-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (29.12.2014 19:21:19)
Aprillipila kirjoitti: (29.12.2014 18:53:50)
Nyt kun pitäisi näiden kirjoitusten perusteella äänestää onko kierroksilla tai lisäkierroksilla hinta, mikähän olisi vaalitulos? Hyvin perusteltu ammattilaisen näkemys jossa kierroksille on laskettavissa hinta vai toisen tahon omanpään tuotos että sillä ei ole hintaa?Kumpaa äänestäisitte?
Mä en ole vielä nähnyt tuollaista hyvin perusteltua ammattilaisen näkemys jossa kierroksille on laskettavissa hinta, vaan jotain ylimalkaista olettamusta jostain mahdollisesta vaihteluvälistä.
Keeper ei pysty esittämään tuota kierroksen hintaa senkään vuoksi, että sen vaihteluväli ei ole 3-6e, vaan ehkäpä 0-10e, riippuen monista asioista.
Jos kymmenen kolmen hengen ryhmää täydentyy nelosiksi, tulee tuolle päivälle 10 pelaajaa lisää. Kuukaudessa silloin 300 ja kaudessa ehkäpä 1500. Mitä sitten?
Se ei vapauta yhtään kentänhoitajaa muihin töihin, että nuo jäisivätkin tulematta. Se ei vaikuta kentän kulutukseen yhtään mitään; roskikset tyhjennetään kuitenkin, cädäri on auki, griinit leikataan jne…
Tyhjät lähdöt auttaisivat varmaan töiden nopeutumisena, mutta ei suoraan pelaajamäärä.
Aika peinellä ajattelulla päätyy ihminen siihen lopputulokseen, että kentän ylläpidon (sisältää tietysti muunkin kuin kentänhoidon) kuluista 90% on kiinteitä ja ehkä 10% pelaajamääristä riippuvaisia, joka sekin taas erittäin riippuvainen miten tuo määrä kasvaa. Budjettien ja toteutumien tarkastelu vahvistaa tuon varsin hyvin
Jos sopii, niin käydään tämä välttämätön länkytys tässä ketjussa. Se on helposti sata sivua lisää ja tuosta blogityyppisestä ketjusta ei löydä sen jälkeen enää mitään. Sopiiko näin.
Tarkastelemme samaa asiaa eri näkökulmista. Kenttämestarina asetan itselleni tavoitteet kentän suhteen, jotka haluan tehdä. Jos niihin ei päästä kauden aikana, ne tehdään kauden jälkeen jolloin syntyy kustannuksia. Jos niitä ei sitten tehdä niin ollaan jääty tavoitteista sen vuoksi, että kentänhoitajat ovat odotelleet kentällä.
Tiedän kyllä kenttiä, joilla on tapana vain hyväksyä asia ja antaa olla. Jos lyöntipaikka on vino eikä sitä ehditä korjaamaan kun kesällä jääneet kanttaukset pitää tehdä, niin lyökööt vinolta. Itse en ajattele noin.
Tuota kierroksen nollakustannusta en allekirjoita. Mitä enemmän kulutetaan, sitä enemmän hoidetaan tai sitten taso putoaa. Lannoitusta lisätään, dressausta, ilmastusta ja muita juttuja. Näin se menee. Eksaktia summaa tuskin kukaan osaa antaa, koska sellaista ei ole. Nuo antamani luvut ovat suuntaa antavia ja olen perustellut niitä, jos joku on toista mieltä niin perustelee sitten. Väitän edelleen, että 8000 kierroksen (oliko se +- 4000 rundia?) poikkeama vaikuttaa lannoitus- ja hoitotarpeeseen. Jos kenttämestari siihen reagoi niin sitten ei. Mielestäni pitäisi.
Vielä käytännön havaintoja työn suunnittelusta. Kentän kuormituksella on aivan olennainen merkitys työn sujumiselle, ja jos siitä ei seuraa kustannusvaikutuksia niin jossakin on fuskua. Samat työt saa hoidettua ruuhkattomaan kenttään kahdeksalla työntekijällä kuin ruuhkaiseen kolmellatoista. Näin se vaan on.
Vapaiden aikojen myynti halvemmalla tarkoittaa usein aamupäivien täyttämistä. Jos ryhmässä on neljä kahden sijaan, niin bunkkerin kanttaaja odottaa kaksi kertaa kauemmin. Todennäköisesti cädäri myy noille kahdelle kuitenkin oman flaitin jos tilaa on ja näin toivotaan.
Vielä kerran, olen aina mukana kun suunnitellaan kentän käyttöasteen parantamista. Kentästä vastaavana tietenkin kerron johdolle mitä mistäkin seuraa, vaikkapa riskeistä jota aikainen tai myöhäinen peluuttaminen aiheuttaa. Mutta tosiseikat on hyvä kuitenkin tiedostaa. Jos nämä jutut eivät näy missään, niin jossakin on klappia.
Vastaan sinulle ts tässä tuon kenttähoidon ketjun keskustelun jatkoksi, että saataisi se ketju pysymään enemmän aiheessa.
Puhuimmekin tuossa näemmä hieman eri asioista, minä en ottanut niinkään kantaa suoraan kierrosten vähenemiseen tai lisääntymiseen tuolla omalla ’tehostamisideallani’. Mutta vastataan nyt oman ymmärrykseni voimissa. Kuten Keeper ansiokkaasti mainitsikin, mitä enemmän kierroksia pelataan, sitä enemmän se vaatii kentänhoidollisia asioita.
Täten myös kentän hoitohenkilökunnan palkat voidaan ajatella muuttuvina kustannuksina. Toki tietty määrä henkilökuntaa vaaditaan pitämään kenttä hoidettuna, vaikka siellä ei pelattaisi kierrostakaan (olisiko 3-4 työntekijää?), joiden palkat laskisin kiinteiksi kustannuksiksi. Myös koneiden polttoaine/huolto etc kustannukset tältä osin on kiinteitä tuon minimihoidon piiristä, kaikki muu on muuttuvaa kustannusta. Sama sitten lannoitteiden yms osalta.
