-
JulkaisijaArtikkelit
-
Niin, kyllä se lunastus lähtökohtaisesti onnistuu yhtiöjärjestyksen vaatimalla osakepääoman pienentämisellä ja yhtiöjärjestyksen mukaan se tulisikin tehdä jos osakas sitä vaatii, mutta yhtiöjärjestys samalla kuitenkin edellyttää että vähimmäisosakepääomaa ei aliteta. Taustalla yhtiöjärjestyksen laatimisessa ehkä on ollut se ajatus, että vapaata omaa pääomaa tavallisesti olisi käytettävissä tähän osakepääoman korottamiseen ja/tai että investoijia olisi tyrkyllä osakkeiden merkitsijäksi tai osakepääomasijoittajiksi jotta osakepääomaa saataisiin korotettua vähintään vaadittuja lunastuksia vastaavasti?
Olisi tietysti hyvä kuulla suoraan yhtiöltä miten tämä käytännössä toimii, onko lunastuksia vaadittu ja/tai toteutettu jne., koska muutoin uskoisin potentiaaliset osakkeenostajat jäävät miettimään pykälän toimivuutta käytännössä.
Onko lunastuksissa pakko mennä ainaostaan yhtiöjärjestyksen pykälän eli osakepääoman alentamisen kautta, on hyvä kysymys. Tästä varmaan on erilaisia tulkintoja.
Lucky Bounce
Siis onko yhtiön pakko alentaa osakepääomaansa jos se lunastaa osakkeita? Eikö osakkeet voi vaan jäädä yhtiön haltuun, kunnes joku ne taas haluaa ostaa.Taitaapi olla juuri näin ja menee nyt sekaisin osakepääoma ja oma pääoma. Ei se osakepääoma mihinkään katoa vaikka osakkeet ovat yhtiön hallussa.
Tämä keskustelu ”ostako vai vuokrata” kuvastaa hyvin sitä tilannetta, mikä golfosakkeisiin liittyy – eli erot ovat kuvitteellisia tai niitä ei ole.
Millä golfosakkeisiin saataisiin arvoa?
Minusta laadukkaiden golfyhtiöiden kannattaisi ryhtyä nostamaan osakkeenomistamisen tasoa vähentämällä golfosakkeita markkinoilta. Kun osakkeita on vähemmän, on kyseiselle kentälle myös vähemmän etuoikeutettuja pelaajia. Tämän ansiosta osakkeenomistajille on mahdollisuus suunnata erityisiä etuja, kuten ajanvarauksen joustavuuden tai kutsuvieraiden suhteen.
Vaikka vapaata kapasiteettia sitten myytäisiin ulos greenfeenä, todennäköisesti osakkeenomistajien vastikkeet kasvavat. Mutta mitä siitä, totta kai laadukkaammasta palvelusta pitää maksaakin kovempi hinta. Samalla kuitenkin golfyhtiö erottuisi näistä yhtiöistä, mihin pääseen pelaamaan 600 € vuosihinnalla.
Eli minä ainakin olisin valmis maksamaan kovempaa vuosimaksua, jos vastaavasti saisin väljempää ja muuutoinkin laadukkaampaa golfia (eikä siis vain vähempiä lyöntejä 😉
Taitaapi olla juuri näin ja menee nyt sekaisin osakepääoma ja oma pääoma. Ei se osakepääoma mihinkään katoa vaikka osakkeet ovat yhtiön hallussa.
Toisin sanoen haamu hourii omiaan..?
On erittäin ymmärrettävää, että nuo käsitteet kuten mm. oma pääoma, osakepääoma, sidottu oma pääoma, vapaa oma pääoma jne. ovat liian vaikeita asioita ymmärtää monille.
Mutta ei hätää, tässähän lähinnä kuulutettiin tuon ketjussa esiintuodun osakkeen oston riskittömyyden perään, ts. mikä lunastuslausekkeen todellinen merkitys on. Näyttäisi siltä, että yhtiöllä on VELVOLLISUUS osakkaan vaatimuksesta osake lunastaa 7€ nimellishintaan osakkaan niin vaatiessa, mutta nimenomaan VELVOLLISUUS lunastukseen edellyttää, että se tehdään OSAKEPÄÄOMAA pienentämällä ja se taas edellyttää että OSAKEPÄÄOMA ei alene yhtiöjärjestyksen minimirajan alle. Yhtiö varmaankin siis VOI osakkeita muutoinkin lunastaa, olettaen että menetellään lain puitteissa, mutta mitään VELVOLLISUUTTA sillä ei siihen ole.
