-
JulkaisijaArtikkelit
-
Klubipelaaja
Vuosikulut 750 k€
Investointeihin varautuminen 100 k€
Sijoittajan tuotto 7 % 400 k€ (kentän hankinta-arvo 6 m€)
Verot 125 k€
ALV 137 k€
Yhteensä 1 512 k€pelikierroksia 30 000
keskihinta 50 €
Suuruusluokka on tämä.
Laskelmissani 750t€ sisältää kunnossapitoon liittyvät korjaukset. Niillä kenttä säilyy rapistumattomana.
Investoinnit, joilla oikeasti parannetaan (muutetaan) kenttää paremmaksi olen arvioinut nollaksi.
Verokanta on 10% ja 137t€ arvonlisävero tarkoittaisi liikevaihdon tuplausta ja lähes olemattomia ostoja.
Jos joku maksaisi kentästä noin paljon, niin melkein kaikki kentät olisivat myynnissä. Osa kun niistä on vielä vuokramailla.Olisiko parempi tukeutua niihin taseisiin ja tuloslaskemiin, jotka oikeassa elämässä ovat arkipäivää.
Vuosikulut 750 k€
Investointeihin varautuminen 100 k€
Sijoittajan tuotto 7 % 400 k€ (kentän hankinta-arvo 6 m€)
Verot 125 k€
ALV 137 k€
Yhteensä 1 512 k€pelikierroksia 30 000
keskihinta 50 €
Suuruusluokka on tämä.
Tuo sijoittajan tuottovaatimus on aika lailla hatusta vedetty, sillä jos kentän omistuspohja säilyisi pelaajavetoisena, ainoana erona pakkovastikkeen poisto, niin tuskinpa osakkaat yhtäkkiä alkaisivat vaatia itselleen jaettavaksi 400 k€ osinkoja. Sen sijaan osakkuus voisi tuoda joitakin muita etuja ulkopuolisiin pelaajiin verrattuna (esim etuosto-oikeus rajalliseen määrään kausipelioikeuksia).
Eikä mikään tietenkään edellytä, että vastike poistettaisiin kokonaan, mutta jos se ei enää sisältäisi pelioikeutta, vastike voisi olla paljon kohtuullisempi, vaikka luokkaa 100€. Jo tämä riittäisi muuttamaan osakemarkkinat täysin. Osakemarkkinoiden sakkaaminenhan tässä se varsinainen ongelma on, joka haluttaisiin ratkaista, ei omistusrakenne.
Asioista voi toki olla montaa mieltä. Kokonaiskuva ei kuitenkaan oleellisesti tästä muutu.
750 k€ vuosikulut ei riitä kattamaan vuosien aikana vaadittavia korjausinvestointeja. Korjausvelkaa syntyy kentillä jatkuvasti.
Alv:n osalta voi toki olla jotain säästöä, mutta 0 se ei ole.
Sijoittajan pitää ajatella kentän jälleenhankintahintaa ja hakea tuotto sille. Sitä paitsi tuo 7 % on niin alhainen, että tuskin kukaan vielä tuolla tuotto-odotuksella lähtisi liikkeelle.
Jos pelaajat ovat pääomistajina, silloin ei puhuta markkinavetoisesta toiminnasta.
Osakemarkkinoiden ”sakkaaminen” on seurasta muista asioista, eikä sitä pysty korjaamaan ilman muita muutoksia. Voi olla, ettei tilanne korjaannu nykyosakkaan kannalta koskaan. Ainoa vaihtoehto olisi se, että pelaajamäärä tuplaantuisi, kentät ruuhkaantuisivat ja osakkaille tarjottaisiin pelaajaetuja, joilla ohittaa jonossa muut. Eli palattaisiin ”vanhoihin hyviin aikoihin”, jolloin osakeomistus oli välttämätön, että pääsi pelaamaan. Kuka tähän uskoo ?
Kun asiaa tarkastelee, pitää tehdä ero sille kuka kentän omistaa. Kaikki nykyisistä tuloslaskelmista ja taseista lähtevät näkemykset perustuvat siihen, että pelaajat ovat pääomistajia. Jos omistajina taas on sijoittajia, lähtökohta on aivan toinen.
