-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL1: Heh, tähän on ihan pakko todeta, että näin se demokratiassa menee ja se on ihan oikein ja niin pitää olla.
Mietipä, oletko samaa mieltä, jos tilanne sattuisi omalle kohdalle.
Kuvitellaan, että asuit Espoossa viisi vuotta sitten, ja työpaikkasikin oli siellä. Olit hankkinut 1990-luvulla lähiseudun golfyhtiöstä osakkeen.
Sitten sait tarjouksen josta et voinut kieltäytyä. Uusi mielenkiintoinen työpaikka Tampereella, ja vaimollekin mieluisa työpaikka. Muutitte töiden perässä Tampereelle.
Sen jälkeen olet yrittänyt viiden vuoden ajan ensin myydä ja sen jälkeen lahjoittaa golfosakettasi huonolla menestyksellä. Kukaan ei halua lahjaasi, vaikka tarjoat ilmaista osaketta jopa seuraavan kauden vastike maksettuna. Vuokrauskaan ei onnistu, kun tarjolla on liikaa alihintaisia pelioikeuksia.
Koko tämän ajan olet pakosta maksanut vastikkeet ao. golfyhtiölle – kertaakaan siellä käymättä. Viiden vuoden jälkeenkään mitään muutosta tilanteeseesi ei ole näköpiirissä. Maksat jatkossakin vastikkeet samaan tapaan vuodesta toiseen odotellen, että ”aika korjaa osakemarkkinoiden tilanteen”.
Oletko tosiaan sitä mieltä, että ”se on ihan oikein ja niin pitää olla”?
P.S. Iltarukouksessasi toivot joka ilta, että ko. golfyhtiö menisi konkurssiin. Ei se mene, pakkovastikkeet pitävät siitä huolen.
Tuo edellä kuvattu on se kauhuskenaario, mistä johtuen osakkeiden kysyntä on ihan jäässä ja hintataso siitä johtuen jopa negatiivinen.
Kun saadaan mekanismit kuntoon niin kauppa alkaa käydä ja osakkeiden hintataso korjautuu automaattisesti. Jatkumona nähdään onko josssain paikallisesti tarjontaa liikaa suhteessa kysyntään. Ja toisaalta mikä pitäisi olla pelaamisen hinta vs mitä ollaan valmiita maksamaan pelaamisesta. Jos yhtälö ei toimi niin silloin on järkevintä laittaa pillit pussiin.
Kun ongelma on se, ettei osakkeille löydy kysyntää, jolloin osakkeen vaihtaminen toiseen ei ole mahdollista esim. paikkakunnan vaihdon yhteydessä.
Olisiko ongelmaan toimiva ratkaisu”sijoittaja” (esim. Pekka ja Leena), jolla on valmiiksi nippu osakkeita. Tämä sijoittaja olisi valmis vaihtamaan osakkeen toiseen kohtuullista korvausta vastaan.
Siis jos Calexin kaveri on muuttanut Uudeltamaalta Tampereelle ja hän haluaisi päästä eroon osakkeesta, jonka käypä arvo on nolla kuluvan vuoden vastike maksettuna. Sijoittaja tarjoaisi hänelle tilalle Tampereelta osaketta ja kauppahinta olisi ”noteerausten” erotus plus 1000 euroa, jolloin sijoittajalle jää tuo 1000 euroa vaivan palkkaa. Tilannetta voisi verrata autokauppaan, jossa autonvaihdossa olennaista on, että autoliike hyvittää käytetystä autosta kohtuullisen hinnan. Sijoittajalla pitäisi tietenkin olla näkyvissä ”noteeraukset” omista osakkeistaan ja lupaus antaan noteeraus hänelle tarjotusta osakkeesta. Tässä voisi olla innokkaalle sijoittajalle tilin paikka – sen verran on tarvetta vaihtaa golfosake toiseen.
Onhan täällä näitä provoilijoita (ähäkutti omapa on ongelmasi). Näiden vipuun ei kannata hairahtua.
