-
JulkaisijaArtikkelit
-
Calex:
En tiedä, enkä ole tuosta mielipidettä esittänyt. Kysymys oli pelaajapulaa potevista kentistä. Lausuin epäilyksen, että ruuhka-Suomessa sellaisia ei ole.Ihan vaan osakkaiden kiusaksiko mainostavat tällä ja naapurifoorumilla edullisia ja toinen toistaan mielikuvituksellisempia pelioikeuksia vuodesta toiseen?
Hyvä kuitenkin, että kerroit tietämättömyytesi.
KL1, kaiken hälinän keskellä on oleellista, että kenttäyhtiö saa riittävästi tuloja, että toiminta on vankalla pohjalla.
Maksut määräytyvät sen perusteella. Jokainen sitten päättää tämän vaikutukset pelaamiseensa.
Trollia ei pidä syöttää.
Vaikka itsestä tuntuisi, että asiasta on jankattu tarpeeksi, niin jätetään silti kommentoimatta kirjoittajia, jos ei itse asiaan ole sanottavaa.
—
MOD Q8Nyt kun Mod on palauttanut keskustelun uomilleen, voi vielä hieman pohtia yhtä skenaariota. Esimerkki ei liity mihinkään yksittäiseen kenttään mutta tämän kaltaisia varmaankin löytyy.
On 18 r kenttä, kierroksia vuodessa 30 000. Kenttäyhtiön pelioikeuksista yli puolet on muiden kuin osakkaiden omassa käytössä. Osakkaat vuokraavat pelioikeden alle vastikehinnan. Osa myy pelilippuja selvästi alle green fee hinnan. Vastiketuloilla ja vähäisillä muilla tuloilla katetaan juoksevat kulut, mutta poistot jää kattamatta.
Yhtiö päättää lopettaa ”pakkovastikkeen”. Yli puolet vastiketuloista jää pois. Vuokralaiset ja vieraat ovat tottuneet edulliseen pelaamiseen vastiketta halvemman pelioikeuden ja green feetä halvemman pelilipun vuoksi.
Mitä tapahtuu kun kenttä joutuu ”markkinatalouden” armoille ?
Tämä on se skenaario, jota useimmat kirjoittajat kuvaavat toivottavaksi lopputulemaksi.
Yhtiö päättää lopettaa ”pakkovastikkeen”. Yli puolet vastiketuloista jää pois. Vuokralaiset ja vieraat ovat tottuneet edulliseen pelaamiseen vastiketta halvemman pelioikeuden ja green feetä halvemman pelilipun vuoksi.
Mitä tapahtuu kun kenttä joutuu ”markkinatalouden” armoille ?
Tämä on se skenaario, jota useimmat kirjoittajat kuvaavat toivottavaksi lopputulemaksi.
Jos tällainen kenttä lopettaa pakkovastikkeensa ilman suunnitelmaa siitä, miten tulopuoli korvataan uudessa tilanteessa, niin yhtiökokous päässee pohtimaan toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvapauskysymyksiä. (Tosin yhtiökokous joutuu kyllä katsomaan peiliinkin, jos on mennyt hyväksymään tällaisen suunnitelman, tai pikemminkin sen puutteen.)
Vaihtoehto ei kuitenkaan ole se, että jatketaan edelleen noiden tappiolla vuokraavien ja pelilippuja alihintaan kauppaavien osakkaiden kuppaamista, kun ei muutakaan keksitä.
Yhtiö päättää lopettaa ”pakkovastikkeen”. Yli puolet vastiketuloista jää pois. Vuokralaiset ja vieraat ovat tottuneet edulliseen pelaamiseen vastiketta halvemman pelioikeuden ja green feetä halvemman pelilipun vuoksi.
Mitä tapahtuu kun kenttä joutuu ”markkinatalouden” armoille ?
Muutos merkitsee siis sitä, että kenttä-oy myy näille pelaajille golf-pelioikeuksia (kausipelioikeuksia tai gf). Olettaen, että ko kenttä on seudulla, jossa pelaajilla on mahdollisuus pelata muilla kentillä, kovin suurta liikkumavaraa hinnoissa tuskin on.