Mielenkiintoista nähdä kuinka Peuramaan hanke etenee. Siinä selvästi yritetään yhdistää sijoittaja-pelaaja asetelma. Julkisissa artikkeleissa esillä olleet laskennan toleranssit ovat kuitenkin niin pienet, etten usko hankkeen onnistuvan.
Jos pelaajat ovat pääomistajina, silloin ei puhuta markkinavetoisesta toiminnasta.
Voit ehkä olla oikeassa tiukan terminologisesti, mutta eiköhän se nyt ole ollut enemmän kuin selvää, että se ”markkinaehtoisuus”, jota muut kirjoittajat täällä ovat tavoitelleet, on tarkoittanut peliajan myyntiä kysynnän ja tarjonnan lain alaisena. Se että peliaikaa myydään kilpailluilla markkinoilla pakkovastikkeiden sijaan, ei ole ristiriidassa sen kanssa etteikö toiminta silti voisi olla voittoa tavoittelematonta (eli omakustannushintaista). Viittaan ehkä vasta jo miljoonannen kerran ry-kenttien toimintamalliin.
Pakkovastikkeiden ongelma on ihan kristallinkirkas: niistä ei nykytilanteessa pääse (liian) monella kentällä halutessaan eroon. Tällainen tilanne on syvästi epäoikeudenmukainen, eikä ole koskaan ollut yhdenkään golfyhtiön tavoitteena, ja pitkittyessään ja jatkuessaan tilanne muodostaa entistä suuremman haitan ja riskin koko toimialalle. Se ei ole pitkällä tähtäimellä yhdenkään golfarin etu. On aivan turha hämmentää tätä soppaa maalailemalla, että ”koska kentät eivät pysty maksamaan 400 k€ sijoittajan tuottoa + siitä aiheutuvia tuloveroja, markkinaehtoinen toimintamalli ei ole mahdollinen”. Ihan sama, millä nimellä uutta toimintamallia ja -ympäristöä kutsutaan, mutta sellainen on pakko saada aikaan.
Golfpisteenkin viimeaikaisista uutisista käy kyllä selville, että kentätkin enenevässä määrin tämän ymmärtävät, ihan riippumatta siitä mitä me täällä palstalla jankutamme.
Osakemarkkinoiden ”sakkaaminen” on seurasta muista asioista, eikä sitä pysty korjaamaan ilman muita muutoksia.
Kerrotko näkemyksesi, mitä nuo ”muut asiat” ja ”muut muutokset” ovat?
MarX: Onko tuo ymmärrettävä niin että nuo sponsorirahat meneekin TJ:n palkaamiseen eikä yhteiseen hyvään kentän osalta.
Ei, siksi sanat ”jo pelkästään”
Se mitä muut kirjoittajat tavoittelevat tai ajattelevat on tietenkin heidän asiansa. Itse en usko tuohon sekamalliin. Kuten kirjoitin jo aiemmin, en myöskään usko, että Peuramaan suunniteltu malli taloudellisesti onnistuu. Teknisesti se vaikuttaa ihan hyvältä. Aika näyttää, miten käy.
Osakemarkkinoiden ”sakkaaminen” johtuu mm. seuraavista syistä:
– osakkeen omistaminen ei ole tarpeen pelaamista varten
– golf-yhtiöiden taloudenpito on viritetty niin, että korjausvelkaa syntyy joka vuosi (=lisää tulevia vastuita, mikä alentaa osakkeen arvoa)
– osalla kentistä osakkeet on alunperin ylihinnoiteltu
– useilla yhtiöillä yhtiöjärjestykseen on kirjattu ”epäreiluja” vastikeperusteita, jotka karkottavat potentiaalisa osakkaitaTämän lisäksi osakkaat sabotoivat yhtiöiden mahdollisuutta tervehdyttää tilannetta myymällä pelilippuja ja vuokraamalla pelioikeuksia ”liian halvalla”.
Osakemarkkinoita perinteisessä mielessä ei saada korjattua muuten kuin valtavalla pelaajien määrän kasvulla ja saman aikaisesti toteutettavalla osakkaiden oikeuksien parantamisella suhteessa muihin pelaajiin. Kun tämä on hyvin epätodennäköistä, ei sen varaan voi laskea.