Itsellä ei riitä tietotaito määrittämään pisteitä milloin tarvitaan lisätyövoimaa tai millaisista summista puhutaan näiden lannoitteiden, polttoaineiden ja huoltojen kustannuksista kun pelaajamäärät lisääntyvät. Nämä breaking pointit selvittämällä pystyttäisi sitten määrittämään muuttuvien kustannusten summa.
Boldasin tuon ’voidaan ajatella’, koska ei ole yhtä oikeaa tapaa määrittää näitä muuttuvia kustannuksia. Nämä kun ovat pitkälti johdon laskentatoimen asioita. Toinen yritys päättää ennen kauden alkua, että tarvitsemme määrän X työntekijöitä ja täten laskee heidän palkkansa kiinteiksi kustannuksiksi, joilloin muuttuvien kustannusten osuus pienenee ja ’kierroskohtainen kustannus’ jää alhaisemmaksi. Tulokset siis voivat olla laskentatavasta riippuen hyvinkin erilaisia, eikä kumpikaan ole oikeassa tai väärässä.
Olenpa noita laskentatoimen arvioita ja töiden kustannuksia monessa putiikissa käynyt läpi, mutta nyt tuntuu siltä että täällä alkaa osaamattomien sekä osaavien aika mennä hukkaan.
Perustelu: keskustelu menee alueelle jossa tulee liian monta muuttujaa mukaan ynnä joudutaan tekemään olettamia liikaa.
Asiat ovat sellaisia joihin voidaan saada vain lähes oikeat vastaukset vasta jälkikäteen. Siltikin lopputulos on aina arvio koska lähtöasetelma on vain oletusväittämä.
Eipä kannattaisi todellakaan jankata ja jatkaa.
Tuo 3-4 henkilöä hoitohommiin kentälle, jolla ei pelata lainkaan on täysin riittävä.
Kaikkien alueiden elossapysymiseen tarvittava lannoitusmäärä on ehkäpä noin 50% siitä, mitä useimmilla kentillä nyt käytetään. Se tarkoittaa niin vähäistä kasvua, että väylät pärjäävät 1-2 leikkuulla viikossa, viheriöt 3-4 leikkuulla. Sitä mukaa pienenevät myös muut hoitotarpeet.
Bunkkereita täytyy toki haravoida, että rikkakasvit eivät niitä valtaa. Pohjien muotoilu jää käytännössä kokonaan pois, koska pelaajat eivät haravoidessaan siirrä hiekkaa. Olettehan huomanneet, että juuri kukaan ei työnnä haravalla vaan ainoastaan vetää.
Varsinaista breaking pointia en osaa määritellä, enkä tiedä onko sellaista edes olemassa. Ehkäpä lannoitusten nostaminen sille tasolle, että täysi leikkuurytmi on tarpeellinen. Eräs osa-alue on jossa käyrä nousee voimakkaasti, lyöntipaikat. Jos/kun tiit on liian pieniä, lisääntyy niiden hoidon tarve voimakkaasti kulutuksen myötä. Olisi tietysti mielenkiintoista kellottaa ja benchmarkata joitakin juttuja ja ratkoa yhtälöä vaikka kuvaajien avulla. Luulen että ne olisivat bunkkereita ja lyöntipaikkoja lukuun ottamatta melko lineaarisia, ainakin hoitotuotteiden osalta (lannoitteet, hiekat yms). Tiitten sekä työn osalta se on kasvava.
Luulen, että keskiarvona tuo 50% – 75% – 100% hoitobudjetista per 0 kierrosta – 15 000 kierrosta – 30 000 kierrosta voisi antaa riittävän hyvän keskiarvon. Äärimmäisellä pyöristyksellä voitaisiin eurottaa juttu 250 000 – 375 000 – 500 000 euroa. Tästä saadaan lisäkierroksen hinnaksi 8,33 euroa. Kentän kiiniteät kulut ja niitten pyörittely ovat sitten taas toinen asia, muistaakseni niistä oli jokunen ketju jo kirjoitettukin?
Se Urpon kesän ainoa kierroshan on kokonaan toinen juttu. Eikös me sovittu että 1/30 000 ≈ 0.
Tähän sopii (tai ei sovi) yksi tosijuttu oikeasta elämästä. Eräässä suomalaisessa paperitehtaassa puun lisäksi käytettiin ostohaketta (niinkuin niissä lähes kaikissa). No se hake ajettiin kuorma-autoilla asfalttikentälle josta se tehtaan pyöräkuormaajalla siirrettiin syötön kautta syöttölinjaan. No tätä haluttiin kehittää ja rakentaa hihnakuljetin (kiinteä) jolla se siirto ja syöttö olisi saatu automatisoitua ja hoidettua valvomosta. No investointiesitys tehtiin kun muistaakseni talousjohtaja sanoi että ’Tuohan on aivan rahan tuhlausta, eihän tuo siirto mitään maksa kun oman tehtaan mies tekee sen omalla pyöräkuormaajalla’. Minusta se oli kyllä hauskasti sanottu, mutta olikohan ihan viisasta? 🙂
Keeper kirjoitti: (29.12.2014 22:58:10)
Tuota kierroksen nollakustannusta en allekirjoita. Mitä enemmän kulutetaan, sitä enemmän hoidetaan tai sitten taso putoaa. Lannoitusta lisätään, dressausta, ilmastusta ja muita juttuja. Näin se menee. Eksaktia summaa tuskin kukaan osaa antaa, koska sellaista ei ole. Nuo antamani luvut ovat suuntaa antavia ja olen perustellut niitä, jos joku on toista mieltä niin perustelee sitten. Väitän edelleen, että 8000 kierroksen (oliko se +- 4000 rundia?) poikkeama vaikuttaa lannoitus- ja hoitotarpeeseen. Jos kenttämestari siihen reagoi niin sitten ei. Mielestäni pitäisi.
.
8000 kierroksen ero varmasti lisää hoitotarvetta, mutta nyt on kyse summista ja samalla Sabanelle vastaus.
Jos griinit leikataan pävittäin, väylät 3x viikko, raffit kahdesti, nuo tehdään riippumatta onko sillä viikolla pelaajia 200 vai 700. Kulut ovat siis kiinteitä.
Samoin koko henkilökunta on paikalla, paitsi tilanteissa joissa tiedetään ruuhkaa olevan esim ison kisan johdosta, on cädärillä esim. tuplamiehitys.
