-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
vieraspelaaja kirjoitti: (27.3.2009 22:13:58)
Maasilta ei ole sama asia kuin rumpu. Maasilta on siltä maan yli. Varsinkin kapeita Rumpuja näkee merkittävän eri tavoin, joskus ne on merkeillä osoitettu osaksi vesiestettä, joskus ei. Rummussa kulkeva osa ojasta ei ole määritelmän tarkoittamalla tavalla avoin vesialue, vesi kulkee umpiputkessa ja maan alla. Rumpu voi myös olla 90 asteen kulmassa avo-ojaan ja kulkea koko väylän poikki. Puusilta taas on selkeästi keinotekoinen rakenne avoveden yli.Maasillalla tarkoitan sellaista siltaa,joka on rakennettu ojan yli esim. hirsistä,mutta sen päällä on joskus sorastettu tie joskus ihan väyläpituuteen ajettu nurmikko.
Rummusta asian tekee mielenkiintoiseksi se,kun se on ojassa ja oja on merkitty vesiesteeksi.Merkinnöissä esim.2-3 metriä pitkää rumpua ja sen päällä olevaa pari metriä leveää lyhyeksi leikattua väylän osaa ei ole sen kummemmin mitenkään merkitty,vaan se jää keltaisten paalujen väliin ihan normaalisti,kuten koko uomakin.
Rumpua ei pidä myöskään sotkea sadevesiviemäriin,joita kentällä on enempi tai vähempi kulkien ristiin rastiin.Muulen ymmärtäväni mitä ajat takaa. Ensin on ollut oja, sitten on huomattu, että sen yli pitää päästä jatkuvasti. Ensin sen yli laitetaan silta, jota vahvistetaan soralla ja lopulta tehdään rumpu, jota levennetään niin paljon, että ruoho sen päällä kestää leikkaamisen väyläpituuteen. Jossain matkan varrella oja muuttuu tien tai väylän alla kulkevaksi vesiputkeksi, jonka takia väylää ei voi merkitä vesiesteeksi. Mielestäni se tapahtuu aika nopeasti, jossain niillä main kun sillan päälle aletaan kasata maata. Tarkkaa hetkeä ei voi määritelmistä päätellä tilannetta näkemättä, niin kuin ei sitäkään, koska hiekanjyvä on niin suuri, että se muuttuu pikkukiveksi eli irralliseksi haittatekijäksi.
Nimetönvieraspelaaja kirjoitti: (28.3.2009 8:23:55)
Muulen ymmärtäväni mitä ajat takaa. Ensin on ollut oja, sitten on huomattu, että sen yli pitää päästä jatkuvasti. Ensin sen yli laitetaan silta, jota vahvistetaan soralla ja lopulta tehdään rumpu, jota levennetään niin paljon, että ruoho sen päällä kestää leikkaamisen väyläpituuteen. Jossain matkan varrella oja muuttuu tien tai väylän alla kulkevaksi vesiputkeksi, jonka takia väylää ei voi merkitä vesiesteeksi. Mielestäni se tapahtuu aika nopeasti, jossain niillä main kun sillan päälle aletaan kasata maata. Tarkkaa hetkeä ei voi määritelmistä päätellä tilannetta näkemättä, niin kuin ei sitäkään, koska hiekanjyvä on niin suuri, että se muuttuu pikkukiveksi eli irralliseksi haittatekijäksi.Tässä on kyseessä kaksi erilaista tapausta
a,maasilta,aukko saattaa olla vaikka kolmekin metriä
b,rumpuKyseisen maasillan ja rummun molemmilla puolilla (kulmissa) on keltaiset paalut.
Tämä maasilta on periaatteessa ihan samanlainen kuin puusiltakin,mutta sen päälle on ajettu kasvukerros,joka on lyhyeksi leikattu,joskus myös sorapintaine tie.
Joillakin kentillä nämä reunoilla olevien paalujen päät on tervattu,joillakin ei.
Molempia tapoja löytyy.Pickalassa on tervattu joittenkin siltojen reunapaalujen päät.Kun sillalle aletaan ajaa soraa tai maata, se ei enää ole mielestäni vesieste. Määritelmän tarkoittamalla ’avoimella vesialueella’ ei oikein voi olla maakantta tai kaksoispohjaa.