Kaksi seikkaa muuttuvat aika isosti (plus ja miinus):
– pakkovastiketilanteessa 500 osakasta myy verkostonsa kautta näitä pelioikeuksia, osin vieraille mutta yleensä aika usein tuttavilleen tai sukulaisilleen. Nyt kun golf-oy ryhtyy myymään kapasiteettiaan ilman minkäänlaista myynti- tai markkinointikokemusta, voi hyvinkin olla, että onnistuminen on epävarmaa. Jälkikäteen syyttely tai vastuuvapauden epääminen ei mitään auta, jos ”ei pysty eikä kykene”
+ golf-oy pystyy tuotteistamalla paljon paremmin vastaamaan kysyntään ja huolehtimaan kentän täyttymisestä myös ei-prime ajankohtina. Nykytilanteessa kaikilla on oikeus ruuhkauttaa kenttä, kun sen sijaan golf oy voi hinnoittelulla ja priorisoinnilla saada aikaiseksi tasaisemmin täyttyvä kenttä ja prime-aikoina gf pitääkin maksaa paljon.Jiiär: niin yhtiökokous päässee pohtimaan toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvapauskysymyksiä.
Pakkovastikkeesta luopuminen edellyttää yhtiökokouspäätöstä ja sielläkin määräenemmistöä. Yhtiökokous ei voi tästä päätöksestä mitenkään syyttää hallitusta tai tj:tä, ei edes siinä tapauksessa, että hallitus olisi laatinut ”huonon” esityksen yhtiökokoukselle … ja todennäköisesti vieläpä yhtiökokousta edeltävä hallitus. Edes osakkaita ei pääse syyttämään tai siis niitä, jotka äänestivät yhtiöjärjestyksen muutoksen puolesta.
Nyt on kyllä kirjoittajilla ideat vähissä.
kenttä on täynnä, 30 000 kierrosta kaudessa.
Vuokraajat ovat tottuneet vastiketta ja greenfeetä halvempaan pelaamiseen.
Eli hintoja pitäisi pelaajan kannalta nostaa ja eikä lisää pelaajia mahdu.
Ja juuri kun minua koulutettiin, että hinnankorotus tulee vähentämään pelaajia, eli ongelmat vain pahenee.
Siinä Jiiär on kyllä oikeassa, ettei olemassa oleva tilannekaan hyvä ole.
Mutta onko muuta vaihtoehtoa kuin lappu luukulle ?
Mutta onko muuta vaihtoehtoa kuin lappu luukulle ?
On, sitä peliaikaa pitää ruveta myymään. Siihen vaaditaan toimitusjohtaja, joka on tehtäviensä tasalla (eli ymmärtää että myynti on tj:n tärkein tehtävä), siihen vaaditaan numerot kentän käyttöasteesta, pelaajaprofiileista ja kulurakenteesta, vähän analytiikkaa, markkina- ja kilpailutilanteen ymmärrystä, hyviä ideoita, toimeenpanokykyä ja ripaus tuuriakin. Toisin sanoen, se vaatii TYÖTÄ. Nämä kaikki ovat kenttäkohtaisia juttuja, joten turha niitä täällä palstalla on jaagata enempää. Jos kenttä on kuvatun kaltaisessa tilanteessa, niin jonkun pitää kääriä hihat, laittaa ne myyntihampaat suuhun ja alkaa hommiin ruikuttamisen sijaan.
Jiiär tiivisti hyvin reseptin, millä kentän taloutta voi parantaa. Näiilä keinoilla se alkaa. Mutta sitten kun toimeen ryhdytään niin alkaa kuulua kummia nurinoita.
Toimari myy parhaan tuoton antavia asioita: yhteislähtöjä, yritystapahtumia, avoimia suosittuja kilpailuja, jne. Ne kaikki tapahtuvat yleensä primeaikoihin ja nehän ovat muutenkin parhaiten varattuja.
Pitäisi myydä täyden greenfeen lähtöjä hyvin epäsuosituille ajoille, jne. Olen usein huomannut toimarilla punaiset korvat ja tuskaisen olon, kun pelaaja-aktiivi (minä mukaan lukien) on valittanut, ettei taaskaan päässyt pelaamaan silloin kun haluaisi.Jiiär tiivisti hyvin reseptin, millä kentän taloutta voi parantaa. Näiilä keinoilla se alkaa. Mutta sitten kun toimeen ryhdytään niin alkaa kuulua kummia nurinoita.
Toimari myy parhaan tuoton antavia asioita: yhteislähtöjä, yritystapahtumia, avoimia suosittuja kilpailuja, jne. Ne kaikki tapahtuvat yleensä primeaikoihin ja nehän ovat muutenkin parhaiten varattuja.Pitäisi myydä täyden greenfeen lähtöjä hyvin epäsuosituille ajoille, jne. Olen usein huomannut toimarilla punaiset korvat ja tuskaisen olon, kun pelaaja-aktiivi (minä mukaan lukien) on valittanut, ettei taaskaan päässyt pelaamaan silloin kun haluaisi.
