-
JulkaisijaArtikkelit
-
Eurolla mukana, koska kotona olisi kiva olla. Ei Suomessakaan kiva/helppo ole olla, mutta koti on aina koti!
Kuulostaa tutulta, mutta näkemykseni mukaan tuo kyseinen peliväline nimenomaan on ontto. Tosin seinämävahvuus on pelivälineen halkaisijaan nähden suhteellisen paksu. Jos peliväline ei olisi ontto, tietyn aineenvaihduntaan liittyvän toiminnon suorittaminen olisi varsin hankalaa. Myöskään lumeen ei saisi aikaiseksi keltaista nimikirjoitusta. Edelleenkin, jos peliväline olisi ontto, niin pelivälineen valmisteluvaiheessa ei tarvitsisi käyttää kumea, riippumatta päätyseinän iästä, paitsi jos halutaan varautua pelivälineen käyttökelpoisuudestä myös tulevaisuudessa testitilanteissa, joissa päätyseinä saattaisi kontaminoida pelivälineen ei-toivotuilla organismeilla.
Hassu peliväline sinänsä, testitilanteessa törmäykset ovat melkoisen plastisia, kun taas testien välillä peliväline on suhteellisen elastinen. Mahtaako olla edes R&A:n hyväksymä?
Tuosta pallo seinään -tilanteesta poiketen muuten tämäntyyppisessä testitilanteessa päätyseinän ominaisuudet saattavat merkittävästi vaikuttaa pelivälineen ja päätyseinän törmäyksen plastisuuteen / elastisuuteen, mitenkäs palstan pöytälaatikkofyysikot tämän selittävät? Ja tämä vielä ihan riippumatta siitä, mihin koordinaatisto kiinnitetään.
Kuulostaa tutulta, mutta näkemykseni mukaan tuo kyseinen peliväline nimenomaan on ontto. Tosin seinämävahvuus on pelivälineen halkaisijaan nähden suhteellisen paksu. Jos peliväline ei olisi ontto, tietyn aineenvaihduntaan liittyvän toiminnon suorittaminen olisi varsin hankalaa. Myöskään lumeen ei saisi aikaiseksi keltaista nimikirjoitusta. Edelleenkin, jos peliväline olisi ontto, niin pelivälineen valmisteluvaiheessa ei tarvitsisi käyttää kumea, riippumatta päätyseinän iästä, paitsi jos halutaan varautua pelivälineen käyttökelpoisuudestä myös tulevaisuudessa testitilanteissa, joissa päätyseinä saattaisi kontaminoida pelivälineen ei-toivotuilla organismeilla.
Hassu peliväline sinänsä, testitilanteessa törmäykset ovat melkoisen plastisia, kun taas testien välillä peliväline on suhteellisen elastinen. Mahtaako olla edes R&A:n hyväksymä?
Tuosta pallo seinään -tilanteesta poiketen muuten tämäntyyppisessä testitilanteessa päätyseinän ominaisuudet saattavat merkittävästi vaikuttaa pelivälineen ja päätyseinän törmäyksen plastisuuteen / elastisuuteen, mitenkäs palstan pöytälaatikkofyysikot tämän selittävät? Ja tämä vielä ihan riippumatta siitä, mihin koordinaatisto kiinnitetään.
Anteeksi toisto, mutta viestini oli niin painavaa asiaa,
että indeksisormeni ihan väkisin hipaisi Tallenna-namiskuukkelia kahdesti.Ei se mitään! Tässä vielä sinullekin oikea osoite!
(Chip Greenside 15.1.2010 23:04:44)
’Mullakin tapahtui pelivälineessä huomattava muodonmuutos, mutta jo ennen kuin se osui päätyseinään’.
Juuri näin on käynyt myös videossa olevalle pelivälineelle. Törmäystä edeltävä muodonmuutos on häveliäisyyssyistä peitetty piirroksen alle videon alussa.
