-
JulkaisijaArtikkelit
-
Uskoakseni olen samassa tilanteessa, kuin moni muukin – kotikentälläni olen tehdyt jokaisella reiällä parin ( ykkösellä tosin ’teknisen’ parin, eli kakkospallolla), ja pikaisen muistelujeni mukaan birdien 11 väylällä – mutta en tietenkään samalla kierroksella. Parhaimmillani olen pelannut muistaakseni kuusi reikää peräkkäin pariin, mukana yksi bogey ja yksi birdie. Mitkä asiat ja mitkä uskomukset aiheuttaa sen, etten ole pystynyt pelaamaan koko kenttää alle 90 lyönnin samalla kierroksella. Tekniikasta se ei ilmeisestikkään ole kiinni. Ehkä tämä on juuri se juttu mikä tekee golfista niin koukuttavan pelin. Siis vielä kerran mainostan tätä Nilssonin ja Marriotin kirjaa, josta näkyy täälläkin olevan etusivulla juttua.
Golfin yksi keskeinen ominaisuus on, että kierrokseen kuluu 18 reikää (isoille pojille taas: kisaan kuuluu 72 reikää). Se on riittävä määrä, jotta prosentit alkavat väkisinkin purra – suurten lukujen laki. Siksi golf myös niin usen tuntuu kaiken alisuorittamisen äidiltä.
Muutama vertailutieto Pickalan Parkilta (par 72), jota olen tahkoamassa nyt 21 kesää.
– koko ajanjakson eclectic (paras tulos jokaiselta reiältä): 52 (birkut kaikilta, paitsi kahdella reiällä eagle)
– vuodesta 2003 alkavan jakson eclectic: 55
– kesien 2003-2008 yhden kauden eclectic: 62..64 (15..25 kierrosta/kesä)
– molempien ysien ennätys: 36
– kenttäennätys: 77
– tulos, josta olen jo hyvin onnellinen mikä päivä tahnasa: 81Siis voisi anssia myötäillen sanoa, että ’tekniikasta ei ole kiinni, että pelaisi kierroksen 60 lyönnillä’. Kuitenkin se on kiinni juuri siitä tekniikasta – siis toistettavuudesta.
Ennen täydellistä vaipumista murheen alhoon: let us look at the bright side of it. Jos otat kesän huonoimman tuloksen jokaiselta reiältä, mikä se tulos olisikaan… Kun tämän tuloksen saa painettua alle 108 (sanotaan 20 kierroksen perusteella laskettuna), niin kierros parissa alkaa olla varsin lähellä. Tosin tällöin pitäisi muista pelata kaikki reiät katkeraan loppuun asti.
Siis: ei ne monet hyvät reiät vaan harvat huonot tekevät tuloksen. ja mitkä ovatkaan tämän havainnon vaiktukset taktiseen suunnitteluun.
anssijokunen kirjoitti: (12.5.2009 17:02:01)
Mitkä asiat ja mitkä uskomukset aiheuttaa sen, etten ole pystynyt pelaamaan koko kenttää alle 90 lyönnin samalla kierroksella. Tekniikasta se ei ilmeisestikkään ole kiinni. Ehkä tämä on juuri se juttu mikä tekee golfista niin koukuttavan pelin.
Siis vielä kerran mainostan tätä Nilssonin ja Marriotin kirjaa, josta näkyy täälläkin olevan etusivulla juttua.
Paskapuhetta. Tekniikasta se on kiinni.
On ihan turhaa uskotella itselleen että huonolla tekniikalla pystyy tekemään toistettavasti hyvää tai edes siedettävää tulosta jos vaan pää on kunnossa. Tosin alle 90 ei vielä ole kauhean hyvää tulosta.
Jos tekniikka on perseestä, on lapsellista antaa itselleen lupa keskittyä johonkin buddhailuun ja visioon sen sijaan että menisi rangelle ja löisi 10 000 palloa.. 72 pallon koreilla ja 4:n korin päivätahtiin se on 34 päivää. Ja mä takaan että toimii paremmin kun pelkkä luja tahto.