Täytyy saada mekanismit kuntoon, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa keinovalikoimatasolla:
– tariffit muokataan markkinatilannetta vastaavaksi (se on hinnasto, joka kenttäyhtiöiltä löytyy nytkin eri sisältöisinä)
– Hyväksytään se, että pelaaja maksaa pelinsä, jos joku haluaa vapaaehtoisesti subventoida golfia niin se on OK – siitä vaan. Tarkoittaa sitä, että vastikepakko poistetaan.
– tariffeissa huomioidaan primeajat, tavalliset ajat ja sitten ei_suositut ajat. Näin voidaan täyttää kentää siten, että pelaamisen aikaa saadaan mahdollisimman monelle. Lähtöaikojen valinnassa raha on hyvä konsultti.Tämä on merkillinen asia. Otetaan esimerkiksi Keimola, jossa on lunastuslauseke. Osakkeesta siis pääsee eroon. Siitä huolimatta nytkin on 31 pelioikeutta vuokrattavana, puolet alle vastikkeen hinnan. Siellä on samoja vuokraajia vuodesta toiseen ottamassa sen muutaman kympin vuodessa takkiin. Miksi?
Ilmeisen moni on halukas pitämään golfosakkeensa tai jopa ostamaan uuden osakkeen, vaikka taloudellisen rationaalisuuden näkökulmasta tätä on vaikea ymmärtää. Kun golfosakkeen ostamista analysoi investointicasena, voi löytää ainakin seuraavia päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä: 1) Investoinnilla ei ole merkittävää vaihtoehtoiskustannusta. Golfin pelaaminen onnistuu helposti ja täysipainoisesti ilman osakkeen omistamista. 2) Investoinnin arvonnousu on hyvin epävarmaa. Toki periaatteessa nollan läheltä lähdettäessä suurillekin prosentuaalisille nousuille on realistinen mahdollisuus. Viimeaikainen (n. 15 vuotta) kehitys on kuitenkin vienyt pääasiassa toiseen suuntaan. Useiden osakkeiden todellinen markkina-arvo on negatiivinen. Kehitys ei ole olennaisesti riippunut yleisistä taloussuhdanteista, joten kehitystä voi pitää enemmän rakenteellisena kuin suhdannevaihteluna. 3) Golfosakkeesta ei makseta osinkoa. Päinvastoin, osakas maksaa pakkovastiketta. 4) Osakkeen likviditeetti on matala. Osakkeesta ja pakkovastikkeesta on vaikeaa päästä eroon elämäntilanteen muuttuessa. 5) Golfosakeyhtiöiden omistusrakenne ei ole viime aikoina osoittautunut omistajaohjauksen ja päätöksenteon kannalta kovin toimivaksi. Tämä ei lupaa hyvää osakkeen arvon taustalla olevien rakenteellisten kysymysten ratkaisun suhteen.
Kun näistä fundamenteista huolimatta joku haluaa omistaa osakkeita, sille on pakko löytää muita syitä kuin puhtaasti taloudellisia syitä. Tätä(kin) viestiketjua olen tulkinnut siten, että osakkeen omistaminen tarjoaa joillekin niin paljon moraalista tai sosiaalista ylemmyydentuntoa, että taloudelliset haittapuolet kannattaa sietää. Kukin ihminen arvioi sosiaalisen arvonnousun subjektiivisesti omassa sosiaalisessa ympäristössään.
Calex: Sen jälkeen olet yrittänyt viiden vuoden ajan ensin myydä ja sen jälkeen lahjoittaa golfosakettasi huonolla menestyksellä. Kukaan ei halua lahjaasi, vaikka tarjoat ilmaista osaketta jopa seuraavan kauden vastike maksettuna. Vuokrauskaan ei onnistu, kun tarjolla on liikaa alihintaisia pelioikeuksia.
Koko tämän ajan olet pakosta maksanut vastikkeet ao. golfyhtiölle – kertaakaan siellä käymättä. Viiden vuoden jälkeenkään mitään muutosta tilanteeseesi ei ole näköpiirissä. Maksat jatkossakin vastikkeet samaan tapaan vuodesta toiseen odotellen, että ”aika korjaa osakemarkkinoiden tilanteen”.
