottaa nollapisteeksi pallon, pallolla ei ole koskaan liikesuuntaa. Joko maila tai seinä tulee päälle hirveällä kiireellä ja pakenee osuman jälkeen.
Jos ottaa nollapisteeksi tietyn pisteen maapallosta seinä pysyy paikallaa ja pallon liikesuunta muuttuu
Jos ottaa nollapisteeksi auringon; golfpallo, seinä ja maapallo ja maila liikkuvat koko ajan samaan suuntaan.
Ottaa nollapisteeksi minkä tahansa, pallo käyttäytyy osumassa samalla tavalla.
Ensinnäkin pahoittelen yritystäni selvittää asiaa jousien avulla yksinkertaisesti ja ehkä kansantajuisesti. Se ei näillä sivuilla onnistu.
Tässä nollapisteessä kylläkin pääsit ehkä huomaamattasi asian ytimeen. Kun otetaan pallo nollapisteeksi, niin seinän nopeus on 150 mph ja pallon nopeus ehkä 100 mph kimmottuaan (voi olla enemmänkin) seinään nähden. Tällöin tilanne vastaisi lyöntitilannetta, jossa kutakuinkin joustamaton mailanlapa 150 mph nopeudella lähettää pallon 250 mph nopeudelle ja tämän takia pallon muodon muutos on niin suuri. Vastaavanlaista lyöntiä ei kukaan pysty tekemään normaalilla mailalla. Videossa ilmeisesti testataan pallon kestävyyden ja muodonmuutoksen äärirajoja.
Old Geaser kirjoitti: (13.1.2010 20:43:00)
Kylläpä täällä on nyt Newtonin mekaniikka kirjoitettu uusiksi, esim. ’tuenta lisää massaa’ jne. Pitäneepä lukea ainakin lukion fysiikan kirjat läpi jotta moisia väitteitä uskoisi.Totta hemmetissä se lisää sitä, koska siitä tuennasta ja pinnasta johon se kappale kiinnitetään, tulee osa sitä kappaletta. Ton ymmärtämiseen ei tarvi lukea edes Aku Ankkaa.
Tosin täällä aika usein riittäis kun lukis toisen postaukset läpi ennen kommentointia…
ts kirjoitti: (13.1.2010 20:21:03)
Mutta se eteen päin taipunu varsi huvittaa edelleen koko porukkaa….Sitten olet vaihtanut koulukuntaa.
Tässä ketjussa käsittääkseni asiaa käsiteltiin melko kattavasti ja siitä saa sen käsityksen, että ainakin draiverilla lyödessä varsi on taipunut kohteen suuntaan ennen osumaa. Myös sinun suullasi lausuttuna löytyy useita tätä käsitystä tukevia kommentteja ko. ketjusta.
Vai oletko tästä eri mieltä? Eikö varsi olekaan taipunut kohteen suuntaan ennen lavan osumista palloon? Toisin sanoen mitään käsien ja ranteiden hidastumista ei lyönnissä tapahdukaan ennen osumaa?
KL kirjoitti: (13.1.2010 22:26:01)
ts kirjoitti: (13.1.2010 20:21:03)
Mutta se eteen päin taipunu varsi huvittaa edelleen koko porukkaa….Sitten olet vaihtanut koulukuntaa.
Tässä ketjussa käsittääkseni asiaa käsiteltiin melko kattavasti ja siitä saa sen käsityksen, että ainakin draiverilla lyödessä varsi on taipunut kohteen suuntaan ennen osumaa. Myös sinun suullasi lausuttuna löytyy useita tätä käsitystä tukevia kommentteja ko. ketjusta.
Vai oletko tästä eri mieltä? Eikö varsi olekaan taipunut kohteen suuntaan ennen lavan osumista palloon? Toisin sanoen mitään käsien ja ranteiden hidastumista ei lyönnissä tapahdukaan ennen osumaa?