Valot palavat, saunat lämpiävät, kaikki tehdään normaalisti pelaajamäärästä riippumatta ja siksi tuo varsinaisen kentänhoidon tuoma lisäkustannus on erittäin olematon kokonaisuudessa. Siksi pelatulla kierroksella ei ole hintaa.
ts kirjoitti: (29.12.2014 23:57:44)
8000 kierroksen ero varmasti lisää hoitotarvetta, mutta nyt on kyse summista ja samalla Sabanelle vastaus.
Jos griinit leikataan pävittäin, väylät 3x viikko, raffit kahdesti, nuo tehdään riippumatta onko sillä viikolla pelaajia 200 vai 700. Kulut ovat siis kiinteitä.
Samoin koko henkilökunta on paikalla, paitsi tilanteissa joissa tiedetään ruuhkaa olevan esim ison kisan johdosta, on cädärillä esim. tuplamiehitys.
Valot palavat, saunat lämpiävät, kaikki tehdään normaalisti pelaajamäärästä riippumatta ja siksi tuo varsinaisen kentänhoidon tuoma lisäkustannus on erittäin olematon kokonaisuudessa. Siksi pelatulla kierroksella ei ole hintaa.
En ollutkaan ajatellut, että saunan lämmitys kuuluu kentänhoidon kustannuksiin. Niitä tässä kommentoin. Katso pari viestiä alaspäin, laitoin kustanuksen perusteineen sentin tarkkuudella.
ts kirjoitti: (29.12.2014 23:57:44)
8000 kierroksen ero varmasti lisää hoitotarvetta, mutta nyt on kyse summista ja samalla Sabanelle vastaus.
Jos griinit leikataan pävittäin, väylät 3x viikko, raffit kahdesti, nuo tehdään riippumatta onko sillä viikolla pelaajia 200 vai 700. Kulut ovat siis kiinteitä.
Samoin koko henkilökunta on paikalla, paitsi tilanteissa joissa tiedetään ruuhkaa olevan esim ison kisan johdosta, on cädärillä esim. tuplamiehitys.
Valot palavat, saunat lämpiävät, kaikki tehdään normaalisti pelaajamäärästä riippumatta ja siksi tuo varsinaisen kentänhoidon tuoma lisäkustannus on erittäin olematon kokonaisuudessa. Siksi pelatulla kierroksella ei ole hintaa.
Näinhän se menee. Ideaalitilanteessa tuossa 200 pelaajalla viikossa tuon saman työn vaan pystyisi hoitamaan pienemmälläkin porukalla (ei tarvitse odotella pelaajia, joten työskentely on tehokkaampaa) kuin 700 pelaajan viikolla työ hidastuu odotteluiden johdosta. Kuten aiemmin jo mainitsin, niin tämä on vain teoreettista höpinää.
Eihän millään kentällä tai missään yrityksessä ylipäätään pystytä suhteuttamaan työvoiman määrää aivan optimaaliseksi. Varsinkaan golffissa kun ei voida millään tietää tarkasti esimerkiksi seuraavan päivän/viikon pelaajamääriä ja täten suhteuttaa työntekijämäärää sen mukaan. Eikä ole tämä välttämättä ole järkevääkään.
Tästä aiheesta over and out minun osaltani. Nyt valmistautumaan yöunille ja aamusta talven ensimmäiselle pilkkireissulle (kesäkausi päättyi 950g ahveneen, sitä paremmaksi huomenna!). Brag!
Vantti kirjoitti: (29.12.2014 23:56:16)
Minusta se oli kyllä hauskasti sanottu, mutta olikohan ihan viisasta? 🙂Toisen polven sellunpilaajana Äänekoskelta vastaan että riippuu kuskin ja kuormaajan kayttöasteesta ilman tätä hommaa ja tämän homman kanssa. Ja muutamasta muusta asiasta. Useamman muuttujan yhtälö sanoisin
Ja tähän sellainen…Parti kirjoitti: (30.12.2014 0:56:05)
Vantti kirjoitti: (29.12.2014 23:56:16)
Minusta se oli kyllä hauskasti sanottu, mutta olikohan ihan viisasta? 🙂Toisen polven sellunpilaajana Äänekoskelta vastaan että riippuu kuskin ja kuormaajan kayttöasteesta ilman tätä hommaa ja tämän homman kanssa. Ja muutamasta muusta asiasta. Useamman muuttujan yhtälö sanoisin
Ja tähän sellainen…Juu omiin ajatuksiinsa tykästynyt yrittää kertoa ajatteluhaluttomalle ajattelunsa erinomaisuutta. Kun ajatuksesta paljastuu kohta jossa omaa ajatusta pitäisi vähän tarkistaa niin supistetaan ongelmaa lisäämällä siihen ongelmaan rajoitteita tai muuttamalla näkökulmaa.
Miten ne kustannukset menikään kun kenttä on puoliksi täynnä tai sitten puoliksi tyhjä. Sitten se on joskus täysi ja eräällä viikolla taas tyhjä.
Joopa joo keeper ilmaisi asian selvästi, minäkin joka en ymmärrä kentän hoidosta mitään, tajusin viestin hyvin.Keeper kirjoitti: (30.12.2014 0:10:10)
ts kirjoitti: (29.12.2014 23:57:44)
8000 kierroksen ero varmasti lisää hoitotarvetta, mutta nyt on kyse summista ja samalla Sabanelle vastaus.
Jos griinit leikataan pävittäin, väylät 3x viikko, raffit kahdesti, nuo tehdään riippumatta onko sillä viikolla pelaajia 200 vai 700. Kulut ovat siis kiinteitä.
Samoin koko henkilökunta on paikalla, paitsi tilanteissa joissa tiedetään ruuhkaa olevan esim ison kisan johdosta, on cädärillä esim. tuplamiehitys.
Valot palavat, saunat lämpiävät, kaikki tehdään normaalisti pelaajamäärästä riippumatta ja siksi tuo varsinaisen kentänhoidon tuoma lisäkustannus on erittäin olematon kokonaisuudessa. Siksi pelatulla kierroksella ei ole hintaa.