Nimetönvieraspelaaja kirjoitti: (28.3.2009 9:51:22)
Kun sillalle aletaan ajaa soraa tai maata, se ei enää ole mielestäni vesieste. Määritelmän tarkoittamalla ’avoimella vesialueella’ ei oikein voi olla maakantta tai kaksoispohjaa.Samaa mieltä,ettei vesiesteellä voi olla kahta pohjaa.
Mielenkiintoiseksi asian vain tekee se,että milloin ja minkälainen vesiesteen ylittävä rakenne tai kulkumahdollisuus katsotaan myös olevaksi vesiestettä.Voidaan varsin hyvin päätellä säännöistä,että kaikilla silloilla voidaan koskettaa maan/sillan pintaa mailalla sillä periaatteella,ettei vesiesteellä ole kahta pohjaa.
Joissakin tapauksissa silta voidaan kukea myös kiinteäksi haitaksi ja mailalla voi aina koskettaa kiinteätä haittaa myös esteessä.Mutta mikäli tämä maasillan ylittävä osa onkin tie.
Tiehän on kiinteä haitta,josta saa vapautuksen,mutta ei vesiesteessä.Hankala tapaus syntyy,kun tällaisella ylityskohdalla on tilapäistä vettä.
Mikäli katsotaan,että ylityslaite on osa vesiestettä ,niin tulee eteen se seikka,ettei vesiesteessä voi olla tilapäistä vettä.Mielenkiintoista on myös se,että joskus näitä vesiesteen ylittäviä kohtia on merkattu myös repairiksi ja vesiesteessähän ei voi repairia olla.
Minulle on ainakin joskus tullut hankalia tilanteita eteen,kun olen joutunut pohtimaan ,ovatko nämä ylityskohdat vesiestettä vai ei ja näitä on kentillä paljon ja mitä erilaisin ratkaisuin .
piispanen kirjoitti: (28.3.2009 10:26:21)
Mielenkiintoista on myös se,että joskus näitä vesiesteen ylittäviä kohtia on merkattu myös repairiksi ja vesiesteessähän ei voi repairia olla.
Eikö?
Sotkenpa tätä soppaa hieman minäkin.
Jos tuollainen siltarumpu ei ole avoin vesialue eikä siten määritelmän mukainen vesieste, onko sitten niin, että vesieste aina päättyy siltarumpuun ja sen yllä kulkevaan (maa)siltaan? Ja, jos näin, ovatko moiset vesiesteeksi merkityt kohdat siten automaattisesti toimikunnan virhearvioita ja siten pelaajan (ja tuomarin) vapaasti tulkittavissa muuksi kuin vesiesteeksi?
NimetönKL kirjoitti: (28.3.2009 20:14:12)
piispanen kirjoitti: (28.3.2009 10:26:21)
Mielenkiintoista on myös se,että joskus näitä vesiesteen ylittäviä kohtia on merkattu myös repairiksi ja vesiesteessähän ei voi repairia olla.
Eikö?
Niin tietystihän vesiesteessä repairi voi olla,mutta vesiesteessä ei kylläkään vapauduta ilman rankkua ,vaikka se pallo siellä vesiesteessä repairissa olisikin.
Se teoria, jota täällä puhutaan vesiesteen rajoista tai määritelmästä, vaikuttaa hyvin tähän kentän X väylän Y vesiesteeseen. Olisin kauhean hämmästynyt, jos yksikään tolppa millään kentällä on siirtynyt milliäkään sen perusteella, mitä täällä paremman tekemisen puutteessa on kirjoitettu. Sehän edellyttäisi, että joku näitä juttuja lukisi ja ottaisi vielä tosissaan.