Jos kauppa ei käy, kannattaa alentaa hintaa.
Peräänkuuluttamassasi markkinataloudessa kaikki käy kaupaksi, kun hinta on kohdallaan.Kannattaisikohan jonkun pelaajapulaa kärsivän kentän myydä esim. arkipäivien hiljaiset ajat (esim. klo 10-14) viikkogreenfeen muodossa siten, että hinta laskee, kun ostaa kerralla enemmän viikkoja. Kuluihinhan ei hiljaisen ajan pelaamisen lisääminen ei juurikaan vaikuta. Tuollaisella mallilla voisi imuroida kentälle sellaista väliinpuotoajaväkeä, joka ei hanki pelioikeutta ja jolle normigreenfee tuntuu isolta, kun halutaan pelata jonain aikana vuodesta enemmän ko. kentällä.
Viikot Hinta Hinta/viikko
1 160 € 160,00 €
2 224 € 112,00 €
3 269 € 89,60 €
4 305 € 76,16 €
5 335 € 67,02 €
6 362 € 60,32 €
7 386 € 55,15 €
8 408 € 51,01 €
9 429 € 47,61 €
10 448 € 44,75 €
11 465 € 42,31 €
12 482 € 40,20 €
13 498 € 38,34 €
14 514 € 36,70 €
15 528 € 35,23 €
16 543 € 33,91 €
17 556 € 32,71 €
18 569 € 31,62 €
19 582 € 30,62 €
20 594 € 29,71 €Mielenkiintoista lukea näitä purkauksia.
Muistakaa mistä tämä alkoi:
Suomen Golfliiton liittokokouksessa Vaasassa 2006 annettiin suositus, jonka mukaan osakepohjaisten golfkenttien seurat saattoivat ottaa jäsenikseen myös sellaisia pelaajia, jotka eivät olleet kyseisellä (tai millään muullakaan) kentällä osakkaita tai joilla ei ollut edes vuokraamalla hankittua pelioikeutta kyseiselle kentälle.Seuran jäsenyys ja kentän ylläpidon mahdollistavat vuotuiset pelimaksut siis irrotettiin toisistaan. Näin moni osakepohjaisen golfkentän golfseura käytännössä avasi ovensa kokonaan, mikä on sittemmin entisestään kiihdyttänyt nk. etä- tai kaukojäsenyyskulttuuria Suomessa. Tämän päätöksen jälkeen seurojen jäsenmäärä Suomessa lisääntyi 21.000 pelaajalla ja suuri osa näistä uusista pelaajista on sitoutumattomia.
Golffareitten kokoaismäärä ei ole vuosien mittaan juurikaan muuttunut; 15.000 uutta jäsentä vuosittain ja sama määrä poistuu.
Kas kun kukaan ei huuda nyt Golfliittoa apuun.
Kannattaisikohan jonkun pelaajapulaa kärsivän kentän….
Missä sellaisia on? Tuskinpa ainakaan ruuhka-Suomessa.
Tässä ketjussa ei ole kysymys golfyhtiöistä, vaan osakkaista ja heidän ongelmistaan. Honour-lehden kirjoittajan arvion mukaan muiden pelaamista vastentahtoisesti sponsoroivien osakkaiden panos on jo 10 miljoonan euron arvoinen – ja se kasvaa koko ajan. Jos nyt 20 % osakkaista on näitä vastentahtoisesti sponsoreiksi pakotettuja, parin vuoden kuluttua heitä voi olla jo yli neljännes kaikista golfyhtiöiden osakkaista.
Kysymys ei siis ole vain pientä joukkoa koskevasta ongelmasta. Se on iso rakenteellinen ongelma. Lääkkeet tiedetään, ne pitäisi nyt vaan niellä.
skuuppari
Mielenkiintoista lukea näitä purkauksia.
………………….
Kas kun kukaan ei huuda nyt Golfliittoa apuun.Aika entinen ei koskaan enää palaa……..