En ollutkaan ajatellut, että saunan lämmitys kuuluu kentänhoidon kustannuksiin. Niitä tässä kommentoin. Katso pari viestiä alaspäin, laitoin kustanuksen perusteineen sentin tarkkuudella.
Miksi pitäisi miettiä vain tuon pelialueen hoidon kustannuksia? Kysehän on ilman muuta koko toiminnan kustannuksista, tj:n palkkaa myöten.
Tuo pari viestiä sitten kirjoittamasi menee aika vahvasti kentän hoitotason vaatimusten alle, enkä pysty näkemään että se olisi kierrosmäärästä riippuvainen asia, vaan päätös noista toimista tehdään esim ennen kuin tiedetään yhtään tulevan kesän kierrosten määrää.
Kyllä ne viheriöt esim leikataan päivittäin, riippumatta siitä pelaako sinä päivänä 100 vai 50 ihmistä. Tiipaikkojen ja bunkkerien hoitotarpeeseen varmasti kierrosmäärä vaikuttaa, mutta kyllä siinäkin vaikkapa 3000 vuotuisen kierroksen lisäämisen kautta aika monta vuotta menee että se vaikkapa bunkkerien osalta rahalliseksi kuluksi kääntyisi. Tämä siis huomioiden se, mitä sääolosuhteet ym saavat kuitenkin aikaiseksi.
Mutta nyt on hyvä kun on heitetty joku luku, eli tuohon laskelmaasi perustuen pelkän kentänhoidon osalta siis kysymäni 8000 kierroksen vaihtelu tekisi noin 60.000e. 4000 kierroksen lisä budjetoituun siis noin 30.000.
Kentän toiminnan kulujen siis ollessa vaikka 600.000 ja kierrosmäärän 22.000, syntyy jakotulos 27,30. Kierrosmäärällä 26.000 ja kuluilla 630.000 saadaan luvuksi 24,23. Tämähän toki on se perinteinen ja yksinkertainen tapa laskea kierroshintaa, jossa aina pelattujen kierrosten määrä ajaa yli kustannusten kasvun, mutta oikea ei ole sekään, vaan kierroshinta pitäisi laskea puhtaasti muuttuvien kulujen osalta, joita lukuja olen tässä penännyt, enkä ihan tuohon 50/75/100 laskelmaan taivu uskomaan, vaan se perustuu siihen, että työmäärä jo päätettäisiin ja budjetoitaisiin alemmas ja tingittäisiin hoitotasosta.
Mihin lukuihin Keeper päädyt jos lannoitukset ja kaikki muut toimenpiteet tehdään suunnitellun 25.000 kierroksen mukaan ja lisätöinä tehdään vain se, mitä 3000 ylimääräistä kierrosta todella aiheuttaa kentän kulumisen muodossa? Eli pysytään korkeimman tason hoitosuunnitelmassa ja lisätään vain pelikierrosten määrää.
glof kirjoitti: (29.12.2014 21:11:35)
haamu kirjoitti: (29.12.2014 20:26:06)
glof kirjoitti: (29.12.2014 20:01:55)Itse en näe osakkeiden halventuneilla hinnoilla mitään negatiivisia vaikutuksia, vaan ne helpottavat osakkaaksi pääsyä.
No se voi tietysti vähän ketuttaa kun osakkeen myy turskan haiskahtaessa …
Missä muuten Kultakortti on nostanut osakkeen hintaa?
Eikö siellä turskan hajun seassa ole ostajan markkina? Osta silloin kun veri vuotaa kaduilla jne..
Mistä se turska tulee? Jos on hankkinut pörssiosaketta ja saanut 200% osinkoja hankintahinnasta, kuinka paljon tulee turskaa jos firma menee konkurssiin? Jos golfosakkeesta on maksanut sen hankkiessa 10000e ja pelannut 500e vastikkeella 20 vuotta, niin tuleeko turskaa 10000e vai 20000e? Jos osake on tuottanut 20 vuotta 12% vuodessa ja hankintahinta menee nollaan, paljonko on tullut turskaa? Olisiko harrastuksen pitänyt olla ilmaista? Jos on tehnyt huonon sijoituksen, syyllinen löytyy peilistä!
Olen pelannut itse vuokrapelioikeudella pari vuotta ja nyt suunnittelen osakkeen ostoa samalta kentältä, jota ei voi mitenkään pitää hyvänä sijoituksena, mutta osake on halpa ja saisin Kultakortin käyttöön. Eli Kultakortti nostaa osakkeen hintaa kotikentälläni, jos osakkeen päätän ostaa ja on nostanut hintoja jo, koska muutama kaveri on osakkeen ostanut Kultakortin takia.
Pointti oli lähinnä se, että aina mielummin myyt korkeammalla kuin matalammalla hinnalla, riippumatta siitä mitä osakkeen tuotto tai mahdollinen turskan hajun määrä on ollut. Aina kun joku väittää ettei hinnalla ole merkitystä niin pitää moiseen provoiluun puuttua.
Mutta miten tuo Kultakortti muka nostaa kentän osakkeen hintaa jos sen päätät ostaa? Ja jos tosiaan noin uskot niin älä ainakaan mene tuollaista myyjälle sanomaan, sehän voi vielä ottaa heiton tosissaan … Kannattaa sitten osaketta ostaessa myös muistaa että Kultakortti on ns. tilapäinen ’etu’ joka poistuu heti kun vain riittävä määrä yhtiön ei-Kultakorttilaisia kyllästyy tätä järjestelmää ja superlokkeilua sponsoroimaan.
Golfista mitään tietämättä kysyn: Ei kai golfkentällä nyt sentään kaikkia töitä tehdä kuukausipalkalla, normi työajan puitteissa?
Jos tehtäisiin, varmasti olisi pirusti löysää peukaloiden pyörittelyä välillä. Siis löysää rahaa käytössä. Ehkä golfyhtiöillä ei menekään kovin huonosti? …
Jos ei tehdä kaikkea kk-palkalla, silloinhan tuntitöistä ja ostohommista voi säästää jos kentän käyttö vähenee, samat työt menee nopeammin, ja helpottuu.