Puretaan nyt vielä vähän auki, että mitä itse tekisin. Reunaehtohan löytyy almanakasta, eli kausi on suunnilleen 150 päivää touko-syyskuussa (huhti- ja lokakuun pelit voi laskea ihan ylimääräiseksi hyväksi). 18 reiän kentällä tämä tekee 10 minuutin lähtövälein noin 30000 kiekkaa 8-18 välillä, kun lasketaan reilu 15% sääpoisto. Noin 100 päivänä voi vielä myydä muutaman tuhat lähtöä 6-8 välille ja pari tuhatta iltaysiä klo 18 jälkeen.
Sitten katsoisin, kuinka monta pelioikeuspelaajaa kentällä on ollut ja kuinka monta kiekkaa heille menee. Yrittäisin selvitellä keskimääräistä vuokrahintaa, samoin kuin sitä, mihin aikoihin tämän porukan kierrokset osuvat (hevareiden pitää ollakseen hevareita pelata paljon muinakin aikoina kuin primetimeen). Pitäisi vähän arpoa sitä, kuinka paljon hinta vaikuttaa pelioikeuksien kauppaan ja kuinka tyytyväisiä vuokrapelaajat ovat. Tyytyväiset tuskin sankoin joukoin katoavat, jos hinta nousee 50€ tai satasen vastikkeen tasolle.
Siitä alkaa sitten syntyä käsitys, mistä loput tulot on raavittava kasaan ja mihin vuoden/vuorokauden aikoihin ne pitäisi hankkia. Oheispalveluista (range, klubi, kilpailut ja muut pienemmät purot) voi karkeasti noin 100k saada, ja yhteistyökumppaneilta toisen 100k, mutta nämä selviävät paremmin kentän toteutuneista luvuista kuin palstalla arpomalla (joskin jos nuo luvut ovat toteutuneina 10k luokkaa 100k sijaan, niin siinä olisi jo työsarkaa toimarille). Loppu alkaa sitten olla greenfee-myyntiä, ja tuotteistamisen ja uusien palveluiden tarve riippuu siitä, kuinka paljon sitä pitää haalia kasaan.
Kentän ruuhkaisuudesta valittajille tuotteistaisin lisäpalveluita, vaikkapa varaukset kahden viikon päähän kympin varausmaksulla, tai hinnoittelemalla eri pelipaketit primetimeen ja sen ulkopuolelle. Yritystapahtumista muuten, meidän kentällä ne osuvat kyllä pääasiassa lomakauden ulkopuolella aamupäiviin, tai sitten yrittäjien viikkokisa aamuvarhaiselle, eli koko lailla primen ulkopuolelle.
Noin yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että kaikille avoimen kentän elinehto on se, että siellä tapahtuu paljon, uusia pelaajia houkutellaan aktiivisesti kentälle ja lajin pariin ja keksitään uusia tuotteita, oheispalveluita ja tapahtumia. Kentällä pitää yksinkertaisesti olla elämää ja seuralla näkyvyyttä kaupungilla ja yrityselämän keskuudessa. Toinen vaihtoehto on suljettu seura, jonne ulkopuolisia ei kaivata lähtöruudukkoa täyttämään. Sekin on ihan ok toimintamalli, mutta pelaajien pitää ymmärtää että se maksaa, sen verran ettei tähän maahan kovin montaa sellaista herasväen country clubia mahdu.
Jaaha, pakkojankutus jatkuu. Calex ja eikka vaan vaihtuneet Saalinkiksi ja Jiiärräksi, mielenkiintoista.
Saalinki:
Eli onko sinusta kestävä ratkaisu tähän, että pakkovastiketta maksavat pelaamattomat osakkaat pakotetaan maksamaan myös pelaajien kustannukset?Ehkä osakkuudella on joillekin, esim. vanhoille jäärille, sellaista arvoa, jota p&p-kuplassa kentältä kentälle edullisimman tarjouksen perässä koikkelehtivan lokin on mahdoton ymmärtää. Tai ehkä heillä on vaan yksinkertaisesti varaa lepuuttaa osakettaan tai antaa se vuokralle alihintaan siihen asti kun lapset, lastenlapset tai lastenlastenlapset innostuvat golfista.