Lavantauti kirjoitti: (12.5.2009 17:44:07)
anssijokunen kirjoitti: (12.5.2009 17:02:01)
Mitkä asiat ja mitkä uskomukset aiheuttaa sen, etten ole pystynyt pelaamaan koko kenttää alle 90 lyönnin samalla kierroksella. Tekniikasta se ei ilmeisestikkään ole kiinni. Ehkä tämä on juuri se juttu mikä tekee golfista niin koukuttavan pelin.
Siis vielä kerran mainostan tätä Nilssonin ja Marriotin kirjaa, josta näkyy täälläkin olevan etusivulla juttua.
Paskapuhetta. Tekniikasta se on kiinni.
I second that. Juuri tekniikasta se on kiinni. Annettuna, ettei suorittamiseen vaikuta minkäänlaiset erityiset fyysiset tai mentaalit rajoitteet tai vammat. Tekniikkaa ei mitata sillä, että parhaimmillaan pystyy draivaamaan 260 metriä sektoriin. Oman tekemisen variaatio pitää saada siedettävään haarukkaan, kohtuullisen suorituksen todennäköisyys riittävän korkeaksi, tai hur som hälst.
Scoop kirjoitti: (12.5.2009 18:09:11)
I second that. Juuri tekniikasta se on kiinni. Annettuna, ettei suorittamiseen vaikuta minkäänlaiset erityiset fyysiset tai mentaalit rajoitteet tai vammat. Tekniikkaa ei mitata sillä, että parhaimmillaan pystyy draivaamaan 260 metriä sektoriin. Oman tekemisen variaatio pitää saada siedettävään haarukkaan, kohtuullisen suorituksen todennäköisyys riittävän korkeaksi, tai hur som hälst.Nyt on nostettava hattua suorituksellesi, edes minä en voi närkästyä noin taidokkaan harkiten tuotetusta kielten ja suomen kieleen tuotujen vierasperäisten sikakäännösten sekamelskasta!
’Annettuna, ettei…’ Voihan Kielitoimisto!
Btw, tasan samaa mieltä Sinun ja Laviksen kanssa, kyse on tekniikasta ja sitä kautta lyönnin toistettavuudesta.
KL kirjoitti: (12.5.2009 18:20:32)
Scoop kirjoitti: (12.5.2009 18:09:11)
I second that. Juuri tekniikasta se on kiinni. Annettuna, ettei suorittamiseen vaikuta minkäänlaiset erityiset fyysiset tai mentaalit rajoitteet tai vammat. Tekniikkaa ei mitata sillä, että parhaimmillaan pystyy draivaamaan 260 metriä sektoriin. Oman tekemisen variaatio pitää saada siedettävään haarukkaan, kohtuullisen suorituksen todennäköisyys riittävän korkeaksi, tai hur som hälst.Nyt on nostettava hattua suorituksellesi, edes minä en voi närkästyä noin taidokkaan harkiten tuotetusta kielten ja suomen kieleen tuotujen vierasperäisten sikakäännösten sekamelskasta!
’Annettuna, ettei…’ Voihan Kielitoimisto!
Btw, tasan samaa mieltä Sinun ja Laviksen kanssa, kyse on tekniikasta ja sitä kautta lyönnin toistettavuudesta.
Voihan anonyymit neurootikot, ettei Sullakaan sit ollut muuta sanottavaa! Helpottiko? Mut sorry joo, unohdin, ettei relevanttia ole substanssi, vaan trivialiteetteihin ja grammatiikkaan fokusoitunut pilkun [sic!] viilaaminen. Yritän jatkossakin olla parantamatta tapojani.