No huh… onko sulla käyny mielessä, että noi kaikki asiat voi tapahtua lyönnissä? Oletko ajatellut, että kyse voi olla vallan kahdesta eri tapahtumasta?
kekkonen kirjoitti: (13.1.2010 20:47:43)
Törmäyksessä seinään ja palloon kohdistuu samansuuruiset voimat. Videossa seinä näyttäisi joustavan hiukan, joka on toki realistista sen ollessa ilmeisesti jonkun paksuinen metallilevy(kuvan rajauksen vuoksi ei voida nähdä kuinka paksu).Seinä palautuu takaisin samaan paikkaan mistä lähtikin, mutta koska video on todellisessa ajassa joitakin sadasosasekunteja se ei kerkeä palautumaan taka-alalta massan hitauden vuoksi.
Seinän massalla on pallon muodonmuutokseen merkitystä siinä, minkälaisen muodonmuutoksen seinä kokee. Pallo saa törmätessään aikaan muodonmuutoksen seinään ja seinä taas muodonmuutoksen palloon. Seinän muodonmuutos on plastinen eikä kovinkaan merkittävä, koska törmäyksen voima on pieni suhteutettuna seinän massaan. Pallon muodonmuutos taas on elastinen johtuen pallon materiaalien ollessa polymeeriseoksia, joten ne ovat erittäin vastaanottavaisia muodonmuutokselle ja toisaalta palautuvat alkuperäiseen muotoonsa erinomaisesti. Varsinkin lämpimissä olosuhteissa.
Uskon, että video on aito, mutta pallo on sieltä pehmeämmästä päästä, ei kuitenkaan todellakaan mikään ontto kumipallo, sillä se puristuisi soikioksi jo lentäessä johtuen ilmanvastuksesta. Liikkuvien kappaleiden käyttäytyminen voi joskus näyttää uskomattomalta äärimmilleen hidastettuna.
Hyvä. Ihan asiantuntevaa tekstiä. Esim. voiman ja vastavoiman laki on aina hyvä pitää mielessä. Jotkut väitteesi jäivät silti askarruttamaan.
’Seinän muodonmuutos on plastinen’. Mistä niin voi päätellä? Voiko pehmeä pallo tehdä ’jonkin paksuiseen’ metallilevyyn helposti pysyvän muodon muutoksen? Pallon elastisuudestakaan ei voida olla ihan varmoja. Pallohan jäi lopussa kananmunanmuotoiseksi;)
En myöskään sulkisi onton kumipallon mahdollisuutta pois. Golfpallon kokoiseen palloon kohdistuva ilmanvastus nopeudella 150 mph on normaali-ilmanpaineessa ja 20 C lämpötilassa vain 4,6N. Jos pallon kuoren paksuus on (5…6) mm, se on riittävän vankka pitääkseen muotonsa ilmanvastusta vastaan. Videossa 18 s…19 s kohdalla pallon keskikohta painuu sisään, mikä viittaa pallon onttouteen. Mutta jos ei ole ontto, niin kuten sanoit, sieltä pehmeämmästä päästä kuitenkin. Ja taatusti liian pehmeä pelipalloksi.
MREX kirjoitti: (13.1.2010 20:49:47)
Tällöin tilanne vastaisi lyöntitilannetta, jossa kutakuinkin joustamaton mailanlapa 150 mph nopeudella lähettää pallon 250 mph nopeudelle ja tämän takia pallon muodon muutos on niin suuri. Vastaavanlaista lyöntiä ei kukaan pysty tekemään normaalilla mailalla. Videossa ilmeisesti testataan pallon kestävyyden ja muodonmuutoksen äärirajoja.
No ei. En tähän hätään löytänyt parempaa videota, mutta Tiikerikin pääsee +120mph tasolle.
Tuohon 20-40mph lisää ei lisää pallon muodonmuutosta radikaalisti.