Pakkovastikkeiden sijaan tulee siis markkinaehtoinen toiminta, jossa pitää rakentaa puskureita ja kerätä rahaa korjausvelan kuittaamiseen. Sijoittajat vaativat myös oman tuottonsa, joten edessä on pelaamisen kustannusten oleellinen nousu.
Pakkovastikkeiden sijaan tulee siis markkinaehtoinen toiminta, jossa pitää rakentaa puskureita ja kerätä rahaa korjausvelan kuittaamiseen. Sijoittajat vaativat myös oman tuottonsa, joten edessä on pelaamisen kustannusten oleellinen nousu.
Ja kustannusten noustessa tilanne tervehtyy..?
Hmmm….
Yksi syy osakekenttien rakentamiseen lienee ollut se, että monella kentällä oli grynderi tai ”perustajaosakkaita”, jotka onnistuneiden projektien perusteella arvioivat saavansa hyvät voitot, kun rakennuttavat kentän ja myyvät kovalla hinnalla ulos 800 pelioikeutta per kenttä.
Jos siinä onnistui, rahat taskuun ja näkemiin!
Tämä on aivan eri asia kuin että ”pelaajat ovat itse rakentaneet kentän omaa pelaamistaan varten”.
Sellaisiakin kenttiä tietysti on, jotka on rakennettu ilman grynderiä.
Itselläni on osake tennishallista, jonka ovat oikeasti rakentaneet pelaajat itselleen. Aikanaan, itse olen ostanut osakkeen myöhemmin. Maksoi jälkimarkkinoilla runsaan tonnin, tiedän että luultavasti saan omani pois.
Sisään ei pääse kuin osakkaat avaimella.
Yksi osake = yksi tunnin vuoro kerran viikossa. Vastike vuodessa noin 400, kesällä vuorot ei voimassa vaan saa pelata ilmaiseksi vapaasti.
Jos haluaa pelata useampia viikkotunteja siinä tennishallissa, sitten täytyy ostaa useampia osakkeita, ja maksaa niistä vastikkeet.
Tennishalliyhtiöllä ei ole henkilökuntaa, eikä hallissa ole vesijohtoa eikä vessaa, pienet pukuhuoneet on. Ei koeta tarvetta yhtiön pikkujouluihin tai kokouksiin pullakahveineen. Eräs porukka saa käyttää viikottain ylimääräistä ”yhtiön vuoroa” ja siitä hyvästä hoitavat talkoilla hallin imuroinnin sovitun säännöllisesti, myös jotain pikku korjauksia.Golfyhteisöissä on vähän sitä vikaa että kaikki pitää tehdä älyttömän hienoksi ja maksaa vähintään ziljoonan.
Sitten kun 1990-2005 välillä rakennettiin riittävän monta hienoa golfkenttää ja jokaiselle ziljoonien klubitalot ja 800 pelioikeutta, joista osa vielä rahan himossa kalliimpia nimeämättömiä yrityspelioikeuksia, eipä ne enää menneetkään kaikki kaupaksi, vaan osa jäi yli (tuhansia?) joka pilasi markkinat.
Nyt on sitten kai jo totuttu siihen että pelioikeuksia saa edullisesti vuokralle. Vuokralla pelaamalla välttää pakkovastikkeen, myös riskin rahoitusvastikkeista ja investointeihin osallistumisesta, eikä tarvitse kärsiä osakkaiden välisestä riitelystä jos sellaista on, esim eri osakesarjojen kesken.
Klubipelaaja
Pakkovastikkeiden sijaan tulee siis markkinaehtoinen toiminta, jossa pitää rakentaa puskureita ja kerätä rahaa korjausvelan kuittaamiseen. Sijoittajat vaativat myös oman tuottonsa, joten edessä on pelaamisen kustannusten oleellinen nousu.Kirjoituksen tästä osasta olen samaa mieltä. Muutoin kirjoituksen vire on mielestäni alakuloinen.