Scoop kirjoitti: (12.5.2009 18:44:42)
KL kirjoitti: (12.5.2009 18:20:32)
Scoop kirjoitti: (12.5.2009 18:09:11)
I second that. Juuri tekniikasta se on kiinni. Annettuna, ettei suorittamiseen vaikuta minkäänlaiset erityiset fyysiset tai mentaalit rajoitteet tai vammat. Tekniikkaa ei mitata sillä, että parhaimmillaan pystyy draivaamaan 260 metriä sektoriin. Oman tekemisen variaatio pitää saada siedettävään haarukkaan, kohtuullisen suorituksen todennäköisyys riittävän korkeaksi, tai hur som hälst.Nyt on nostettava hattua suorituksellesi, edes minä en voi närkästyä noin taidokkaan harkiten tuotetusta kielten ja suomen kieleen tuotujen vierasperäisten sikakäännösten sekamelskasta!
’Annettuna, ettei…’ Voihan Kielitoimisto!
Btw, tasan samaa mieltä Sinun ja Laviksen kanssa, kyse on tekniikasta ja sitä kautta lyönnin toistettavuudesta.
Voihan anonyymit neurootikot, ettei Sullakaan sit ollut muuta sanottavaa! Helpottiko? Mut sorry joo, unohdin, ettei relevanttia ole substanssi, vaan trivialiteetteihin ja grammatiikkaan fokusoitunut pilkun [sic!] viilaaminen. Yritän jatkossakin olla parantamatta tapojani.
Putting tule takaisin!
Scoop kirjoitti: (12.5.2009 18:44:42)
KL kirjoitti: (12.5.2009 18:20:32)
Scoop kirjoitti: (12.5.2009 18:09:11)
I second that. Juuri tekniikasta se on kiinni. Annettuna, ettei suorittamiseen vaikuta minkäänlaiset erityiset fyysiset tai mentaalit rajoitteet tai vammat. Tekniikkaa ei mitata sillä, että parhaimmillaan pystyy draivaamaan 260 metriä sektoriin. Oman tekemisen variaatio pitää saada siedettävään haarukkaan, kohtuullisen suorituksen todennäköisyys riittävän korkeaksi, tai hur som hälst.Nyt on nostettava hattua suorituksellesi, edes minä en voi närkästyä noin taidokkaan harkiten tuotetusta kielten ja suomen kieleen tuotujen vierasperäisten sikakäännösten sekamelskasta!
’Annettuna, ettei…’ Voihan Kielitoimisto!
Btw, tasan samaa mieltä Sinun ja Laviksen kanssa, kyse on tekniikasta ja sitä kautta lyönnin toistettavuudesta.
Voihan anonyymit neurootikot, ettei Sullakaan sit ollut muuta sanottavaa! Helpottiko? Mut sorry joo, unohdin, ettei relevanttia ole substanssi, vaan trivialiteetteihin ja grammatiikkaan fokusoitunut pilkun [sic!] viilaaminen. Yritän jatkossakin olla parantamatta tapojani.
Nyt ilmaisin näköjään asiani epäselvästi, minähän siis kehuin suoritustasi! Mitä muuta olisit kaivannut?
KL sai itsensä jälleen tyydytettyä.
Scoop kirjoitti: (12.5.2009 18:44:42)
Mut sorry joo, unohdin, ettei relevanttia ole substanssi, vaan trivialiteetteihin ja grammatiikkaan fokusoitunut pilkun [sic!] viilaaminen.Juuri näin…. ja tämä on syytä pitää mielessä jatkossakin jos täällä aikoo vielä jotain sanoa.
Visio89? Sieluni silmin nään triplan, kaks tuplaa, 5 paaria ja loput bogeja. Melkoisen kädettömältä vaikuttaa (tosin minulla ei taida olla jalkojakaan).
Kyllähän se selkeästi on niin että tekniikkaa pitää parantaa jos haluaa tosissaan jotain visioita toteuttaa. Scoop tuossa mainihti että tekemisen variointia pitäisi saada haarukkaan. Mitäs se sitten tarkoittaa? Koittaa saada draivi 260een joka kerta on the button vai kenties yrittää saada palloaa lentämään 300aan? Tekniikan hiomista tuossa aivan varmasti tarvitaan.