’Kyseinen väline ei ole kuitenkaan ontto ja päätyseinän ikä huomioiden välineessä ei ole tarvinnut valmisteluvaiheessa käyttää edes kumea’.
Videon pelivälinekään ei näytä ontolta. Päätyseinä on selvästi ikääntynyt. Kumeakaan ei näy. Jos olisi ollut valmisteluvaiheessa, olisi myös tositoimessa.
’Törmäysten jälkeen väline on palautunut ennalleen eikä mitään murtumista ollut ainakaan silminnähden havaittavissa’.
Katselin videon useampaan kertaan. Joka kerta väline palautui ennalleen eikä murtumia ollut havaittavissa. Tämä ei voi olla sattumaa. Pelivälineesi on juuri se videon peliväline! Vau!
’Uskon (ja toivon) välineellä pystyttävän vielä toistamaan koe useampaankin kertaan’.
Hienoa! Voimmeko lainata pelivälineesi vähäksi aikaa omia kokeitamme varten. On tärkeää, että koe voidaan toistaa useampaankin kertaan. Vasta se takaisi tulosten luotettavuuden.
ts kirjoitti: (15.1.2010 22:34:08)
PG kirjoitti: (15.1.2010 17:10:59)
ts kirjoitti: (15.1.2010 16:20:22)
PG kirjoitti: (15.1.2010 15:56:30)
Frentzen kirjoitti: (15.1.2010 13:36:03)
Eli kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen,
Silloin se putoasi törmäyksen jälkeen alas kuin kivi.
Ei putoaisi, koska nuo ovat kaksi erillistä tapahtumaa. Pallon puristuminen tapahtuu vain sen liike-energan vaikutuksesta ja sen johodsta se pysähtyy. ’Kaikki’ kimpoaminen sitten tuon muodon palautumisen seurauksena.
Jotenkin mä luulen, että Frentzen on jäljillä tossa ajatuksessa
Putoaisi se, kuten muovailuvahapallolle kävisi/voisi käydä. Silloin koko liike-energia kuluisi/voisi kulua muodonmuutokseen. Frenzen ehkä tarkoitti jotain muuta, esim. sitä että sen liike-energia muutuisi toisenlaiseen energiamuotoon.
Eihän tuolla ole mitään tekemistä asian kanssa. Oli se muovailuvahaa tai pallo, molempien nopeus putoaa samassa ajassa nollaan. Se, mitä tapahtuu sen jälkeen on sitten materiaalikysymys ja kimmoisuutta.
Ilmaus ’ kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen’, on yksikäsitteinen ja selkeä: koko liike- energia kulutetaan muodonmuutokseen. Muodonmuutos on plastinen pysyvä muodonmuutos. Sitä ei palauteta enää liike-energiaksi.
Jos seinään heitetty muovailuvaha tippuu seinää pitkin alas ’kuin kivi’, sen koko liike-energia on silloin kulunut muodonmuutokseen. Kun bensatankki tyhjenee, ei autoa enää ajeta samalla bensalla toista kertaa. No, rallihommissa ehkä…
PG kirjoitti: (16.1.2010 8:51:08)
Ilmaus ’ kun pallo törmää seinään sen koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen’, on yksikäsitteinen ja selkeä: koko liike- energia kulutetaan muodonmuutokseen. Muodonmuutos on plastinen pysyvä muodonmuutos. Sitä ei palauteta enää liike-energiaksi.
Jos seinään heitetty muovailuvaha tippuu seinää pitkin alas ’kuin kivi’, sen koko liike-energia on silloin kulunut muodonmuutokseen. Kun bensatankki tyhjenee, ei autoa enää ajeta samalla bensalla toista kertaa. No, rallihommissa ehkä…
Ettei nyt vaan menny PG:ltä homma ihan kotitekoisen fysiikan piiriin ja ihan itse määrittlyiksi. Eihän tuolla ajalla ole mitään merkitystä, mikä tapahtuu sen jälkeen, kun pallon nopeus on ensin pudonnut 150mph > 0mph. Mihin muuhun tuona aikana kertoisit arvon lukijoille tuota liike-energiaa kuluneen kuin muodonmuutokseen?