Nythän muutos on oikeasti lähtenyt liikkeelle. Käytetty keinovalikoima on varovainen ja se on hyvä. Politikkojen kieltä käyttäen toimien suunta on oikea – mutta riittämätön. Seuraavina vuosina toimia jatketaan.Enemmän kiinnittäisin huomiota siihen keneltä varat toiminnan pyörittämiseen kerätään. Pakkovastike on asia, jossa maksajana on myös pelaamattomia ja hyöty valuu pelaajien eduksi. Lienee selvä, että valtavat erot kierroshinnoissa omalta osaltaan ruokkivat kikkailua monenlaisilla konsteilla. Osalle pelaajista se tuottaa iloa ja tyydytystä kun voivat pelata ”edullisesti”, käyttämällä hieman järkeä.
Halvimman ja kalleiman kierroksen hinta pitää saada lähemmäksi toisiaan. Jos halvin kierros maksaa 5€ ja kallein 75€ ja lisäksi kierroksen keskihinta on esim 25€ tai sitten 50€, niin johtaahan se epäterveisiin ilmiöihin. Miten asia hoidetaan onkin jo pitempi juttu.
KL1 pohti kustannusten nousen vaikutusta ja sen tervehdyttävää merkitystä.
Pelaajan kustannukset nousevat. Samalla yhtiön tuotot lisääntyvät ja niiden tilanne paranee. Tällöin on mahdollista myös sijoittajapohjainen kenttäyhtiö.
Oleellinen asia on se, että maksajia ovat vain pelaajat ja omistamisen riskiä ottavat saavat myös korvauksen.
Jos tähän rinnalle syntyy perinteinen ”omaan käyttöön tehty kenttä”, jolla on sitoutuneet osakkaat, jotka vastaavat kustannuksista, niin tämän mallin houkuttelevuus tietenkin lisääntyy. koska sijoittajan riskiä ei tarvitse kantaa.
Mutta pitkä on tie ennenkuin mitään oleellista saadaan aikaan.
Pelaajan kustannukset nousevat. Samalla yhtiön tuotot lisääntyvät ja niiden tilanne paranee. Tällöin on mahdollista myös sijoittajapohjainen kenttäyhtiö.
Oleellinen asia on se, että maksajia ovat vain pelaajat ja omistamisen riskiä ottavat saavat myös korvauksen.
Uskot siis siihen, että tulevaisuudessa pelaajat paitsi maksavat enemmän jokaisesta pelaamastaan kierroksesta he myös pelaavat vähintään yhtä monta kierrosta kaudessa kuin nykyäänkin? Muutenhan yhtiön tuotto ei voi lisääntyä.
En tiedä muista, mutta oma pelaamiseni vähenee, jos kertakustannus nousee.
Niinpä niin, hyvä KL1, tässä taitaa olla se perimmäinen syy.
Pelaajia on ”paljon” niin kauan kun joku muu maksaa osan kustannuksista. Kun näin ei ehkä joskus enää ole, tilanne tervehtyy.
Jäljelle jää ne kentät, jotka tavalla tai toisella järjestävät olonsa sellaiksi, että pärjäävät myös taloudellisesti.
Klubipelaaja näyttää maalailevan ’tervettä’ tilannetta, jossa golf on palannut varakkaan eliitin harrastukseksi. Muulla tavalla tuota talousmatematiikkaa en kykene käsittämään.
Valaisenpa omaa näkökulmaani hieman.
Maassamme on kasa osakkaita, jotka pelaavat niin vähän, etteivät halua omistaa osaketta eivätkä maksaa (pakko)vastiketta. Toisaalta maassamme on ihmisiä, jotka vuokraavat (rajattoman) pelioikeuden kyseisiltä osakkailta, mahdollisesti jopa vastiketta alhaisemmalla hinnalla. Tällä hetkellä siis kenttien talous pääosin pyörii osakkaiden maksamien vastikkeiden avulla.
Nytpä tapahtuukin Klubipelaajan povaama muutos, ja noiden mainittujen osakkaiden ei enää tarvitsekaan omistaa osakettaan eikä maksaa tuota vuosivastiketta. Noh, Elon laskuopin mukaan tämä tarkoittaa vähemmän rahaa kenttäyhtiöille. Samaan syssyyn vuokrapelaajilta katosi halpa pelaamismahdollisuus, mitä kenttäyhtiöt luonnollisesti yrittävät paikata tarjoamalla muunlaisia pelaamismahdollisuuksia.