Henkilökohtaisesti mulla kylläkään ei ole mitään visioita.
anssijokunen:han kay paivan teksteissaan samoja asioita lapi kun (golffarina) nuori golfinn kavi vuonna 1998! Ihailtavaa! Kuin yhdesta paasta, kertakaikkiaan.
Nain jalkeenpain niita mietteita voisi kylla kommentoida sanoin ’tekosyita’, ’harharetkia’, ’paan jumiutumisia’, ’epaolennaisiin keskittymista’ ja ’luulemista’. Paljon luulemista. Noh, naa on hyva kayda lapi, jotta asiat aukeaa ja sita kautta peli loytyy 😉 Kun olis jo sillon vaan kaynyt hyvalla pro:lla ja hakenut sita kautta sita osaamista, niin olis voinut ajassa voittaa 4-5 vuotta ihan kepeasti.
Laviksen kanssa vahan samoilla linjoilla, joskin kyllahan noitakin tyyppeja taalla rankesterilla nakyy, jotka hakkaa sen 10.000 palloa kuukauteen, mutta edistysta ei tapahdu. Ei siis IHAN niin yksinkertainen juttu, mutta hieman sinnepain!
kebax kirjoitti: (13.5.2009 1:43:10)
Scoop tuossa mainihti että tekemisen variointia pitäisi saada haarukkaan. Mitäs se sitten tarkoittaa?Varmaankin sitä, että tekemisen konsistenssin toleranssit eivät saa olla kovinkaan leveällä.
Ballmarker kirjoitti: (13.5.2009 5:29:40)
kebax kirjoitti: (13.5.2009 1:43:10)
Scoop tuossa mainihti että tekemisen variointia pitäisi saada haarukkaan. Mitäs se sitten tarkoittaa?Varmaankin sitä, että tekemisen konsistenssin toleranssit eivät saa olla kovinkaan leveällä.
Juuri niin. Ongelmana usealla tuupparilla on se, että tekemisen standardina toimii sen hetkinen optimi; haetaan jatkuvasti maksimia keskimäärän konsistenssin sijaan. Ei se peliä koskeva visiointi ja mentaali kontrolli mitään auta, ellei samaa asennetta sovella harjoittelemiseen.
Nii… pelaajat on treenaavinaan, valmentajat on valmentavinaan ja kehitys kehittyy.
Se huomion kohdentaminen vaan tuntuu olevan tolkuttoman vaikea aihe.
No niin, mun ongelma on varmaankin tuon optimisuorituksen jatkuva hakeminen, muutaman hyvin menneen reiän jälkeen. Sitten tulee joku luokaton lyönti ja katastrofi. Tekniikasta ei mun mielestä 90 alittaminen ole kiinni minulla. Esimerkkinä kauden toinen ja toistaiseksi viimeisin kierros Nokialla. Alkuun kolme paria, ja niistäkin viimeisimmällä metrinen birdieputti jäi reiän reunalle lyhyeksi, tupla, par, tupla ihan omaa hölmöyttäni – siis yritin optimisuoritusta, bogi, tripla ja birdie – 45 lyöntiä, par olisi ollut 38. Takaysin jälkeen sitten lopputulos 93 lyöntiä!
Mitään visiota mulla ei ole, mutta tavoitteena oli viime kaudella saada hcp 18 alle – ei ihan onnistunut. Jos jokin visio pitäisi rakentaa, niin se voisi olla vaikka kentän pelaaminen pariin. Siihen sitten tarvittaisiin ne 10.000 palloa rangella jos edes riittäisi. Lähinnä sen suoritusvarmuuden nostamiseksi, ettei tulisi niitä luokattomia lyöntejä.
Mutta, harrastus taas jatkuu ja tavoite olisi nyt pelata niitä alle 90 kierroksia. Pieni ongelma harjoittelun kannalta on aikapula, kuten varmaan monilla muillakin.