Ja kyllä se auto liikkuu komiasti ilman bensaa. Se bensa kun loppuu sopivaan mäkeen, niin komeesti tulee takas alas.
Käytin alan vakiintunutta ilmaisutapaa. Sumutuslogiikassa asia on erikseen…
PG kirjoitti: (16.1.2010 9:32:23)
Käytin alan vakiintunutta ilmaisutapaa. Sumutuslogiikassa asia on erikseen…Jargonin huioppu. Vastaisitko kysymykseeni kuitenkin.
Niin, ja mitä tulee kotitekoiseen fysiikkaan, siinä ts on kiistatta alansa kärkeä. Mitkään tunnetut fysiikan lait eivät kelpaa, omat lait ja oma termistö pitää olla :(…:-)…:(…:-)
PG kirjoitti: (16.1.2010 9:43:19)
Niin, ja mitä tulee kotitekoiseen fysiikkaan, siinä ts on kiistatta alansa kärkeä. Mitkään tunnetut fysiikan lait eivät kelpaa, omat lait ja oma termistö pitää olla :(…:-)…:(…:-)Vastaisitko kysymykseeni. Kirjoista voi ottaa kappaleita kuka vaan, ymmärtämiseen tarvitaan muutakin.
ts kirjoitti: (16.1.2010 9:56:38)
Vastaisitko kysymykseeni. Kirjoista voi ottaa kappaleita kuka vaan, ymmärtämiseen tarvitaan muutakin.Vastataan nyt vielä kerran. Jos koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen, niin liike-energia kuluu silloin muodonmuutostyöhön (tässä se on 102 Joulea). Sitä ei voida muuttaa takaisin kineettiseksi energiaksi. Pallo ei enää pomppaa…
Olen kyllä joskus lainannut kappaleita alan kirjoista tai monisteista – joskus jopa tekemistäni sellaisista.
Tätä keskustelua on turha jatkaa, ei ole yhteistä kieltä.
PG kirjoitti: (16.1.2010 10:22:22)
ts kirjoitti: (16.1.2010 9:56:38)
Vastaisitko kysymykseeni. Kirjoista voi ottaa kappaleita kuka vaan, ymmärtämiseen tarvitaan muutakin.Vastataan nyt vielä kerran. Jos koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen, niin liike-energia kuluu silloin muodonmuutostyöhön (tässä se on 102 Joulea). Sitä ei voida muuttaa takaisin kineettiseksi energiaksi. Pallo ei enää pomppaa…
Olen kyllä joskus lainannut kappaleita alan kirjoista tai monisteista – joskus jopa tekemistäni sellaisista.
Tätä keskustelua on turha jatkaa, ei ole yhteistä kieltä.
Et sitten vastannut vaan jatkoit jargonilla. Etkö kyennyt?
Kävikö edes mielessä, että tuossa on kyse muodonmuutoksen aikana varstoituvasta energiasta? Liike-energiasta kuluu tasan yhtä paljon muodonmuutokseen molemmissa tapauksissa. Kun vastaanottava pinta ei jousta ja törmäävän kappaleen vauhti putoaa 150>0, on tapahtunut täsmälleen sama prosessi. Tuon kappaleen kimmoisuudesta riippuu sitten se, varastoituuko tuo energia vai ei.
Yksinkertaistettuna: se pallo ei tiedä osuessaan ja kasaan puristuessaan, mitä sen pitää sen jälkeen tehdä kun tuo pysähtyminen on tapahtunut
PG kirjoitti: (16.1.2010 10:22:22)
Jos koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen, niin liike-energia kuluu silloin muodonmuutostyöhön (tässä se on 102 Joulea). Sitä ei voida muuttaa takaisin kineettiseksi energiaksi. Pallo ei enää pomppaa…Täytyy kompata PG:tä. Jos kaikki liike-energia käytetään pallon muodonmuutokseen, (liike)energiaa ei ole enää yhtään jäljellä eikä pallo liiku mihinkään. No, korkeintaan tippuu sieltä seinältä.