Tässä vaiheessa on siis tilanne se, että kenttäyhtiöiltä on kadonnut isohko kasa maksajia. Lisäksi pelioikeuksia on kärkkymässä rajattomaan ja edulliseen pelioikeuteen tottuneita vuokrapelaajia. Klubipelaajan skenaarion mukaan nyt kenttäyhtiöt alkavat tahkota rahaa korottamalla hintoja ja saamalla ihmiset myös maksamaan nuo hinnat. Tässä vaiheessa minulta loppuvat laskutaidot.
Oman laskuoppini mukaan kenttäyhtiöt joutuvat tavalla tai toisella korvaamaan menetetyt vastikkeet, mikä onnistuisi tarjoamalla vuokrapelaajille pelioikeuksia ns. entisin ehdoin. Mutta mutta, tällä tavalla kenttäyhtiöstä ei tulekaan Klubipelaajan vision mukaista rahasampoa, vaan kierroskohtaista maksua on korotettava. Tämä taas johtaa siihen, että pelaajat vähentävät kierroksiaan ja osa aivan varmasti lopettaa lajin. Nyt meillä on siis paljon vähemmän harrastajia ja korkeammat kierroshinnat. Vaikka kierrosten keskihintaa jollain ihmekonstilla saataisiinkin hilattua ylöspäin, harrastajamäärien väheneminen ja harrastustaan vielä jatkavien alentuneet kierrosmäärät kompensoivat tuon muutoksen erittäin tehokkaasti, luultavasti vahvasti alaspäin.
Ajattelen tätä varmaankin jotenkin väärin, mutten mitenkään kykene visioimaan golfkentästä minkäänlaista rahasampoa sijoittajille, enkä myöskään kenttäyhtiöiden tuottojen kasvamista pelaamisen kallistumisen myötä, en sitten mitenkään.
KL1, ajattelet asiasta aivan oikein.
Olet oivaltanut, että meillä on ylikapasiteettia, jota ylläpidetään väkisin. Kun se purkautuu, tilanne muuttuu.
Jos hinnat nousevat, ei se tarkoita, että ”golf palaa varakkaan eliitin harrastukseksi”. Harrastuksesta vain pitää maksaa se hinta, jolla fasiliteetteja voidaan ylläpitää.
Aina on mahdollista myös säilyttää nykeisen mallinen sitoutuneiden osakkaiden yhteisvastuuseen perustuva malli, jossa pelaaminen taatusti tulee halvemmaksi kuin mitä ”markkinaehtoisesti” toimivalla kentällä. Sillekin löytyy paikkansa, kun nykytavan lieveilmiöt saadaan karsittua.
Luin äsken artikkelin Aurinkorannikon kierroshinnoista. Siellä liikutaan tasolla, mitä kuvailin. On myös paikkoja, joissa kierrokset ovat vielä noitakin hintoja kalliimpia. Niillekin riittää myös suomalaisia pelaajia.
Voi hyvin olla, ettei golf-yhtiöstä tule sijoittajalle rahasampoa vielä pitkään aikaan. Toisaalta on vaikea ymmärtää miksi osakkaat, jotka eivät itse pelaa, roikkuisivat mukana maailman tappiin. Olkoonkin, että intressit useimmilla ovat kovin pienet.
KL1 kirjoitti pitkän perustelun siitä kuinka pelit vähenevät jos pelaaminen kallistuu. On erotettava kaksi asiaa: miten käy hevarille jos pelit kallistuvat, kiertääkö hän vähemmän vai lopettaako kokonaan. Toisaalta ehkä vähemmän pelaaville voitaisiin tarjota kierroksia järkevämpään hintaan, koska kentillä vapautuisi peliaikoja.
Vajaakäyttöisellä kentällä (mikäli primeajatkin ovat vajaakäytöllä) jokainen kierros on ”kotiinpäin” käyttipä sen hevari tai 75€ kierroshinnan pelaaja.
Täydellä kentällä (täyttyminen alkaa yleensä primeajoista) kierrosten lisääntyminen yhtäällä pakottaa vähentämään niitä toisaalla.