Scoop kirjoitti: (13.5.2009 7:40:42)
… tekemisen standardina toimii sen hetkinen optimi; haetaan jatkuvasti maksimia keskimäärän konsistenssin sijaan. …En kyllä tuota tarkoittanut.
anssijokunen kirjoitti: (13.5.2009 10:04:19)
No niin, mun ongelma on varmaankin tuon optimisuorituksen jatkuva hakeminen, muutaman hyvin menneen reiän jälkeen. Sitten tulee joku luokaton lyönti ja katastrofi. Tekniikasta ei mun mielestä 90 alittaminen ole kiinni minulla. Esimerkkinä kauden toinen ja toistaiseksi viimeisin kierros Nokialla. Alkuun kolme paria, ja niistäkin viimeisimmällä metrinen birdieputti jäi reiän reunalle lyhyeksi, tupla, par, tupla ihan omaa hölmöyttäni – siis yritin optimisuoritusta, bogi, tripla ja birdie – 45 lyöntiä, par olisi ollut 38. Takaysin jälkeen sitten lopputulos 93 lyöntiä!Mitään visiota mulla ei ole, mutta tavoitteena oli viime kaudella saada hcp 18 alle – ei ihan onnistunut. Jos jokin visio pitäisi rakentaa, niin se voisi olla vaikka kentän pelaaminen pariin. Siihen sitten tarvittaisiin ne 10.000 palloa rangella jos edes riittäisi. Lähinnä sen suoritusvarmuuden nostamiseksi, ettei tulisi niitä luokattomia lyöntejä.
Tarkoitin lähinnä sitä, että jo harjoitellessa tavoitellaan jatkuvasti sitä maksimia. Yleensä vaan sama meno jatkuu kentällä. What you practice you get good at, eikö niin.
Suoritusvarmuus on mielestäni eri asia kuin hyvä tekniikka. Hyvä tekniikkaa tuottaa toistettavuuden (yhdenmukainen suoritus), suoritusvarmuus saman suorituksen myös paineen alla. Suoritusvarmuuden välttämättömänä ehtona on siis jokseenkin toistettava suoritus (tekniikka). Luokattomien lyöntien syynä ei ole suoritusvarmuuden puute, vaan puutteellinen tekniikka. Ympäri mennään yhteen tullaan.
Sekä tekniikan että suoritusvarmuuden kehittäminen edellyttävät kurinlaista ja keskittynyttä harjoittelua. Vaikka, kuten ts sanoi, huomion kohdentaminen jo sinänsä on hemmetin vaikeaa. Vielä vaikeampaa on tietää mihin sitä huomiota pitäisi kohdentaa. Lähtökohtaisesti tärkeää siis on, että tavoitteet ovat oikeanlaiset – että tekemisellä on oikea suunta. Vääriinkin tavoitteisiin voidaan keskittyä satasella, mutta saatava hyöty on yhtä tyhjän kanssa (lukuunottamatta ehkä satunnaisia egoboosteja).
Ja toisaalta, rangelle ja kentälle voi mennä myös vaan nauttimaan koko puuhasta. HCP:stä ja scoresta piittaamatta.
NimetönScoop kirjoitti: (13.5.2009 10:36:31)
Suoritusvarmuus on mielestäni eri asia kuin hyvä tekniikka. Hyvä tekniikkaa tuottaa toistettavuuden (yhdenmukainen suoritus), suoritusvarmuus saman suorituksen myös paineen alla. Suoritusvarmuuden välttämättömänä ehtona on siis jokseenkin toistettava suoritus (tekniikka). Luokattomien lyöntien syynä ei ole suoritusvarmuuden puute, vaan puutteellinen tekniikka. Ympäri mennään yhteen tullaan.1. Optimi tekniikka ei välttämättä ole ja tuskin koskaan onkaan toistettavin, koska
myös lyönnin pituus on tärkeä.2. Optimi tekniikka on aina yksilökohtainen, yksilön asettamien reunaehtojen tulos
3. Suoritusvarmuus on monen tekijän summa, johon ensisijaisesti vaikuttavat harjoittelun ja lahjakkuuden määrä ja laatu. Käytetyllä tekniikkametodilla (koulukunnalla) on vähäisempi merkitys kunhan perusteet swingissä ovat suurin piirtein oikein.