Siirretäänkö siellä paperitehtaalla vielä hakkeet pyöräkuormaajalla? … Vai saiko talousjohtaja kenkää, vai lopetettiinko tehdas…
Kuuma putteri kirjoitti: (30.12.2014 10:21:54)
Jos ei tehdä kaikkea kk-palkalla, silloinhan tuntitöistä ja ostohommista voi säästää jos kentän käyttö vähenee, samat työt menee nopeammin, ja helpottuu.
..
Mistäs tuntitöistä lähtisit vähentämään kun pelaajamäärä jonain päivänä onkin 50 totutun 100 sijaan?
Uskotko että työntekijän voi laittaa kotiin sitten kesken päivän ja todeta että tänään sulla olikin vaan 4 tuntia duunia luvatun 7 sijaan?
Jos kenttä on väljä ja normaalit 7 tunnin työt menee 4 tunnissa, pistäisin 3 tunniksi tekemään jotain muuta, ja sanoisin, että ensi viikolla sulla on 3 h vähemmän töitä kun nämä tehtiin nyt.
On monia aloja, joilla osa-aikaisia kyykytetään aika lailla. Paskamaista työntekijän kannalta, mutta kustannustehokasta työnantajan kannalta.
’Siirretäänkö siellä paperitehtaalla vielä hakkeet pyöräkuormaajalla? … Vai saiko talousjohtaja kenkää, vai lopetettiinko tehdas…’
Tehdas lopetettiin.
Kuuma putteri kirjoitti: (30.12.2014 10:38:08)
Jos kenttä on väljä ja normaalit 7 tunnin työt menee 4 tunnissa, pistäisin 3 tunniksi tekemään jotain muuta, ja sanoisin, että ensi viikolla sulla on 3 h vähemmän töitä kun nämä tehtiin nyt.Onnea yritykseen vaan. Sitä seuraavalla viikolla koko porukka tekeekin sitten jo viiden tunnin työt kymmenessä….
ts kirjoitti: (30.12.2014 10:26:11)
Kuuma putteri kirjoitti: (30.12.2014 10:21:54)
Jos ei tehdä kaikkea kk-palkalla, silloinhan tuntitöistä ja ostohommista voi säästää jos kentän käyttö vähenee, samat työt menee nopeammin, ja helpottuu.
..
Mistäs tuntitöistä lähtisit vähentämään kun pelaajamäärä jonain päivänä onkin 50 totutun 100 sijaan?
Uskotko että työntekijän voi laittaa kotiin sitten kesken päivän ja todeta että tänään sulla olikin vaan 4 tuntia duunia luvatun 7 sijaan?
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Lähes kaikki kulut kentällä ovat kiinteitä. Kävin läpi kotikenttäni tuloslaskelmia ja totean, että vaikka pelaajamäärät ovat tasaisesti hieman vähentyneet, ovat kustannukset silti menneet toiseen suuntaan, myös kentänhoidon osalta. Sama määrä siellä pyörii kesäisin työllistettäviä vakinaisten lisäksi. Jos joku laskee, että rajakustannus/pelaaja on sama kuin kokonaispelaajamäärä/vuosikulut, on hän todella oikein kunnolla pihalla. Muutaman tuhannen pelaajan vaihtelut vuosittaisiin pelaajamääriin eivät lisää tai vähennä kustannuksia ollenkaan, kaikki toimii juuri samalla tavalla.
Lisäkustannuksia tulee ainoastaan, jos kentällä järjestetään esim. SM-tason kisat, jolloin hoitotasoa nostetaan entisestään ennen kisaa ja kaikenlaista muutakin kulua tuppaa tulemaan, yhteensä jopa kymmeniä tuhansia, mutta onhan se mukavaa kun saa katsoa muiden pelaamista lähes viikon omalla kentällä, kyllä siitä jo mielellään maksaa vähän lisää.
haamu kirjoitti: (30.12.2014 10:16:06)
glof kirjoitti: (29.12.2014 21:11:35)
haamu kirjoitti: (29.12.2014 20:26:06)
glof kirjoitti: (29.12.2014 20:01:55)Itse en näe osakkeiden halventuneilla hinnoilla mitään negatiivisia vaikutuksia, vaan ne helpottavat osakkaaksi pääsyä.
No se voi tietysti vähän ketuttaa kun osakkeen myy turskan haiskahtaessa …
Missä muuten Kultakortti on nostanut osakkeen hintaa?
Eikö siellä turskan hajun seassa ole ostajan markkina? Osta silloin kun veri vuotaa kaduilla jne..
Mistä se turska tulee? Jos on hankkinut pörssiosaketta ja saanut 200% osinkoja hankintahinnasta, kuinka paljon tulee turskaa jos firma menee konkurssiin? Jos golfosakkeesta on maksanut sen hankkiessa 10000e ja pelannut 500e vastikkeella 20 vuotta, niin tuleeko turskaa 10000e vai 20000e? Jos osake on tuottanut 20 vuotta 12% vuodessa ja hankintahinta menee nollaan, paljonko on tullut turskaa? Olisiko harrastuksen pitänyt olla ilmaista? Jos on tehnyt huonon sijoituksen, syyllinen löytyy peilistä!
Olen pelannut itse vuokrapelioikeudella pari vuotta ja nyt suunnittelen osakkeen ostoa samalta kentältä, jota ei voi mitenkään pitää hyvänä sijoituksena, mutta osake on halpa ja saisin Kultakortin käyttöön. Eli Kultakortti nostaa osakkeen hintaa kotikentälläni, jos osakkeen päätän ostaa ja on nostanut hintoja jo, koska muutama kaveri on osakkeen ostanut Kultakortin takia.
Pointti oli lähinnä se, että aina mielummin myyt korkeammalla kuin matalammalla hinnalla, riippumatta siitä mitä osakkeen tuotto tai mahdollinen turskan hajun määrä on ollut. Aina kun joku väittää ettei hinnalla ole merkitystä niin pitää moiseen provoiluun puuttua.
Mutta miten tuo Kultakortti muka nostaa kentän osakkeen hintaa jos sen päätät ostaa? Ja jos tosiaan noin uskot niin älä ainakaan mene tuollaista myyjälle sanomaan, sehän voi vielä ottaa heiton tosissaan … Kannattaa sitten osaketta ostaessa myös muistaa että Kultakortti on ns. tilapäinen ’etu’ joka poistuu heti kun vain riittävä määrä yhtiön ei-Kultakorttilaisia kyllästyy tätä järjestelmää ja superlokkeilua sponsoroimaan.