Kenttätoimikunnan (ei siis pelaajan) tehtävä on määritellä päättyvän ojan raja. Jos rumpu on hyvin kapea ja ojien päät epämääräisiä, ei ole mielekästä merkitä ojien väliin muutaman sentin leveää kannasta. Joskus voi olla mielekästä merkitä kaksi peräkkäistä, selvästi erillistä lampea yhdeksi vesiesteeksi, jos niin vältetään keskustelut siitä, kumpaan lampeen pallo lopulta katosi. Jos jokin merkintä on pelaajan mielestä huono, pelaaja voi yrittää perustella toimikunnalle, miksi merkinnät ovat huonot ja ne pitää korjata, ei paljon enempääKL kirjoitti: (23.3.2009 14:38:00)
sardiini kirjoitti: (23.3.2009 14:17:39)
Cleve kirjoitti: (23.3.2009 14:08:17)
Parti kirjoitti: (23.3.2009 14:03:34)
Alkuperäinen kysymys ei määrittele ovatko ojat vesiesteitä. Ja jos ovat niin millaisia ja missä rajat menevät. Puuttuu paljon oleellista tietoa.Ojat ovat aina vesiesteitä. Ellei niitä ole mitenkään merkitty, katsotaan sivuvesiesteeksi sellainen vesieste, josta tavallisen vesiestesäännön mukaan vapautuminen on kohtuuttoman vaikeaa/mahdotonta.
Mutta mitä jos kentän paikallissäännöissä lukee, että ’kentän kaikki vestesteet on merkitty’ ja sitten tuommoista ojaa ei olekaan merkitty? Onko se sitten vesieste vai eikö?
Jostain kumman syystä tuommoinen lause paikallissäännöissä on valitettavan yleinen, myös omassa kotiseurassani tuo lause koreilee molempien kenttien paikallissäännöissä eikä sitä ole ainakaan vielä saatu muutettua toistuvista yrityksistä huolimatta. Minulle ei ole vielä auennut kenen mieltä tuo lause oikein lämmittää.
Uskoisin sillä lauseella olevan se merkitys, että ei tarvitse seistä arpomassa onko jokin kohta vesieste vai ei. On olemassa pitkänomaisia painaumia, jotka eivät ole ojia. Toimikunta haluaa että kaikki käsittävät nämä samalla tavalla ja että ymmärtävät että nämä ovat kentän osia eikä vesiesteitä, ja että mikäli näissä sattumoisin on vettä on se tilapäistä sellaista.
En näe tuossa mitään ihmeellistä että noin ilmoitetaan. Ja säästää huomattavasti aikaa verrattuna siihen että arvotaan mitä jokin painauma on, ja mitä se ei ole.
KL kirjoitti: (23.3.2009 21:17:52)
otso kirjoitti: (23.3.2009 21:04:45)
Miksi meidän pelaajien täytyy itse määrittää ne rajat??Minä kysyisin, että miksi meidän pelaajien pitää sietää toimikuntia, jotka eivät osaa/halua/viitsi määrittää kentän rajoja ja/tai vesiesteitä oikein.
Miten merkitset kentällä sen että epäselvyyksien välttämiseksi ja yhtäläisen kohtelun vuoksi julistetaan, että tämä painauma ei ole oja. Asia on tutkittu ja tähän tulokseen on päädytty.
Bogikone kirjoitti: (4.4.2009 18:40:25)
KL kirjoitti: (23.3.2009 14:38:00)
sardiini kirjoitti: (23.3.2009 14:17:39)
Cleve kirjoitti: (23.3.2009 14:08:17)
Parti kirjoitti: (23.3.2009 14:03:34)
Alkuperäinen kysymys ei määrittele ovatko ojat vesiesteitä. Ja jos ovat niin millaisia ja missä rajat menevät. Puuttuu paljon oleellista tietoa.Ojat ovat aina vesiesteitä. Ellei niitä ole mitenkään merkitty, katsotaan sivuvesiesteeksi sellainen vesieste, josta tavallisen vesiestesäännön mukaan vapautuminen on kohtuuttoman vaikeaa/mahdotonta.
Mutta mitä jos kentän paikallissäännöissä lukee, että ’kentän kaikki vestesteet on merkitty’ ja sitten tuommoista ojaa ei olekaan merkitty? Onko se sitten vesieste vai eikö?