Saalinki:
Minun käsitykseni on, että nykyisin yhteen kenttään sitoutumaan haluavat paljon pelaavat golfarit ovat vähemmistönä. Ja näistä tulee yhä pienempi vähemmistö sitä mukaan kun nuoria tulee golfiin mukaan ja vanhat jäärät menevät autuaammille golfmailleJuu, näin varmaan onkin – p&p-kuplassa. Suosittelen lämpimästi astumaan sen ulkopuolelle ja tutustumaan elämään aidossa golfyhteisössä. Sitoutumalla, vaikka ensialkuun vain muutamaksi vuodeksi, silmät avautuvat aika nopeasti näkemään, että ylivoimaiselle enemmistölle laji ei ole pelkkä korttipakka, vaan myös Raamattu, almanakka ja rukouskirja.
Jiiär:
Noin yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että kaikille avoimen kentän elinehto on se, että siellä tapahtuu paljon, uusia pelaajia houkutellaan aktiivisesti kentälle ja lajin pariin ja keksitään uusia tuotteita, oheispalveluita ja tapahtumia. Kentällä pitää yksinkertaisesti olla elämää ja seuralla näkyvyyttä kaupungilla ja yrityselämän keskuudessa. Toinen vaihtoehto on suljettu seura, jonne ulkopuolisia ei kaivata lähtöruudukkoa täyttämään. Sekin on ihan ok toimintamalli, mutta pelaajien pitää ymmärtää että se maksaa, sen verran ettei tähän maahan kovin montaa sellaista herasväen country clubia mahdu.Vertaa:
Calex:
On kaksi toimivaa mallia:
1) Pay&Play-tyyppinen kenttä, jolla voi pelata kuka tahansa käyttäen kenttäyhtiön kehittelemiä ja markkinoimia pelaamistapoja erilaisille kohderyhmille räätälöidyistä kausipelioikeuksista kertapelioikeuksiin.
2) Suljettu yksityiskenttä, jolla voivat pelata vain osakkaat ja heidän kutsumansa vieraat. Osakkaita on rajallinen määrä ja he vastaavat kaikissa tilanteissa yhteisvastuullisesti kaikista kustannuksista.
Näiden kahden välimuodot johtavat monenlaisiin ongelmiin, joita täälläkin on esiintuotu.Jiiär/Calexin kuin käärmettä pyssyyn ajamalle p&p-konseptille ei vaan oikein tahdo löytyä kysyntää suuren enemmistön keskuudessa. Ja kuka nyt haluaisikaan liittyä (maan)kaatopaikkaa kuokkivaan lokkilaumaan? Ahneus haisee jo kilometrien päähän.
Edellä mainitut ns. välimuotokentät tulevat pikemminkin kallistumaan ”herasväen country clubin” suuntaan, tosin ilman ”herasväkeä”. Juuri nämä golfyhteisöt keräävät aktiivisesti keskuuteensa samanhenkisiä, lajia, kenttää ja toisiaan kunnioittavia sitoutuneita jäseniä, jotka eivät pelkästään keksi tapahtumia vaan myös toteuttavat ne yhdessä ja eivät pelkästään näy kaupungilla ja yrityselämässä vaan ovat kiinteä osa sitä. Siihen ei grynderin ahneus pysty, eikä markkinamiehen viekkaus riitä vaikka kuinka kovasti yrittävät.
Juu, näin varmaan onkin – p&p-kuplassa. Suosittelen lämpimästi astumaan sen ulkopuolelle ja tutustumaan elämään aidossa golfyhteisössä. Sitoutumalla, vaikka ensialkuun vain muutamaksi vuodeksi, silmät avautuvat aika nopeasti näkemään, että ylivoimaiselle enemmistölle laji ei ole pelkkä korttipakka, vaan myös Raamattu, almanakka ja rukouskirja.
Oletko aivan tosissasi?
https://golfpiste.com/digilehti/01-2018/yhteistyon-aika-golftoimiala-yhdistaa-voimansaMutta tulevaisuuden uhkakuvat voimistuvat. Demografia ei ole golfin puolella.
Suurten ikäluokkien parhaat pelivuodet alkavat olla pian takana, ja nuorten vapaa-ajasta kilpailee entistä suurempi joukko lajeja ja muita harrastuksia. Alituinen kiire tai ainakin kiireen tuntu on lyönyt leimansa ihmisten elämänmenolle. Työuraa rakentavat ja perhearkea pyörittävät keski-ikäiset lykkäävät golfin aloittamista, vaikka laji vetäisikin puoleensa. Jo pelaavat keski-ikäiset taas eivät ehdi kentälle kuin satunnaisesti. Asiaa ei yhtään helpota se, että osa pelaajista kokee jo luonnostaan runsaasti aikaa vievän pelin hidastuneen.Jotenkin tuntuu, ettei sitoutuneiden määrä tulevaisuudessa ainakaan kasva 🙂
Edelleen jäin odottamaan mihin väitteesi perustuu. Onko se vain sinun oman kaveripiirin ajatusmalli?