Sun pointit ei oikein kestä reaalimaailman lakeja. Valitettavasti kaikki sijoitukset eivät ole tuottavia, toivottavasti ei tule järkytyksenä!
Oletko koskaan kuullut kysynnän ja tarjonnan laista? Kultakortin vaikuttaessa lisäten kysyntää, miten käy tarjonnalle? Miten tarjonta vaikuttaa hintaan?
Mitä lokkeilua siinä on jos minä pääsen toiselle osakekentälle ilmaiseksi (maksettuani Kultakortin vuosimaksun) ja vastavuoroisesti joku muu pääsee minun kentälleni?
P.s Älä vääristele sanomisiani, missä olen sanonut ettei hinnalla ole merkitystä? Pidän sinua järkevänä ja asiallisena kirjoittajana ja arvostan kommenttejasi jotka liittyvät lakiasioihin. Turha provota tai provosoitua.
haamu kirjoitti: (30.12.2014 10:16:06)Pointti oli lähinnä se, että aina mielummin myyt korkeammalla kuin matalammalla hinnalla, riippumatta siitä mitä osakkeen tuotto tai mahdollinen turskan hajun määrä on ollut. Aina kun joku väittää ettei hinnalla ole merkitystä niin pitää moiseen provoiluun puuttua.
On luonnollista, mutta mielestäni varsin rajoitettua ajattelua miettiä osakkeen hyötyä pelkästään osto- ja myyntihinnan kautta. Jos osakkeen ostaa omaan, ahkeraan käyttöön pidemmäksi ajaksi, eikä hankintaan ole käyttänyt velkarahaa, kannattaa ostohinta unohtaa samantien ja ottaa kaikki hyöty osakkeen mukanaan tuomista eduista: alennukset maksuista, etukortit, pelkästään osakkaille tarjolla olevat palvelut, yhteisöllisyys, … Aikanaan osakkeesta saatava myyntihinta on pelkästään bonusta. Kun minä joskus, toivottavasti kaukaisessa tulevaisuudessa joudun luopumaan pelaamisesta, on suuurin surkuttelun aihe varmuudella pelien loppuminen, ei mahdollisesti ostohintaa halvemmalla myytävä osake.
Kannattaa sitten osaketta ostaessa myös muistaa että Kultakortti on ns. tilapäinen ’etu’ joka poistuu heti kun vain riittävä määrä yhtiön ei-Kultakorttilaisia kyllästyy tätä järjestelmää ja superlokkeilua sponsoroimaan.
Miten ne muut osakkaat sponsoroivat Kultakortin käyttäjiä? Sinulla on varmaan esittää joku euromääräinen summa per kk-kierros tai kk-pelaaja?
ts kirjoitti: (30.12.2014 9:52:56)
Miksi pitäisi miettiä vain tuon pelialueen hoidon kustannuksia? Kysehän on ilman muuta koko toiminnan kustannuksista, tj:n palkkaa myöten.Tuo pari viestiä sitten kirjoittamasi menee aika vahvasti kentän hoitotason vaatimusten alle, enkä pysty näkemään että se olisi kierrosmäärästä riippuvainen asia, vaan päätös noista toimista tehdään esim ennen kuin tiedetään yhtään tulevan kesän kierrosten määrää.
Kyllä ne viheriöt esim leikataan päivittäin, riippumatta siitä pelaako sinä päivänä 100 vai 50 ihmistä. Tiipaikkojen ja bunkkerien hoitotarpeeseen varmasti kierrosmäärä vaikuttaa, mutta kyllä siinäkin vaikkapa 3000 vuotuisen kierroksen lisäämisen kautta aika monta vuotta menee että se vaikkapa bunkkerien osalta rahalliseksi kuluksi kääntyisi. Tämä siis huomioiden se, mitä sääolosuhteet ym saavat kuitenkin aikaiseksi.
Mutta nyt on hyvä kun on heitetty joku luku, eli tuohon laskelmaasi perustuen pelkän kentänhoidon osalta siis kysymäni 8000 kierroksen vaihtelu tekisi noin 60.000e. 4000 kierroksen lisä budjetoituun siis noin 30.000.
Kentän toiminnan kulujen siis ollessa vaikka 600.000 ja kierrosmäärän 22.000, syntyy jakotulos 27,30. Kierrosmäärällä 26.000 ja kuluilla 630.000 saadaan luvuksi 24,23. Tämähän toki on se perinteinen ja yksinkertainen tapa laskea kierroshintaa, jossa aina pelattujen kierrosten määrä ajaa yli kustannusten kasvun, mutta oikea ei ole sekään, vaan kierroshinta pitäisi laskea puhtaasti muuttuvien kulujen osalta, joita lukuja olen tässä penännyt, enkä ihan tuohon 50/75/100 laskelmaan taivu uskomaan, vaan se perustuu siihen, että työmäärä jo päätettäisiin ja budjetoitaisiin alemmas ja tingittäisiin hoitotasosta.
Mihin lukuihin Keeper päädyt jos lannoitukset ja kaikki muut toimenpiteet tehdään suunnitellun 25.000 kierroksen mukaan ja lisätöinä tehdään vain se, mitä 3000 ylimääräistä kierrosta todella aiheuttaa kentän kulumisen muodossa? Eli pysytään korkeimman tason hoitosuunnitelmassa ja lisätään vain pelikierrosten määrää.
Kommentoin pelikierrosten vaikutusta kentänhoidon kustannuksiin, koska siihen alunperin tartuin ja siihen katson minulla olevan edellytyksiä vastata. Ymmärrän toki kiinteät kustannukset, käsittelen niitä vuosittain hoitobudjetissani, koko kentän menoarvio huomioiden jopa kohtuullisen suuressa määrin.
Tarkastelen jostakin syystä kentänhoitoa hieman laajemmin kuin ainoastaan leikkuiden ja rutiinihoitojen näkökulmasta. Ne ovat vain osa kentän ylläpitoa. Myös muita töitä täytyy kentällä tehdä, muuten kenttä ei kestä ajan hammasta eikä parane siten, kuin siltä odotetaan.