En ole ihan varma miten nuo kolme kohtaasi liittyvät lainaukseen kommentistani, mutta kuitenkin…
data kirjoitti: (13.5.2009 12:15:04)
1. Optimi tekniikka ei välttämättä ole ja tuskin koskaan onkaan toistettavin, koska
myös lyönnin pituus on tärkeä.
Riippuu ihan siitä, miten määrittelet optimin ja sen kriteerit.
data kirjoitti: (13.5.2009 12:15:04)
2. Optimi tekniikka on aina yksilökohtainen, yksilön asettamien reunaehtojen tulos
Ks. yllä oleva. Olen kuitenkin samaa mieltä.
data kirjoitti: (13.5.2009 12:15:04)
3. Suoritusvarmuus on monen tekijän summa, johon ensisijaisesti vaikuttavat harjoittelun ja lahjakkuuden määrä ja laatu. Käytetyllä tekniikkametodilla (koulukunnalla) on vähäisempi merkitys kunhan perusteet swingissä ovat suurin piirtein oikein.Luonnollisesti. Riippuu tietysti siitä mitä ’perusteet’ ovat ja mikä on jotain muuta. Suoritusvarmuus käsittää mielestäni myös mentaalin puolen tekijät, jotka ovat osin erilaisen harjoittelun (ja lahjakkuudenkin) tulosta kuin mekaniikka. Uskon myös, että tietynlainen tekninen toteutus voi olla parempi kuin joku toinen suoritusvarmuuden perustana. Hieman yksinkertaistaen: jotkut swingit ovat herkempiä hajoamaan paineen alla kuin jotkut toiset. Jos taas koko perustekniikka on horjuvaa, ei suoritusvarmuuttakaan pystytä rakentamaan.
NimetönScoop kirjoitti: (13.5.2009 10:36:31)
Luokattomien lyöntien syynä ei ole suoritusvarmuuden puute, vaan puutteellinen tekniikka. Ympäri mennään yhteen tullaan.
Lisätään vielä
4, että toteutuneeseen toistettavuuteen pätevät jotakuinkin samat
näkökohdat kuin suoritusvarmuuteen. Eli olettaen, että swigissä ei ole mitään
erikoisia kiemuroita ja että yksinkertaiset perusteet ovat kunnossa, lahjakkuus ja harjoittelu pitkälti ratkaisevat.Saan tekstistäsi sen käsityksen, että sinä korostat tässä nimen omaan tekniikan
merkitystä melkeinpä ainoana vaikuttimena.1. Optimi tekniikka ei välttämättä ole ja tuskin koskaan onkaan toistettavin, koska
myös lyönnin pituus on tärkeä.Nuo kaksi eivät lainkaan sulje toisiaan pois. Pitkälle lyömiseen ei tarvita herkkiä osia swingiin.
Mä kai yritin ajatella aisaa niin että kehittyvän pelaajan eilisen optimi voisi olla huomisen varmuus. Eli kun touhussa pyritään koko ajan parempaan ja parempaan niin se ikäänkuin vetäisi varmuutta perässään. Eli karrikoiden: keskitytään vain hyviin aisoihin ja unohdetaan kokonaan ongelmat.
IMHO tässä vähän sekaantuu nyt kaksi asiaa, koska anssijokunen oikeastaan kysyy ensin yhtä asiaa ja sitten mainitsee mahdolliseksi visiokseen vähän muuta:
– 90:n alittaminen ja alle 90 kierrosten pelailu.