Itse pelaan ry-pohjaisella kentällä pelioikeudella ja siellä tuo mainitsemasi ajatusmalli, että golf olisi elämää suurempi (mainitsemasi raamattu) asia ei kyllä näy.Nimimerkki QPQ:n tavoitteena näyttää olevan, että mikään ei muutu ja laajalti tiedostetut ongelmat lakaistaan maton alle. Selvää on, että keskustelua hänen kanssaan on turha jatkaa.
Jos on sellainen olo, että kaikki on jo sanottu, niin todennäköisesti näin onkin. Jos itse ei ole tässä vaiheessa kääntänyt kelkkaansa vastapuolen argumenttien vakuuttamana, ei vastapuolikaan käännä omaansa.
Joko pitää löytää keskusteluun/väittelyyn uusi kulma, tai sitten vain todeta, että ollaan eri mieltä.
Henkilökohtaisuuksiin ei edelleenkään mennä.
—
MOD Q8
Nimimerkki QPQ:n tavoitteena näyttää olevan, että mikään ei muutu ja laajalti tiedostetut ongelmat lakaistaan maton alle. Selvää on, että keskustelua hänen kanssaan on turha jatkaa.
Minä uskon, että joidenkin nimimerkkien viestittely on tarkoitettukin ainakin osittain humoristiseksi. Tämä on ehkä hyvä muistaa näitä keskustelupalstoja lukiessa. Se on sama kuin Ylen kansanradiossa, jossa on omat tosikkonsa ja veitikkansa.
En ota kantaa kuka on mitäkin, eikä se mahda olla netiketin mukaistakaan.Kymmenen vuotta jatkuneessa keskustelussa on vaikea tuoda esiin mitään uutta, tai olla edes toistamatta itseään. Tämäkin postaus epäonnistuu kummassakin kategoriassa.
Uskon että suurimmassa osassa kenttiä käy niin että osakkaat eivät koskaan tule päättämään siirtymisestä pois vastikepakosta tai lunastaa ylimääräiset osakkeet. He huomaavat joku kaunis yhtiökokous että aika on hoitant hommansa ja vain osalle osakkeista löytyy oikeuskelpoinen omistaja. Loput ovat missä ovat ja niiden osakkeiden vastikkeiden perimisyritykset tulisivat olemaan turhan kallis ja pitkä prosessi. Sitten otetaan lusikka kauniiseen käteen ja mietitään että mites tästä eteenpäin. Ja seuraavaksi joku haukkuu hallituksen siitä ettei se ollut korjannut asioita ajoissa.
Tällaisessa isossa muutosprosessissa kun tuppaa ekat viisi vuotta kulumaan pelkkään ongelman ja vaihtoehtojen ymmärtämiseen. Siksi tuo prosessi kannattaa aloittaa ajoissa. Muutosprosessin aloittaminen ei ole koskaan päätös muutoksen tekemisestä ja siksi vaaraton. Missä tahansa kohtaa 10 vuoden läpiviemis-ketjua voidaan todeta että muutosta ei kannata tai tarvitse tehdä.
Jos muutosprosessin aloittaa siinä kohtaa kun muutoistarve on todettu välttämättömäksi ja asap, ollaan jo todella myöhässä.Parti kirjoitti: Jos muutosprosessin aloittaa siinä kohtaa kun muutoistarve on todettu välttämättömäksi ja asap, ollaan jo todella myöhässä.
Eikös olekin mielenkiintoista, että ainoastaan tällaisilla nettiforumeilla näytetään tietävän mitä pitäisi tehdä ja milloin? Golfyhteisöissä sitä ei näköjään tiedetä. Miksi ei?
Itse kirjoituksestasi olen siinä kohdassa samaa mieltä, että muutosprosessi on aina joko hidas tai hyvin hidas, ja tulee sen vuoksi aloittaa ajoissa.
Parti kirjoitti: Tällaisessa isossa muutosprosessissa kun tuppaa ekat viisi vuotta kulumaan pelkkään ongelman ja vaihtoehtojen ymmärtämiseen. Siksi tuo prosessi kannattaa aloittaa ajoissa. Muutosprosessin aloittaminen ei ole koskaan päätös muutoksen tekemisestä ja siksi vaaraton. Missä tahansa kohtaa 10 vuoden läpiviemis-ketjua voidaan todeta että muutosta ei kannata tai tarvitse tehdä.