Jos sitävastoin vain osa liike-energiasta ’hukataan’ (lämpöhäviöt, pysyvä muodonmuutos) ja osa varastoidaan törmäyksessä jonkunlaista potentiaalienergiaa vastaavaan (?) muotoon, on tämä osa käytettävissä pallon saattamiseen vastakkaissuuntaiseen liikkeeseen. Mikähän mahtaa olla oikea termi tällaiselle kappaleen tai jousen ’virittämiselle’?
4par kirjoitti: (16.1.2010 11:29:54)
PG kirjoitti: (16.1.2010 10:22:22)
Jos koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen, niin liike-energia kuluu silloin muodonmuutostyöhön (tässä se on 102 Joulea). Sitä ei voida muuttaa takaisin kineettiseksi energiaksi. Pallo ei enää pomppaa…Täytyy kompata PG:tä. Jos kaikki liike-energia käytetään pallon muodonmuutokseen, (liike)energiaa ei ole enää yhtään jäljellä eikä pallo liiku mihinkään. No, korkeintaan tippuu sieltä seinältä.
Mutta näinhän siinä tapahtuu. Pallo ei liiku yhtään mihinkään tietyssä hetkessä ja kaikki liike-energia on käytetty muodonmuutokseen. Moni vaan tuntuu ajattelevan asian liian monimutkaisesti. Sen jälkeen on ihan eri asia, mitä tuolle liike-energialle on tapahtunut. Onko se muuttunut lämmöksi vai varastoitunut vai mennyt kuuhun.
Jos kimpoaminen olisi viistoon, osa likke-energiasta kuluisi muodonmuutokseen ja osa säilyisi liikkeenä, jossa kohdesuunta on hieman muuttunut. Silloin pallon nopeus ei olisi koskaan saavuttanut nollaa. Tuossa suoraan seinään osuneessa tapauksessa pallo on yhden hetken pysähtyneenä.
ts kirjoitti: (16.1.2010 12:00:21)
4par kirjoitti: (16.1.2010 11:29:54)
PG kirjoitti: (16.1.2010 10:22:22)
Jos koko liike-energia kuluu muodonmuutokseen, niin liike-energia kuluu silloin muodonmuutostyöhön (tässä se on 102 Joulea). Sitä ei voida muuttaa takaisin kineettiseksi energiaksi. Pallo ei enää pomppaa…Täytyy kompata PG:tä. Jos kaikki liike-energia käytetään pallon muodonmuutokseen, (liike)energiaa ei ole enää yhtään jäljellä eikä pallo liiku mihinkään. No, korkeintaan tippuu sieltä seinältä.
Mutta näinhän siinä tapahtuu. Pallo ei liiku yhtään mihinkään tietyssä hetkessä ja kaikki liike-energia on käytetty muodonmuutokseen. Moni vaan tuntuu ajattelevan asian liian monimutkaisesti. Sen jälkeen on ihan eri asia, mitä tuolle liike-energialle on tapahtunut. Onko se muuttunut lämmöksi vai varastoitunut vai mennyt kuuhun.
Jos kimpoaminen olisi viistoon, osa likke-energiasta kuluisi muodonmuutokseen ja osa säilyisi liikkeenä, jossa kohdesuunta on hieman muuttunut. Silloin pallon nopeus ei olisi koskaan saavuttanut nollaa. Tuossa suoraan seinään osuneessa tapauksessa pallo on yhden hetken pysähtyneenä.
Tässä PG taitaa viisastella ihan samalla tavalla kuin ts sen varren taipumisen osumahetkellä -casen kanssa.
