-
JulkaisijaArtikkelit
-
Heitänpä tänne kysymyksen asiasta, johon törmäsin sääntöjen suomentamisen tiimoilla.
Missä tilanteessa pelaaja saa rangaistuksetta pelata seuraavan lyöntinsä lähempää reikää kuin missä pudotusalueen vertailupiste on, ja jolle pudotusalueelle pelaaja on pallonsa pudottanut (ja jolle se myös on jäänyt, kuten säännöt edellyttävät) ? Kyse on siis tilanteesta, jossa pelaaja on vapautunut jostakin.
Tässä saattaa vierähtää tovi, mutta onhan ensi kauden alkuunkin vielä aikaa.
P.S. Kyse on sellaisesta sääntökohdasta, jolle en ihan äkkiä keksi minkäänlaista käyttöä tosielämässä, mutta jolle toivon sellaisen joskus löytäväni, ihan vain ymmärtääkseni lordien ajatuksenjuoksua…
Tulee mieleeni droppaus outtiin menevän pallon droppaamisessa? Nykytilanteessa silloin, kun pelaamaton paikka on kauempana kuin alkuperäinen lyöntipaikka. Kun dropping zonepaikka on lähempänä kuin pallo korjattavalla alueella?
Tässä on siis kyse paikasta, joka on lähempänä reikää kuin vapautumisalueen vertailupiste. Antamissasi esimerkeissä ei näin ole.
Muistetaan vielä, että normaalisti pallo ei saa vapauduttaessa päätyä lähemmäs reikää kuin vertailupiste. Tämä on siis tuiki harvinainen poikkeus tuohon pääperiaatteeseen.
Poikittainen tie jonka takana vesieste ja sivuilla outit. Eikös se ollut lähin vapauttava?
Tämä kysymys on ilmeisen vaikea eikä syyttä. Paitsi että uudet säännöt ovat likimain kaikille lukijoille toistaiseksi täyttä hepreaa, niin asioiden löytäminen uudistetusta laitoksesta on sekin varsin haastavaa.
Jään vielä hetkeksi kuulolle, jos vaikka joku kiinnostuisi asiaa selvittämään.
En viitsinyt tutkia uusia sääntöjä, joten arvaan, että voisi liittyä siihen, kun kaikki esteet ovat uusissa säännöissä rangaistusalueita. Jos pallo menee esimerkiksi griinin läheisyydessä takaisin griinin viereiseen veteen ja kaikki pudotuspaikat ovat outissa, joka siis jatkuu lipun suunnassa äärettömyyteen (pl. edellinen lyöntipaikka)
Pallo dropataan ja sitten jonkin ajan kuluttua ilman pelaajasta aiheutuvaa syytä vierii esim. tuulen tai veden vaikutuksesta pois droppialueelta lähemmäksi lippua. Siitä jatketaan, mutta eikös näin tehdä myös nykyisten sääntöjen vallitessa?
Ei ihan täytä alkuperäistä kysymystä, mutta jos voi vapautua muusta epänormaalista kuin tilapäisestä vedestä droppaamalla griinin suuntaan virtaavaan tilapäiseen veteen, voi hetken päästä vapautua ilman lisärangaistusta lähempänä lippua kuin edellinen droppauspaikka, kunhan ei viivytä peliä pallon uintia seuratessa.
En viitsinyt tutkia uusia sääntöjä,..
Niinpä niin…
Ei ihan täytä alkuperäistä kysymystä, mutta jos voi vapautua muusta epänormaalista kuin tilapäisestä vedestä droppaamalla griinin suuntaan virtaavaan tilapäiseen veteen, voi hetken päästä vapautua ilman lisärangaistusta lähempänä lippua kuin edellinen droppauspaikka, kunhan ei viivytä peliä pallon uintia seuratessa.
Erittäin kekseliästä, Ärjy!
Ei tosin ole vastaus alkuperäiseen kysymykseen, koska sinun tapauksessasi vapautumisalueita on kaksi, alkuperäisessä vain yksi.