Minulla on oma käsitykseni tästä kuvauksesta, mutta haluatko Parti avata tuota hieman enemmän?
– mitä tarkoittaa muutosprosessin aloittaminen (golfyhtiössä)?
– miksi se ei ole päätös muutoksesta?
– millaisia sen kaltaisia toimenpiteitä muutosprosessin aloittaminen (ja jatkaminen perumispäätökseen asti) vaatii, joiden peruminen jatkossa olisi hankalaa/kallista/aikaaviepää ?Klubipelaaja: On 18 r kenttä, kierroksia vuodessa 30 000. Kenttäyhtiön pelioikeuksista yli puolet on muiden kuin osakkaiden omassa käytössä. Osakkaat vuokraavat pelioikeden alle vastikehinnan. Osa myy pelilippuja selvästi alle green fee hinnan. Vastiketuloilla ja vähäisillä muilla tuloilla katetaan juoksevat kulut, mutta poistot jää kattamatta.
Yhtiö päättää lopettaa ”pakkovastikkeen”. Yli puolet vastiketuloista jää pois. Vuokralaiset ja vieraat ovat tottuneet edulliseen pelaamiseen vastiketta halvemman pelioikeuden ja green feetä halvemman pelilipun vuoksi.
Mitä tapahtuu kun kenttä joutuu ”markkinatalouden” armoille ?
Yhtiöllä menee tod.näk. erittäin hyvin, muuten yhtiökokous tuskin olisi saanut riittävää (2/3) kannatusta vastikevelvollisuuden poistamiseksi.
Alihintaisista vuokrapelioikeuksista ja halvoista pelilipuista päätellen yhtiöllä on ollut liikaa pelioikeuksia. Niiden ylitarjonta loppuu ”pakkovastikkeen” poistumisen myötä, mutta lähikentillä halpamyynti jatkuu. Jos vuokrat nostetaan vastikkeen tasolle, osa pelaajista siirtyy halvemmille kentille. Kentän vetovoimaisuudesta, korotuksen suuruudesta ja lähtijöiden määrästä riippuu, miten yhtiön tulojen käy. Voivat nousta, laskea tai pysyä ennallaan. Joka tapauksessa ruuhkat kentällä helpottuvat (+++, 30000 on aivan liikaa) ja pelioikeuksiaan tappiolla myyneet osakkaat pääsevät pälkähästä. Ihan hyvä. Ainakin itse maksan mieluummin 50% enemmän vastiketta, jos kierrosten määrä sen ansiosta laskee ylisuuresta 30000:sta kohtuulliseen 20000:een. Tykkään pelata väljillä kentillä.Jos yhtiöllä ei ole sijainnin, kentän kunnon tai jostain muusta syystä vetovoimaa, vastikevelvollisuudesta luopuminen voi olla yhtiölle kohtalokas ratkaisu – paitsi ehkä silloin, jos luopuminen tapahtuu yhteistuumin muiden yhtiöiden kanssa.
Peloikeuksia on liikaa. Omien osakkeiden lunastaminen on ok, mutta ”pakkovastikkeesta” luopumisessa piilee vaara. Klubipelaajan esimerkissä poistoja ei ole katettu. Olisivatko pelioikeuksiaan lepuuttavat (=sitoutumattomat) osakkaat valmiit maksamaan esim. griiniremontista kaksi tonnia/po?
Mitä hyötyä yhtiölle on sitoutumattomista osakkeenomistajista?
Jiiär:
tokihan ala terveempi olisi, jos osakkeilla olisi todellinen, plusmerkkinen arvo, jolla ne vaihtaisivat omistajaa. Onhan niiden takana kuitenkin sekä substanssia että käyttöarvoa, kun osakkeen omistamalla voi varmistaa mahdollisuuden päästä pelaamaan halutessaan. Tähänhän sitä pitäisi taas päästä: osakkeella on kysyntää, koska sillä on enemmän arvoa kuin omistamisen riskiä.+++ Tästä asiasta olen täsmälleen samaa mieltä.
KL1: – mitä tarkoittaa muutosprosessin aloittaminen (golfyhtiössä)?
– miksi se ei ole päätös muutoksesta?