Yhtiö varmaankin siis VOI osakkeita muutoinkin lunastaa, olettaen että menetellään lain puitteissa, mutta mitään VELVOLLISUUTTA sillä ei siihen ole.
Ettei vain olisi erään toisen kentän pääomistajan serkun kummin kaiman lakimies ollut vaikuttamassa Keimolan yhtiöjärjestyksen laatimiseen…?
Nyt olisi vallan kiinnostavaa tietää onko Keimolan yhtiö lunastanut yhtään osaketta osakkaan pyynnöstä. Ja jos on, miten se on sen tehnyt ilman OSAKEPÄÄOMAN alenemista.
Tässä pätkä osakeyhtiölaista:
Jos yhtiön osakkeilla on nimellisarvo, yhtiötä perustettaessa osakepääomaan on merkittävä kunkin osakkeen osalta vähintään nimellisarvon määrä. Vastaavasti kun annetaan uusia osakkeita osakeannilla tai optio-oikeuksien nojalla, osakepääomaa on samalla korotettava vähintään annettavien osakkeiden nimellisarvon määrällä. Osakepääomaa ei saa alentaa niin, että se olisi vähemmän kuin osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo.
Osakepääoma voi siis olla myös suurempi kuin osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo.
Lisäksi kannattaa lukea OYL:n 15. luku, joka selventää asiaa lisää. Siellä sanotaan mm. ”Jos hankkiminen tai lunastaminen toteutetaan yhtiön osakepääomaa alentamalla, noudatetaan lisäksi, mitä 14 luvussa säädetään.”
Osakepääoma voi siis olla myös suurempi kuin osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo.
Niinpä, ja tämän nimimerkki haamu nimenomaan toi meille Keimolan ulkopuolisille pohdittavaksi.
Toisin sanoen, minkä suuruinen Keimolan osakepääoma todellisuudessa on?
Lisäksi kannattaa lukea OYL:n 15. luku, joka selventää asiaa lisää. Siellä sanotaan mm. ”Jos hankkiminen tai lunastaminen toteutetaan yhtiön osakepääomaa alentamalla, noudatetaan lisäksi, mitä 14 luvussa säädetään.”
Tarkoittaako tuo sitä, että OYL marssii laillisen yhtiöjärjestyksen yli?
KL1
Tarkoittaako tuo sitä, että OYL marssii laillisen yhtiöjärjestyksen yli?
Se tarkoittaa sitä, että osakkeita voidaan hankkia tai lunastaa myös osakepääomaa alentamatta. Siksi boldasin sanan ”jos”
KL1: Nyt olisi vallan kiinnostavaa tietää onko Keimolan yhtiö lunastanut yhtään osaketta osakkaan pyynnöstä. Ja jos on, miten se on sen tehnyt ilman OSAKEPÄÄOMAN alenemista.
Kiinnostaisi todella, toimiiko tuo lunastuspykälä myös käytännössä. Ellei sitä ole tähän mennessä vielä käytetty niin voiko tilanteen eteen tullessa tuo YJ:ssä mainittu yhtiön velvollisuus ylipäänsä toteutua?
P-P: Minusta laadukkaiden golfyhtiöiden kannattaisi ryhtyä nostamaan osakkeenomistamisen tasoa vähentämällä golfosakkeita markkinoilta.
Niin kannattaisi, varsinkin jos yhtiön osakkeiden ylitarjonta markkinoilla on pysyvää. Käytännössä se onnistuisi juuri lunastuspykälää hyväksikäyttäen. Askel oikeaan suuntaan olisi se, että tällainen lunastusvelvollisuus (tai vähintäänkin -mahdollisuus erikseen mainituissa tilanteissa) saataisiin golfyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin. Jo se helpottaisi golfosakkeen ostoa harkitsevien päätöksentekoa, mistä kaikki osakkeenomistajat hyötyisivät ennemmin tai myöhemmin.
KL1: Nyt olisi vallan kiinnostavaa tietää onko Keimolan yhtiö lunastanut yhtään osaketta osakkaan pyynnöstä. Ja jos on, miten se on sen tehnyt ilman OSAKEPÄÄOMAN alenemista.