PG kirjoitti: (13.1.2010 22:58:42)
Hyvä. Ihan asiantuntevaa tekstiä. Esim. voiman ja vastavoiman laki on aina hyvä pitää mielessä. Jotkut väitteesi jäivät silti askarruttamaan.
’Seinän muodonmuutos on plastinen’. Mistä niin voi päätellä? Voiko pehmeä pallo tehdä ’jonkin paksuiseen’ metallilevyyn helposti pysyvän muodon muutoksen? Pallon elastisuudestakaan ei voida olla ihan varmoja. Pallohan jäi lopussa kananmunanmuotoiseksi;)
Ei helposti, mutta kyllä voi, ja todennäköisesti mikrotasolla tekeekin. Tietenkin levyyn kokonaisuudessaan syntyy myös elastista muodonmuutosta. Pointti kuitenkin oli eritellä noiden materiaalien ominaisuuksia muodonmuutoksissa, pallon elastisuudesta voidaan olla melko varmoja, toki jos mennään myötörajan yli voi siihenkin muodostua plastinen muodonmuutos 😛
Olen kuitenkin lähestulkoon varma, että kyseessä on golfpallo.
Tässä vapaasti lattiaan putoava kumipallo: https://www.youtube.com/watch?v=N8gxND1kX6k
Tuo golfpallo ei kuitenkaan reagoi noin voimakkaasti tuossa törmäyksessä. Lisäksi voidaan olettaa nopeuden olevan huomattavasti suurempi, kuin tuossa putoavassa pallossa koska vastaanottava levy/seinä antaa periksi noinkin paljon. Esimerkiksi värähtelyä tuossa golfpallon kuoressa ei tapahdu niin voimakkaasti, mikä taas viittaisi kovempaan kuoreen.
ts kirjoitti:
Lavan vauhti putoaa tuon 20-30% pelkän osuman vaikutuksesta.
Kohtaamisnopeus on lavan ja pallon välillä noin 100mph, jos pallon lähtönopeus on 150mph.
En väitä vastaan, henk.kohtaisia mittauksia en ole tehnyt enkä ole lukenut asiasta mahdollisesti julkaistuja tutkimustuloksia. Mistäs niitä löytyisi? Oletko itse tehnyt ko. mittauksia?
ts kirjoitti: (13.1.2010 22:40:38)
KL kirjoitti: (13.1.2010 22:26:01)
ts kirjoitti: (13.1.2010 20:21:03)
Mutta se eteen päin taipunu varsi huvittaa edelleen koko porukkaa….Sitten olet vaihtanut koulukuntaa.
Tässä ketjussa käsittääkseni asiaa käsiteltiin melko kattavasti ja siitä saa sen käsityksen, että ainakin draiverilla lyödessä varsi on taipunut kohteen suuntaan ennen osumaa. Myös sinun suullasi lausuttuna löytyy useita tätä käsitystä tukevia kommentteja ko. ketjusta.
Vai oletko tästä eri mieltä? Eikö varsi olekaan taipunut kohteen suuntaan ennen lavan osumista palloon? Toisin sanoen mitään käsien ja ranteiden hidastumista ei lyönnissä tapahdukaan ennen osumaa?
No huh… onko sulla käyny mielessä, että noi kaikki asiat voi tapahtua lyönnissä? Oletko ajatellut, että kyse voi olla vallan kahdesta eri tapahtumasta?
Kysymys oli nyt siitä onko se mailan varsi taipuneena kohteen suuntaan osumassa vai ei. Oletko siis sitä mieltä, ettei näin ole?
KL kirjoitti: (14.1.2010 8:50:55)
ts kirjoitti: (13.1.2010 22:40:38)
KL kirjoitti: (13.1.2010 22:26:01)
ts kirjoitti: (13.1.2010 20:21:03)
Mutta se eteen päin taipunu varsi huvittaa edelleen koko porukkaa….Sitten olet vaihtanut koulukuntaa.