Nykyiset tariffit ovat sellaisia, että 20 kiekkaa on samanhintainen kuin 120 kiekkaa. Täydellä kentällä (alkaen primeajoista) pitäisi saada enemmän näitä korkeampaa kierroshintaa kiertäviä. Jos 10… 20 kiekkaa kiertävä saisi pelinsä järkevään hintaan niin ehkä niitä pelaajia liikkuisi ainakin nuppilukuna enemmän.Eikka, luepa kirjoituksesi uudelleen ja todistele sen jälkeen itsellesi, että kierrosmäärien väheneminen johtaa yhtiön parempaan taloudelliseen tulokseen…
Fakta on nimittäin se, että ihmisellä on tietty määrä rahaa käytettävissään harrastukseensa. Jotkut ovat valmiita käyttämään enemmänkin rahaa kuin nykyisin, mutta vastaavasti moni kokee olevansa lähellä kipukynnystä.
Tämä keskustelu alkaa olla perin lähellä kaupan alan vastaavaa. Kovasti sillä alalla yritetään todistella miten kauppojen aukiolojen vapautuminen ja isojenkin kauppakeskusten pitäminen auki ympäri vuorokauden piristää taloutta JA lisää kauppojen voittoja. Noh, tyhmempikin ymmärtää, ettei kansalla ole yhtään sen enempää rahaa ruokaan ja päivittäistarpeisiin kuin ennenkään, ja että kauppojen aukioloaikojen pidentäminen lisää kaupan kustannuksia. Eikä tarvitse olla mikään älykkö ymmärtääkseen KUKA ne kustannukset lopulta maksaa…
Taitaa silläkin saralla olla kosolti klubipelaajia ja eikkoja…
Luin äsken artikkelin Aurinkorannikon kierroshinnoista. Siellä liikutaan tasolla, mitä kuvailin. On myös paikkoja, joissa kierrokset ovat vielä noitakin hintoja kalliimpia. Niillekin riittää myös suomalaisia pelaajia.
Joo, ja Skotlannissa ja USA:ssa on hyvin kalliita kenttiä, joille niillekin riittää pelaajia.
Mitenhän minä tämän nyt kohteliaasti sinulle sanoisin, Klubipelaaja…?
Minun mielestäni olet aivan ja kerrassaan täysin metsässä ajatustesi kanssa. Ei kukaan täysjärkinen lähde vertailemaan Aurinkorannikon kenttien kustannusrakennetta Suomen kenttien vastaavan kanssa.
Ihan vain vertailun vuoksi: Thracian Cliffs maksaa 110 euroa per kierros ja olen sen maksanut muutamaan kertaan. En kuitenkaan IKINÄ maksaisi samaa summaa kotimaamme kentästä enkä ETENKÄÄN kotikenttäni normikierroksesta. Sinä ilmeisesti olet valmis maksamaan moisia summia. Onnea vain taloudellesi ja harhaisille kuvitelmillesi.
Ajattelen tätä varmaankin jotenkin väärin, mutten mitenkään kykene visioimaan golfkentästä minkäänlaista rahasampoa sijoittajille, enkä myöskään kenttäyhtiöiden tuottojen kasvamista pelaamisen kallistumisen myötä, en sitten mitenkään.
Mitäpä tarvetta sille olisikaan? Jos nyt jossakin yhtiössä tilanne muuttuisi niin, että pelaamattomat osakkaat saisivat vaikkapa palauttaa osakkeensa yhtiölle sen sijaan että itse vuokraisivat pelioikeutta eteenpäin, niin mitä tapahtuisi? Ne nykyiset vuokralaiset joutuisivat maksamaan pelioikeutensa jatkossa osakkaan sijaan yhtiölle. Mahdollisesti vähän korkeampaan hintaan, riippuen siitä kuinka epätoivoiseen tilaan kyseisen yhtiön pelaamattomat osakkaat olivat keskinäisessä dumppauskilpailussaan ajatuneet. Tuskin kuitenkaan niin paljon korkeampaan, etteikö hevari sitä olisi valmis maksamaan.
Yhtiön talous seisoisi ihan samoilla jaloilla kuin ennenkin, paitsi että välissä ei olisi enää pelaamattomia osakkaita. Ja ehkäpä, kenties, se vuokrahevarikin päätyisi nyt ostamaan tai ottamaan osakkeen, koska tietäisi pystyvänsä palauttamaan sen yhtiölle, jos vaikka menisi koipi poikki, työmaa siirtyisi toiselle puolelle Suomea tai mölkky alkaisi kiinnostaa golfia enemmän.