Pallo dropataan ja sitten jonkin ajan kuluttua ilman pelaajasta aiheutuvaa syytä vierii esim. tuulen tai veden vaikutuksesta pois droppialueelta lähemmäksi lippua. Siitä jatketaan, mutta eikös näin tehdä myös nykyisten sääntöjen vallitessa?
Tuo täyttää kieltämättä kysymyksessä esitetyt vaatimukset. Hyvin keksitty, Ärjy!
Tämä ei kuitenkaan ollut se, mitä tässä hain, kuten itsekin totesit. Nyt haetaan jotain sellaista, joka on täysin poikkeavaa nykysääntöihin nähden.
Annan vihjeeksi sääntönumeron 6.2b(6).
Annan vihjeeksi sääntönumeron 6.2b(6).
Aah, kierosta kulmasta esitetty kysymys 🙂 No tietysti, sääntö jonka kanssa et koskaan haluaisi olla tekemisissä. Jos draivissasi onnistut lipaisemaan pallon tiin päältä pois niin että se jää tiiboksiin tai lyömään kokonaan ohikin, niin saat tiiata kakkoslyönnin uudestaan mihin tahansa tiiboksissa, myös lähemmäs reikää.
Kyllähän tuolle käyttöä tietysti tosielämässäkin voi löytyä, ainakin aloittelijan pelissä, mutta perustelua on vaikea keksiä, miksi tällainen muutos uusiin sääntöihin on tehty. Teoriassa voisi olla kyse pelin nopeuttamisesta (hartaana toiveena että tiiatulla lyönnillä sählähri pääsee kauemmas tiiboksista jatkamaan sähläämistään), mutta käytännössähän tiedetään, että sillä tavalla hän korkeintaan pääsee syvemmälle pusikkoon haeskelemaan palloaan, jos se kakkonen vaikka sattuisikin osumaan…
Ja vielä editointia… Niin, kysymyksessä viitattiin siis nimenomaan vapautumiseen, ja tuo sääntö pätee myös jos vapautuu tiiboksiin. Ehkä sitä voi jossain tilanteessa vapautuakin tiiboksiin, jos droppaa lipun linjassa taaksepäin, mutta aika teoreettiselta kyllä kieltämättä kuullostaa…
Tuli mieleen tilanne, joka on esimerkiksi Tuusulan väylällä 15. Reikää (par 3) halkoo vesieste osittain poikittain jatkuen pitkälle kaikkien tiipaikkojen ohi taaksepäin. Eli päästäksesi griinille tämä vesieste on ylitettävä tavalla tai toisella. Paikallissäännöissä on tähän vesiesteeseen menneet pallot sallittu dropata droppausalueelle, joka on punaisen tiin ja vesiesteen välissä. Näin jos lyöt keltaiselta kantaan ja pallo pomppii siihen parin metrin päähän ojaan, saat siirtyä droppausalueelle noin 40m lähemmäksi lippua.
Eli ennakoiko tämä kohta uusissa säännöissä näiden tilanteiden lisääntymistä. Eli vaikean esteen vapautuminen sallitaan droppausalueella ilman paikallissääntöä lähemmäksi lippua eli ko. esteen toiselle puolelle. Nopeuttaisihan tuo mahdollisesti peliä.
Niin, kysymyksessä viitattiin siis nimenomaan vapautumiseen, ja tuo sääntö pätee myös jos vapautuu tiiboksiin. Ehkä sitä voi jossain tilanteessa vapautuakin tiiboksiin, jos droppaa lipun linjassa taaksepäin, mutta aika teoreettiselta kyllä kieltämättä kuullostaa…
Totta, aika teoreettista, mutta tästä nimenomaan oli kyse. Tosin vapautuminen voi tapahtua vaikkapa tiiausalueen vierestä pelaamattomasta paikasta, mutta idea tuli selväksi. Vapautumisen jälkeen pelaajalla on mahdollisuus siirrellä pallonsa tiiausalueen sisällä haluamaansa paikkaan ilman lisärangaistusta, ja tällöin palloa voidaan pelata lähempää reikää kuin mihin se vapautumisen yhteydessä pudotettiin ja myös lähempää reikää kuin missä vapautumisen vertailupiste oli.