Toki muutakin on muuttunut: On tullut internet kännykkään saakka ja sen myötä kauppapaikat. Myyntityö ei enää tarvitse kallista ja työlästä ilmoittelua. Muuttunut tilanne on lisännyt paljon pelioikeusjalosteita jne. ”Pullon henki” on karkuun päässyt.Jani77:
Minusta osalla kentistä, joille ei riitä pelaajia voitaisiin hoitotasoa laskea ja samalla alentaa greenfeetä. Ei kaikkien kenttien pidä olla huippuunsa viritettyjä. Tietenkin pelaaminen tälläisellä kentällä vaatisi asenne muutosta myös minulta, kun on tottunut liian hyvään.
Juuri näin pitäisi tehdä.
Ja, todennäköisesti tullaan vielä tekemäänkin kunhan asiat etenee ja alalla ymmärretään paremmin asiakassegmenttien erilaiset tarpeet sekä maksukyky.
Monilla kentillä voidaan hoitotasoa alentaa ja puolittaa hoitokulut. Voidaan myös vaihdella hoitotasoa, parantaa sitä esim. lomakausien ajaksi. Voidaan myös muuttaa 18 väylän kenttä 9-reikäiseksi jne. Voidaan jopa erottaa 80.000 euroa vuodessa maksava toimari ja palkata tilalle vaikkapa hyvin motivoitunut harjoittelija kauppakorkeakoulusta 10.000 euron palkkiolla.
Kaikenlaista on pakko keksiä jotta vältytään konkurssilta ja saadaan mitoitettua kustannukset tuottojen mukaisiksi jne.
Sama syndrooma kuin useimmissa suomalaisissa yrityksissä: kun on taloushaasteita, laitetaan kulut kuriin karsimalla. Tulojen lisäys vaatisi myyynti- ja markkinointiponnistuksia, jotka ovat sangen vieraita monien yritysten johdoissa saatika sitten golfkentillä. Uudenlaisella tuotteistuksella (erottautumalla muista lähialueen kentistä) voisi lisätä niin paljon tulovirtaa, että yhtiö voisi ajan myötä irrottautua pakkovastikkeista. Tyhjää tilaa keskellä arkipäiviä on hyvin monella kentällä (EKE, Lakisto, Luukki, Nurmijärvi …). Tätä voisi esim. koemyydä erilaisina viikkopaketteina ja kehittää tuotepalettia saatujen kokemusten perusteella. Tämä tietysti vaatisi pientä heräämistä sekä rohkeutta tehdä asioita hieman toisin.
Eikös oy pohjasilla ongelma kentillä pakko maksamisesta pääsis eroon helposti.
Tehdään päätös vastikkeista luopumisesta, vuoden päästä hoito on nurin, eikä maksuja voi karhuta kun se ei kuulunut toimintaan enää… tuhkasta voi nousta sit velaton jos jollakin intoa riittää…Calex, elämä on valintoja täynnä, ja joskus vain on hyväksyttävä sellaisetkin seuraukset, jotka eivät itseä miellyttäisikään.
Minulla oli vuosia osake, joka ei tahtonut mennä kaupaksi ja jouduin vuosi vuoden jälkeen vuokraamaan osakkeen pelioikeuden alle vastikkeen. Tappiota siis tuli, mutta moiset muutamat kympit eivät tunnu missään golfiin käytettävän rahan kokonaismäärässä. Lopulta sain osakkeen myytyä ja ihan sopivaan hintaan. Aina sain pelioikeuden kuitenkin vuokrattua, koska aina löytyy sopiva hinta, kuten joku tuossa aiemmin jo kirjoittikin.
En suinkaan pidä moista pakkoavioliittoa osakkeen kanssa hyvänä asiana, mutta kyllä osakeyhtiökin on demokratia, jossa tosin joillakin on enemmän äänivaltaa kuin joillakin toisilla, mutta silti se on demokratia ja siellä noudatetaan demokratian sääntöjä. Jos enemmistö ei halua muutosta, niin muutosta ei sitten tule. Se on vain hyväksyttävä tai lähdettävä työstämään sitä muutosta. Valinnan paikka siis jälleen kerran.