Jostain kumman syystä tuommoinen lause paikallissäännöissä on valitettavan yleinen, myös omassa kotiseurassani tuo lause koreilee molempien kenttien paikallissäännöissä eikä sitä ole ainakaan vielä saatu muutettua toistuvista yrityksistä huolimatta. Minulle ei ole vielä auennut kenen mieltä tuo lause oikein lämmittää.
Uskoisin sillä lauseella olevan se merkitys, että ei tarvitse seistä arpomassa onko jokin kohta vesieste vai ei. On olemassa pitkänomaisia painaumia, jotka eivät ole ojia. Toimikunta haluaa että kaikki käsittävät nämä samalla tavalla ja että ymmärtävät että nämä ovat kentän osia eikä vesiesteitä, ja että mikäli näissä sattumoisin on vettä on se tilapäistä sellaista.
En näe tuossa mitään ihmeellistä että noin ilmoitetaan. Ja säästää huomattavasti aikaa verrattuna siihen että arvotaan mitä jokin painauma on, ja mitä se ei ole.
Tuo kyseinen lause ihan oikeasti edellyttää, että toimikunta todellakin on arvioinut kaikki määritelmän mukaiset ja tämän sisältöä muistuttavat osat kentästä ja sitten merkinnyt (tarkasti) ne, jotka määritelmän mukaisesti ovat vesiesteitä ja toisaalta jättänyt merkitsemättä kaikki muut. Valitettavasti joillakin (lue: monilla) kentillä tuo arviointi/merkitseminen on jäänyt puolitiehen (kuten kotiseurassani on käynyt).
Oikeasti nostan hattua niiden seurojen toimikunnille, jotka kykenevät seisomaan tuon lausahduksen takana. Silloin pelaajien ei tarvitse arpoa, vaan he voivat keskittyä pelaamiseen, mikä kaiketi on tarkoitus.
KL kirjoitti: (25.3.2009 11:33:55)
Taapero kirjoitti: (25.3.2009 10:48:54)
Mielestäni KTK ottaa kantaa siihen mikä AINAKIN on vesieste.
Tästä minä olen eri mieltä ja tuo on juuri se ongelma. Toimikunnan tehtävä on määrittää KAIKKIEN kentällä olevien vesiesteiden rajat. Jos ei se sitä tee, on se epäonnistunut sääntöjen sille määräämässä tehtävässä ja saattanut pelaajat epätietoiseen asemaan.
Hei hetkinen nyt kotiseuran jäsen. Tiedän kyllä, että osaat säännöt verraten hyvin, mutta tahdot kyllä välillä tukeutua liikaa siihen tekstipuoleen, kun pitäisi vähän ajatella myös käytäntöä. Idealistihan sinusta on vissiin tullut. Ajatellaan nyt esmes Lakistoa, tai ihan mitä tahansa kenttää, jossa joet ja ojat vaikuttavat melkein joka reiällä. Kyllä tuo vesiesteiden punaisten/keltaisten keppien määrä pitäisi kymmenkertaistaa, jos halutaan täysin aukoton ja tulkinnoilta vapaa pelaaminen, ja siis aina. Siis kun ajatellaan mihin kaikkialle pallo voi päätyä tai kun katsotaan missä vesiesteiden luonnolliset ja oikeat/KTK:n tarkoittamat rajat menevät. Ja sitten vielä mietitään kentän hoitoa, pelaajien huolimattomuutta, ohikulkijoita…
Esimerkiksi jo nykyisen kuutosen griinin ympäristö, rinne vasemmalla, puro, ojat rinteen alapäässä, silta…… Ok, aukottomaksi saadaan hirveällä määrällä merkkejä ja työtä.Dosto kirjoitti: (7.4.2009 9:15:53)
KL kirjoitti: (25.3.2009 11:33:55)
Taapero kirjoitti: (25.3.2009 10:48:54)
Mielestäni KTK ottaa kantaa siihen mikä AINAKIN on vesieste.
Tästä minä olen eri mieltä ja tuo on juuri se ongelma. Toimikunnan tehtävä on määrittää KAIKKIEN kentällä olevien vesiesteiden rajat. Jos ei se sitä tee, on se epäonnistunut sääntöjen sille määräämässä tehtävässä ja saattanut pelaajat epätietoiseen asemaan.