Otan muutamia hajajuttuja esille. Kastelujärjestelmä vaatii jatkuvaa korjausta ja ylläpitoa, kuivatussysteemejä huolletaan ja kehitetään, polkuja hoidetaan, bunkkereita rempataan, lyöntipaikkoja korjaillaan, hurjimmat uusivat jopa viheriöitä kentän johdon päätösten mukaan.
Sitten on noiden rutiinileikkuiden ha -hoitohommien lomassa tehtävää pikku puuhaa, kuten bunkkereiden ylläpitoa (esim kanttausta ja pohjien muotoilua), polkujen ylläpitoa, koneiden ja laitteiden ylläpitoa, rakennusten ehostusta, kenttävarusteiden huoltoa, esteiden ja reuna-alueiden fiksailua ym. Mitä enemmän näitä pikkuhommeleita pystytään tekemään rutiinitöiden lomassa, sitä enemmän jää aikaa tehdä isompia juttuja myöhemmin kaudella.
Tuo kuvailemasti tapa on helppo, ja ihmisellä on palava halu päästä elämässään helpolla. Todetaan että ei keritä, ja teetetään ylijäävät hommat muilla tai jätetään tekemättä. Minä olen valinnut eri reitin ja aion sillä tiellä pysyä. Näillä näkymin, mutta houkuttaa kyllä tuo esittämäsi tapa suhtautua, ehkä sittenkin…
4par kirjoitti: (30.12.2014 10:53:49)
On luonnollista, mutta mielestäni varsin rajoitettua ajattelua miettiä osakkeen hyötyä pelkästään osto- ja myyntihinnan kautta.
Mun edut osakkeen omistamisesta ovat tähän mennessä vuokrapelaamiseen verrattuna olleet noin 8000 euroa. Vaikka olen osakkeesta joskus maksanut 4000e, olisin vielä omillani jos antaisin 4000 euroa ottajalle mukaan. Jos taas saisin siitä nyt mydessä 2000e, olisi todellinen tuotto ollut 6000e
ts kirjoitti: (30.12.2014 10:59:26)Mun edut osakkeen omistamisesta ovat tähän mennessä vuokrapelaamiseen verrattuna olleet noin 8000 euroa
Kateeksi käy, omat lukuni ovat selvästi vaatimattomampia. Kahdesta osakkeesta tulee vuosittain etua vuokrapelaamiseen verrattuna n 270 € ja ’sitoutumattomaan’ pelailuun verrattuna n 820 €. Mutta hyvä näinkin.
glof kirjoitti: (30.12.2014 10:50:16)
haamu kirjoitti: (30.12.2014 10:16:06)
glof kirjoitti: (29.12.2014 21:11:35)
Eikö siellä turskan hajun seassa ole ostajan markkina? Osta silloin kun veri vuotaa kaduilla jne..Mistä se turska tulee? Jos on hankkinut pörssiosaketta ja saanut 200% osinkoja hankintahinnasta, kuinka paljon tulee turskaa jos firma menee konkurssiin? Jos golfosakkeesta on maksanut sen hankkiessa 10000e ja pelannut 500e vastikkeella 20 vuotta, niin tuleeko turskaa 10000e vai 20000e? Jos osake on tuottanut 20 vuotta 12% vuodessa ja hankintahinta menee nollaan, paljonko on tullut turskaa? Olisiko harrastuksen pitänyt olla ilmaista? Jos on tehnyt huonon sijoituksen, syyllinen löytyy peilistä!
Olen pelannut itse vuokrapelioikeudella pari vuotta ja nyt suunnittelen osakkeen ostoa samalta kentältä, jota ei voi mitenkään pitää hyvänä sijoituksena, mutta osake on halpa ja saisin Kultakortin käyttöön. Eli Kultakortti nostaa osakkeen hintaa kotikentälläni, jos osakkeen päätän ostaa ja on nostanut hintoja jo, koska muutama kaveri on osakkeen ostanut Kultakortin takia.
Pointti oli lähinnä se, että aina mielummin myyt korkeammalla kuin matalammalla hinnalla, riippumatta siitä mitä osakkeen tuotto tai mahdollinen turskan hajun määrä on ollut. Aina kun joku väittää ettei hinnalla ole merkitystä niin pitää moiseen provoiluun puuttua.
Mutta miten tuo Kultakortti muka nostaa kentän osakkeen hintaa jos sen päätät ostaa? Ja jos tosiaan noin uskot niin älä ainakaan mene tuollaista myyjälle sanomaan, sehän voi vielä ottaa heiton tosissaan … Kannattaa sitten osaketta ostaessa myös muistaa että Kultakortti on ns. tilapäinen ’etu’ joka poistuu heti kun vain riittävä määrä yhtiön ei-Kultakorttilaisia kyllästyy tätä järjestelmää ja superlokkeilua sponsoroimaan.
Sun pointit ei oikein kestä reaalimaailman lakeja. Valitettavasti kaikki sijoitukset eivät ole tuottavia, toivottavasti ei tule järkytyksenä!
Oletko koskaan kuullut kysynnän ja tarjonnan laista? Kultakortin vaikuttaessa lisäten kysyntää, miten käy tarjonnalle? Miten tarjonta vaikuttaa hintaan?
Mitä lokkeilua siinä on jos minä pääsen toiselle osakekentälle ilmaiseksi (maksettuani Kultakortin vuosimaksun) ja vastavuoroisesti joku muu pääsee minun kentälleni?
P.s Älä vääristele sanomisiani, missä olen sanonut ettei hinnalla ole merkitystä? Pidän sinua järkevänä ja asiallisena kirjoittajana ja arvostan kommenttejasi jotka liittyvät lakiasioihin. Turha provota tai provosoitua.
Kirjoitit näin: ’Itse en näe osakkeiden halventuneilla hinnoilla mitään negatiivisia vaikutuksia, vaan ne helpottavat osakkaaksi pääsyä.’ Tästä tosiaan päättelin että sinulle ei kirjaimellisesti tuolla halventuneella hinnalla ole merkitystä. Tätä päättelyä vahvisti tuo esimerkkisi muista tuottoa tuoneista osakkeista ja konkurssiin (=hinta nollaan) menon vaikutuksesta tuottolaskelmaan. Jos tein väärän johtopäätelmän niin olen pahoillani. Silti pointtini on täysin yksiselitteinen ja yleispätevä: myyt aina mieluummin korkeammalla kuin matalammaalla hinnalla, toivottavasti tästä sentään ollaan samaa mieltä.