Liike-energian kuluminen johonkin ja muuttuminen toisenlaiseksi energiaksi (joka taas voidaan muuttaa liike-energiaksi) ovat kaksi eri asiaa. Jos seinään törmää vaikkapa auton jousi, niin tietyllä hetkellä jousen kaikki liike-energia on voinut muuttua toiseen muotoon, eli siirtynyt jouseen potentiaalienergiaksi (tai miksi sitä nyt haluaakin kutsua). Tämä energia voi sen jälkeen muuttua uudelleen liike-energiaksi. Olennaista kai on, että tietyllä ajan hetkellä jousen liike-enrgia on nolla.
Se viisastelu siis tapahtuu nyt sen sanan ’kulua’ kohdalla. Kuluuko jousen liike-energia sen muuttuessa toiseen muotoon vai ei? Voiko sanoa, että ’jousen liike-energia kului sen jännittämiseen’?
Voihan joku tietenkin vielä lähteä viisastelemaan sillä faktalla, että energiaa ei voi hävittää, se vain muuttaa muotoaan…
PG kirjoitti: (15.1.2010 20:50:51)
MREX kirjoitti: (15.1.2010 18:19:51)
Videopätkä ekassa viestissä kuvasi pallon osumaa metallilevyyn tai seinään 150 mph ja ihmeteltiin kuinka paljon menee kasaan pallo kun se ei lyödessä mene niin paljoa kasaan.Videon alussa katsellaan piirrttyä elokuvaa (4 eka sekuntia). On haluttu peittää se, että pallo on ylenmääräisen elastisuutensa ja kovan vauhtinsa takia littana jo tullessaan. Kyseessä ei ole varsinainen golfpallo, vaan sen näköinen pallo. Piirretyssä osuudessa pallo muistuttaa golfpalloa eniten. Sama pallo näyttäisi samanlaiselta, jos sitä lyödään draiverilla, jonka lapa kohtaa pallon 150 mph nopeudella.
).Kun katsoo videon sieltä ekasta viestistä ja sen jälkeen valitsee sen alapuolelta toisen pätkän joka esittää samaa tapahtumaa ja kuvassa lukee ’CRICKET’, niin saa koko videon puhtaana häiriöiltä.
Toinen asia mikä tässä on vaikea ymmärtää, on se teksti kuvan yläpuolella. 70,000 fps eli onko se 70000 kuvaa sekunnissa vai 70 kuvaa sekunnissa vai jotain muuta. Pallon nopeuden ollessa 150 mph, pallo liikkuu noin 60 m/s ja 1/1000s aikana 6cm joten kuvassa pallo liikkunee noin 3-5/1000 sekuntia eli alle sadasosasekunnin.
PG kirjoitti: (15.1.2010 19:21:31)
Tilpehööri kirjoitti: (15.1.2010 18:13:47)
– fysiikka saatika matematiikka ovat eksakteja tieteitä, joissa isittelylle on sijansa siellä, missä aiheen ymmärtäminen loppuu.Samaa mieltä. Valitettavasti täällä sumeaan logiikan puolella, jossa käsitteet ovat varsin epämääräiset, joudutaan isin apuun turvautumaan tämän tästä.
Siinä tapauksessa asia lienee kaluttu loppuun ja muu on pelkkää palstantäytettä..
Hatunnosto PG:lle ja muut..
jatkakaa kinaamista kuraluurissa..
MREX kirjoitti: (16.1.2010 15:06:38)
[Toinen asia mikä tässä on vaikea ymmärtää, on se teksti kuvan yläpuolella. 70,000 fps eli onko se 70000 kuvaa sekunnissa vai 70 kuvaa sekunnissa vai jotain muuta. Pallon nopeuden ollessa 150 mph, pallo liikkuu noin 60 m/s ja 1/1000s aikana 6cm joten kuvassa pallo liikkunee noin 3-5/1000 sekuntia eli alle sadasosasekunnin.
Nimenomaan 70000 fps on tuo video, ei missään tapauksessa 70.