– millaisia sen kaltaisia toimenpiteitä muutosprosessin aloittaminen (ja jatkaminen perumispäätökseen asti) vaatii, joiden peruminen jatkossa olisi hankalaa/kallista/aikaaviepää ?Golfyhtiöt eivät (pääsääntöisesti) valmiita siirtymään markkinaehtoiseen liiketoimintaan, joka edellyttäisi tuote-, myynti- ja markkinointiosaamista. Tämä on yksi syy sille, että golfyhtiöiden lähes ainoa kilpailukeino gf-pelaamiselle on ale-hinnat. On tarvittu ulkopuolinen toimija Supergolf, joka on kyennyt rakentamaan golftuotteita. Toki joissakin golfyhtiöissä (esim. Pickala ja Kytäjä) ollaan keskimääräistä pidemmällä, mutta toisaalta monessa yhtiössä ei ole minkäänlaista osaamista. Myös em. yhtiöissä vuokrahinnat ja pelilippujen markkinahinnat ovat alle omakustannushinnan. Mielestäni Kytäjällä olisi osaamisen ja osakasrakenteen puolesta hyvät edellytykset siirtyä pois vastikepakosta ja lähes varmasti se nostaisi Kytäjän osakkeen hintaa.
Prosessi mielestäni tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että vähitellen siirrytään pakkovastike-pohjaisesta liiketoimintamallista markkinaehtoiseen malliin. Ensimmäisenä vuonna harjoiteltaisiin markkinaehtoista toimintaa ja ehkä kerättäisiin myös hieman puskuria markkinaehtoista toimintaa varten. Sitten parin vuoden kuluttua voisi vastike olla nolla ja koko liikevaihto perustuisi markkinaehtoisuuteen.
Tähän voi sisältyä vähittäinen vastikkeista luopuminen, myös osakkeiden lunastusta, jolloin osasta golfosakkeita ei kerry lainkaan vastikkeita, mutta (Kurkin tapaan) hinta olisi negatiivinen, mikä kerryttäisi em. puskuria.
Siirtymiseen pitäisi olla hyvä suunnitelma, joka siis toteutettaisin muutaman vuoden kuluessa vähitellen. Suunnitelma pitäisi olla myös sille, mitä etuoikeuksia golfosakkeella saa (kukaan ei varmaan usko osinkoihin, ei uskottu Peuramaallakaan), vaan golfosakkeen omistajalla olisi edelleen päätösvalta yhtiökokouksessa ja etuoikeuksia pelaamiseen, jolloin golfosakkeelle tulee positiivinen arvo. Jos pitäisi vetoa lyödä, näemme lähivuosina em. kaltaisen muutokset jossain golfyhtiöissä (Kytäjä, Linna, Peuramaa, …)
Mielestäni Kytäjällä olisi osaamisen ja osakasrakenteen puolesta hyvät edellytykset siirtyä pois vastikepakosta
Aivan varmasti. Vaikkei Laakkosten firmoilla ja Laakkosilla henk.kohtaisesti ole kuin 53% Kytäjän osakkeista ja äänistä, käytännössä määräenemmistön saaminen mihin tahansa asiaan on yhtiökokouksessa läpihuutojuttu (päinvastoin kuin muilla osakekentillä).
Olipa hyvä saada PG:ltä asiallinen arvio esittämääni skenaarioon.
Yksi näkökulma on mielestäni kuitenkin vielä käsittelemättä. Usea keskustelija esittää ”osakkeen jättämistä lepäämään” eli siis vapautusta vastikevelvollisuudesta, mutta osake jäisi kuitenkin osakkaan haltuun.
Näköpiirissä ei näytä olevan hyvää mekanismia kerätä osakkeet pois näiltä osakkailta. On toki hieman epäselvää, mikä heidän tahtotilansa on, haluavatko niistä eroon vai ei, vai riittääkö vastikkeesta vapautuminen ? Harvalla golf-yhtiöllä on kuitenkaan pääomiensa puitteissa muuta kuin toivoa lahjoituksena saavansa omia osakkeita haltuunsa.
Olisi kuitenkin moraalisesti arveluttavaa toimia niin, että osakas voisi vapautua vastikevelvollisuudesta, mutta mahdollinen vastikeriski jäisi hänelle, jos kenttäyhtiö ei pystyisi vuokraamaan pelioikeutta vastiketta vastaavalla arvolla. Yhtä arveluttavaa on myös se, että kenttäyhtiö vuokraisi pelioikeuden vastiketta korkeammalla arvolla ilman kompensaatiota ko. osakkaalle. Tämähän käytännössä tarkoittaa sitä, että pelaavat osakkaat hyötyvät muiden kustannuksella, koska mahdollisesti vastikkeen ylittävät vuokratulot alentavat heidän vastikkeitaan.