Yhtiö voi pitää hankkimansa osakkeet ja myös luovuttaa (esim myydä) ne myöhemmin.
Jotta osake poistuisi kokonaan on se mitätöitävä.Mahdollinen osakkeiden mitätöinti tehdään yhtiön hallituksen erillisellä päätöksellä.
Prh:n ohjeissa mitätöimisestä löytyy seuraava vinkkiVinkki
Onko yhtiölläsi edelleen nimellisarvo käytössä? Huomaa, että yhtiön hallussa olevien osakkeiden mitätöinti ei vaikuta osakepääoman määrään. Kun osa yhtiön osakkeista on mitätöity, on osakepääoma suurempi kuin osakkeiden lukumäärä kerrottuna nimellisarvolla. Tämä on 1.9.2006 alkaen mahdollista.Tässä ei haettu sitä mitä yhtiö VOI tehdä vaan mitä sen VELVOLLISUUS on tehdä, nämä ovat täysin eri asioita kuten myös se mitä yhtiö esim. lunastamillaan osakkeilla tekee (pitää, mitätöi, luovuttaa edelleen). Toki nuokin ovat sinänsä mielenkiintoisia asioita.
Keimolassa on siis yhtiöjärjestyksessä määritelty yhtiön VELVOLLISUUS LUNASTAA (huom ei siis hankkia) osakkeenomistajan vaatimuksesta osake nimellisarvostaan OSAKEPÄÄOMAA ALENTAMALLA. Laadittu pykälä noudattelee suoraan osakeyhtiölain 15 Luvun 10 §:ää: kyseessä nimenomaan lunastus, nimenomaan velvollisuus, koskee käytännössä kaikkia osakkeita (ei rajoituksia kirjattu), menettelynä osakepääoman alentaminen ja lunastushintana nimellisarvo. Ainoa mitä ei ole mainittu on mitä varoja lunastukseen käytetään, eli joku olettama tässä varmaan on olemassa (mitä tahansa varoja tai mitä tahansa jakokelpoisia varoja tms.). Ja osakepääoman alentamisessa noudatetaan luonnollisesti Luvun 14 määräyksiä.
Kysymys on siis siitä, miten tuo noin käytännössä etenisi ja mitä edellytyksiä etenemiselle on (esim. vapaa oma pääoma, vähimmäisosakepääoma, päätöksentekojne.). Ensinnäkin kun lunastusvelvollisuus on näin kirjattu, voinee saman 15 Luvun 10 §:n mukaan päätöksen lunastukseen tehdä hallitus, mikä tulkittaneen siten että sillä käytännössä on myös velvollisuus noudattaa pykälää päättämällä lunastuksista em. tavoin.
Edelleen, koska lunastusmenettely tehdään osakepääomaa alentamalla, joka taas on yhtiökokouksen päätettävä asia, ovatko hallituksen tekemät lunastuspäätökset sinällään päteviä osakkeenomistajaa kohtaan esim. tapauksessa jossa yhtiökokous ei hyväksykään osakepääoman alentamista tai jos ilmenee että lunastukseen käypiä varoja ei ollutkaan? Ja käytännön kysymys on, joka tietysti menee ko. yhtiön taloudelliseen tilaan, kuinka paljon lunastuksia ko. kentän talous ”sietää”, jossain vaiheessahan raja tulee joka tapauksessa vastaan, ellei sitten saada lunastettuja osakkeita edelleen myydyiksi?Tässä ehkä maalaillaan mörköjä seinille, mutta kun tuota lunastusvelvollisuutta on mainostettu riskittömän oston perustaksi, niin olisi laajemminkin hyvä ymmärtää mitä se oikeasti tarkoittaa, onko se niin yksinkertaista että siitä vain lunastusvaatimusilmoitus toimistolle? Täälläkin on varmaan useita muitakin lukijoita kuin ketjun aloittaja jotka voivat olla kiinnostuneita ko. osakkeen ostosta. Lisäksi tämä on aika mielenkiintoinen kysymys yleisestikin, sillä näistä lepuutus- ja lunastusasioista kyllä keskustellaan muillakin kentilla. Voisi kuvitella että yhtiöllä olisi itsellään intressi tuoda tähän lunastusvelvollisuusmenettelyyn lisävalaistusta.