Ongelmia voisi tulla niissä yhtiöissä, joissa pelioikeutta ei meinaa saada vuokralle alehintaankaan, mutta sellaiset yhtiöt ongelmat ansaitsevatkin. Liekö moisia edes?
Edit: No tietysti ongelmia tulisi silloinkin, jos yhtiössä olisi paljon osakkaita, jotka maksavat kiltisti vastikkeen, mutta pelaavat sitten itse pitkin hampain kymmenkunta kierrosta. Nämäkin olisivat luultavasti halukkaita luopumaan osakkeesta, mutta ei ole takeita, että tilalle löytyisi noin vain riittävästi uusia pelaajia. Tässä kohtaa tulisi sitten se markkinatalous, markkinointi ja toimitusjohtajan tärkein työ vastaan.
Jiiär, äläpäs esitä noin järkeviä ajatuksia, sinut vielä leimataan kehityksen jarruksi ja visioiden lyttääjäksi…
KL1
Eikka, luepa kirjoituksesi uudelleen ja todistele sen jälkeen itsellesi, että kierrosmäärien väheneminen johtaa yhtiön parempaan taloudelliseen tulokseen…
Tämä lause ei kyllä avaudu minulle ja aivan yhtä etäiseltä tuntuu vertaus kaupan aukioloaikoihin.
Ilmaisin asiani hieman epäselvästi: Tarkoitin sitä, että alle 10€ kierroksia ei kannata lisätä, ainakaan täydellä kentällä, mutta 30€ kierrokset tervehdyttävät taloutta. 30€ kierroshintaa maksavat nykyisin lähinnä vain alle 30 kiekkaa kiertävät.
Toistan itseäni, mutta jos 18r kentällä on 300 hevaria (per 100kiekkaa). Kentälle ei muita mahdu, lisäksi tuolla joukolla pelaajajakauma pitää olla suosiollinen. Pelimaksuiksi tulisi noin 2500€/hevari, ellei sitten ulkopuoliset maksa heidän pelejään. En usko, että 2500€ pelikausimaksujen maksajia olisi riittävästi.
Sen sijaan paremmin löytyisi 250€/10kiekkaa pelaavia 3000 kpl paljon paremmin. Tämä oli raja-arvotarkastelua, todellisuus olisi laajempi paletti kannattavaa hinnoittelua.Mutta eikös vapaassa markkinassa hintavaihtelut ole ihan normaaleja, eikä kukaan puhu siitä, että vähän käyttävät subventoivat hevareita.
Esimerkiksi kuntosalilla 12 kk jäsenyys Espoossa maksaa 500 €. Hevari, joka käy salissa kerran päivässä, maksaa 1,50 euroa/kerta. Harvakseltaan käyvä maksaa samassa keskuksessa 13 euroa. Subventoiko kertakävijä kk-jäsentä vai päinvastoin?
Samoin julkisessa liikenteessä PK-seudun vuosilippu maksaa 600 euroa. Hevari käyttää sitä 2 kertaa päivässä, jolloin matkan hinnaksi tulee 0,80 €. Kertalippu maksaa vastaavasti 5€. Miksei kukaan mäkätä ristisubventoinnista?
Nykyinen golfmarkkinahan on erinomainen ainakin kahdelle ryhmälle
1)
Hevarit tykkäävät, koska rajoittamattomia pelioikeuksia on saatavana halvalla, joko vuokraamalla tai osakkeen ostamalla2)
Vähän pelaavat tykkävät, koska kertapelaaminen on edullista, joko pelilippuja, erilaisia gf-tarjouksia, supergolfia jneNe eivät tykkää, joilla on osake mutta pelaavat vain vähän tai eivät ollenkaan.(3)
Niin kauan kuin 1) ja/tai 2) saavat päättää, mikään ei muutu, koska heillä on kaikki ok.
Sitten jos (3) alkavat päättää, asiat voivat muuttua. Toistaiseksi kai (3) ei ole enemmistönä paljon missään.