Tässä ketjussa käsittääkseni asiaa käsiteltiin melko kattavasti ja siitä saa sen käsityksen, että ainakin draiverilla lyödessä varsi on taipunut kohteen suuntaan ennen osumaa. Myös sinun suullasi lausuttuna löytyy useita tätä käsitystä tukevia kommentteja ko. ketjusta.
Vai oletko tästä eri mieltä? Eikö varsi olekaan taipunut kohteen suuntaan ennen lavan osumista palloon? Toisin sanoen mitään käsien ja ranteiden hidastumista ei lyönnissä tapahdukaan ennen osumaa?
No huh… onko sulla käyny mielessä, että noi kaikki asiat voi tapahtua lyönnissä? Oletko ajatellut, että kyse voi olla vallan kahdesta eri tapahtumasta?
Kysymys oli nyt siitä onko se mailan varsi taipuneena kohteen suuntaan osumassa vai ei. Oletko siis sitä mieltä, ettei näin ole?
Ei tuosta tarvita mielipidettä kun on kone täynnä kuvia ja videoita aiheesta. Siis ei todellakaan ole varsi taipunut eteen päin osumassa. Ennen sitä joissain tapauksissa kylläkin.
PG kirjoitti: (14.1.2010 8:34:24)
ts kirjoitti:Lavan vauhti putoaa tuon 20-30% pelkän osuman vaikutuksesta.
Kohtaamisnopeus on lavan ja pallon välillä noin 100mph, jos pallon lähtönopeus on 150mph.
En väitä vastaan, henk.kohtaisia mittauksia en ole tehnyt enkä ole lukenut asiasta mahdollisesti julkaistuja tutkimustuloksia. Mistäs niitä löytyisi? Oletko itse tehnyt ko. mittauksia?
Googleta vaikka sanoilla smasf factor niin saat lähes 5 miljoonaa tulosta. Tuo on aivan arkipäiväinen asia lyönnin tutkimisessa.
KL kirjoitti: (14.1.2010 8:50:55)
Sitten olet vaihtanut koulukuntaa.
Tässä ketjussa käsittääkseni asiaa käsiteltiin melko kattavasti ja siitä saa sen käsityksen, että ainakin draiverilla lyödessä varsi on taipunut kohteen suuntaan ennen osumaa. Myös sinun suullasi lausuttuna löytyy useita tätä käsitystä tukevia kommentteja ko. ketjusta.
?Kävinpä tuota ketjun loppua lukaisemassa ja olen entistä hämmentyneempi. Miksi sinä et lukenut sitä vaikka postasit sen linkkinä tänne?
ts kirjoitti: (14.1.2010 9:04:08)
Googleta vaikka sanoilla smasf factor niin saat lähes 5 miljoonaa tulosta. Tuo on aivan arkipäiväinen asia lyönnin tutkimisessa.
Kiitos. Hieman liioittelit, en saanut kuin 4 miljoonaa tulosta. Mutta ei se mitään, yritetään pärjätä sillä vähällä, mitä tuli. Minulle lyönnin tutkiminen ei ole mikään arkipäiväinen asia, vaan paremminkin juhlapäivien juttu ;).
Partille koordinaatistoihin liittyvää mietittävää:
Oletetaan, että lavan nopeus 150 mph antaa pallolle lähtönopeuden 225 mph (ei huono) ja että lavan nopeus laskee osuman jälkeen 20 % eli on 120 mph
Jos koordinaatiston origoksi valitaan draiverin lapa, niin silloin pallo iskeytyy lapaan nopeudella 150 mph, ja erkanee lavasta nopeudella (225-120) mph = 105 mph.
Vertailukohde: Pallo iskeytyy seinään (nähden seinään) nopeudella 150 mph ja pomppaa siitä takaisin nopeudella (130…140) mph.