Calex
P-P: Minusta laadukkaiden golfyhtiöiden kannattaisi ryhtyä nostamaan osakkeenomistamisen tasoa vähentämällä golfosakkeita markkinoilta.
Niin kannattaisi, varsinkin jos yhtiön osakkeiden ylitarjonta markkinoilla on pysyvää. Käytännössä se onnistuisi juuri lunastuspykälää hyväksikäyttäen.
Eikös ole mielenkiintoista, että maassa yksikään toimari ei taida ajatella samalla tavalla kanssanne, ja he sentään pyörittävät näitä kenttiä? Ja miten tuota oivaa ratkaisua ei ole tullut yksikään hallituskaan oivaltaneeksi?
Aiemmissa vastaavissa ketjuissa esitetty ajatus, että osaketta harkitsevan kannattaa katsella vuokralaisena vuosi, lienee edelleen perusteltu.
Keimolan lunastuslauseke lisännee huomattavasti taloudellista turvaa. (Ainakin vielä pari v. sitten yhtiöjärjestys löytyi Keimolan sivuilta ihan parin, kolmen klikin takaa.)
Osakkuutta harkitsevan kannattanee myös katsoa millainen toimintatyyli kenttäyhtiössä on. Onko hallituksen toiminta avointa ja yhteisöllistä niin että osakkaat kokevat olevansa enemmän kuin maksajia sekä omaavansa aitoja osallistumismahdollisuuksia ja muutenkin kuin vuosikokouksessa. Vai onko hallituksen tyyli sisäpiirinomainen tarjoten osakkaille tietämättömyyttä, yllätyksiä, ”ota tai jätä”-tilanteita jne.
Kannattanee kysyä lukuoikeus osakkaiden keskustelupalstalle jos on (palstan puuttuminen lienisi huono merkki).
Oy-muoto antaa hallinnolle mahdollisuuden aika itsevaltaiseen toimintaan. Pelaajaosakkaita sisältävässä kenttäyhtiössä tällaiseen ei ole mitään syytä toisin kuin säälimättömän globaalin kilpailun yritysmaailmassa voi joskus olla. Oyn tapauksessa yhtiöjärjestyksessä olisi ehkä syytä olla jotain toimintatyyliäkin ajatellen.
Calex P-P: Minusta laadukkaiden golfyhtiöiden kannattaisi ryhtyä nostamaan osakkeenomistamisen tasoa vähentämällä golfosakkeita markkinoilta. Niin kannattaisi, varsinkin jos yhtiön osakkeiden ylitarjonta markkinoilla on pysyvää. Käytännössä se onnistuisi juuri lunastuspykälää hyväksikäyttäen.
ts: Eikös ole mielenkiintoista, että maassa yksikään toimari ei taida ajatella samalla tavalla kanssanne, ja he sentään pyörittävät näitä kenttiä? Ja miten tuota oivaa ratkaisua ei ole tullut yksikään hallituskaan oivaltaneeksi?
Toimarit ovat operatiivisia toimielimiä, jotka pohtivat yleensä asiaa vain seuraavan budjettikauden verran eteenpäin. Toimarin tehtävä on saada budjetin tulot kasaan kustannusten puitteissa. Ei toimaria hirveästi kiinnosta, miten huolehtia osakkeenomistajien etuoikeuksista, koska niiltä ei kuitenkaan heru enempää rahaa kuin vuosittainen yhtiövastike.
Tämä pitää lähteä osakkeenomistajien ydinporukasta, siis sellaista, joilla on tarkoitus olla osakkaina vielä 10v kuluttuakin.
Jake2:
Vinkki
Onko yhtiölläsi edelleen nimellisarvo käytössä? Huomaa, että yhtiön hallussa olevien osakkeiden mitätöinti ei vaikuta osakepääoman määrään. Kun osa yhtiön osakkeista on mitätöity, on osakepääoma suurempi kuin osakkeiden lukumäärä kerrottuna nimellisarvolla. Tämä on 1.9.2006 alkaen mahdollista.haamu:
Keimolassa on siis yhtiöjärjestyksessä määritelty yhtiön VELVOLLISUUS LUNASTAA (huom ei siis hankkia) osakkeenomistajan vaatimuksesta osake nimellisarvostaan OSAKEPÄÄOMAA ALENTAMALLA.Jos säädökset ovat näin muuttuneet (vinkin perusteella), yj voidaan katsoa tältä osin vanhentuneeksi (”OSAKEPÄÄOMAA ALENTAMALLA”)?