Olen muuten aivan varma, että mistä tahansa golfosakkeesta pääsee eroon, kun lyö riittävästi rahaa tiskiin. On vain laskettava missä oma kipukynnys sijaitsee, toisin sanoen maksanko kerralla tuon summan vai vuosien saatossa vielä enemmän. Valintoja valintoja..
Voidaan jopa erottaa 80.000 euroa vuodessa maksava toimari ja palkata tilalle vaikkapa hyvin motivoitunut harjoittelija kauppakorkeakoulusta 10.000 euron palkkiolla.
Just…
Ei tullut valmista tälläkään kertaa. Uutta avausta odotellen.
Minulle tuli tätä keskustelua seuratessani fiilis, että tuskin tässä isompia muutoksia tapahtuu ainakaan kovin monella kentällä, koska:
– pelaavat osakkaat eivät vielä koe tilannetta ongelmalliseksi
– ”pakkovastikkeen” maksavia on kuitenkin vielä vähemmistö, eikä kenelläkään ole riittävästi intoa, aikaa etc lähteä puuhaamaan muutosta ihan tosissaan yhtiökokoukseen jne.
– vuokrapelaajat eivät voi kenttien tilanteeseen vaikuttaa, kun eivät ole osakkaita ja sitäpaitsi pelioikeuden saaminen alle vastikkeen on heidän etuTilanteen muuttaminen vaatii puuhamiehiä joko hallituksesta tai sitten ulkopuolisia Kurkin tapaan.
Klubipelaajan toive taitaa olla hieman hätäinen, muutos on hidas.
Martti Mulligan esitti aika hyvän analyysin. Kun katsoo tätäkin ja monia muita ketjuja yli kymmenen vuoden takaa, voi todeta, että paljon on muuttunut. Hyvin laajasti tunnustetaan vastikepakon aiheuttama ongelma, näin on myös kenttäyhtiöiden hallinnossa. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku ja viisaus on lisääntynyt paljon tähän päivään mennessä. On myös eläviä esimerkkejä: Kotojärvi, Kurk ja Gumböle, niillä kaikilla on erilaiset haasteet käsissään ja ratkaisumallitkin poikkeavat toisistaan. Nämä kolme tapausta ovat vielä ”vaiheessa” ja moni muu kenttäyhtiö on lähestymässä ”sitä vaihetta”, jossa ratkaisuja pakko tehdä.
Vaikeneminen, alistuminen ja vetäytyminen palvelee parhaiten näiden ”vastikepakon” kannattajien päämääriä. Tällä tai muullakaan foorumilla ”mesominen” ei paljon auta. Täytyy argumentoida asiallisesti, selkeästi, ymmärrettävästi ja tosiasioihin perustuvalla tavalla. Muutoin käy niin, että jälkeenpäin ihmetellään, että miten tämä käänteinen ”pyramidipeli” oikein pääsikään syntymään.
Olen tunnistanut, että kenttäyhtiöissä vallitsee eräänlainen ”kauhun tasapaino”. Toiveikkaimmin ratkaisua odotetaan joidenkin kenttäyhtiöiden toiminnan loppumisesta. Toiveessa on sellainen harha, että kuvitellaan toisen kenttäyhtiön luhistuvan ennen kuin tämä meidän rakas oma kenttäyhtiö. Todellisuudessa golfia tullaan pelaamaan suosituilla kentillä riippumatta siitä millainen apparaatti sitä kenttää pyörittää. Heikoiten kisassa pärjäävät ne joissa on heikko pelattavuus ja vähäinen kierrosmäärä. Suositut ja täydet kentät jatkavat riippumatta kentän hallintoapparaatista.
Heikoiten kisassa pärjäävät ne joissa on heikko pelattavuus ja vähäinen kierrosmäärä. Suositut ja täydet kentät jatkavat riippumatta kentän hallintoapparaatista.
Ehdottomasti juuri näin asioiden pitäisi tälläkin toimialalla olla eikä niin, että kannattamatonta toimintaa ylläpidetään vuodesta toiseen pakkovastikkeilla.
Calex: Missä sellaisia on? Tuskinpa ainakaan ruuhka-Suomessa.
Mitkä ruuhka-Suomen kentät ovat mielestäsi täynnä? Faktoja, kiitos.