***
Itse olen ryhmää 2), vähän pelaileva, jo 90-luvulta saakka. Vaihdan luultavasti seuraa ensi kesäksi, tulee olemaan neljäs eri seura 20 vuoden aikana. Pelioikeutta ei ole ollut vielä koskaan, mutta nyt harkitsen ensi kesäksi. Toisaalta tykkään pelata eri kentillä, luultavasti jatkan kertamaksuilla.Putti-Possu
Mutta eikös vapaassa markkinassa hintavaihtelut ole ihan normaaleja, eikä kukaan puhu siitä, että vähän käyttävät subventoivat hevareita.
Esimerkiksi kuntosalilla 12 kk jäsenyys Espoossa maksaa 500 €. Hevari, joka käy salissa kerran päivässä, maksaa 1,50 euroa/kerta. Harvakseltaan käyvä maksaa samassa keskuksessa 13 euroa. Subventoiko kertakävijä kk-jäsentä vai päinvastoin?
Samoin julkisessa liikenteessä PK-seudun vuosilippu maksaa 600 euroa. Hevari käyttää sitä 2 kertaa päivässä, jolloin matkan hinnaksi tulee 0,80 €. Kertalippu maksaa vastaavasti 5€. Miksei kukaan mäkätä ristisubventoinnista?
Kuntosalilla olen käynyt, minulle se maksoi 179€/vuosi, että aika iso hintahaitari. Siellä ei taida olla pakkovastikkeita vastaavia menkanismeja.
Julkisessa liikenteessä on merkittävä subentio ainakin pääkaupunkiseudulla. Eri syistä hinta on jopa 0€. Ei sitä voi verrata vapaaseen markkinatalouteen.Vapaassa markkinataloudessa alle omiensa myyminen terhdään vain oman edun (=myyjän edun) tavoittelun perusteella. Sisäänheittohinnat ovat yleisiä, mutta kyllä niissäkin jokin ajatus on. Se, että suurimmat volyymit/golfari tehdään alle omiensa ei vapaassa markkinataloudessa kovin usein toteudu.
Eikka:
Mainitsemillasi ajankohdilla ei juurikaan ole käyttäjiä, vaikka niitä olisi kaikilla kentillä hyvin tarjolla. Joskus 10 vuotta sitten kotikentälläni lähdettiin jo klo 4 liikkeelle ja runsaasti lähdettiin klo 20 jälkeen kun muitakaan aikoja ei ollut oikein tarjolla ja pelaamaan piti päästä. Silloin siellä taisi syntyä jopa 36 000 kiekan pelikausia. On sitten oma asiansa mistä pelaajat haluavat maksaa.Noniin, löytyihän sitä tilaa eikankin kotikentältä, ja kaikilta muiltakin, kun vähän potkii.
Aikaisia lähtöjä rajoittavat syksyisin kylmät aamut ja myöhäisiä pimeän tulo.
Voi hellanduudeli, venkoilusi ylittää jo pakkojankutuksesikin.
Syksyisin sitä vasta tyhjillä kentillä saakin pelailla, ja useimmiten vieläpä vuoden parhaimmassa kunnossa olevilla.
Calex:
Haluat siis kyseenalaistaa Honour-lehden kirjoittajan arvion koko maan tilanteesta yhdessä yhtiössä vallitsevan tilanteen perusteella???Poistan aina varmistimen, kun näen lehden pääkirjoituksen, etujärjestön puheenjohtajan lausunnon tai pakkojankuttajan valeuutisen.
Fakta on, että SHG:ssa ”vastentahtoisten osakkaiden vuosikymmeniä jatkunut väkivaltainen pakottaminen purkautui hallitsemattomasti” 130 osakkeen tarjontaan. Yhtä onnettomasti on tilanne Peuramaalla, jonka toimitusjohtajan mukaan käyttämättömiä osakkeita on ollut suhteellisesti saman verran eli 200-300 kpl.
Jotta koko totuus saadaan selville ja Calexin pakkojankutus lakkaamaan, ehdotan, että Golfpisteen tutkiva journalisti rimpauttaa kenttien toimarit läpi ja ottaa selville käyttämättömien osakkeiden kokonaismäärän. Toki myös yhtiöt itse ovat tervetulleita kertomaan tilanteensa esim. tähän ketjuun.
Saas nähdä, päästäänkö tuhanteen.
-
JulkaisijaArtikkelit