Kyllähän tuolle käyttöä tietysti tosielämässäkin voi löytyä, ainakin aloittelijan pelissä, mutta perustelua on vaikea keksiä, miksi tällainen muutos uusiin sääntöihin on tehty.
Yritin löytää perusteluja siinä onnistumatta, mutta oma arvaukseni on, että muutos tehtiin linjassa kaikkien muiden sellaisten muutosten kanssa, joissa helpotetaan sääntöjen ymmärtämistä. Nykysäännöissä on kasoittain pikku nyansseja, joita tavan pelaaja ei kertakaikkiaan osaa eikä ymmärrä. Esimerkkinä vaikkapa hutilyönti tiiltä. Hudin jälkeen pelaaja kääntää pallon hieman eri asentoon tiin päällä tai painaa tiitä vähän alemmas. Tuloksena yksi penaltti ja kolmas lähtee. Kuinka moni tietää tämän? No, jatkossa ei tarvitse enää tietää, toinen lähtee.
Teeing area käsitteenä ja sitä koskeva sääntö (S6.2a) on voimassa, kun pelaaja aloittaa reikää (S6.1), pelaa uudelleen (esim out of bounds lyönnin jälkeen) (S 14.6a) tai pallo on tiialueella pelissä lyönnin (vaikkapa huti) jälkeen. Nämä kaikki ovat selviä tilanteita. Mutta sääntö on voimassa myös, jos pelaaja on vapautunut tiialueelle – säännössä lukee: ”after the player has taken relief”. Kuvittelen, että tämä koskee vapautumista edellisen lyönnin paikalle (Stroke-and-Distance Relief S18.1). Tuskinpa sääntö on voimassa, jos tiiltä aloittamisen jälkeen on lyöty useampia lyöntejä ja pallo sattuu kimpoamaan niin, että vapauttava paikka on meneillään olevan väylän (entisellä) tiialueella?
Vähän samaan genreen osuu varapallon pelaaminen (tiiltä). Nyt saa kesken etsimisen palata ja lyödä varapallon. Jos alkuperäinen pallo kuitenkin löytyy alle kolmen minuutin hakuajan, sillä on jatkettava. Lienee muutettu pelin nopeuttamiseksi.
EAI: Vähän samaan genreen osuu varapallon pelaaminen (tiiltä). Nyt saa kesken etsimisen palata ja lyödä varapallon. Jos alkuperäinen pallo kuitenkin löytyy alle kolmen minuutin hakuajan, sillä on jatkettava. Lienee muutettu pelin nopeuttamiseksi.
Luin uusien sääntöjen varapalloa koskevat kohdat, mutta en suoraan huomannut missä tämä uusi sääntö olisi mainittu, että siis voi mennä takaisin ja lyödä varapallon. Tämä on sikäli uusi tieto ainakin minulle, että tätä en ole nähnyt noissa listauksissa muuttuneista säännöistä.
Tämä 3min etsimisaika on myös sikäli hankala, että aika moni on tottunut pelaamaan ilman kelloa. Ensi vuonna kai sitten yhdellä ja toisella napsahtaa sekuntikello käyntiin useasti kesken kierroksen – kuten psykologi KL:llä. Tähän mennessä en muuten ole koskaan ollut ryhmässä, jossa joku olisi ottanut sekuntikellolla aikaa ja yleensä tuo 5min on arvioitu tyyliin ”eiköhän olla jo tarpeeksi kauan etsitty, jotta pallo lienee kadonnut”, mutta aika epätarkka on ollut ajan mittaaminen.
Luin uusien sääntöjen varapalloa koskevat kohdat, mutta en suoraan huomannut missä tämä uusi sääntö olisi mainittu, että siis voi mennä takaisin ja lyödä varapallon. Tämä on sikäli uusi tieto ainakin minulle, että tätä en ole nähnyt noissa listauksissa muuttuneista säännöistä.
Koska sitä ei ole kielletty, niin se on sallittu. Varmempi vakuus löytyy Tulkintojen kohdasta 18.3a/2.