Ja KL:lle tiedoksi, että mä en siinä viisastellu pätkän vertaa. Sä vaan luit huonosti ja olit lukenu vanhankin ketjun huonosti. Tässä ketjussa olen koko ajan kertonut, että varsi taipuu osuman vaikutuksesta eli antaa periksi. Samoin antavat vielä kädetkin periksi. Mutta kun ymmärrät, että osuma ei ole hetki, vaan jakso, ymmärrät myös sen, että sen aikana voi tapahtua monen suuntaista liikettä. Sen lisäksi vielä ennen sitä tapahtuma varren taipuminen on kokonaan eri asia. Sikäli kun sitäkään nyt kovin tapahtuu, vaikka joku kuvakulma hieman siihen viittaisikin.
ts kirjoitti: (16.1.2010 20:30:40)
Nimenomaan 70000 fps on tuo video, ei missään tapauksessa 70.Näin varmaan on, video pyrkii olemaan 70000 fps, eli pallon halkaisijan mittaiseen matkaan tarvitaan n 45 ruutua. Latasin videon itselleni ja kävin sitä läpi ruutu kerrallaan. Ihmetystä herätti, että sama kuva oli vuorotellen 5 tai 6 peräkkäisessä ruudussa. Minulla ei ole mitään ideaa miksi näin on: joko pyritään antamaan kuva todellista suuremmasta fps:stä, tai sitten YouTube käpistelee materiaalia, tai sitten c).
ts kirjoitti: (16.1.2010 20:30:40)
Ja KL:lle tiedoksi, että mä en siinä viisastellu pätkän vertaa. Sä vaan luit huonosti ja olit lukenu vanhankin ketjun huonosti. Tässä ketjussa olen koko ajan kertonut, että varsi taipuu osuman vaikutuksesta eli antaa periksi. Samoin antavat vielä kädetkin periksi. Mutta kun ymmärrät, että osuma ei ole hetki, vaan jakso, ymmärrät myös sen, että sen aikana voi tapahtua monen suuntaista liikettä. Sen lisäksi vielä ennen sitä tapahtuma varren taipuminen on kokonaan eri asia. Sikäli kun sitäkään nyt kovin tapahtuu, vaikka joku kuvakulma hieman siihen viittaisikin.Tätäpä minä juurikin tarkoitan, eli noita teeässän omia fysiikan suureita. Samasta asiasta puhumme ja asian ymmärrys on sama, mutta tuo ts-terminologia vie asian eri suuntaan.
Kun fysiikasta tieteenalana puhutaan, hetki ei ole jakso. Lapa osuu palloon hetkellä T0 ja muut tapahtumat sen hetken jälkeen ovat ajanhetkiä T1, T2, jne. Näistä ajanhetkistä syntyy ajanjakso.
Fysiikan termejä käyttäen lapa siis osuu palloon varsi taipuneena kohteen suuntaan (= osumahetki). Sen jälkeen lapa (ja varsi) hidastuvat osumasta johtuen ja varsi jää jälkeen lavasta. Pallon irtautuessa lavasta varsi on taipuneena kohteesta pois päin.
KL kirjoitti: (16.1.2010 21:19:43)
ts kirjoitti: (16.1.2010 20:30:40)
Ja KL:lle tiedoksi, että mä en siinä viisastellu pätkän vertaa. Sä vaan luit huonosti ja olit lukenu vanhankin ketjun huonosti. Tässä ketjussa olen koko ajan kertonut, että varsi taipuu osuman vaikutuksesta eli antaa periksi. Samoin antavat vielä kädetkin periksi. Mutta kun ymmärrät, että osuma ei ole hetki, vaan jakso, ymmärrät myös sen, että sen aikana voi tapahtua monen suuntaista liikettä. Sen lisäksi vielä ennen sitä tapahtuma varren taipuminen on kokonaan eri asia. Sikäli kun sitäkään nyt kovin tapahtuu, vaikka joku kuvakulma hieman siihen viittaisikin.Tätäpä minä juurikin tarkoitan, eli noita teeässän omia fysiikan suureita. Samasta asiasta puhumme ja asian ymmärrys on sama, mutta tuo ts-terminologia vie asian eri suuntaan.