– kentän pelaaminen pariin.Omaan kokemukseen ja havaintoihin perustuen uskon, että 90:n alittamiseen ei tarvitse hyvää tekniikkaa. Hyvää tekniikkaa siis siinä mielessä, että swingin pitäisi olla ’oikea’ tai ’kaunis’ tai ’optimaalinen’ eli sellainen kuin esim. oikeasti hyvillä pelaajilla on. 90:n alittamiseen riittää, että pystyy lyömään riittävän varmasti, että välttää triplat ja tekee pareja yhden enemmän kuin tuplia. Ja tähän pystyy melkein millaisella swingillä vain kunhan se on tarpeeksi varma. Näemme kentillä erittäin paljon tälläisiä kokeneita HCP 10 – 15 -pelaajia, jotka pelaavat vuodesta toiseen 50+ kierrosta ja yleensä tulokseen 80 – 90, ja joilla on hyvin omintakeiset, mutta varmat swingit. Paljon pelaamalla oma swingi kehittyy riittävän varmaksi ja luottamus siihen tulee riittävälle tasolle, mikä riittää bogipelaamiseen. Tietenkin lähipelin pitää olla tolkullisessa kunnossa, mutta siihen pätee sama.
Ihan toinen juttu on sitten varmaankin se, jos aikoo oppia ihan oikeasti pelaamaan ja toistuvasti hätyyttää paria. Silloin tekniikka on syytä laittaa oikeasti kuntoon. Tai sitten pelata aivan järkyttävän paljon, vrt. Näppis.
Rangella lyömisestä sen verran, että 10 000 pallon lyöminen auttaa oikeasti vasta sitten, kun tietää, miten pitäisi harjoitella. Virheen toistaminen 10 000 kertaa ei auta sen poistamisessa, mutta toki vakiinnuttaa sen. Se voi siis auttaa pelaamaan bogipeliä, mutta ei auta oppimaan oikeasti pelaamaan.
data kirjoitti: (13.5.2009 12:59:18)
Scoop kirjoitti: (13.5.2009 10:36:31)
Luokattomien lyöntien syynä ei ole suoritusvarmuuden puute, vaan puutteellinen tekniikka. Ympäri mennään yhteen tullaan.
Lisätään vielä
4, että toteutuneeseen toistettavuuteen pätevät jotakuinkin samat
näkökohdat kuin suoritusvarmuuteen. Eli olettaen, että swigissä ei ole mitään
erikoisia kiemuroita ja että yksinkertaiset perusteet ovat kunnossa, lahjakkuus ja harjoittelu pitkälti ratkaisevat.Saan tekstistäsi sen käsityksen, että sinä korostat tässä nimen omaan tekniikan
merkitystä melkeinpä ainoana vaikuttimena.En ihan ymmärrä tuota viimeistä lausetta (vaikuttimena mihin? ei minulla ole tässä mitään agendaa), mutta liekö se nyt edes olennaista. Juuri puoli tuntia ennen tuota lainattua viestiäsi jo totesin, että minusta suoritusvarmuuteen kuuluu olennaisesti myös mentaali puoli. Määrittelin (ja määritelmästä voidaan toki olla eri mieltä) jo aiemmin, että suoritusvarmuus liittyy mielestäni toisettavuuteen nimenomaan paineen alla tai muutoin ’normaalista’ poikkeavissa olosuhteissa. ’Hyvä’ tekniikka (= toistettava swingi, jolla palli liikkuu riittävästi eteenpäin) on välttämätön muttei riittävä ehto.
Old John Joseph kirjoitti: (13.5.2009 15:26:57)
tähän pystyy melkein millaisella swingillä vain kunhan se on tarpeeksi varma.Tässä on mielestäni kyse juuri toistettavuudesta, ja se palautuu tekniikkaan. Tekniikka voi olla siinä mielessä ’huono’, että sen avulla ei koskaan saavuteta mittoja, joiden avulla visioitu kentän par on ylipäätään mahdollista, mutta ’hyvä’ sikäli, että se on suurella todennäköisyydellä toistettavissa. Ja jos sen pystyy toistamaan myös paineen alla, on mukana myös aimo annos suoritusvarmuutta 🙂
-
JulkaisijaArtikkelit