Tähän mennessä en muuten ole koskaan ollut ryhmässä, jossa joku olisi ottanut sekuntikellolla aikaa.
Törmäsin sellaiseen aktiivikilpapelaajaan jo joitakin vuosia sitten ja olen pari muutakin sellaista tavannut. Tuomarina tykkään siitä kovasti, eipähän tarvitse itse lähteä arvioimaan kauanko palloa on etsitty siinä vaiheessa, kun itse saavun paikalle pelaajia etsinnöissä auttamaan.
Tähän mennessä en muuten ole koskaan ollut ryhmässä, jossa joku olisi ottanut sekuntikellolla aikaa ja yleensä tuo 5min on arvioitu tyyliin ”eiköhän olla jo tarpeeksi kauan etsitty, jotta pallo lienee kadonnut”, mutta aika epätarkka on ollut ajan mittaaminen.
Mistä tiedät, jos kukaan ei ole ottanut aikaa..?
EAI kirjoitti:
Tuskinpa sääntö on voimassa, jos tiiltä aloittamisen jälkeen on lyöty useampia lyöntejä ja pallo sattuu kimpoamaan niin, että vapauttava paikka on meneillään olevan väylän (entisellä) tiialueella?
Onko näin?
Kesken etsimisen pelattavan varapallon mahdollisuus ilmenee hieman kääntäen, kun säännössä 18.3a (When Provisional Ball is Allowed) todetaan, että sääntö koskee mahdollisesti kadonnutta palloa
-When the original ball has not been found and identified and is not yet lost, and… (palloa on siis voitu jo etsiä)Kuten muistamme, voimassa olevan säännön 27-2a.(ii) mukaan varapallo on pelattava ennen kuin pelaaja lähtee eteenpäin palloa etsimään. Tällaista määräystä ei ole kirjoitettu uusiin sääntöihin.
R&An Android-puhelimeen ladattavan ilmaisen sääntöpaketin Quiz-osiossa on tällaista tapausta koskeva kysymys, jossa pelaaja käy etsimisen ollessa kesken pelaamassa varapallon. Alkuperäinen pallo löytyy ennen kolmen minuutin päättymistä. Sääntövisassa kysytään, kummalla pallolla jatketaan. Oikean vastauksen mukaan pelaajan on jatkettava alkuperäisellä pallolla.
Teeing area käsitteenä ja sitä koskeva sääntö (S6.2a) on voimassa, kun pelaaja aloittaa reikää (S6.1), pelaa uudelleen (esim out of bounds lyönnin jälkeen) (S 14.6a) tai pallo on tiialueella pelissä lyönnin (vaikkapa huti) jälkeen. Nämä kaikki ovat selviä tilanteita. Mutta sääntö on voimassa myös, jos pelaaja on vapautunut tiialueelle – säännössä lukee: ”after the player has taken relief”. Kuvittelen, että tämä koskee vapautumista edellisen lyönnin paikalle (Stroke-and-Distance Relief S18.1). Tuskinpa sääntö on voimassa, jos tiiltä aloittamisen jälkeen on lyöty useampia lyöntejä ja pallo sattuu kimpoamaan niin, että vapauttava paikka on meneillään olevan väylän (entisellä) tiialueella?
Sääntö 6.2a ei mitenkään rajaa sitä kuinka monen lyönnin jälkeen pallo on tiiausalueella. Termi ’a stroke’ ei tässä tarkoita ’yhtä lyöntiä’, vaan ’yksittäistä/mitä tahansa lyöntiä’. Niinpä nuo säännön 6.2b kaikki vaihtoehdot ovat tilanteen niin salliessa käytettävissä myös kahden tai kolmen hudin jälkeen, tai vaikkapa yhden hudin ja yhden ulos kentältä lyönnin jälkeen.