Pakkovastikekentällä olisi tietenkin kaikkein yksinkertaisinta ja helpointa säilyttää nykyinen systeemi. Niin toimarin kuin pelaaja-osakkaidenkin kannalta katsottuna. Mikäpä sen helpompaa kuin jatkaa tällaisen tuloautomaatin pyörittämistä. Valitettavasti se ei välttämättä ole pitkään mahdollista osalle kentistä.
Oma tulkintani on se että takkiinottavien osakkaiden määrä on kasvanut viimevuosina ja tämä ilmiö jatkuu myös tulevaisuudessa. Tämä siksi että uudet pelaajat eivät siirry omistajiksi vaan heille on järkevämpää vuokrata pelioikeus. Ja joka vuosi osa pelaajaosakkaista lopettaa osakkeensa käytön. Jos systeemin perusteet pysyvät samana niin jatkossa tämä sama trendi jatkuu. Tällä hetkellä lähes kaikki vuokraavat osakkaat ovat takkiinottavia osakkaita. Tämä on käyty läpi jo aika moneen kertaan.
Tämä trendi on ollut niin pitkä ja vakava että olemme nähneet usealla kentällä merkkejä siitä että takkiinottavien osakkaiden keinot osakkeesta eroonpääsemiseksi alkavat suoraviivaistua kun tilanne pitkistyy eikä näköpiirissä ole mitään muutosta parempaan.
Eli tämä murros ei lähde siitä että toimari tai pelaajaosakkaat ajaisivat tätä. Murros tapahtuu sitä kautta että osa osakkeista lopettaa jokatapauksessa vastikkeiden maksamisen. Kysymys on vain siitä tapahtuuko tämä hallistusti ala Keimola vai hallitsemattomasti ala Kotojärvi.Nips: ”Keimolan lunastuslauseke lisännee huomattavasti taloudellista turvaa.”
Millä tavalla?
Nips: ”Jos säädökset ovat näin muuttuneet (vinkin perusteella), yj voidaan katsoa tältä osin vanhentuneeksi (”OSAKEPÄÄOMAA ALENTAMALLA”)?”
Miksi?
P-P: Tämä pitää lähteä osakkeenomistajien ydinporukasta, siis sellaista, joilla on tarkoitus olla osakkaina vielä 10v kuluttuakin.
Tästä nimenomaan on kysymys. Osakeomistus ja golfareiden mielenkiinto jatkossakin osakaspelaamista kohtaan ei suoranaisesti koske golfyhtiöiden palkkaamia toimareita, vaan nimenomaan osakkaita, jotka ajattelevat vähän pidemmälle eteeenpäin eli muutakin kuin tilannetta omalla kohdallaan tässä ja nyt.
Parti: Pakkovastikekentällä olisi tietenkin kaikkein yksinkertaisinta ja helpointa säilyttää nykyinen systeemi. Niin toimarin kuin pelaaja-osakkaidenkin kannalta katsottuna. Mikäpä sen helpompaa kuin jatkaa tällaisen tuloautomaatin pyörittämistä. Valitettavasti se ei välttämättä ole pitkään mahdollista osalle kentistä.
Naulan kantaan!
PG: Lepuuttamattomien pelioikeuksien siirtomahdollisuus kolmannelle osapuolelle tulee yhtiöjärjestyksessä säilyttää, mutta lepuutettujen pelioikeuksien poisvuokraamista ei tule osakeyhtiölle sallia. Tällöin lähinnä vain osakkeenomistajille jää rajoittamattoman pelioikeuden etu (mahtava etu paljon pelaaville). Melkein kaikki muut pelaavat green feellä tai erilaisilla rajoitettujen pelioikeuksien korteilla, joita yhtiöillä on lupa myydä tiettyyn vähimmäishintaan (ei tappiolla) lepuutettujen pelioikeuksien korvaajina.
Voi olla hyvä ajatus. Lepuutettujen pelioikeuksien vuokrauskieltoa lievemmätkin asiat kyllä voisivat toimia osakkuuden kannusteina: ajanvarausmahdollisuudet jne. ovat jo monesti parhaat juurikin osakepelaajilla.