Jos nyt 20 % osakkaista on näitä vastentahtoisesti sponsoreiksi pakotettuja, parin vuoden kuluttua heitä voi olla jo yli neljännes kaikista golfyhtiöiden osakkaista. Kysymys ei siis ole vain pientä joukkoa koskevasta ongelmasta. Se on iso rakenteellinen ongelma.
Viikko sitten ”sponsoreiksi pakotettuja” oli mielestäsi ensin ”monien golfyhtiöiden kohdalla satoja”, sitten Lucky Bouncen faktantarkistuksen jälkeen ”yhteensä satoja”, tänään taas jo 20% osakkaista ja kohta varmaan yli 25%. Arviosi muistuttavat tarkoitushakuisuudessaan tukimiehesi eikan vastaavia, joissa kenttä menee tukkoon 30.000 kierroksesta.
Faktoja, kiitos.
…tänään taas jo 20% osakkaista…
Lue lainaus Honour-lehden kirjoituksesta (tämän ketjun postaus 6.2.2018 klo 19:37).
Quid Pro Quo
Arviosi muistuttavat tarkoitushakuisuudessaan tukimiehesi eikan vastaavia, joissa kenttä menee tukkoon 30.000 kierroksesta.Olen pelannut kentällä, jossa vuodesta toiseen on 30 000+ kiekkaa vuodessa. Olen vieraillut myös muilla ruuhkakentillä. Luullakseni kentät, joilla kierretään yli 32 000 kiekkaa/pelikausi/18 reikää, voidaan laskea yhden käden sormilla. Parhaiten asia selviää kun vierailee ruuhkakentällä primeaikaan, huomaa kyllä miltä peli maistuu.
Todellakin faktoja pöytään, ihan vaan yhtenä pyyntönä kertoisitko edes yhden kentän, jossa olisi kierretty yli 36000kiekkaa/18 reikää kahtena peräkkäisenä vuotena.
Ketjussa ihmeteltiin, miksi Keimolan osakkaat vuokraavat pelioikeuttaan alle vastikkeen, vaikka Keimolassa pääsee osakkestaan eroon lunastuslausekkeella ja saa vielä vähän rahaakin. Ovatko keimolalaiset tavallista tyhmempiä vai voiko joku muu asia olla syynä? En tiedä, mutta ehkä yhtenä asiaan vaikuttavana seikkana voisi olla odotus piakkoin syntyvästä pelioikeuksien lisäkysynnästä. Keimola on varmaan Suomen kentistä se, jolle luontaista kysyntää lähitulevaisuudessa syntyy enemmän kuin millekään muulle kentälle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Keimolan lähiympäristöön muuttaa noin 30.000 uutta asukasta. Jos heistä harrastaa golfia keskimääräinen määrä (voisi olettaa, että golffareita on tästä porukasta on vähän enemmänkin), niin Keimolan viereen, lähes kävelymatkan päähän, tulee noin 800 uutta pelaajaa. Mikäänhän ei ole varmaa, mutta voisiko tässä olla yksi syy myydä pelioikeuksia vielä tappiolla tänä päivänä: valoisa tulevaisuus, ei siis valtavirtaa tällä palstalla.
Jotkut kirjoittajat täälläkin vielä vähättelevät tässä ketjussa käsiteltyjä ongelmia.
Tässä lainauksia tänään ilmestyneen Golflehden 1/2018 pääkirjoituksesta:
Golfyhteisöjen on pakko muuttaa toimintaansa, jos ne aikovat pysyä vielä elinkelpoisina …. Yhtiöjärjestystensä panttivangeiksi jääneille golfyhteisöille tarjoutuu mahdollisuus – vaikka sitten markkinoiden pakottamana – rakentaa rahoituksensa uudelle pohjalle … Tietenkään se ei säryittä tapahdu. Mutta jos porkkanana on entisestä terveempi, joustavampi ja ympäristöönsä reagoiva golfyhteisö, kasvukivut kannattaa kärsiä. Irvistys kestää vain hetken.
Faktaa vai fiktiota?
-
JulkaisijaArtikkelit