Hei hetkinen nyt kotiseuran jäsen. Tiedän kyllä, että osaat säännöt verraten hyvin, mutta tahdot kyllä välillä tukeutua liikaa siihen tekstipuoleen, kun pitäisi vähän ajatella myös käytäntöä. Idealistihan sinusta on vissiin tullut. Ajatellaan nyt esmes Lakistoa, tai ihan mitä tahansa kenttää, jossa joet ja ojat vaikuttavat melkein joka reiällä. Kyllä tuo vesiesteiden punaisten/keltaisten keppien määrä pitäisi kymmenkertaistaa, jos halutaan täysin aukoton ja tulkinnoilta vapaa pelaaminen, ja siis aina. Siis kun ajatellaan mihin kaikkialle pallo voi päätyä tai kun katsotaan missä vesiesteiden luonnolliset ja oikeat/KTK:n tarkoittamat rajat menevät. Ja sitten vielä mietitään kentän hoitoa, pelaajien huolimattomuutta, ohikulkijoita…
Esimerkiksi jo nykyisen kuutosen griinin ympäristö, rinne vasemmalla, puro, ojat rinteen alapäässä, silta…… Ok, aukottomaksi saadaan hirveällä määrällä merkkejä ja työtä.Olet oikeassa, keppejä tarvittaisiin aika suuri määrä. Siksi olisinkin jo melko tyytyväinen siihen, että ko. kentän paikallissäännöistä poistettaisiin tuo naurettava lause ’kentän kaikki vestesteet on merkitty’. Tähän ei vain toistaiseksi ole suostuttu pyynnöistäni huolimatta.
Tuo kutosen ympäristö on muutoin hyvin merkitty, mutta siellä vasemmalla on se pieni oja tien vieressä. Kyseinen oja jakaa mielipiteet eikä sitä ole merkitty, vaikka se onkin selvä oja ja siten vesieste. Harvoinhan pallo sinne päätyy, mutta varsinkin sateisina aikoina voi tulla melkoista kädenvääntöä siitä onko kyseessä tilapäinen vesi vai ei.
Lakisto on layoutinsa vuoksi melko haastava merkattava. Esimerkiksi kolmosen tiipaikasta etuoikealle on oja, mutta sitä ei ole mitenkään merkitty. Toisaalta, jos pallo sinne avauslyönnistä menee, on lyönti ollut koko lailla surkea soketti ja pelaaja kuitenkin lyö uuden pallon tiiltä, jolloin ei ole väliä päätyikö pallo vesiesteesen vai jonnekin muualle. Tämä on se peruste, jolla toimikunta puolustelee päätöstään olla merkitsemättä ko. vesiestettä. Samanlaisia paikkoja on muitakin: seiskan tiiltä jokeen lyöty pallo lyödään varmasti uudelleen tiiltä, kasin kakkoslyöntipaikalta lyöty soketti varmaankin uusitaan edellisen lyönnin paikalta (huomaa, ettei koko suvantoa ole merkitty vesiesteeksi, mutta tuskin kukaan kehtaa väittää ettei kyseessä ole vesieste, paitsi tietenkin toimikunta paikallissäännössään…..).
Golfkentän suunnittelu, rakentaminen ja hoito ovat haastavia tehtäviä, samoin kentän erilaisten rajojen merkitseminen. Meikäläisillä kentillä monet käytännöt luodaan ja merkinnät tehdään kentänhoidon ehdoilla eikä pelaajien. Jälkimmäisten kannalta olisi luontevinta merkitä ulkorajat sellaisen kohtaan, josta pallon löytää helposti ja nopeasti. Kentänhoidon helpottamiseksi ne valkoiset paalut kuitenkin tungetaan siihen pahimpaan pusikkoon, jottei niitä tarvitse siirrellä nurmea leikatessa (esim. Lakiston ykkösen vasen reuna). Lopputulos on se, että palloa sitten porukalla etsitään siitä pöheiköstä, jotta voidaan todeta pallon olevan ulkona tai sisällä.