Kyllä olen kuullut kysynnän ja tarjonnan laista. Tähän lakiin uskon vahvasti ja sitä olen tälläkin forumilla yrittänyt käyttää perusteluna (=ylitarjonta) nykyisen tilanteen ymmärtämiseksi, mutta joidenkin on vain hyvin vaikea tuota hyväksyä, enkä tässä tarkoita sinua. Mitä Kultakorttiin tulee niin olen nähnyt kaikkien Kultakorttiyhtiöiden osakkeiden hinnan pelkästään laskevan, liekö se sitten osaltaan ollut Kultakorttijärjestelmän syy vaiko onko Kultakorttijärjestelmään liittyminen hidastanut tuota alamäkeä, siitä kai ollaan eri mieltä.
Ja lokkeilulla viittaan siihen että Kultakorttipelailun maksumiehiksi joutuvat ei-Kultakorttilaiset osakkaat. Ja eihän tässä siis mitään salaisuutta ole ja kyllä tämän varmaan kaikki kenttäyhteisöt jotka siihen liittymistä ovat harkinneet ovat tiedostaneet (vai ovatko?). Selvyyden vuoksi, olen vierailupelaamisen puolella, mutta oma mielipiteeni Kultakortista on varsin negatiivinen, se olisi huomattavasti positiivisempi jos järjestelmä toimisi siten, että sen aiheuttamiin kustannuksiin osallistuisivat ainoastaan ne osakkaat, jotka kortin päättävät lunastaa.
haamu kirjoitti: (30.12.2014 11:23:41)
Kirjoitit näin: ’Itse en näe osakkeiden halventuneilla hinnoilla mitään negatiivisia vaikutuksia, vaan ne helpottavat osakkaaksi pääsyä.’ Tästä tosiaan päättelin että sinulle ei kirjaimellisesti tuolla halventuneella hinnalla ole merkitystä. Tätä päättelyä vahvisti tuo esimerkkisi muista tuottoa tuoneista osakkeista ja konkurssiin (=hinta nollaan) menon vaikutuksesta tuottolaskelmaan. Jos tein väärän johtopäätelmän niin olen pahoillani. Silti pointtini on täysin yksiselitteinen ja yleispätevä: myyt aina mieluummin korkeammalla kuin matalammaalla hinnalla, toivottavasti tästä sentään ollaan samaa mieltä.
Kyllä olen kuullut kysynnän ja tarjonnan laista. Tähän lakiin uskon vahvasti ja sitä olen tälläkin forumilla yrittänyt käyttää perusteluna (=ylitarjonta) nykyisen tilanteen ymmärtämiseksi, mutta joidenkin on vain hyvin vaikea tuota hyväksyä, enkä tässä tarkoita sinua. Mitä Kultakorttiin tulee niin olen nähnyt kaikkien Kultakorttiyhtiöiden osakkeiden hinnan pelkästään laskevan, liekö se sitten osaltaan ollut Kultakorttijärjestelmän syy vaiko onko Kultakorttijärjestelmään liittyminen hidastanut tuota alamäkeä, siitä kai ollaan eri mieltä.
Ja lokkeilulla viittaan siihen että Kultakorttipelailun maksumiehiksi joutuvat ei-Kultakorttilaiset osakkaat. Ja eihän tässä siis mitään salaisuutta ole ja kyllä tämän varmaan kaikki kenttäyhteisöt jotka siihen liittymistä ovat harkinneet ovat tiedostaneet (vai ovatko?). Selvyyden vuoksi, olen vierailupelaamisen puolella, mutta oma mielipiteeni Kultakortista on varsin negatiivinen, se olisi huomattavasti positiivisempi jos järjestelmä toimisi siten, että sen aiheuttamiin kustannuksiin osallistuisivat ainoastaan ne osakkaat, jotka kortin päättävät lunastaa.
glof kirjoitti: (29.12.2014 20:01:55)
4par kirjoitti: (26.12.2014 21:39:55)
Jos unohdetaan osakkeesta aikanaan maksettu hinta, voisiko olla niin, että alhainen (ja alhaiseksi myös mahdollisesti jäävä) hintataso olisikin golfin kannalta positiivinen asia? Osakkeeseen ja pelioikeuteen pääsee kiinni pikkurahalla, joten tavisgolfarillekaan ei riski osakkeen omistamisesta ole liian suuri.
Itse en näe osakkeiden halventuneilla hinnoilla mitään negatiivisia vaikutuksia, vaan ne helpottavat osakkaaksi pääsyä.
Herra Haamu, älä lue pelkkää vastausta, vaan katso myös kysymys. Ja olemme varmasti siitä täysin samaa mieltä, että mieluummin ostaa halvalla ja myy kalliilla. Nyt kysymys onkin siitä, että mielestäni tällähetkellä on hyviä mahdollisuuksia ostaa golfosake halvalla ja myydä vähän kalliimmalla joskus myöhemmin.
Miten Kultakortti tuottaa kuluja kentälle? Ymmärtääkseni kenttä saa korvauksen järjestelmään kuulumisesta? Kun olen maksanut vastikkeeni, ei kenttä enään saa minun peleistäni penniäkään rahaa. Kun menen viesraskentälle pelaamaan, jonkun toisen kentän pelioikeutettu käyttää vastavuoroisuusperiaatteella minun ’paikkaani’, mutta kenttä saa vierailijan kierroksesta lisäksi korvauksen. Lisäksi uskon vieraspelaajan käyttävän omaa jäsentä todennäköisemmin ravintolapalveluita jne. Piheillä suomalaisilla on tapana käyttää lomalla holtittomammin rahaa..
Miksi Kultakorttilaiset joutuvat maksamaan niidenkin puolesta, jotka eivät korttia halua lunastaa, vaan rasittavat pelkästään omaa kenttää?
-
JulkaisijaArtikkelit