Molemmissa tapauksissa siis pallo iskeytyy kohteeseen nopeudella 150 mph, mutta erkanemisnopeus seinästä on 30 % suurempi kuin erkanemisnopeus lavasta. Tapaukset eivät siis ole aivan analogiset. Miten tämän selität? Lähtöarvot voisivat olla jotain muutakin, mutta muuttaisiko se asiaa oleellisesti?
PG kirjoitti: (14.1.2010 10:30:14)
Partille koordinaatistoihin liittyvää mietittävää:Oletetaan, että lavan nopeus 150 mph antaa pallolle lähtönopeuden 225 mph (ei huono) ja että lavan nopeus laskee osuman jälkeen 20 % eli on 120 mph
Jos koordinaatiston origoksi valitaan draiverin lapa, niin silloin pallo iskeytyy lapaan nopeudella 150 mph, ja erkanee lavasta nopeudella (225-120) mph = 105 mph.
Vertailukohde: Pallo iskeytyy seinään (nähden seinään) nopeudella 150 mph ja pomppaa siitä takaisin nopeudella (130…140) mph.
Molemmissa tapauksissa siis pallo iskeytyy kohteeseen nopeudella 150 mph, mutta erkanemisnopeus seinästä on 30 % suurempi kuin erkanemisnopeus lavasta. Tapaukset eivät siis ole aivan analogiset. Miten tämän selität? Lähtöarvot voisivat olla jotain muutakin, mutta muuttaisiko se asiaa oleellisesti?
duoda noi
pieni korjaus:
iskeytyy kohteeseen nopeudella 150
erkanee nopeudella – 130…-140
=> delta V = vajaa 300selitys löytyy yksinkertaisesti seuraavasta
molemmissa järjestelmissä kokonaisenergian pitää säilyä vakiona.toisessa myös törmäyksen kohde (maila) jatkaa liikettä törmäyksen jälkeen, toisessa ei.
PG kirjoitti: (14.1.2010 10:30:14)
Partille koordinaatistoihin liittyvää mietittävää:Oletetaan, että lavan nopeus 150 mph antaa pallolle lähtönopeuden 225 mph (ei huono) ja että lavan nopeus laskee osuman jälkeen 20 % eli on 120 mph
Jos koordinaatiston origoksi valitaan draiverin lapa, niin silloin pallo iskeytyy lapaan nopeudella 150 mph, ja erkanee lavasta nopeudella (225-120) mph = 105 mph.
Vertailukohde: Pallo iskeytyy seinään (nähden seinään) nopeudella 150 mph ja pomppaa siitä takaisin nopeudella (130…140) mph.
Molemmissa tapauksissa siis pallo iskeytyy kohteeseen nopeudella 150 mph, mutta erkanemisnopeus seinästä on 30 % suurempi kuin erkanemisnopeus lavasta. Tapaukset eivät siis ole aivan analogiset. Miten tämän selität? Lähtöarvot voisivat olla jotain muutakin, mutta muuttaisiko se asiaa oleellisesti?
Kokonaisuudessaan itseäni erittäin paljon kiinnostava asia, josta löytyy järkyttävän vähän tietoa vapaasti saatavilla ja kysymyksiä olisi esitettävänä paljon.
Kovin paljon on aiheesta kirjoituksia nimenomaan siltä perustalta, mikä on mailanpään nopeus hit pointissa, mutta separation pointin nopeuksista puhutaan erittäin vähän, vaikka uskon sen olevan erittäin suuressa merkityksessä. Meidänkään mittaus ei ihan tuota tarkasti kerro, mutta täytyy jossain vaiheessa vähän kehitellä tohtoreiden kanssa ajatusta tuon mittaamisesta. Ihan yksinkertainen juttu ei ole, koska tuossa tapahtuu varsin voimakasta aaltolikettä, kun varsi ja kädet antavat ensin periksi osumahetkellä ja varsin pian irtoamisen jälkeen lapa taas kihtyy alimmasta arvostaan jo varren palautumisen seurauksena.