Onko tuon edellisen perusteella sitten sallittua merkitä huonosti tai jättää merkitsemättä vaikkapa vesiesteen rajoja? Minusta ei ole. Rajojen määrittäminen ja niistä huolehtiminen on osa kentänhoitoa ja vieläpä sääntöjen määräämä velvoite. Lakiston kenttäkatselmuksen viime keväänä tehneenä (kesti muuten alun neljättä tuntia autolla kulkien) tiedän hyvin missä kentän osissa merkinnät ovat paikallaan ja missä eivät. Osa epäselvistä merkinnöistä saatiin katselmuksen jälkeen muutettua pelaajan kannalta järkevämmiksi (mm. väylän 18 puhdistuslaitoksen puoli), mutta vielä kentällä on runsaasti merkitsemättömiä vesiesteitä, perusteena on ’ei se pallo koskaan sinne päädy’ tai ’no se lyönti on sitten muutenkin ollut ihan paska’. Kysymys kuuluukin, mistä kaikista säännöistä ja velvotteista toimikunnalla on lupa tinkiä tuollaisiin syihin vedoten?
Jos jostakin syytä kentän kaikkia vesiesteitä ei haluta merkitä, niin useimpia osapuolia tyydyttävä kompromissi olisi minusta sellainen, että paikallissäännöissä vain kerrottaisiin ne tavat miten vesiesteet on merkitty ja piste. Lisäksi merkattaisiin tarkasti kaikki ne vesiesteet, joihin pallo realistisesti voi päätyä ja loput jätettäisiin odottamaan sitä kerran kymmenessä vuodessa –lyöntiä. Vaikka tämäkin tapa tarkasti ottaen on sääntöjen vastainen, olisi se mielestäni parempi kuin nykyinen käytäntö.
Aluks mä luulin tän merkintä/sanamuoto-ongelman koskevan kaikkia kenttiä. Mutta sitten mä hokasin asian olevan yhden miehen missio. KL on ansiokkaasti tuonut SHG:n ongelmia esiin. Jotain on tehtävä! Olisiko parempi ilmoittaa suoraan liittoon ja käräyttää SHG:n jäsenet? Tasoitushuijareita? Siellä on ihan villi meininki. Vapaita droppeja, väärin merkittyjä esteitä ja muutenkaan säännöistä ei välitetä.
Vinkki hallitukselle: Ottakaa jo vihdoinkin KL mukaan toimikuntiin! Vinkki KL:lle: Tosissaan mutta ei vakavasti(tai jotain sinnepäin), rakenna siltoja älä polta(sama)
Nimim. SHG:n pelaajat kilpailukieltoon!
PS. Ainakin ks. kenttätoimikunnassa on golfista, sen hengestä jotain ymmärtäviä ja pelatakin osataan.
Pickala on ykkönen! kirjoitti: (8.4.2009 13:10:46)
Aluks mä luulin tän merkintä/sanamuoto-ongelman koskevan kaikkia kenttiä. Mutta sitten mä hokasin asian olevan yhden miehen missio. KL on ansiokkaasti tuonut SHG:n ongelmia esiin.Heh heh, aika hyvä 🙂
Ei tässä kuitenkaan mistään missiosta ole kyse. Esimerkit on vain helpointa ottaa siltä kentältä, jonka parhaiten tuntee.
Pickala on ykkönen! kirjoitti: (8.4.2009 13:10:46)
Aluks mä luulin tän merkintä/sanamuoto-ongelman koskevan kaikkia kenttiä. Mutta sitten mä hokasin asian olevan yhden miehen missio. KL on ansiokkaasti tuonut SHG:n ongelmia esiin. Jotain on tehtävä! Olisiko parempi ilmoittaa suoraan liittoon ja käräyttää SHG:n jäsenet? Tasoitushuijareita? Siellä on ihan villi meininki. Vapaita droppeja, väärin merkittyjä esteitä ja muutenkaan säännöistä ei välitetäTämä ei ole vain SHG:ta koskeva ongelma, vaan saman tyylisiä paikallissääntöjä on muillakin kentillä. Esimerkkeinä seuraavat:
Muurame Golfin paikallissäännöt
Keimola Golfin paikallissäännöt -
JulkaisijaArtikkelit