Kun fysiikasta tieteenalana puhutaan, hetki ei ole jakso. Lapa osuu palloon hetkellä T0 ja muut tapahtumat sen hetken jälkeen ovat ajanhetkiä T1, T2, jne. Näistä ajanhetkistä syntyy ajanjakso.
Fysiikan termejä käyttäen lapa siis osuu palloon varsi taipuneena kohteen suuntaan (= osumahetki). Sen jälkeen lapa (ja varsi) hidastuvat osumasta johtuen ja varsi jää jälkeen lavasta. Pallon irtautuessa lavasta varsi on taipuneena kohteesta pois päin.
Ei ole kysymys mun fysiikan sureista vaan golftermeistä. Osuma ei ole se hetki, jolloin lapa tapaa pallon vaan koko se aika, jonka lapa ja pallo ovat kinni toisissaan.
Enkä mä tossa tigerin videossa hirveesti nähny lavan varren keskilinjaa ohittaneen. Taipuminen alas toki saattaa selliseltakin vaikuttaa tietystä kuvakulmasta. Ei ihan parhaita videoita tuon asian tarkasteluun Tuossa saattaisi olla hieman parempaa matskua, jossa ainakin varren notkahdus osuman vaikutuksesta näkyy selkeästi.
Näkyy muutne loistavasti myös se, mitä huippupelaaja tekee osuman aikana lavalle. Jotain ihan muuta, kuin mitä yleisest julkisesti kerrotaan ja näytetään
ts kirjoitti: (16.1.2010 21:35:09)
KL kirjoitti: (16.1.2010 21:19:43)
ts kirjoitti: (16.1.2010 20:30:40)
I]Enkä mä tossa tigerin videossa hirveesti nähny lavan varren keskilinjaa ohittaneen. Taipuminen alas toki saattaa selliseltakin vaikuttaa tietystä kuvakulmasta. Ei ihan parhaita videoita tuon asian tarkasteluun Tuossa saattaisi olla hieman parempaa matskua, jossa ainakin varren notkahdus osuman vaikutuksesta näkyy selkeästi.
Näkyy muutne loistavasti myös se, mitä huippupelaaja tekee osuman aikana lavalle. Jotain ihan muuta, kuin mitä yleisest julkisesti kerrotaan ja näytetään
Siinä koko kuvassako vai siinä lapa-pallo kuvassa?
Rauski kirjoitti: (16.1.2010 23:03:15)
ts kirjoitti: (16.1.2010 21:35:09)
KL kirjoitti: (16.1.2010 21:19:43)
ts kirjoitti: (16.1.2010 20:30:40)
I]Enkä mä tossa tigerin videossa hirveesti nähny lavan varren keskilinjaa ohittaneen. Taipuminen alas toki saattaa selliseltakin vaikuttaa tietystä kuvakulmasta. Ei ihan parhaita videoita tuon asian tarkasteluun Tuossa saattaisi olla hieman parempaa matskua, jossa ainakin varren notkahdus osuman vaikutuksesta näkyy selkeästi.
Näkyy muutne loistavasti myös se, mitä huippupelaaja tekee osuman aikana lavalle. Jotain ihan muuta, kuin mitä yleisest julkisesti kerrotaan ja näytetään
Siinä koko kuvassako vai siinä lapa-pallo kuvassa?
Kysymyksestä ponnahti mieleen vanha savolaisvitsi (vaikka eihän ne oikeesti vitsejä ole vaan elävää elämää) jossa etelän mies kysyi kilometritolpan juuressa istuvalta alkuasukkaalta, että minnekkähän se tästä tuo 27 kilometriä mahtaa olla. Vastaushan hetken pohtimisen jälkeen oli ’ ihan tarkaan ko tuota mietin, niin eiköhän se ole ihan joka suuntaan’
-
JulkaisijaArtikkelit