Jonkin verranhan sitä mallinnetaan juuri smash factorin kautta, mutta olisi mielenkiintoista rakentaa taulukkoa noiden kolmen suureen välillä ja katsoa vaihteluita ja merkityksiä. Sen voin jo sanoa, että erot ovat yllättävän suuria hyvien pallonlyöjien ja klubipelaajien välillä, eli huonolla tekniikalla lyötäessä lavan nopeudesta häipyy osumassa paljon surempi osuus kuin hyvällä.
Tutkitaanpa mitä on tehtävissä
Ennenkuin vastaan mitään, on pakko tehdä yksi kysymys: Ovatko antamasi lukuarvot mitattuja tai laskettuja faktoja?
Tai no sen verran voin jo vastata että jos esittämäsi arvot pitävät paikkaansa, törmäys seinään ja mailaaan poikkeaisivat toisistaan huomattavasti. Sillä ei kuitenkaan olisi mitään tekemistä valitun nollapisteen kanssa vaan ero johtuisi seinän ja mailan ominaisuuksien eroista.
Ps. Otin esille tuon nollapisteasian kun MREX kirjoitti ”Seinään tultaessa hidastetaan ja kiihdytetään, lyötäessä vain kiihdytetään eli muodonmuutoksen eväät ovat erilaiset”. Tämä ajatus on väärä koska törmäyksissä on merkuttävää vain kahden (A ja B) törmäävän kappaleen keskinäiset suunnat ja nopeudet. Ajatus siitä että törmäys muuttuu sen mukaan onko A tai B alkutilanteessa ”paikallaan” vie totaalisesti metsään. Universumissa ei ole mitään pistettä, joka olisi absoluuttisesti paikallaan. Ja vaikka olisikin, se ei silti vaikuttaisi törmäykseen mitenkään.
ts kirjoitti: (14.1.2010 12:21:54)
Kovin paljon on aiheesta kirjoituksia nimenomaan siltä perustalta, mikä on mailanpään nopeus hit pointissa, mutta separation pointin nopeuksista puhutaan erittäin vähän, vaikka uskon sen olevan erittäin suuressa merkityksessä.Verrataan seinään 150mph ammuttua palloa vs golf-lyöntiä pallon muodonmuutoksen kannalta. Idea kai tässä vertailussa on miettiä millaista lyöntiä vastaa tuo 150mph seinään? Muutoin vertailukohdan hakeminen ei kai muuta tuo kuin sekoittaa pientä mieltä 🙂
Itse olen yksinkertaistanut asian niin että 150mph seinään vastaava golf-lyönti olisi sellainen, jossa mailanpään nopeus separation pointissa olisi 150mph. En tiedä onko ajatus oikea, mutta näillä mennään kunnes joku tämän vääräksi todistaa.
Tilpehööri kirjoitti: (11.1.2010 16:08:40)
Einari kirjoitti: (11.1.2010 12:49:29)
Aika roima on pallon muodonmuutos:
PalloJa pitäähän tuonkin olla totta, jos kerran iso ja ihmeellinen intternetti niin sanoo..
Apinaa koijataan taas kerran satanolla sanoisin mää..
Komppaan tilpehööriä!
Olen aika monta videopätkää nähnyt jossa ammattilainen lyö draiverilla palloa. Näissä muodonmuutokset pallossa ovat hyvin maltillisia aina. Usea ammattilainen lyö draiverin nupin nopeudeksi jopa yli 120mph. Turha väittää että pallo menee tuollaiseksi kun nopeuteen lisätään vajaa 30mph. Ei ne viimeiset mailit niin mahtavia sentään ole…
🙂 Hauska video kuitenkin ja saanut fysiikan ihmisiä sankoin joukoin liikkeelle… 🙂
-
JulkaisijaArtikkelit