Otetaan asiaa valaiseva esimerkki. Pelaaja vetäisee ekalla lyönnillään hudin. Päättää siinä vaiheessa tiiata pallonsa toiseen paikkaan ja lyö siitä kynttilän, ja pallo päätyy tiipaikan vieressä olevan katajan sisään. Pelaaja vapautuu katajasta pelaamattoman paikan säännöllä, ja vapautumisalue on tiiausalueella. Pelaajan pudotettua pallonsa tiiausalueelle hän toteaa katajan häiritsevän hänen svingiään, joten hän käyttää sääntöä 6.2b(6) ja tiiaa pallonsa rangaistuksetta toiseen paikkaan tiiausaluetta ja lähemmäs reikää. Nyt pelaaja on lyönyt kaksi lyöntiä ja saanut yhden penaltin, joten neljäs lähtee, lähempää reikää kuin missä vapautumisen vertailupiste oli, kuten alkuperäisessä pähkinässä kyseltiin.
Harhauduin jo kauaksi alkuperäisestä pähkinästä. KL1:n esimerkissä katajaan päätynyt lyönti lähti tiiausalueelta ja silloin tietenkin pelaamaton paikka tarjoaa mahdollisuuden palata tiiausalueelle hyödyntämään sen antamia oikeuksia. Omassa arvelussani tarkoitin ”useamalla lyönnillä” tilannetta, jossa palloa on pelattu jo muutama lyönti general arealla ja epäonneksi jouduttu lähtöpaikan tuntumaan vapautusta hakemaan. Tiiausaluetta ei käsittääkseni enää ole.
On perin vaarallista lähteä soveltamaan sääntöjä sen mukaan, mikä itsestä tuntuu loogiselta. Mikään säännössä 6.2a tai 6.2b ei viittaa siihen, että tiiausalue jonkun tietyn lyöntimäärän jälkeen lakkaisi olemasta pelattavan reiän osalta. Uskallan jopa väittää, ettei näin ole.
Itse asiassa, sääntö 6.2a alkaa näin:
’The teeing area Rules apply whenever you are required or allowed to play from the teeing area.’
Tuntuisi perin kummalliselta, että tiiausaluetta koskevat säännöt olisivat voimassa vain tietyn lyöntimäärän verran. Tai mahdollisesti sen mukaan, missä pallo on ensimmäisen lyönnin jälkeen käynyt. Juu ei, kyllä tiiausaluetta koskevat säännöt ovat voimassa ihan koko sen ajan, kun kyseistä reikää pelataan.
Selvää on, että lyöntien lukumäärä ei ratkaise sääntöjen soveltamista – eikä sen puoleen oma logiikkakaan. Edellä KL1 lainaa säännön alkuosaa. Sääntö jatkuu kolmella bullet pointilla, jotka kertovat milloin pelaajan on pelattava tiiausalueelta tai milloin hänen sallitaan niin tehdä. Jos tilanne ei mahdu näihin raameihin, sääntöä ei sovelleta.
Otan vielä yhden esimerkin. Pelaaja lyö avauslyöntinsä puuhun, josta pallo kimpoaa takaisin äskeiselle tiiausalueelle. Eihän siinä tilanteessa voi ilman rangaistusta tiiata palloa tikun päähän uudelleen. Tiiausaluetta koskevat säännöt/oikeudet eivät enää koske tätä tilannetta.
EAI, sinä saat olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta olisi ihan kiva, jos hyväksyisit sen, että olet väärässä.
Näytä minulle se kohta säännöistä, jossa kerrotaan, ettei pelaaja saa hänen pallonsa ollessa tiiausalueella siirtää sitä rangaistuksetta toiseen paikkaan ja pelata tätä palloa kyseisestä paikasta.
Selitä myös, miksi tämä oikeus riippuisi lyöntien lukumäärästä tai siitä, missä pallo on reikää pelatessa välillä käynyt. Pelkkä inttäminen ei riitä selitykseksi.
”(6) When Ball in Play Lies in Teeing Area. If the player’s ball in play is in the teeing area after a stroke (such as a teed ball after a stroke that missed the ball) or after taking relief, the player may:
Lift or move the ball without penalty (see Rule 9.4b, Exception 1), andPlay that ball or another ball from anywhere in the teeing area from a tee or the ground under (2), including playing the ball as it lies.”
En oikein tiedä miten tuo sääntö pitäisi kirjoittaa, jotta myös EAI sen ymmärtäisi…
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)