Oliko muuten Hygissä toisin: yhtiön kautta vuokratuilla pelioikeuksilla on paremmat edut kuin suoraan osakkailta vuokratuilla?
Osakkuudella pitäisi kyllä olla muitakin etuja kuin hintaan ja pelaamismahdollisuuksiin liittyvät. Yhtenä on joskus mainittu vaikutusmahdollisuudet. Osakkaiden kenttäyhtiön toimintaa koskevat vaikutusmahdollisuudet eivät nykyisellään kuitenkaan käytännössä olekaan niin itsestään selvät kuin voisi luulla, sikäli kuin ne riippuvat kenttäyhtiön hallinnon toimintatyylistä. Oy-malli mahdollistaa melkoisen itsevaltaisuuden. Joko jokin osuuskuntamalli voisi olla parempi tai asiaan olisi kiinnitettävä huomiota jo yhtiöjärjestyksessä tai…
haamu:
Nips: ”Keimolan lunastuslauseke lisännee huomattavasti taloudellista turvaa.”
Millä tavalla?
Nips: ”Jos säädökset ovat näin muuttuneet (vinkin perusteella), yj voidaan katsoa tältä osin vanhentuneeksi (”OSAKEPÄÄOMAA ALENTAMALLA”)?”
Miksi?
_Jos_ säädökset ovat muuttuneet (”2006 alkaen”), ja Keimolan yhtiöjärjestys lienee vanhempi, niin tekeekö tämä yj:n ko kohdan ”vanhentuneeksi” eikä osakepääomaa siis tarvitsikaan alentaa? Ja osakas voisi siis tätenkin todellakin yksinkertaisesti marssia lunastuttamaan osakkeensa eikä tarvitsisi jatkossa maksaa vastikkeita. Siitä tuo taloudellinen turva.
Nips: ”_Jos_ säädökset ovat muuttuneet (”2006 alkaen”), ja Keimolan yhtiöjärjestys lienee vanhempi, niin tekeekö tämä yj:n ko kohdan ”vanhentuneeksi” eikä osakepääomaa siis tarvitsikaan alentaa? Ja osakas voisi siis tätenkin todellakin yksinkertaisesti marssia lunastuttamaan osakkeensa eikä tarvitsisi jatkossa maksaa vastikkeita. Siitä tuo taloudellinen turva.”
Keimolan nykyinen yhtiöjärjestys on käsittääkseni rekisteröity 18.3.2014, mutta siitäkin huolimatta ja muutoinkin tuo lunastuspykälähän on täysin selvästi yhtiötä velvoittava menettelytapoineen (=osakepääoman alentaminen). Sitä pitää kysyä yhtiöjärjestyksen laatijoilta, miksi tuo on tehty niin hankalaksi …. no eiköhän tuo ole aika selvää sekin.
Mutta toivottavasti kuitenkin saataisiin lisävalaistusta yhtiön tai sen osakkaitten taholta.
YJ:ssä on myöskin: ”Lunastus on pantava toimeen kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä, kun osakas on tehnyt hallitukselle vaatimuksen lunastamisesta”.
Tämänkin perusteella on velvollisuus lunastaa. Onko tulkittava niin että on vaan lunastettava? Jopa niin, että jos lunastus edellyttää aina osakepääoman laskemista ja osakepääoma on alarajalla, osakepääomaa on ensin nostettava tarvittaessa jopa lainavaroin (valmista oltava 6kk kuluessa).
Sisältyykö lunastus-termiin mitätöiminen? Hieman oudolta vaikuttaa.
Kai tuossa lunastuspykälässä idea siihen, että lunastuksen ”rahoittaminen” tulee tehdä nimenomaan osakepääoman alentamisella, on antaa suojaa jäljelle jääville osakkaille, eli osakepääoman alentamiseen vaaditaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös, mikä hillinnee tehokkaasti joukkopakoja, tai sitten ei. Tätä miettiessään ajattelivat myös varmaan, että nuo osakepääoman vähimmäisrajat eivät tulisi tyypillisesti vastaan, mikä voikin olla tilanne, varsinkin kun lunastushinta on vain 7€.
-
JulkaisijaArtikkelit