Joku tai moni ehkä ajattelee, ettei liiketoiminnassa ole moraalia. Voi kuinka väärässä ovatkaan. Jos nyt golf-toiminta edes täyttää liiketoiminna määritelmän.
Lopuksi, on päivän selvää, että pelaajaan kustannusten pitää tulevaisuudessa kasvaa, muuten kentät eivät selviä. Jokunen kenttä voi myös mennä nurin, mutta sehän vain parantaa jäljelle jäävien tilannetta.
– mitä tarkoittaa muutosprosessin aloittaminen (golfyhtiössä)?
– miksi se ei ole päätös muutoksesta?
– millaisia sen kaltaisia toimenpiteitä muutosprosessin aloittaminen (ja jatkaminen perumispäätökseen asti) vaatii, joiden peruminen jatkossa olisi hankalaa/kallista/aikaaviepää ?-Haluaisin sanoa että muutos alkaa siitä kun joku yhteisöstä tunnistaa tulevan muutostarpeen ja jakaa ajatuksensa siitä toisen yhteisön jäsenen kanssa. Tämä on kuitenkin turhan hapero määritelmä.
Käytännössä (Golfyhtiössä) tämä on varmaan se kohta kun joku/jotkut yhteisön jäsenet saavat ajatuksensa muutostarpeesta Oy:n hallituksen ”työlistalle”. Tosin ajatus voi olla tässä kohtaa hyvin eri vaiheessa kehityskaartaan. Joko pelkkä raakile tai valmiiksi pureskeltu paketti jonka voi viedä yhtiökokoukseen. Tällaiset asiat tekevät hyvin vaikeaksi määritellä täsmällisesti mikä on se ”alkupiste” ja miten prosessi aloitetaan. Jokainen muutosprosessi on oma yksilönsä.
Tarkoituksenani oli sanoa että määriteltäköön ensimmäinen askel miten tahansa niin tämän mittaluokan asiat (Golfkentän toimintakonseptin muuttaminen) on todella hankala asia. Sen tuominen menestyksekkäästi yhtiökokoukseen vaatii pitkäjänteistä työtä: Muutostarpeen analyysi, uuden mallin määrittäminen, osakaskunnan kuuleminen ja tiedottaminen, muutoksen ”myyminen” osakkaille, juridiset asiat…. Lista on loputon ja osa tehtävistä erittäin vaikeita.
-Päätös muutoksesta tehdään yhtiökokouksessa. Sitä ennen on sata steppiä joiden jokaisen kohdalla muutosprosessia eteenpäinvievä taho (toivottavasti Oy:n hallitus) voi todeta että tätä harjoiutuista ei jatketa pidemmälle.
-aika monimutkainen kysymys, en tiedä ymmärsinkö oikein. Aloittaminen ei nähdäkseni maksa mitään. Kustannuksia kertyy matkan varrella: työtunteja, asiantuntijapalveluiden käyttöä yms.
En osaa hahmottaa mitä tällaisen prosessin aikana tapahtunutta pitäisi perua. Ehkä jos yhtiön ”kurssia” muutetaan jo prosessin aikana sellaisissa asioissa joihin ei tarvita yhtiökokouksen siunausta niin joo.
Mutta isossa kuvassa tarkoittamani muutosprosessi on muutoksen valmistelutyötä ja päätös muutoksesta on yksi big-bang yhtiökokouksessa. Ennen päätöksen tekemistä ei synny mitään jota voisi / tarvitsisi perua.Komppaan Partia, edellinenkin kirjoitus oli osuva kuvaus nykytilanteesta.
Muutoksessa yleenä pitäisi olla alle 20% uutta (näin joissain oppimateriaaleissa väitetään) ja 80% on sitä vanhaa. Kaikki liikkuvat osat eivät saisi vaihtua kerralla.
(Menestystarina Nokia teki lumiaseikkailussaan toisin. Ensiksi haudattiin vanha ja tilalle luvattiin tuoda 100% uusi, joka tuli markkinoille vielä vuoden myöhässä – anteeksi OT).Keskeistä on hahmottaa tavoite ja keinovalikoima tavoitteeseen pääsemiseksi. Kaikki uusiksi ja ”heti kerralla” on harvoin hyvä ratkaisu. Silloin kun päätökset tekevät osakkaiden ulkopuoliset tahot, niin usein muutos on ”kaikki kerralla”, paitsi niisä tilanteissa, jossa pantinhaltiljalle tulee tarve minimoida tappiot.
-
JulkaisijaArtikkelit